Labour court dismisses claim that city violated collective agreement by lowering salary after essential job duties changed.

Kaupungin palveluksessa olevan asiamiehen tehtävät olivat muuttuneet osaston tehtävien uudelleenjärjestelyjen yhteydessä. Asiamies oli siirretty virkasuhteesta työsuhteeseen, ja hänen kanssaan oli tuossa vaiheessa tehty työsopimus entisellä palkalla. Kun oli käynyt ilmi, että asiamiehen toimenkuva jää aikaisempaa olennaisesti suppeammaksi, hänen tehtäviensä vaativuus oli arvioitu ja kaupunki oli päättänyt alentaa hänen tehtäväkohtaista palkkaansa.

Kaupunki oli näissä olosuhteissa voinut tehdystä työsopimuksesta huolimatta tarkistaa asiamiehen palkkaa työehtosopimuksessa sovittuja perusteita ja menettelyä noudattaen. Myöskään Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ollut laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan asiassa.

Kannetta ei tutkittu siltä osin kuin siinä oli nojauduttu työsopimuslain säännöksiin.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 88

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Helsinki

VASTAAJAT

Kunnallinen työmarkkinalaitos

Helsingin kaupunki

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 16.4.2007

Pääkäsittely 6.6.2007

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa 2005 - 2007 (KVTES) on muun ohella seuraavat määräykset:

II LUKU

PALKKAUS

5 § Tehtäväkohtaisen palkan määrittely

Olennainen muutos tehtävissä

2 mom.

Jos viranhaltijan/työntekijän tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään 10 työpäivän ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita työtehtäviä.

Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohdat ovat:

1 toiseen virkaan siirtymishetki

2 tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi tai

3 kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi.

Soveltamisohje

Tehtävän vaativuuden muutoksen perusteena voi olla mm. siirto toiseen virkaan tai tehtävään, määräaikainen lisätehtävä tai tehtävien muuttaminen olennaisesti vaativammaksi tai vähemmän vaativaksi. Jos tehtäviä muutetaan määräajaksi ja uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi, tehtäväkohtainen palkka alenee välittömästi em. määräajan päätyttyä.

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Helsingin kaupunki on menetellyt asiamies A:n työsuhteessa sovellettavan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräysten vastaisesti alentaessaan hänen palkkaansa 1.9.2005 lukien ja että hänellä on oikeus mainitusta päivästä lukien työsopimuksessa sovittuun palkkaan,

tuomitsee Helsingin kaupungin työehtosopimuslain mukaiseen hyvityssakkoon kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työehtosopimuslain mukaiseen hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Helsingin kaupungin yhteisvastuullisesti korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

A oli työskennellyt Helsingin kaupungin palveluksessa 1.5.1981 lukien ensin apulaiskunnanasiamiehen virassa, 1.5.1989 lukien kunnanasiamiehen virassa ja syksystä 2000 lukien verolakimiehen virassa. A toimi kaupunginkanslian oikeuspalvelut-yksikössä veroryhmän esimiehenä ja hänelle kuuluivat verolainsäädäntöön liittyvä konsultointi kaupunkikonsernissa, verohuojennushakemuksiin liittyvät tehtävät, keskusvero- lautakunnan ennakkoratkaisuihin liittyvä muutoksenhaku ja kehittämistehtävät.

Kaupunginkanslian toimintaa uudelleenjärjesteltiin syksyn 2004 aikana. A:n virkatehtävät olivat jo syksyn 2004 kuluessa muuttuneet niin, että uutena tehtävänä hän hoiti kuolinpesien selvityksiä ja perukirjojen laatimista. Hän hoiti edelleen verohuojennushakemuksiin liittyviä tehtäviä. Hänen tehtäväkohtainen palkkansa vuodenvaihteessa 2004 - 2005 oli ollut 4.003,37 euroa lisättynä 10 prosentin vuosisidonnaisella lisällä ja 115,88 euron määrävuosilisällä.

Uudelleenjärjestelyn johdosta A siirrettiin virkasuhteesta työsuhteeseen 1.2.2005. Työnantaja ja A solmivat 1.2.2005 työsopimuksen, jonka mukaan hänen kanssaan sovittiin sama tehtäväkohtainen palkka kuin aikaisemmin. A:n tehtävänimikkeeksi sovittiin verolakimies ja tehtäviksi määriteltiin verolakimiehen tehtävät ja esimiehen antamat muut tehtävät. Tosiasiallisesti A:n tehtävät säilyivät entisinä eli verohuojennukset ja kuolinpesien selvitys sekä perunkirjoitus. Työnantaja esitti 23.6.2005, että A:n tehtävät olisivat tulleet vähemmän vaativiksi kuin mitä ne olivat olleet ennen 1.1.2005 tapahtunutta uudelleenjärjestelyä. Tämän vuoksi A:n tehtäväkohtaista palkkaa tultaisiin alentamaan 15 prosentilla 1.9.2005 lukien. Työnantaja päätti 1.7.2005 alentaa A:n palkan 3.487,93 euroon 1.9.2005 lukien ja muuttaa hänen tehtävänimikkeensä asiamieheksi.

KVTES:n mukainen tehtäväkohtaisen palkan määrittely kuuluu viime kädessä työnantajan päätettäviin asioihin. Palkan alentaminen sen sijaan on yleinen työsopimusoikeudellinen kysymys. KVTES:n soveltamisessa työnantajan on noudatettava myös työsopimuslakia. Palkan alentamisen suhteen lakia tulkitaan oikeuskäytännössä niin, ettei työnantajalla ole oikeutta yksipuolisesti alentaa palkkaa, ellei sillä ole irtisanomisperusteiseen rinnastettavaa perustetta. Helsingin kaupunki ei ollut vedonnut tällaiseen perusteeseen alentaessaan A:n palkkaa. Näin ollen palkanalennus oli myös tällä perusteella KVTES:n ja lainvastainen toimenpide. Hyvityssakkojen määrää harkittaessa tuli ottaa huomioon vastaajien asema ja koko, syyllisyyden määrä ja rikkomisen merkittävä taloudellinen vaikutus A:n kannalta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Helsingin kaupunki ovat vaatineet, että kanne olisi jätettävä tutkimatta siltä osin kuin se perustuu A:n työsopimukseen ja työsopimuslakiin. Työsopimusta ja työsopimuslakia koskevat riita-asiat eivät kuulu työtuomioistuimen toimivaltaan vaan yleisille tuomioistuimille.

Muilta osin Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Helsingin kaupunki kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä. Vastaajat ovat lisäksi vaatineet Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:n velvoittamista korvaamaan työnantajapuolen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Helsingin kaupungin oikeuspalvelut-yksikössä tehtiin organisaatiomuutos 1.1.2005. Kaupungin hallinnosta keskitettiin lakimiehiä ja tehtäviä oikeuspalveluihin ja veroasiamiestoiminta siirrettiin valtiolle. Osasto organisoitiin kokonaan uudelleen kolmeksi yksiköksi, joissa toimii sekä lakimiehiä että avustavaa henkilöstöä.

Myös A:n tehtävät verolakimiehenä muuttuivat aikaisempaa olennaisesti suppeammiksi, ja A:lta poistui esimiesasema. Nykyisessä asiamiehen tehtävässään A hoitaa pääasiallisesti valtionperintöjen perunkirjoituksia. Alun perin oli tarkoitus, että hänelle kuuluisi myös verohuojennusasioiden valmistelua, mutta tämä tehtävä on häneltä sittemmin poistunut. A:n tehtävät olivat siten muuttuneet olennaisesti vähemmän vaativiksi. Helsingissä asiamiehen palkat ovat keskimäärin selvästi A:n uuden palkan alapuolella.

A:n uusia tehtäviä koskeva työsopimus oli allekirjoitettu 1.2.2005. Työsopimuksessa oli sovittu palkaksi aiempien tehtävien mukainen palkka, koska A:n palkka tuolla hetkellä oli sen suuruinen ja entisten tehtävien poisjäännistä oli kulunut vasta kuukausi eikä uusien tehtävien mukaista vaativuuden arviointia ollut tehty. Työehtosopimuksessa oleva määräys on säännöshierarkiassa työsopimusta korkeampi. Tässä tapauksessa työehtosopimuksen sopijaosapuolet ovat nimenomaisesti sopineet siitä, että työsopimuksessa mainittua palkkaa voidaan alentaa, jos tehtävissä tapahtuu olennainen muutos. Jos työnantajalla on tehtävän vaativuuteen liittyvä palkan alennusperuste, työnantaja voi tehdä palkan alennuksen yksipuolisesti ilman, että työntekijän kanssa sovitaan työsopimuksen muuttamisesta.

Kunnallinen työmarkkinalaitos tai Helsingin kaupunki eivät ole rikkoneet työehtosopimuslakia.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Helsingin kaupunki ovat vaatineet kanteen jättämistä tutkimatta siltä osin kuin kanteessa on nojauduttu siihen, että A:n työsopimusta on muutettu vastoin työsopimuslaista ilmeneviä perusteita. Vastaajien mukaan työsopimuslakia koskevat riita-asiat eivät kuulu työtuomioistuimen toimivaltaan vaan yleisille tuomioistuimille.

Työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n mukaan muun muassa työehtosopimuksia koskevat riita-asiat, kun kysymys on työehtosopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta, sisällyksestä ja laajuudesta sekä tietyn sopimuskohdan oikeasta tulkinnasta ja siitä, onko jokin menettely työehtosopimuksen mukainen ja samoin, kun kysymys on työehtosopimuksen vastaisen menettelyn seuraamuksista. Työtuomioistuimella ei siten ole toimivaltaa ratkaista edellä mainittuja työsopimuslakiin perustettuja vaatimuksia, vaan ne jäävät työsopimuslain nojalla yleisen tuomioistuimen ratkaistaviksi. Näiltä osin kantajan vaatimus siis jätetään tutkimatta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Tausta ja erimielisyys

Helsingin kaupunginkanslian oikeuspalvelut-yksikön organisaatiota muutettiin 1.1.2005 lukien siten, että osastosta muodostettiin kolme erillistä yksikköä. Tässä yhteydessä yksikön virkasuhteisena verolakimiehenä toimineen A:n palvelussuhde päätettiin muuttaa työsuhteeksi ja hänen kanssaan tehtiin työsopimus 1.2.2005. Kaupunki päätti 1.7.2005 organisaatiomuutoksen vuoksi alentaa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 5 §:n 2 momentin perusteella A:n tehtäväkohtaista palkkaa 15 prosentilla 1.9.2005 lukien ja muuttaa hänen tehtävänimikkeensä samasta ajankohdasta lukien asiamieheksi.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko kaupunki voinut tehdystä työsopimuksesta huolimatta alentaa A:n palkkaa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen nojalla sillä perusteella, että hänen tehtäviensä vaativuus olisi olennaisesti muuttunut tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi. Lisäksi asianosaiset ovat eri mieltä siitä, onko kunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa oleva, tehtäväkohtaisen palkan tarkistamista koskeva kahdeksan viikon määräaika ollut A:n palkan alentamisen esteenä.

Sopimusmääräyksen tulkinta

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 5 §:n 2 momentin tulkinnasta työtuomioistuimessa on kuultu kantajan nimeämänä todistajana Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry:n neuvottelujohtajaa B:tä ja vastaajien puolesta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikköä C:tä.

C:n mukaan tehtäväkohtaista palkkaa on työehtosopimuksen perusteella mahdollista alentaa tilanteissa, joissa tehtävien vaativuus olennaisesti vähentyy. Tehtävien olennainen muutos voi olla tyypillisesti sellainen, että esimiestehtävät tai esittelijän asema poistuvat. Määräyksen kahdeksan viikon säännössä on lähtökohtana, että jos tehtävä muuttuu vaatimattomammaksi, palkkaan voidaan puuttua aikaisintaan kahdeksan viikon kuluttua. Kysymyksessä on työntekijän suojaksi annettu määräys, ei vanhentumisnormi. Palkan tarkistuksen ajankohdalla tulee olla yhteys tehtävän vaativuuden muutokseen. Työtehtävien muutoksen perusteiden selvittelyyn ja tehtävien muotoutumisen varmistamiseen menee usein puolisenkin vuotta, jonka jälkeen alennus voidaan tehdä. Palkkaa ei tulisi alentaa enää esimerkiksi vasta vuoden kuluttua muutoksesta. Työn vaativuuden arviointi tulee tehdä, mutta sen suorittamisen ajankohdasta ei ole työehtosopimuksessa täsmällisempiä määräyksiä.

A:n tehtävistä, palkkauksesta ja työskentelystä esitetty selvitys

A:n tehtävistä, palkkauksesta ja työskentelystä Helsingin kaupungin palveluksessa on kuultu todistelutarkoituksessa A:ta itseään ja todistajina Helsingin kaupungin hallintokeskuksen hallintojohtajaa D ja Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen henkilöstöjohtajaa E:tä.

E:n mukaan kaupungilla on työntekijöiden uudelleensijoitustapauksissa sellainen palkkapoliittinen periaate, ettei kaupunki alenna työntekijän palkkaa välttämättä sille tasolle, mille se sopimusten mukaan kuuluisi alentaa. Jos palkka alenisi sopimuksia soveltamalla kiinteiden osien osalta yli 15 prosenttia, niin sitä ei alenneta kuin 15 prosenttia. A:lla on palkanalennuksen jälkeenkin selvästi korkeampi palkkataso kuin vastaavissa muissa asiamiestehtävissä.

Arviointi ja johtopäätökset

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 5 §:n mukaan jos työntekijän tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään 10 työpäivän ajaksi toiseen tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita työtehtäviä. Edelleen määräyksen mukaan tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohta on kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi.

B:n ja C:n kertoman mukaan työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa voidaan määräyksen edellytysten täyttyessä myös alentaa. Tehtävien olennaisen muutoksen edellytys voi täyttyä esimerkiksi silloin, kun työntekijä menettää esimiesasemansa. Tehtäväkohtaista palkkaa voidaan kuitenkin alentaa aikaisintaan vasta kahdeksan viikon kuluttua tehtävän vaativuuden olennaisesta laskemisesta ja tarkistaminen on tehtävä kohtuullisen ajan kuluessa sen jälkeen. Todistajien kertomusten mukaisesti myös työtuomioistuin katsoo, että kahdeksan viikkoa on vähimmäisaika eikä viimeinen mahdollinen ajankohta palkan tarkistamiselle.

Helsingin kaupungin oikeuspalvelut-yksikössä tehtiin organisaatiomuutos 1.1.2005 muodostamalla aiemmasta viidestä työryhmästä kolme yksikköä. A toimi ennen organisaatiomuutosta päällikkönä veroryhmässä, joka hoiti kunnan ja valtion veroasiamiestehtävät. A:lla oli tuolloin oikeus käyttää kaupunginhallituksen puhevaltaa veroasioissa. Hänen johtamallaan osastolla valmisteltiin kaupungille tulleet verohuojennusasiat ja hänelle kuului myös verohuojennuspäätöksistä tehtyjen oikaisuvaatimusten valmistelu. Hän toimi lisäksi veroasiantuntijana erityisesti arvonlisäverokysymyksissä ja oli osaston johtoryhmän jäsen. A toimi veroryhmän esimiehenä ja oli myös kaupunginlakimiehen sijainen.

Uudelleenjärjestelyn jälkeen A:n tehtävänä oli hoitaa valtionperintöjen perunkirjoituksia, veronhuojennusasioiden valmistelua ja arvonlisäveroneuvontaa. Esitetyn selvityksen mukaan A:n tehtävistä veronsaajan edustaminen siirtyi organisaatiomuutoksen jälkeen kaupunginlakimiehelle ja hänen esimiestehtävänsä loppuivat. Häneltä poistui myös kaupunginlakimiehen sijaisuus. Julkisen vallan käyttöä edellyttävien tehtävien poistuttua A:lta kaupunki siirsi hänet virkasuhteesta työsuhteeseen ja solmi A:n kanssa työsopimuksen 1.2.2005. Tehtävänimikkeeksi merkittiin tuolloin hänen entinen nimikkeensä verolakimies ja tehtävät määriteltiin verolakimiehen tehtäviksi ja esimiehen antamiksi muiksi tehtäviksi. A:n tehtäväkohtaista palkkaa ei työsopimuksessa muutettu.

Työnantaja harkitsi vuoden 2005 alussa A:n tulevan toimenkuvan sisältöä, johon saattoi sisältyä myös päällikkötasoisia tehtäviä uudessa organisaatiossa. Työsopimus hänen kanssaan solmittiin tällaista vaativampaa toimenkuvaa silmällä pitäen. A:n tehtävien muuttuminen olennaisesti vähemmän vaativiksi on selvinnyt kaupungille vasta toukokuussa 2005 sen jälkeen kun kaikki tehtävät uudessa organisaatiossa on kevään 2005 aikana jaettu. A:n todelliset tehtävät ovat organisaatiomuutoksen jälkeen olleet asiamiestasoisia, pääasiassa perunkirjoituksiin liittyviä tehtäviä. Lisäksi työkykykartoituksessa 25.5.2005 selvisi, ettei A voisi palata entisenkaltaisiin työtehtäviin. Asiassa on jäänyt näyttämättä, että D olisi tammikuussa 2005 luvannut A:lle, etteivät hänen tehtävänsä tai palkkansa muuttuisi.

Organisaatiomuutoksen jälkeen kaupunki suoritti A:n uusien tehtävien mukaisen vaativuuden arvioinnin 23.6.2005 ja teki 1.7.2005 päätöksen hänen tehtäviensä vaativuuden muutoksen edellyttämästä tehtäväkohtaisen palkan alentamisesta ja tehtävänimikkeen muutoksesta asiamieheksi 1.9.2005 lukien. Kaupunki on tehnyt päätöksen henkilöstön uudelleensijoitustoiminnan periaatteista, joiden mukaan henkilön palkan kiinteitä osia alennetaan uusissa tehtävissä enintään 15 prosenttia, jos tehtävät ovat entisiä vähemmän vaativia. Tällä perusteella A:n palkan määrää alennettiin 15 prosenttia 1.9.2005 lukien.

Työtuomioistuin katsoo A:n tehtävien vaativuuden muuttuneen olennaisesti vähintään 10 työpäivän ajaksi tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi. A:n työtehtävät ovat lopullisesti selvinneet vasta toukokuussa 2005. Tähän nähden työtuomioistuin katsoo, ettei A:n kanssa 1.2.2005 tehty työsopimus ole estänyt kaupunkia tarkistamasta hänen palkkaansa virka- ja työehtosopimuksessa sovittuja perusteita ja menettelyä noudattaen. Kun otetaan huomioon organisaatiomuutoksen laajuus, A:n tehtävien vaativuuden arviointiin ja tehtäväkohtaisen palkan tarkistamiseen on myös ryhdytty kohtuullisessa ajassa A:n tehtävien muutoksesta.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei Helsingin kaupunki ole menetellyt kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräysten vastaisesti alentaessaan A:n palkkaa. Siten A:lla ei ole oikeutta kanteessa vaadittuun palkkaan. Myöskään Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan A:n asiassa.

Oikeudenkäyntikulut

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla jutun hävitessään velvollinen korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Helsingin kaupungin oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 1.400 euroa, mitä ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO velvoitetaan korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Helsingin kaupungin yhteiset oikeudenkäyntikulut 1.400 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Niskanen, K. Rautiainen, Vuorio ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.