Labor court rules that container securing work on a ship constitutes cargo handling requiring special pay under collective agreement.

Aluksen kansimiehistön tekemä konttirivistöjen kiinnitys rautatangoilla aluksen kanteen ja konttien kiinnittäminen yläkulmista toisiinsa niin sanotulla bridge-fittingillä on katsottu ulkomaanliikenteen pientonniston työehtosopimuksessa tarkoitetuksi lastinkäsittelytyöksi, josta oli maksettava työehtosopimuksen mukainen lastinkäsittelykorvaus. Ks. myös TT 2003:11.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 9

KANTAJA

Suomen Merimies-Unioni SM-U ry, Helsinki

VASTAAJA

Rahtialusyhdistys ry, Maarianhamina

KUULTAVA

Rederi Ab Engship, Turku

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 24.8. ja 22.9.2006

Pääkäsittely 18.12.2006

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Rahtialusyhdistys ry:n, Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n, Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Merimies-Unioni SM-U ry:n välillä ajaksi 1.3.2003 - 28.2.2005 tehdyssä ulkomaanliikenteen pientonniston työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4.6.9 Lastinkäsittelykorvaus

Lastinkäsittelyä on työ, joka ei ole perinteistä aluksen merikelpoiseksi saattamiseen liittyvää merimiestyötä. Lastinkäsittelyyn kuuluu myös lastin siirto, lastin tuenta, kiinnitys tai irrotus, jota tehdään lastiruumissa aluksen ollessa satamassa.

Milloin aluksen laivaväki poikkeustapauksissa osallistuu varsinaiseen lastinkäsittelyyn tai kylmäkonttien kytkemiseen aluksessa, siitä maksetaan tavanomaisen palkan ohella jokaiselta tunnilta 1/164 takuupalkasta.

Milloin ro-ro-aluksen laivaväki poikkeustapauksessa osallistuu lastinkäsittelyyn, kiinnitykseen ja/tai irrotukseen taikka kylmäkonttien kytkemiseen aluksessa, siitä maksetaan tavanomaisen palkan ohella jokaiselta tunnilta 1/164 takuupalkasta.

Työaikakirjanpitoon on merkittävä erikseen kaikki ne tunnit, mitkä liittyvät lastinkäsittelyyn.

Rahtialusyhdistys ry:n jäsenvarustamoiden alusten laivaväki voi suorittaa poikkeustapauksissa edellä mainittua lastinkäsittelytyötä, jota perinteisesti ovat tehneet ahtaustyöntekijät. Tämä edellyttää, että asiasta on sovittu ennakolta periaatteet työntekijöiden suostumuksella heitä edustavien ammattiliittojen kanssa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Suomen Merimies-Unioni SM-U on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Rederi Ab Engshipin aluksella m/s Smaragden kansimiehistön tekemä konttirivien kiinnittäminen ja irrottaminen on sellaista työehtosopimuksen 4.6.9 -kohdassa tarkoitettua lastinkäsittelytyötä, josta on maksettava kyseisessä työehtosopimuskohdassa tarkoitettu lastinkäsittelykorvaus.

Suomen Merimies-Unioni SM-U on vaatinut lisäksi Rahtialusyhdistyksen velvoittamista korvaamaan Suomen Merimies-Unioni SM-U:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua siitä, kun työtuomioistuimen tuomio asiassa on annettu.

Perusteet

Rederi Ab Engshipin aluksella m/s Smaragden oli vuoden 2004 elokuussa syntynyt erimielisyys lastinkäsittelykorvauksen maksamisesta kansilastina kuljetettavien konttien kiinnittämis- ja irrottamistyöstä. Suomen Merimies-Unioni SM-U:n näkemyksen mukaan kaikki se työ, jota tehdään konttien kiinnittämiseksi ja irrottamiseksi, on sellaista työehtosopimuksessa tarkoitettua lastinkäsittelyä, josta on maksettava lastinkäsittelykorvaus. Konttien kiinnittämistä ja irrottamista on merimiehen suorittama twist-lockin lukitusvipujen vääntäminen kiinni ja/tai auki. Konttien kiinnittämiseen ja vastaavasti irrottamiseen kuuluu myös konttirivistön kiinnittäminen päistään ristiin kontin alakulmista kanteen rautatangoilla, joissa on kiristyspultit eli vanttiruuvit, sekä konttirivistöjen kiinnittäminen yläkulmistaan bridge-fittingillä (vanttikiristysruuvilla) toisiinsa.

Ulkomaanliikenteen pientonniston lastinkäsittelykorvausta koskeva määräys vastasi asialliselta sisällöltään ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistöä sekä taloushenkilökuntaa koskevassa työehtosopimuksessa olevaa lastinkäsittelykorvausmääräystä. Mainittuun työehtopimukseen lastinkäsittelykorvausta koskeva määräys oli otettu ilmeisesti jo 1960-luvulla. Suomen Merimies-Unioni SM-U oli tulkinnut tätä työehtosopimuksen lastinkäsittelykorvausta koskevaa määräystä aina siten, että lastinkäsittelykorvausta oli maksettava lastinkäsittelyyn liittyvästä työstä tapahtuipa se aluksen kannella tai aluksen lastiruumassa.

Neuvoteltaessa alkuvuonna 1994 uudesta pientonniston työehtosopimuksesta Suomen Merimies-Unioni SM-U:n yhtenä keskeisenä vaatimuksena oli ollut saada myös ulkomaanliikenteen pientonniston työehtosopimukseen lastinkäsittelykorvausta koskeva määräys. Työehtosopimusneuvottelujen alkuvaiheessa ulkomaanliikenteen pientonnistosopimukseen osalliset työntekijäliitot olivat esittäneet työtaistelu-uhan, joka oli peruuntunut osapuolten hyväksyttyä valtakunnansovittelijan sovittelutuloksen 2.2.1994. Sovittelutulokseen oli sisältynyt lastinkäsittelykorvausta koskeva määräys, joka oli asiallisesti samansisältöinen kuin kansi- ja konemiehistöä sekä taloushenkilökuntaa koskevan ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen lastinkäsittelykorvausta koskeva määräys. Ainoastaan kuukausipalkan jakaja oli erilainen.

Samana vuonna kun edellä mainittu lastinkäsittelykorvausta koskeva määräys oli sovittu otettavaksi ulkomaanliikenteen pientonnistoa koskevaan työehtosopimukseen, oli työnantajayhdistyksen eräässä tai eräissä jäsenvarustamoissa tulkittu uutta lastinkäsittelykorvausta koskevaa työehtosopimusmääräystä siten, että se ei koskisikaan aluksen lastiruumissa tehtävään lastinkäsittelyä, jota teetettiin merimiehillä. Erimielisyys oli johtanut ulkomaanliikenteen pientonniston työehtosopimukseen osallisen työnantajayhdistyksen jäsenvarustamojen aluksia koskevaan saartoon.

Saarron lopettamiseksi ulkomaanliikenteen pientonnistoa koskevaan sopimukseen osalliset olivat 13.9.1994 allekirjoittaneet sopimuspöytäkirjan, johon oli otettu lastinkäsittelyä koskeva määritelmä samansisältöisenä, kuin se on nykyisessä työehtosopimuksessa. Koska työehtosopimukseen osallisen työnantajayhdistyksen jäsenvarustamot eivät olleet maksaneet lastinkäsittelykorvausta lastiruumissa tehdystä työstä, oli lastinkäsittelyä koskevassa määräyksessä todettu lastinkäsittelyyn kuuluvaksi myös lastin siirto, lastin tuenta, kiinnitys tai irrotus, jota tehdään lastiruumissa aluksen ollessa satamassa. Osapuolten välillä ei siten ollut tuolloin vallinnut yksimielisyyttä siitä, että lastinkäsittelykorvausta ei tulisi maksaa kannella tehtävästä työstä, vaan erimielisyys oli alun perin koskenut sitä, kuuluuko lastinkäsittelykorvausta maksaa myös lastiruumissa tehdystä työstä.

Työnantajayhdistys oli tämän jälkeen kuitenkin muuttanut tulkintansa kannella tehtävän työn osalta lähettäessään jäsenvarustamoilleen 4.6.1998 päivätyn kirjeen. Siinä oli todettu, että vastaavasta työstä, mitä suoritetaan kannella, ei makseta erillistä korvausta tavanomaisen kuukausipalkan ohella mahdollisine ylityökorvauksineen. Suomen Merimies-Unioni SM-U oli tämän työnantajayhdistyksen kirjeen johdosta lähettänyt työnantajapuolelle kirjeen, jossa se oli kiistänyt työnantajayhdistyksen omaksuman uuden tulkinnan ja pyytänyt yhdistystä peruuttamaan antamansa ohjeet välittömästi ja oikaisemaan ohjeesta mahdollisesti aiheutuneet virheet lastinkäsittelykorvauksen maksamisessa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Rahtialusyhdistys on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Rahtialusyhdistys on vaatinut Suomen Merimies-Unioni SM-U:n velvoittamista korvaamaan Rahtialusyhdistyksen ja Rederi Ab Engshipin oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua siitä, kun työtuomioistuimen tuomio on annettu.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanteessa oli kysymys työstä, jossa ahtausliike laski kontin aluksen kannella olevien twist-lockien päälle, jotka sijoittuvat kontin kuhunkin kulmaan. Ahtaajan tehtävänä oli laittaa twist-lockit kontin kulmiin ja vääntää twist-lockissa olevat lukitusvivut kiinni, jolloin kontti oli lukittu aluksen kanteen. Kontin päälle tulevat muut kontit kiinnitettiin samalla tavalla twist-lock-systeemillä alempaan konttiin. Tämän kiinnityksen ahtaajat myös tekivät. Enimmillään kontteja oli päällekkäin neljä ja vähimmillään yksi.

Edellä mainitun työvaiheen jälkeen konttirivistö kiinnitettiin päistään ristiin ylimmän kontin alakulmista aluksen kanteen kahdella rautatangolla, joissa oli kiristyspultit eli vanttiruuvit. Kontit kiinnitettiin yläkulmistaan bridge-fittingillä toisiinsa, jotta ne muodostaisivat yhden paketin. Bridge-fitting oli eräänlainen vanttikiristysruuvi. Laivaväen tehtävänä oli kiinnittää kontit edellä kerrotulla tavalla päistä ja päältä. Purkaminen tapahtui päinvastaisessa järjestyksessä.

Rahtialusyhdistyksen näkemyksen mukaan twist-lockien lukitseminen ja purkaminen on ulkomaanliikenteen pientonniston työehtosopimuksen kohdassa 4.6.9 tarkoitettua varsinaista lastinkäsittelyä, josta laivaväellä on oikeus saada lastinkäsittelykorvausta. Konttirivistöjen kiinnittäminen ja irrottaminen sen sijaan ei ole sellaista työtä, josta laivaväellä on oikeus pientonnistosopimuksen mukaiseen lastinkäsittelykorvaukseen.

Kysymyksessä olevaa ulkomaanliikenteen pientonniston työehtosopimuksen 4.6.9. kohtaa ei voitu tulkita sanamuodon vastaisesti. Sanamuodon mukaan lastinkäsittelykorvausta maksettiin vain sellaisesta työstä, johon miehistö poikkeustapauksissa osallistui. Ahtaajat, joiden työ oli varsinaista lastinkäsittelyä, eivät osallistuneet konttirivistön kiinnittämiseen ja irrottamiseen. Konttirivistöjen kiinnittäminen ja irrottaminen tapahtui poikkeuksetta aluksen laivaväen toimesta. Konttirivistöjen kiinnittäminen ja irrottaminen oli merimiestyöhön kuuluvaa "meriklaarausta" eli aluksen merikelpoiseksi saattamista. Rahtialusyhdistyksen tiedossa ei ollut yhtään tapausta, jossa joku muu kuin aluksen miehistö olisi kiinnittänyt ja irrottanut konttirivistöt.

M/s Smaragdenilla ovat toisaalta twist-lockien lukitseminen ja purkaminen ja toisaalta konttirivistöjen kiinnittäminen ja irrottaminen eronneet toisistaan siten, että twist-lockien lukitsemisesta ja purkamisesta olivat yleensä huolehtineet ahtaajat. Konttirivistöjen kiinnittäminen ja irrottaminen m/s Smaragdenilla on ollut poikkeuksetta merimiesten tekemää työtä, johon ahtaajat eivät olleet osallistuneet.

Tulkittaessa työehtosopimuksen 4.6.9. kohtaa on otettava huomioon määräyksen tarkoitus. Määräystä työehtosopimukseen otettaessa oli ajateltu pieniä satamia, joissa ei ollut saatavissa ahtauspalveluja, taikka sellaisia poikkeusolosuhteita, joissa ahtaajia ei ollut saatavissa. Mikäli merimiehet tällaisessa tilanteessa suostumuksensa mukaisesti suorittivat varsinaista lastinkäsittelyä, saivat he siitä erillisen lastinkäsittelykorvauksen.

Työehtosopimusmääräyksellä ei ollut tarkoitettu muuttaa kaikkien merenkulkumaitten merilakien merikelpoisuusnormistoa. Päällikkö toimi aluksessa laivanisännän edustajana ja oli vastuussa laivan merikelpoisuudesta sekä miehistön turvallisuudesta. Tästä syystä lastin kiinnittäminen on ollut perinteisesti merimiestyötä, josta ei ole suoritettu erillistä korvausta. Konttirivistöjen kiinnittäminen tehtiin meriturvallisuuden varmistamiseksi merilain säännösten mukaisesti.

Se seikka, että lastinkäsittely oli määritelty pientonnistosopimuksessa, mutta ei ulkomaanliikenteen työehtosopimuksessa, oli ollut pientonnistosopimukseen osallisten välisten neuvottelujen harkittu lopputulos. Lastinkäsittelyn määritelmästä sovittaessa osapuolille oli ollut selvää, että lastinkäsittelykorvausta ei makseta kannella tapahtuvasta työstä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko Rederi Ab Engshipin palveluksessa m/s Smaragden aluksella työskentelevän kansimiehistön tekemä konttirivien kiinnittäminen ja irrottaminen sellaista ulkomaanliikenteen pientonniston työehtosopimuksen 4.6.9 kohdassa tarkoitettua lastinkäsittelyä, josta on maksettava mainitussa työehtosopimuskohdassa tarkoitettua lastinkäsittelykorvausta. Erimielisyys koskee kansilastin muodostavien konttirivistöjen kiinnittämistä päistään kahdella ristiin menevällä rautatangolla aluksen kanteen kiinnityspulttien avulla ja konttien kiinnittämistä yläkulmista toisiinsa niin sanotulla bridge-fittingillä. Ennen riidanalaista työtä kontit on kiinnitetty aluksen kanteen ja toisiinsa konttien kulmissa olevilla twist-lock lukitusvivuilla. Twist-lockien lukitsemisen ja aukaisemisen työehtosopimusosapuolet ovat katsoneet lastinkäsittelykorvaukseen oikeuttavaksi työksi.

Todistelu

Työehtosopimusmääräyksen tulkinnasta työtuomioistuimessa on kuultu kantajan puolesta todistelutarkoituksessa Suomen Merimies-Unioni SM-U:n puheenjohtajaa A:ta ja todistajana Suomen Merimies-Unioni SM-U:n entistä liittosihteeriä B:tä. Työnantajapuolelta asiassa on kuultu todistajina Rahtialusyhdistyksen toimitusjohtajaa C:tä ja työnantajayhdistyksen hallituksen jäsenenä toiminutta D:tä. Konttien lastaus- ja purkaustyön tekemisestä on kuultu kantajan puolesta todistelutarkoituksessa pursimies E:tä sekä työnantajapuolelta todistajina C:tä, merikapteeni F:ää ja terminaalipäällikkö G:tä.

Asianosaiset ovat viitanneet kirjallisina todisteina jättämiinsä asiakirjoihin, jotka koskevat muun muassa vuonna 1994 työehtosopimukseen otetun lastinkäsittelykorvausta koskevan määräyksen ja siihen samana vuonna tehdyn tarkennuksen taustaa ja työnantajapuolen sittemmin omaksumaa määräyksen tulkintaa.

Työehtosopimusmääräyksen tulkinnasta esitetty selvitys

A ja B ovat edelleen kertoneet, että Suomen Merimies-Unioni SM-U:n tietoon oli vuonna 1998 tullut työnantajayhdistyksen jäsenvarustamoilleen lähettämä tulkintaohje, jonka mukaan aluksen ollessa satamassa laivaväen lastiruumassa tekemästä tavaran kiinnityksestä ja irrotuksesta tai tuennasta maksetaan lastinkäsittelykorvaus, mutta ei vastaavasta aluksen kannella tehtävästä työstä. Suomen Merimies-Unioni SN-U oli työnantajayhdistykselle lähettämässään kirjeessä pyytänyt virheellisen tulkinnan oikaisemista.

D on kertomansa mukaan ollut kolme kautta merenkulun neuvottelukunnassa ja kuulunut myös Ulkomaanliikenteen Pientonnistoyhdistyksen hallitukseen ja osallistunut muun muassa vuonna 1994 käytyihin työehtosopimusneuvotteluihin. Ennen mainittua vuotta ei työehtosopimukseen ollut sisältynyt mitään erillisiä palkanlisiä. Koska eräissä pienissä satamissa ei ollut ahtaajia, työnantajapuoli oli katsonut, että lastinkäsittelykorvaus voidaan maksaa aluksen miehistöön kuuluvalle, jos hän joutuu tekemään ahtaajalle kuuluvaa työtä. Lastin kiinnitys on D:n mukaan merimiehelle kuuluvaa työtä, josta ei kuulu maksaa lastinkäsittelykorvausta. Kun lastinkäsittelykorvausta koskevaa määräystä oli työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen syntyneen erimielisyyden johdosta tarkennettu vuoden 1994 syksyllä, ei kannella tapahtuvasta lastin kiinnitystyöstä ollut keskusteltu, koska työ on aina katsottu merimiehen normaaleihin työtehtäviin kuuluvaksi työksi.

Aluksen kannella tehtävästä työstä esitetty selvitys

Rederi Ab Engshipin palveluksessa m/s Smaragdenilla työskentelevä E on työskennellyt merimiestehtävissä vuodesta 1971 alkaen. Sellaisissa poikkeustapauksissa, jolloin satamassa ei ole ahtaajia, aluksen miehistö joutuu tekemään kansilastin lastauksen alusta alkaen. Lastausvaiheessa merimiehet saattavat joutua työskentelemään myös ruumassa. Lastauksen lopussa tehtävä konttirivien kiinnittäminen rautatangoilla kanteen on käytännössä ollut aluksen kansimiehille kuuluvaa työtä, eikä siitä ole maksettu erillistä korvausta. Myös konttien kiinnittämisen toisiinsa bridge-fittingillä tekee aluksen miehistö. Satamasta riippuen viimeksi mainitun työvaiheen voi tehdä myös ahtaaja. Bridge-fitting kiinnityksistä m/s Smaragdenilla E:lle on maksettu lastinkäsittelykorvausta kahdeksan vuoden ajan.

C on valmistunut vuonna 1986 merikapteeniksi. Merillä hän on työskennellyt vuodesta 1976 alkaen ja ollut pääasiassa rahtialuksissa. C ei merityöskentelynsä aikana ollut koskaan nähnyt, että ahtaajat olisivat tehneet erimielisyyden kohteena olevia lastin kiinnitykseen liittyviä työvaiheita.

F on työskennellyt vuodesta 1991 alkaen m/s Smaragdenilla ja toiminut aluksen päällikköna vuodesta 1993. F:n mukaan konttirivistöjen kiinnittäminen rautatangoilla on työtä, jota ahtaajat yleensä eivät tee, vaan työ kuuluu aluksen kansimiehistölle. Sen sijaan bridge-fitting kiinnitysten tekeminen työ on meklarilta tilattavaa työtä ja ahtaajat tekevät tämän kiinnitystyön. Poikkeustapauksissa bridge-fittingin kiinnityksen voi suorittaa myös merimies.

G, joka toimii Containerships Ltd Oy:n palveluksessa Helsingin Länsisatamassa, on kertonut, että twist-lockien sulkemisen ja konttirivistöjen kiinnittämisen aluksen kanteen surraustangoilla tekee laivahenkilökunta. Myös konttien kiinnitys bridge-fittingeillä on lastin kiinnitystä, joka kuuluu laivahenkilökunnalle. Se, kuka käytännössä hoitaa eri toiminnot kuten esimerkiksi bridge-fittingillä kiinnittämiset ja niiden irroittamiset, vaihtelee satamittain.

Arviointi ja johtopäätökset

Lastinkäsittelystä maksettavaa korvausta koskevat määräykset on otettu ulkomaanliikenteen pientonniston työehtosopimukseen työntekijäpuolen aloitteesta keväällä 1994 sensisältöisinä kuin ne ovat nykyisin voimassa olevan työehtosopimuksen 4.6.9 kohdan 2 ja 3 kappaleessa. Korvausta maksetaan määräysten mukaan silloin, kun laivaväki poikkeustapauksessa osallistuu varsinaiseen lastinkäsittelyyn aluksessa. Määräys vastaa asialliselta sisällöltään jo aikaisemmin ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistöä sekä taloushenkilökuntaa koskevaan työehtosopimukseen sisältynyttä lastinkäsittelykorvausta koskevaa määräystä.

Työtuomioistuin on lausunnossaan TT:2003-11 ottanut kantaa viimeksi mainitun määräyksen tulkintaan tapauksessa, joka on koskenut samanlaista konttien lastaus- ja purkaustyötä, josta nyt on kysymys. Lausunnon mukaan kaikkia sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä lastauksen suorittamiseksi ja vastaavasti lastin purkamiseksi, on pidettävä osana varsinaista lastinkäsittelyä. Tällaista työtä on esimerkiksi konttien ohjaaminen paikoilleen, mutta myös lastauksen edetessä tapahtuva konttien kiinnittäminen ja vastaavasti lastin purkamisen edellyttämä konttien irrottaminen. Turun hovioikeus on ratkaissut lausuntopyynnössä tarkoitetun asian lausunnon mukaisesti ja määrännyt lastinkäsittelykorvauksen maksettavaksi konttirivistöjen kiinnittämistä ja irrottamista suorittaneelle merimiehelle.

Työtuomioistuimessa on tämän jutun yhteydessä esitetty selvitystä ahtaajien ja laivaväen välisestä työnjaosta lastattaessa kontteja pientonnistoon kuuluvalla aluksella. Todistajien kertomuksista on käynyt ilmi, että konttirivistöjen kiinnittäminen rautatangoilla kanteen on työtä, jonka käytännössä ovat tehneet pääasiassa laivan henkilökuntaan kuuluvat työntekijät. Sen sijaan bridge-fitting-kiinnityksiä ovat yleensä tehneet ahtaajat. Työn tekeminen on kuitenkin vaihdellut eri satamissa ja työtä ovat voineet tehdä myös laivahenkilökuntaan kuuluvat. Vaihtelevasta käytännöstä esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuimella ei ole aihetta poiketa vuoden 2003 tapauksessa omaksutusta tulkinnasta siltä osin kuin kysymys on lastinkäsittelyyn kuuluvista tehtävistä yleensä.

Toisenlaiseen tulkintaan voitaisiin tässä asiassa päätyä lähinnä sillä perusteella, että ulkomaanliikenteen pientonnistosopimukseen osallisten välillä on lastinkäsittelykorvausta koskevan määräykseen syksyllä 1994 liitetty määritelmä korvaukseen oikeuttavista töistä. Sen mukaan lastinkäsittelyyn kuuluvat myös lastin siirto sekä lastin tuenta, kiinnitys tai irrotus, jota tehdään lastiruumissa. Määräyksen taustalla on ollut saartoon johtanut työriita, joka on koskenut laivahenkilökunnan laivan ruumassa tekemää työtä ja tästä maksettavaa lastinkäsittelykorvausta.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Rahtialusyhdistys on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Suomen Merimies-Unioni SM-U oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 12 416,40 euroa, mitä ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että konemiehistön Rederi Ab Engshipin m/s Smaragdenilla tekemä konttirivien kiinnittäminen ja irrottaminen on sellaista ulkomaanliikenteen pientonniston työehtosopimuksen 4.6.9 kohdassa tarkoitettua lastinkäsittelytyötä, josta on maksettava tässä työehtosopimuskohdassa tarkoitettu lastinkäsittelykorvaus.

Rahtialusyhdistys velvoitetaan korvaamaan Suomen Merimies-Unioni SM-U:n oikeudenkäyntikulut 12 416 eurolla 40 sentillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Lonka, Virtanen, Niskanen, Vertanen ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.