TT:2007-77 · Työtuomioistuin

Työehtosopimuksen mukaan jos kutsu hälytystyöhön oli annettu työajan ulkopuolella kello 21 ja 6:n välisenä aikana, maksettiin tällöin työajalta hälytystyölisää.

Hälytystyölisän maksamisen katsottiin edellyttävän, että hälytystyö myös tehdään edellä mainittuna aikana. Työntekijällä ei ollut oikeutta vaatimaansa hälytystyölisään työvuorolta, joka oli alkanut vasta kello 6:n jälkeen.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 77

KANTAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Helsinki

VASTAAJA

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry, Helsinki

KUULTAVA

Koiviston Auto Oy, Lahti

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 5.2.2007

Pääkäsittely 12.3.2007

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n välillä 10.3.2003 allekirjoitetussa linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava työaikamääräys:

15 § Hälytystyö

1. Työntekijä voidaan kutsua hänen suostumuksellaan hälytystyöhön.

2. Milloin työntekijä kutsutaan hänen työaikansa ulkopuolella hälytystyöhön, maksetaan hälytystyörahaa seuraavasti:

kutsu annettu klo 21.00-06.00 kahden (2) tunnin palkkaa vastaava summa

kutsu annettu ennen klo 21.00 yhden (1) tunnin palkkaa vastaava summa

3. Jos kutsu on annettu työajan ulkopuolella klo 21.00-06.00 välisenä aikana, maksetaan tällöin työajalta hälytystyölisää, jonka suuruus on 100 % työntekijän peruspalkasta.

KANNE

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että linja-autonkuljettaja A:lla on oikeus työehtosopimuksen 15 §:n mukaiseen hälytystyölisään, vaikka hän oli tullut hälytystyöhön kello 6:n jälkeen,

velvoittaa Koiviston Auto Oy:n maksamaan A:lle hälytystyölisää 84,31 euroa viivästyskorkoineen korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan 23.12.2003 lukien, ja

velvoittaa Autoliikenteen Työnantajaliiton korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Koiviston Auto Oy on kieltäytynyt maksamasta työehtosopimuksen 15 §:n 3 kohdan mukaista hälytystyölisää A:lle, joka on tehnyt työaikansa ulkopuolella hälytystyötä 8 tuntia 25 minuuttia kestäneen työvuoron. A sai kutsun hälytystyöhön kello 5.20 työvuoroon, joka alkoi kello 6.05. Työnantajan tulkinta, jonka mukaan hälytyslisää maksetaan vain kello 21 - 6 tehdystä hälytystyöstä, oli työehtosopimuksen sanamuodon vastainen.

Hälytystyötä koskeva määräys on ollut työehtosopimuksessa nykyisen sisältöisenä vuodesta 1976 lähtien. Tätä ennen määräys oli ollut seuraavan sisältöinen:

"1. Mikäli työntekijä kutsutaan hälytysluontoiseen työhön varsinaisen työaikansa ulkopuolella klo 21.00 - 6.00 välillä, maksetaan hänelle, paitsi palkka tällöin suorittamaltaan työajalta, lisäksi työhön valmistautumisen ja työn päätyttyä pesemiseen yms. kuluvalta ajalta kahden (2) tunnin palkkaa vastaava korvaus ilman ylityökorvausta. Työajalta suoritetaan 100 prosentilla korotettu palkka. Lyhyemmältä kuin yhden (1) tunnin työajalta maksetaan täyden yhden (1) tunnin palkka.

Jos edellisessä kappaleessa tarkoitettu kutsu on annettu varsinaisen työajan päätyttyä ennen klo 21, maksetaan työntekijälle vähintään yhden (1) tunnin palkka sekä työstä vähintään yhden (1) tunnin palkka ylityökorvauksineen".

Vuonna 1976 työehtosopimukseen tehdyt tekstimuutokset olivat luonteeltaan tekstin selvennyksiä. Määräyksen sanamuodosta ei käy ilmi, että hälytyslisä olisi tarkoitettu maksettavaksi vain kello 21 - 6 tehdystä työstä. Sen sijaan esimerkiksi samana keväänä tehdyssä öljytuote- ja säiliöautoalan työehtosopimuksessa tämä oli todettu. Tuon sopimuksen mukaan hälytyskutsun perusteella kello 21 ja 7 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan aina 100 prosentilla korotettu palkka.

Määräyksen aikaisemmasta sanamuodosta voidaan päätellä, että linja-autoalalla oli maksettu hälytystyöstä 100 prosentilla korotettua palkkaa, jos hälytystyöhön kutsuminen oli tapahtunut kello 21 ja 6:n välisenä aikana ja että työehtosopimuksen määräyksen teksti vuonna 1976 selvennettiin tämän mukaisesti. Tämän mukaisesti kantajaliitto on myös ohjeistanut luottamusmiehiään.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Autoliikenteen Työnantajaliitto, jonka lausumaan Koiviston Auto Oy on osaltaan yhtynyt, on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Autoliikenteen Työnantajaliitto on lisäksi vaatinut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n velvoittamista korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Koiviston Auto Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

A oli kutsuttu hänelle ohjelmoituna vapaapäivänä 18.12.2003 kello 5.20 kello 6.05 alkavaan työvuoroon. A:lle maksettiin työajan palkka, vapaapäivätyölisä ja ylityökorvaus tehdyltä työajalta eli 8 tunnilta 25 minuutilta. Lisäksi hänelle maksettiin linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 15 §:ssä tarkoitettu hälytystyöraha kahdelta tunnilta. Hälytystyölisää ei maksettu, koska työtä ei ollut tehty kello 21 ja 6:n välisenä aikana.

Hälytystyölisän maksaminen edellyttää, että kutsu annetaan ja työ myös tehdään kello 21 ja 6:n välisenä aikana. Kanteen mukaan vuonna 1976 työehtosopimukseen tehty muutos oli luonteeltaan täsmennys. Vastaaja voi yhtyä tähän käsitykseen, sillä tulkintaa ei tuolloin nyt kiistanalaiselta osin muutettu. Asiasisältöön vaikuttava muutos oli lyhimmän työajan pidentäminen yhdestä tunnista kahteen tuntiin ja ylityökorvauksen poistaminen yhden tunnin hälytystyörahasta.

Ennen vuotta 1976 vain yöaikaan tehdystä työstä sai 100 prosentilla korotetun palkan (nyttemmin hälytystyölisän). Vuoden 1976 muutoksessa hälytystyötä koskevat määräykset yhdistettiin työehtosopimuksessa yhteen ja samaan pykälään siten, että ajatus jäi entiselleen. Sanat "tällöin työajalta" viittasivat siihen, että työ myös tehdään kello 21 ja 6 välisenä aikana. Ilman näitä sanoja hälytystyölisä tulisi maksettavaksi aina kun yöaikaan kutsutaan hälytystyöhön, mikä ei ole työehtosopimusmääräyksen tarkoitus.

Työnantajaliitto on aina kaikessa koulutuksessa opettanut, että hälytystyölisää maksetaan vain kello 21 ja 6:n välisenä aikana tehdystä työstä edellyttäen, että hälytystyön edellytykset muutoin täyttyvät. Työnantajaliitto on selvittänyt muutamasta suurimmasta linja-autoyrityksestä hälytystyömääräyksen soveltamista käytännössä. Mainitut yritykset työllistävät yhteensä yli 4 500 työntekijää. Saadun selvityksen mukaan käytäntö asiassa on ollut työnantajaliiton antaman ohjeen mukainen. Kun otetaan huomioon, että hälytystyölisää koskeva määräys on ollut työehtosopimuksessa jo 1950-luvulta lähtien ja että työnantajaliiton tulkintaa on pelkästään palkanlaskentakursseilla koulutettu lähes 30 vuotta, työntekijäliitto ei ole voinut olla tietämätön määräyksen soveltamiskäytännöstä ja sen oikeasta tulkinnasta. Nyt nostettu kanne on ensimmäinen riita hälytystyölisän maksamisesta.

Hälytystyömääräys oli luonteeltaan poikkeusmääräys. Vain tietyissä hyvin rajatuissa tapauksissa se voi ylipäätään tulla sovellettavaksi. Hälytystyöstä kuljettaja saa kutsun antoajankohdan perusteella määräytyvää hälytystyörahaa ja yöllä tekemästään työstä 100 prosentilla korotettua tuntipalkkaa hälytystyölisänä. Näillä ylimääräisillä lisillä korvataan työntekijälle haittaa siitä, että hän joutuu kutsun yöaikaan saatuaan välittömästi lähtemään yöaikana töihin.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Koiviston Auto Oy oli kutsunut A:n tämän vapaapäivänä 18.12.2003 kello 5.20 hälytystyöhön kello 6.05 alkaneeseen työvuoroon. Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko A:lla oikeus työehtosopimuksen 15 §:n 3 kohdassa tarkoitettuun hälytystyölisään. Yhtiö on vastustanut vaatimusta katsoen, että hälytystyölisää ei tullut maksaa, koska työtä ei ollut tehty kello 21 ja 6:n välisenä aikana.

Todistelu

Työtuomioistuimessa on kuultu kantajan nimeämänä todistajana työntekijäliiton sopimussihteeriä B:tä ja vastaajapuolen nimeämänä todistajana toimitusjohtaja C:tä.

Kantaja on viitannut kirjallisena todisteena työntekijäliiton vuoden 1976 jäsenlehden tiedotteeseen ja vastaajapuoli vastaavasti työnantajaliiton kiertokirjeeseen nro 8/1976.

Sopimusmääräyksen tarkoituksesta ja soveltamisesta esitetty selvitys

B on kertonut olleensa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n palveluksessa vuodesta 1989 lähtien ja vastanneensa vuodesta 1994 kumipyöräliikennettä koskevista sopimuksista ja niitä koskeneista erimielisyysneuvotteluista. Kaikissa sopimuksissa on hälytystyötä koskevia määräyksiä. Työntekijäliiton tulkinnan mukaan silloin, kun kutsu hälytystyöhön on annettu kello 21 ja 6:n välisenä aikana, työstä maksetaan hälytystyölisää riippumatta siitä mihin aikaan itse työ tehdään. Määräystä joudutaan soveltamaan harvoin ja siitä ei asianosaisliittojen välillä ole ollut erimielisyystapauksia. Todistajan tietämän mukaan myös aiemmin voimassa olleen hälytysluonteista työtä koskevan työehtosopimusmääräyksen sanamuodon mukaan 100 prosentilla korotettu palkka on tullut maksaa riippumatta siitä, mihin aikaan työ tehdään.

C on ollut Autoliikenteen Työnantajaliiton edustajana muun muassa niissä vuoden 1976 työehtosopimusneuvotteluissa, joissa hälytystyötä koskeva määräys uudistettiin. Neuvotteluissa ei ollut tarkoitus muuttaa määräyksen sisältöä vaan sitä täsmentää. Työnantajaliitto on palkanlaskentakursseillaan 1970-luvulta alkaen kouluttanut, että mikäli kutsu työhön on annettu kello 21 ja 6:n välisenä aikana ja työ on myös tehty mainittuna aikana, niin tältä ajalta maksetaan hälytystyölisä. Aiemmin voimassa olleessa työehtosopimusmääräyksessä ollut viittaus "tällöin suorittamaltaan työajalta" on uudistettu sanonnaksi "tällöin työajalta". Molemmat sanonnat viittaavat kello 21 ja 6:n välisenä aikana tehtävään työhön. Yrityksissä käytäntö on ollut työnantajaliiton koulutuksen ja ohjeistuksen mukainen. Hälytystyölisän maksaminen tulee kyseeseen varsin harvoin, koska työhönkutsun ja työnteon on tapahduttava kello 21 ja 6:n välisenä aikana. Määräyksen tulkinnasta ei ole aikaisemmin syntynyt erimielisyyttä.

Edellä mainituissa tiedotteessa ja kiertokirjeessä on todettu, että työehtosopimukseen oli tuolla neuvottelukierroksella tehty tekstiselvennyksiä niitä kyseisissä tiedotteissa erikseen yksilöimättä. Asiassa on riidatonta, että eräs selvennyksen kohteista oli tulkittavana oleva hätätyölisää koskeva määräys.

Arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen hälytystyölisää koskevan määräyksen sanamuoto on vuodelta 1976. Se ei sellaisenaan selkeästi tue kummankaan osapuolen kantaa. Hälytystyölisän maksamisesta on ollut määräys työehtosopimuksessa jo aiemmin ja tämän määräyksen sisältöä ei esitetyn selvityksen mukaan ole vuonna 1976 ollut tarkoitus muuttaa. Myöskään ennen vuotta 1976 voimassa olleen sopimuksen sanamuodosta ei voida saada selkeää tukea kummankaan sopijapuolen tulkinnalle.

C:n kertoman mukaan palkanlaskijoiden koulutuksessa on jo 1970-luvulta lähtien ohjeistettu maksamaan hälytystyölisä työnantajapuolen esittämän tulkinnan mukaisesti. Hänen mukaansa yritykset ovat käytännössä tällä tavalla myös toimineet ilman, että tulkinnasta olisi syntynyt erimielisyyksiä. Toisaalta Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on ilmoittanut ohjeistaneensa luottamusmiehiä oman tulkintansa mukaisesti, mutta sellaisia tapauksia, joissa hälytystyölisä olisi maksettu muutoin kuin kello 21 ja 6:n välillä tehdystä työstä, ei ole ollut liiton tiedossa.

Hälytystyölisämääräystä on esitetyn selvityksen mukaan pitkään sovellettu työnantajaliiton ohjeiden mukaisesti ilman, että siitä olisi aiheutunut erimielisyyksiä. Vaikka soveltamistapauksia ei ilmeisesti ole käytännössä ollut kovin paljon, työtuomioistuin pitää uskottavana, että noudatettu soveltamiskäytäntö on ollut myös Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n tiedossa. Tämän pitkäaikaisen ja riidattoman soveltamiskäytännön perusteella työtuomioistuin katsoo työnantajapuolen tulkinnan vastaavan sopijapuolten yhteistä tarkoitusta. Sen mukaan hälytystyölisä on sopimuksessa sovituin edellytyksin työajalta maksettavan palkan lisäksi maksettavaa lisäpalkkaa kello 21 ja 6:n välillä tehdystä hälytystyöstä. Näin ollen A:lla ei ole oikeutta vaatimaansa hälytystyölisään työvuorolta, joka oli alkanut vasta kello 6:n jälkeen.

Oikeudenkäyntikulut

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n mukaan velvollinen korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Koiviston Auto Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut. Niiden määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Asian laatuun, sen edellyttämiin toimenpiteisiin ja aiheutuneisiin kustannuksiin nähden kohtuullinen korvauksen määrä on 700 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT velvoitetaan korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Koiviston Auto Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 700 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, H. Rautiainen, Virtanen, Vuorio ja Raitoharju jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.