Labor court dismisses union claims that a health nurse's certificate suffices for sick leave pay under collective agreement.

Majoitus- ja ravitsemusalan työntekijöiden työehtosopimuksen mukaan työkyvyttömyydestä oli vaadittaessa esitettävä lääkärintodistus tai muu luotettava selvitys. Työehtosopimuksen osapuolten ei katsottu tarkoittaneen sopia, että muuksi luotettavaksi selvitykseksi olisi työntekijän valinnan mukaan hyväksyttävä terveydenhoitajan antama todistus. Määräystä oli tuomiosta ilmenevillä perusteilla tulkittava siten, että työnantajalla oli oikeus päättää, mitä selvitystä hän sairauspoissaoloista vaatii.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 74

KANTAJA

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

VASTAAJAT

Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry

McDonalds Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 21.2.2007

Pääkäsittely 16.4.2007

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen ammattiliitto PAM:n ja Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR:n välillä ajaksi 16.2.2005 - 30.9.2007 tehdyssä majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöiden työehtosopimuksessa on poissaoloista muun ohella seuraavat määräykset:

28 § Sairastuminen

1. Palkanmaksun edellytykset

Työnantaja maksaa sairausajan palkkaa, jos:

työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden ja

työntekijä on sairauden tai tapaturman johdosta estynyt tekemästä työtä ja

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Ilmoitusvelvollisuus ja selvitys työkyvyttömyydestä

Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan sairastumisestaan.

Työkyvyttömyydestä on vaadittaessa esitettävä lääkärintodistus tai muu luotettava selvitys. Jos työnantaja nimeää käytettävän lääkärin, vastaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimiskustannuksista.

Työntekijän on työnantajan vaatimuksesta suostuttava muulloinkin lääkärintarkastukseen työnantajan oman tai nimeämän lääkärin luona, jolloin työnantaja korvaa lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.

Epidemian aikana enintään kolme päivää kestävän sairaustapauksen osalta suositellaan, että luotettavaksi selvitykseksi ei vaadita lääkärintodistusta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Palvelualojen ammattiliitto PAM on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että McDonalds Oy on velvollinen maksamaan A:lle sairausajan palkkaa ajoilta 16. - 17.3., 7. - 9.9. ja 28. - 29.9.2005 yhteensä 318,32 euroa laillisine korkoineen 29.9.2005 lukien,

tuomitsee McDonalds Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

tuomitsee Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR:n ja McDonalds Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Perusteet

A on työskennellyt McDonalds Oy:n palveluksessa Helsingin Forumissa sijaitsevassa ravintolassa vuodesta 2004 alkaen. Sairauslomilta A:lle on välillä maksettu palkka työehtosopimuksen mukaisesti. Ajanjaksoilta 16. - 17.3., 7. - 9.6. ja 28. - 29.9.2005 hänelle ei ollut kuitenkaan maksettu sairausajan palkkaa. Sairauslomien syinä ovat olleet flunssa, kuume ja kurkkukipu. Aina sairastuttuaan A oli hakenut sairauslomatodistuksen Kallion terveysasemalta ja ilmoittanut työnantajalle välittömästi sairastumisestaan. Kallion terveysasemalta, kuten muiltakin Helsingin terveysasemilta, voi saada vain terveydenhoitajan todistuksen sairastumisesta. Työnantaja ei ollut hyväksynyt terveydenhoitajan todistusta, minkä vuoksi työnantaja oli jättänyt maksamatta yllä mainitut sairausajanpalkat. McDonalds Oy edellytti, että työntekijä toimittaa sairastumisestaan lääkärintodistuksen. Tämän johdosta työnantajan edustaja oli kehottanut A:ta hankkimaan omalla kustannuksellaan lääkärintodistuksen yksityiseltä lääkäriasemalta.

Palvelualojen ammattiliitto PAM:n kanta sairaslomatodistuksiin on ollut vakiintuneesti se, että terveydenhoitajan kirjoittama todistus riittää sairausajan palkan maksamiseksi. McDonalds Oy puolestaan on ohjeistanut työntekijöitään kirjallisessa perehdytysoppaassa siten, että sairausajan palkka maksetaan lääkärintodistusta vastaan. Käytäntö vaihtelee eri ravintoloiden välillä siten, että osa ravintolapäälliköistä vaatii lääkärintodistuksen ja osa hyväksyy myös terveydenhoitajan kirjoittaman todistuksen.

Majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen mukaan sairausajan palkanmaksun edellytyksenä on sairaus tai tapaturma. Työntekijän on vaadittaessa esitettävä sairastumisestaan lääkärintodistus tai muu luotettava selvitys. Työnantajalla on sopimuksen sanamuodon mukaan oikeus vaatia tällaisen luotettavan selvityksen esittämistä. Työehtosopimuksen mukaan työnantajalla ei ole kuitenkaan ole oikeutta vaatia selvityksenä sairastumisesta nimenomaan lääkärintodistusta.

Yllä mainittu määräys otettiin 1970-luvun puolivälissä työehtosopimukseen työnantajaliiton aloitteesta. Tarkoitus oli varmistaa, että todistuksen hankkimisesta ei aiheudu työnantajille tai työntekijöille kustannuksia. Sairauslomatodistuksen hankkimisen oli tarkoitus olla helppoa ja siksi lääkärin kirjoittama todistus tuli toimittaa vain, jos työnantaja omalla kustannuksellaan nimenomaisesti velvoittaa työntekijän siihen.

Myöskään ennen 1970-luvun puoliväliä majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimukseen ei ollut sisältynyt määräystä, jonka mukaan työntekijän sairastuessa ainoa luotettava selvitys olisi lääkärintodistus, ja että työntekijän tulisi hankkia lääkärintodistus omalla kustannuksellaan työnantajan sitä vaatiessa.

Majoitus- ja ravitsemisalalla on vuosikymmenten ajan tulkittu sairausajan palkanmaksua koskevaa määräystä siten, että terveyden- tai sairaanhoitajan kirjoittama todistus riittää luotettavaksi selvitykseksi ja työnantaja on velvollinen korvaamaan kustannukset velvoittaessaan työntekijän kääntymään lääkärin puoleen. Tulkinta vastaa työehtosopimuksen sanamuotoa. Terveyden- ja sairaanhoitajat ovat myös lääkärien ohella terveydenhuoltoalan ammattilaisia, joiden kirjoittama todistus riittää varmistamaan sen, että sairauslomalle on oikea peruste.

Työehtosopimuksen sanamuodon, tarkoituksen ja alalla vakiintuneen käytännön mukaisesti McDonalds Oy on velvollinen maksamaan A:lle palkan sairausajoilta A:n toimitettua työnantajalle asianmukaiset terveydenhoitajan laatimat sairauslomatodistukset. Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR on hyväksynyt McDonalds Oy:n menettelyn, joten se on laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ja McDonalds Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet, että Palvelualojen ammattiliitto PAM velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanteessa esitetty tulkinta sairausajan palkan maksamisesta ei vastaa määräyksen sanamuotoa, osapuolten tarkoitusta tai vakiintunutta soveltamiskäytäntöä. Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR on vakiintuneesti tulkinnut kyseistä määräystä siten, että työnantajalla on oikeus päättää, minkälaista selvitystä työntekijältä edellytetään työkyvyttömyyden varmistamiseksi. Työnantajalla on siten oikeus vaatia lääkärintodistuksen toimittamista.

Riidan kohteena oleva määräys on ollut sisällöltään samanlainen yli kolmekymmentä vuotta. Sopimusmääräykseen on tehty vuosien aikana vain joitakin yksittäisiä sanamuutoksia tekstin selkiyttämistarkoituksessa. Työehtosopimusmääräyksiä on tulkittava sanamuodon mukaan, ellei voida osoittaa osallisten tarkoittaneen määräyksellä jotakin muuta. Tässä asiassa sanamuoto on selvä ja se vastaa Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR:n tulkintaa.

Työehtosopimuksessa on suositus siitä, että epidemioiden aikana enintään kolme päivää kestävän sairastapauksen osalta luotettavaksi selvitykseksi ei vaadita lääkärintodistusta. Tämä osoittaa, että työnantajalla on aina oikeus pyytää luotettavana selvityksenä nimenomaan lääkärintodistusta. Jos työehtosopimuksen sanamuoto olisi ymmärrettävä kantajan tulkinnan mukaan, tämä suositus olisi tarpeeton ja sen sanamuoto työehtosopimukseen sopimaton. Liitot eivät ole sopineet siitä, mikä olisi työehtosopimuksessa mainittu muu luotettava selvitys eivätkä siitä, että terveydenhoitajan todistus olisi riittävä selvitys sairaudesta. Työehtosopimus ei myöskään edellytä, että työnantajan tulisi hyväksyä terveydenhoitajan todistus, kun kaupungin julkiselta terveydenhuollolta ei ole muuta saatavissa. Kaupungin menettely ei voi rajoittaa työnantajan määräysvaltaa asiassa.

Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR on aina tulkinnut riidan kohteena olevaa määräystä siten, että työnantaja saa päättää, vaatiiko työnantaja todisteeksi työkyvyttömyydestä lääkärintodistusta vai riittääkö muu luotettava selvitys. Työnantajan tulee kuitenkin antaa noudattamastaan käytännöstä työntekijöille selvät ohjeet. Työnantajaliitto on myös ohjeistanut jäsenyrityksiään tällä tavalla. Jos työnantaja ei ole ohjeistanut työntekijöitään selvästi asiassa, sen tulee hyväksyä työkyvyttömyydestä myös muu luotettava selvitys kuin lääkärintodistus.

Epäselvyys nyt esillä olevan määräyksen tulkinnasta tuli työnantajapuolen tietoon vasta vuonna 2003 alkanutta työehtosopimuskautta edeltäneissä neuvotteluissa. Epäselvyydestä huolimatta määräys kirjattiin työehtosopimukseen asiasisällöltään samanlaisena kuin aiemmin. Riitaisuuden taustalla oli ruuhkautunut kunnallinen terveydenhuolto ja lääkäriaikojen saannin hankaluus. Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR:n mielestä työntekijäpuoli yrittää myös laajemmin vesittää työnantajan ehdotonta oikeutta vaatia työntekijöiltä lääkärintodistusta.

Käytännössä osa majoitus- ja ravitsemisalalla toimivista työnantajista on hyväksynyt myös terveydenhoitajan todistukset. Tämä ei ole kuitenkaan vallitseva käytäntö alalla. McDonalds Oy on ainakin vuodesta 2000 alkaen edellyttänyt lääkärintodistuksen esittämistä sairaustapauksissa. Yhtiössä on annettu kaikille jo perehdytysvaiheessa samanlaiset, selkeät ohjeet työehtosopimuksen soveltamisesta. Ravintolapäälliköt voivat kuitenkin yksittäistapauksissa hyväksyä muunkin selvityksen. Esimerkiksi jos työntekijä on voinut silminnähden huonosti, ei lääkärintodistusta ole välttämättä vaadittu. Yhtiön noudattama käytäntö vaatia yleensä aina lääkärintodistusta on ollut työntekijöiden tiedossa. Yhtiön menettely on ollut johdonmukaista. A:lle oli maksettu sairausajalta 13.6. - 15.6.2006 palkkaa, koska A oli toimittanut työnantajalle lääkärintodistuksen työkyvyttömyydestään. Lääkärintodistus oli saatu samalta terveysasemalta kuin erimielisyyden aiheuttaneet terveydenhoitajan todistukset.

McDonalds Oy ei ollut tietensä rikkonut työehtosopimusta, koska se oli menetellyt asiassa työnantajaliiton ohjeiden mukaisesti. Yhtiö on voinut perustellusti pitää liiton antamaa ohjetta työehtosopimuksen osapuolten yhdenmukaisen tulkinnan mukaisena. Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ei ollut myöskään laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan, koska liitto oli pitänyt omaksumaansa tulkintaa ja sen mukaista pitkäaikaista käytäntöä selvänä ja riidattomana.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Sopimusmääräyksen kehitys

Majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöiden työehtosopimuksen 28 §:n mukaan työkyvyttömyydestä on vaadittaessa esitettävä lääkärintodistus tai muu luotettava selvitys. Vuoden 1970 työehtosopimuksen 13 §:n mukaan työkyvyttömyys oli vaadittaessa varmennettava työnantajan määräämän ja kustantaman lääkärin todistuksella. Vuoden 1975 työehtosopimuksen 13 §:n 6 kohdan mukaan työntekijä oli velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan ja saman pykälän 7 kohdan mukaan työntekijän oli vaadittaessa esitettävä työkyvyttömyydestään joko lääkärintodistus tai muu luotettava selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimesi käytettävän lääkärin, suoritti työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuneet kustannukset.

Määräyksen soveltamisohjeissa oli muun ohella suositus siitä, että influenssa-, nuhakuume- ynnä muiden epidemioiden aiheuttamien lyhyiden, 1-3 päivää kestävien sairaustapausten osalta ei luotettavaksi selvitykseksi vaadittaisi lääkärintodistusta. Nämä vuoden 1975 määräykset ja soveltamisohjeet ovat asiallisesti samansisältöisinä voimassa olevan työehtosopimuksen 28 §:ssä.

Määräyksen tarkoituksesta esitetty selvitys

Todistajana kuultu C on työnantajapuolen edustajana ollut yhdessä B:n kanssa laatimassa edellä selostettuja määräyksiä. Soveltamisohjeisiin otettiin tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta peräisin oleva maininta siitä, että 1-3 päivän poissaolosta epidemia-aikana riittää selvitykseksi muukin kuin lääkärin antama todistus. Työehtosopimuksessa olevaa määräystä muutettiin tätä vastaavasti siten, että sairauspoissaolosta vaaditaan joko lääkärintodistus tai muu luotettava selvitys. C:n käsityksen mukaan työnantaja saa kuitenkin aina valita, vaatiiko hän sairauspoissaolosta lääkärintodistuksen vai muun luotettavan selvityksen, ja työnantajan tehtävä on ohjeistaa asia etukäteen. Vaikka ravintola-alan työehtosopimuksen sairauspoissaoloja koskeva kohta sanamuodoltaan poikkeaakin muiden alojen työehtosopimuksista, sitä on C:n mukaan tulkittava kuten muitakin.

Vuoden 1980 neuvotteluista, joissa on käsitelty myös kyseisen sopimusmääräyksen soveltamista, ovat kertoneet niissä mukana olleet todistajat B, D ja E. Kyseisissä neuvotteluissa ei kuitenkaan ollut syntynyt uutta tulkintaa eikä kyseistä määräystä ollut päätetty muuttaa.

Sopimusmääräyksen soveltamisesta esitetty selvitys

Työntekijäpuolen nimeämät todistajat D, F ja G ovat kertoneet, että heidän käsityksensä mukaan esimerkiksi terveydenhoitajan antama todistus on lähtökohtaisesti sellainen muu luotettava selvitys sairauspoissaolosta, jota työehtosopimuksessa tarkoitetaan. Heidän mukaansa kyseisestä työehtosopimusmääräyksestä ei ole juurikaan ollut riitaa tai epäselvyyttä. He ovat kaikki myös pitäneet kyseistä määräystä selvästi poikkeavana verrattuna esimerkiksi kaupan alan työehtosopimuksen sairauspoissaoloja koskevaan kohtaan. D:n mukaan työehtosopimuksen sanamuodosta voi päätellä, että työntekijä voi valita, toimittaako hän lääkärintodistuksen vai muun luotettavan selvityksen.

Työntekijäpuolen nimeämät todistajat H, I ja J ovat kertoneet, että heidän edustamissaan ravintola-alan yrityksissä on käytäntönä ollut, että lyhyissä muutaman päivän sairauspoissaoloissa riittää selvitykseksi terveydenhoitajan todistus. Näissä yrityksissä työterveyshuolto on järjestetty lakisääteistä laajempana ja työntekijät on ohjeistettu ainakin ensisijaisesti käyttämään työterveysasemaa. Todistaja K on kertonut, että myös hänen edustamassaan yrityksessä käytäntö oli ollut pitkään samanlainen, mutta jonkin aikaa sitten työnantaja oli alkanut vaatia lääkärintodistusta selvitykseksi sairauspoissaolosta.

Työnantajapuolen nimeämistä todistajista L, M, E, N ja O ovat kertoneet käsityksenään, että käytäntönä on ollut lääkärintodistuksen vaatiminen selvityksenä sairauspoissaolosta ja että työnantajalla on aina halutessaan oikeus vaatia lääkärintodistus. Näin on ollut N:n edustamassa yrityksessä silloinkin, kun yrityksen työterveysasema on ollut viikonloppuna suljettuna. C:n mukaan on työnantajan asia ohjeistaa työntekijöitä etukäteen siitä, minkälaista selvitystä sairauspoissaoloista vaaditaan. Myös L ja M ovat olleet sitä mieltä, että työnantajalla palkan maksajana on oikeus määritellä vaadittava selvitys.

Työntekijäpuolen nimeämä todistaja P on McDonalds Oy:n luottamusmies. Hänen mukaansa yhtiössä vaaditaan tällä hetkellä sairauspoissaoloista lääkärintodistus, mutta vuoteen 2005 asti selvitykseksi oli riittänyt myös terveyden- tai sairaanhoitajan todistus. McDonalds Oy:n henkilöstöpäällikkö Q, jota on kuultu työnantajapuolen nimeämänä todistajana, on puolestaan kertonut, että yhtiössä on aina vaadittu sairauspoissaoloista lääkärintodistus ja että tämä käytäntö on ohjeistettu uusille työntekijöille perehdytysvaiheessa.

Arviointi ja johtopäätökset

Määräysten soveltamiskäytännöstä esitetty todistelu osoittaa, että sairausajan palkan maksamiseksi vaadittua selvitystä koskeva käytäntö on epäyhtenäinen. Osa alalla toimivista yrityksistä on hyväksynyt esimerkiksi työterveyshoitajan todistuksen riittäväksi selvitykseksi poissaolon syynä olleesta sairaudesta, kun taas toisissa yrityksissä on vaadittu lääkärintodistus. Käytäntönä useimmissa yrityksissä kuitenkin on, että työnantajilla on selkeät ohjeet siitä, miten sairauspoissaoloista ilmoitetaan ja minkälaista selvitystä niistä vaaditaan, ja nämä ohjeet annetaan uusille työntekijöille heti perehdytysvaiheessa.

Työehtosopimuksen 28 §:n eri kohtien sanamuodot eivät ole keskenään täysin johdonmukaisia. Kanteessa esitettyä tulkintaa tukee määräyksessä oleva maininta muusta luotettavasta selvityksestä. Toisaalta määräyksessä olevaa ilmausta "vaadittaessa" voidaan tulkita niinkin, että työnantaja päättää, minkälaista selvitystä sairauspoissaolosta vaaditaan. Myös epidemioita koskevan sopimuskohdan sanamuoto viittaa siihen, että luotettavana selvityksenä olisi muissa kuin epidemiatapauksissa esitettävä lääkärintodistus työnantajan niin vaatiessa.

Asiassa ei ole työtuomioistuimen mielestä näytetty osapuolten tarkoittaneen sopia, että terveydenhoitajan todistus olisi työntekijän valinnan mukaan hyväksyttävä työehtosopimuksessa tarkoitetuksi muuksi luotettavaksi selvitykseksi. Työehtosopimuksen määräyksiä kokonaisuudessaan on perustellumpaa tulkita siten, että työnantajalla on oikeus päättää, mitä selvitystä hän sairauspoissaoloista vaatii. Vastauksessa on myönnetty, että mikäli sairauspoissaolon varmentamiseksi vaaditaan lääkärintodistusta, asiasta on etukäteen annettava ohjeet. Tällainen menettely vastaa työehtosopimuksen soveltamiskäytännöstä esitettyä selvitystä.

Nyt esillä olevassa tapauksessa McDonalds Oy on antanut henkilöstölleen ohjeet, joiden mukaan työkyvyttömyys osoitetaan lääkärintodistuksella. Edellä esitetyn perusteella näin on voitu työehtosopimuksen mukaan menetellä. Yhtiö on A:n kohdalla menetellyt ohjeiden ja työehtosopimuksen mukaisesti.

Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että McDonalds Oy ei ole velvollinen maksamaan A:lle vaadittua sairausajan palkkaa terveydenhoitajan antaman todistuksen perusteella. Myös asiassa esitetyt hyvityssakkovaatimukset on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:llä on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi työtuomioistuin siitä annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla määrää, että Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry ja McDonalds Oy jutun voittaessaankin saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Suviranta, Virtanen, Sutela, Lehto ja Salonen jäseninä. Sihteeri on ollut Sundström.

Eri mieltä olevan jäsen Salosen lausunto:

Majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen 28 §:ssä todetaan työnantajan palkanmaksuvelvollisuuteen sairaustapauksissa liittyen muun muassa, että työntekijä on velvollinen vaadittaessa esittämään työkyvyttömyydestään lääkärintodistuksen tai muun luotettavan selvityksen. Kyseinen määräys poikkeaa sanamuodoltaan olennaisesti muiden alojen työehtosopimusten vastaavista määräyksistä. Kaupan työehtosopimuksen 16 §:ssä ilmoitusvelvollisuudesta todetaan, että työntekijän on vaadittaessa esitettävä työkyvyttömyydestä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on vastaavan sisältöinen määräys. Kummatkin ovat Palvelualojen ammattiliiton PAM:n solmimia työehtosopimuksia.

Työtuomioistuimessa on esitetty selvitystä siitä, kuinka vuoden 1973 työehtosopimusneuvotteluissa työnantajapuolen tavoitteena oli ollut yhdenmukaistaa sairausajan palkkaa koskevat määräykset muiden alojen sopimusten kanssa. Todistaja B:n mukaan työntekijäpuoli ei neuvotteluissa tähän ollut kuitenkaan suostunut. Sopijaosapuolet olivat työntekijäpuolen aloitteesta neuvotelleet siitä, että riittäisikö työehtosopimuksen mukaiseksi luotettavaksi selvitykseksi kahden jäävittömän henkilön todistus. Tähän ei kuitenkaan ollut suostuttu, vaan luotettavalta selvitykseltä edellytettiin, että sen oli antanut terveydenhoidon ammattilainen. Myöhemmin työntekijä- ja työnantajaliittojen suuret neuvottelukunnat kokouksessaan olivat todistaja D:n mukaan päätyneet samaan lopputulokseen.

A on ilmoittanut sairastumisestaan välittömästi työnantajalleen ja toimittanut tälle terveysasemalta saamansa terveydenhoitajan allekirjoittaman todistuksen kulloisestakin sairaslomastaan. Terveysasemalta ei ole ollut mahdollista saada muunlaista todistusta sairastumisesta.

Edellä esitetyn selvityksen perusteella vahvistan, että McDonalds Oy on velvollinen maksamaan A:lle sairausajan palkkaa ajoilta 16-17.3., 7.-9.9. ja 28.-29.8.2005 yhteensä 318,32 euroa, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan 29.9.2005 lukien.

Hylkään asiassa esitetyt hyvityssakkovaatimukset.

Kantaja on voittanut juttunsa. Velvoitan Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto ry:n ja McDonalds Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.