TT:2007-73 · Työtuomioistuin

Työehtosopimusosapuolet olivat vuosina 2001 ja 2003 tehdyillä pöytäkirjoilla sopineet osa-aikaeläkkeellä ja osa-aikalisällä olevien työntekijöiden oikeudesta työajan lyhennysvapaisiin. Asiasta sopiminen oli perustunut työtuomioistuimen antamiin tuomioihin, joissa oli ollut kysymys osa-aikaeläkkeellä olevien työntekijöiden oikeudesta työajan lyhentämiseen. Sen jälkeen kun työtuomioistuin oli antanut tuomion osittaisella hoitovapaalla olevan työntekijän oikeudesta työajan tasaamislisään, työehtosopimukseen osalliset olivat 1.3.2005 voimaan tulleella pöytäkirjalla sopineet myös osittaisella hoitovapaalla olevan työntekijän oikeudesta työajan lyhennysvapaisiin.

Huomioon ottaen työtuomioistuimen tuomioissa todettu osa-aikaisiin työntekijöihin sovellettava pakottava lainsäädäntö ja muu normisto ei työehtosopimuksen työajan lyhentämistä koskevia määräyksiä voitu tulkita siten, että osittaisella hoitovapaalla olevan työntekijän oikeus työajan lyhentämisvapaisiin määräytyisi toisin kuin osa-aikaeläkkeellä olevan työntekijän kohdalla. Kanteessa tarkoitetulla osittaisella hoitovapaalla olleella työntekijällä oli siten oikeus työajan lyhentämisvapaisiin jo ennen aikaa 1.3.2005.

Asiaa koskevien työehtosopimusmääräysten tulkinnanvaraisuuden vuoksi ei työnantajaliitto ollut rikkonut tieten työehtosopimusta eikä työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 73

KANTAJA

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry, Helsinki

VASTAAJAT

HK Ruokatalo Oy, Turku

Elintarviketeollisuusliitto ry, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 20.3.2007

Pääkäsittely 30.5.2007

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä ajaksi 10.4.2003 - 28.2.2007 solmitun teurastamoita, makkaratehtaita ja einestehtaita koskevan työehtosopimuksen osana noudatettavassa työajan lyhentämistä koskevassa sopimuksessa 2003 on muun ohella seuraavat määräykset:

1. Soveltamisala

Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Näitä työaikamuotoja ovat normaalisti päivätyö, kaksivuorotyö sekä jatkuva yksi- ja kaksivuorotyö.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Vapaan kertyminen

Työntekijälle kertyy vapaata kalenterivuoden aikana kohdassa 1 tarkoitetuissa työaikamuodoissa tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asianosaisliittojen välillä 24.1.2001 tehdyssä pöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

3. Työehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjatekstit

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kaikki alat

Osa-aikaeläke ja osa-aikalisä/työajan lyhennysvapaiden kertyminen

Otsikkoasiassa noudatetaan työtuomioistuimen tuomiokäytäntöä.

Asianosaisliittojen välillä 10.4.2003 tehdyssä työehtosopimuksen uudistamista koskevassa pöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

5 § Tekstimääräykset

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6. Osa-aikaeläke ja osa-aikalisä/työajan lyhennysvapaiden kertyminen

Liittojen välillä on sovittu siitä, että osa-aikaeläkkeelle sekä osa-aikalisälle siirtyvien työajan lyhennysvapaiden kertymisessä noudatetaan työtuomioistuimen tuomiokäytäntöä.

Työtuomioistuimen ratkaisun (TT:2001-52) mukaan henkilö, joka työskentelee joka toinen viikko 24 tuntia (3 x 8 t) ja joka toinen viikko 32 tuntia (4 x 8 t) ansaitsee työajan lyhennysvapaata, joka määräytyy suhteessa samassa työssä kokoaikaisena työskentelevän työntekijän todelliseen työaikaan.

Vastaavassa tai vastaavissa tilanteissa työajan lyhennysvapaata kertyy 8 tunnin työpäiviltä.

Asianosaisliittojen välillä 17.2.2005 tehdyssä pöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

2. Tekstit

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Osa-aikaeläke, osa-aikalisä sekä osittainen hoitovapaa/työajan lyhennysvapaiden kertyminen

Liittojen välillä on sovittu siitä, että osa-aikaeläkkeelle, osa-aikalisälle sekä osittaiselle hoitovapaalle siirtyvien työajan lyhennysvapaiden kertymisessä noudatetaan työtuomioistuimen tuomiokäytäntöä.

Mikäli sopimuskaudella syntyy uusia työtuomioistuimen ratkaisuja edellä mainituissa tai vastaavissa tilanteissa, liitot sopivat niiden käyttöönotosta viivytyksettä.

Liitot toteavat, että tapauksissa, jossa työajan lyhennysjärjestelmän piirissä (pekkaset) ollut työntekijä siirtyy osa-aikaeläkkeelle, osa-aikalisälle tai osittaiselle hoitovapaalle, hän ansaitsee työajan lyhennysvapaita suhteutettuna todellisuudessa tekemäänsä säännölliseen työaikaan (TT:2004-77).

KANNE

Vaatimukset

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että valmistustyöntekijä A:lle on kertynyt työehtosopimuksen osana noudatettavan työajan lyhentämistä koskevan sopimuksen 3 §:n mukaista vapaata tehdyistä säännöllisistä työpäivistä osittaisen hoitovapaan ajalta 4.10.2004 - 28.2.2005,

tuomitsee HK Ruokatalo Oy:n työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon ja

tuomitsee Elintarviketeollisuusliiton hyvityssakkoon työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on lisäksi vaatinut HK Ruokatalo Oy:n ja Elintarviketeollisuusliiton velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua siitä, kun työtuomioistuimen tuomio asiassa on annettu.

Perusteet

HK Ruokatalo Oy:n palveluksessa oleva A palasi hoitovapaalta töihin 4.10.2004, jolloin hänen ja työnantajan välillä sovittiin osittaisesta hoitovapaasta ajaksi 4.10.2004 - 26.4.2005.

A työskenteli kaksivuorotyössä, jossa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Osittainen hoitovapaa toteutettiin siten, että A teki nelipäiväistä työviikkoa siten, että perjantait olivat vapaapäiviä. Työpäivinä A työskenteli joko aamuvuorossa kello 7 - 15 tai iltavuorossa kello 14 - 22.

Työnantajan tulkinnan mukaan A ansaitsi työajan lyhennysvapaita osittaisella hoitovapaalla tehtyjen säännöllisen työajan mukaisten työpäivien lukumäärän perusteella vasta 28.2.2005 jälkeen.

Asianosaisliittojen 24.1.2001 tekemällä pöytäkirjalla on sovittu siitä, että asianosaisliittojen kaikilla työehtosopimusaloilla noudatetaan työtuomioistuimen tuomiokäytäntöä työajan lyhennysvapaiden kertymisestä osa-aikaeläke- ja osa-aikalisätapauksissa. Tällä pöytäkirjan määräyksellä on tarkoitettu ottaa huomioon työtuomioistuimen tuomioissa vahvistetut oikeusperiaatteet kaikissa niissä tilanteissa, joissa kysymys on osa-aikaisen työntekijän työskentelystä, vaikka pöytäkirjassa puhutaan osa-aikaeläkkeestä. Pöytäkirjan kirjauksella on pyritty vahvistamaan osa-aikatyöntekijöiden syrjimättömyyden periaate asianosaisliittojen välisillä työehtosopimusaloilla.

Edellä esitetty tulkinta on vahvistettu asianosaisten välillä 10.4.2003 tehdyssä työehtosopimuksen uudistamista koskevassa allekirjoituspöytäkirjassa. Pöytäkirjan 6. kohdassa on todettu, että liittojen välillä oli jo sovittu siitä, että osa-aikaeläkkeelle sekä osa-aikalisälle siirtyvien työajan lyhennysvapaiden kertymisessä noudatetaan työtuomioistuimen tuomiokäytäntöä. Allekirjoituspöytäkirjassa on selostettu työtuomioistuimen ratkaisua TT:2001-52 ja todettu, että vastaavissa tilanteissa työajan lyhennysvapaata kertyy kahdeksan tunnin työpäiviltä. Tämä pöytäkirjan sanamuoto osoittaa, että pöytäkirjamääräystä ei ollut rajattu koskemaan pelkästään osa-aikaeläke- ja osa-aikalisätapauksia.

Asianosaisliittojen välillä 17.2.2005 tehdyssä pöytäkirjassa on edelleen vahvistettu ja selvennetty jo 24.1.2001 tehtyyn pöytäkirjaan sisältyvää sopimusmääräystä. Kantajan tulkinta perustuu sopimusmääräysten lisäksi myös osa-aikatyöntekijöitä koskevaan direktiiviin ja osa-aikatyöntekijöitä koskeviin työsopimuslain pakottaviin säännöksiin sekä tasa-arvolain säännöksiin, joiden mukaan henkilöä ei voida asettaa vanhemmuuden perusteella eriarvoiseen asemaan.

Ainakin kahdessa asianosaisliittojen välisessä erimielisyysneuvottelussa on osittaisella hoitovapaalla olevan osa-aikaisen työntekijän työajan lyhennysvapaiden kertyminen ratkaistu työntekijäpuolen tulkinnan mukaisesti.

A:ta koskevasta erimielisyydestä on neuvoteltu liittojen välillä 13.3.2006. Tuolloin työntekijäliiton edustaja ymmärsi neuvottelun siten, että liitot olivat yksimielisiä siitä, että A:lle on kertynyt työajan lyhennysvapaata 4.10.2004 alkaen. Työnantajaliiton edustaja lupasi välittää tiedon HK Ruokatalo Oy:lle. Koska jäsenyritys ilmoitti pysyvänsä omassa kannassaan, ei liittojen välillä syntynyt muodollista yhteisymmärrystä. Koska HK Ruokatalo Oy on ollut tietoinen työehtosopimusmääräyksen oikeasta tulkinnasta, mutta se on tästä huolimatta kieltäytynyt sitä noudattamasta, on yhtiö rikkonut tietensä työajan lyhentämistä koskevan sopimuksen ja 10.4.2003 tehdyn työehtosopimuksen uudistamista koskevan pöytäkirjan määräyksiä.

Elintarviketeollisuusliitto ei ole ryhtynyt tehokkaisiin toimenpiteisiin saadakseen HK Ruokatalo Oy:n noudattamaan työehtosopimusta. Työnantajaliitto on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Elintarviketeollisuusliitto ja HK Ruokatalo Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Elintarviketeollisuusliitto ja HK Ruokatalo Oy ovat lisäksi vaatineet Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua siitä, kun työtuomioistuimen tuomio on annettu.

Kanteen kiistämisen perusteet

Neuvoteltaessa tämän jälkeen uudesta työehtosopimuksesta otettiin työajan lyhennyksen osalta huomioon muuttunut työtuomioistuimen käytäntö, mikä kirjattiin työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan 10.4.2003. Otsakkeen mukaan määräys koski edelleen vain osa-aikaeläkkeellä tai osa-aikalisällä työskenteleviä kuten aikaisempikin pöytäkirjamerkintä.

Liittojen väliseen 17.2.2005 tehtyyn niveltämispöytäkirjaan otettu työajan lyhennysvapaiden kertymistä koskeva määräys oli uusi. Määräyksen piiriin lisättiin osittaisella hoitovapaalla olevat työntekijät. Lisäksi lyhennysvapaiden ansainta oli mahdollista myös kahdeksan tuntia lyhyemmän päivittäisen työajan puitteissa, kunhan työntekijä jatkoi työskentelyään työajan lyhentämiseen muutoin kuuluvassa työaikamuodossa.

Aikaisemmin sovitun mukaan niveltämisneuvotteluissa sovitut tekstimuutokset tulivat voimaan palkankorotusten ajankohdasta lukien eli viimeksi mainitun määräyksen kohdalla 1.3.2005. Neuvotteluissa liitot sitoutuivat siihen, että mikäli sopimuskaudella syntyy uusia työtuomioistuimen ratkaisuja edellä mainituissa tai vastaavissa tilanteissa, liitot sopivat niiden käyttöönotosta viivytyksettä. Mahdollisesti muuttuneen työtuomioistuinkäytännön aiheuttamat tekstimuutokset tulevat siten voimaan vasta liittojen sovittua asiasta eli ei takautuvasti eikä automaattisesti.

Liittojen välillä ei ole ennen nyt esillä olevaa asiaa käyty yhtään erimielisyysneuvottelua osittaisella hoitovapaalla olevan osa-aikaisen työntekijän työajan lyhennysvapaiden kertymisestä. Aivan muusta asiasta käydyn niin sanotun muistioneuvottelun yhteydessä pääluottamusmies ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n neuvotteluedustaja ovat ottaneet esille osittaisella hoitovapaalla olevan henkilön työajan lyhennysvapaan ansainnan. Työnantajaliiton edustaja selvitti työntekijäpuolelle liiton kannan asiaan.

Sen jälkeen kun HK Ruokatalo Oy:n henkilöstöpäällikkö oli saanut työnantajaliiton tiedotteen siitä, että työehtosopimuksen niveltämisneuvotteluissa 17.2.2005 on sovittu työajan lyhentymiskertymä koskemaan myös osittaisella hoitovapaalla olevia työntekijöitä 1.3.2005 lukien, yhtiön henkilöstöpäällikkö antoi palkkakonttorille ohjeet uudesta määräyksestä. A:lle annettiin uusien ohjeiden mukaisesti kertynyttä työajan lyhennysvapaata 1.3.2005 lukien, mutta hän vaati niitä takautuvasti 4.10.2004 alkaen. Myös pääluottamusmies otti yhteyttä henkilöstöpäällikköön ja vaati takautuvaa tulkintaa. Asiasta ei käyty työpaikalla neuvotteluja eikä siitä laadittu erimielisyysmuistiota. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n edustajan aloitteesta syntynyttä erimielisyyttä käsiteltiin liittojen edustajien välillä 13.3.2006. Minkäänlaista yhteisymmärrystä määräyksen takautuvuudesta ei liittojen edustajien välillä neuvottelujen aikana syntynyt.

HK Ruokatalo Oy on noudattanut asiassa liiton kirjallista ohjetta työajan lyhennysvapaiden ansainnassa ja ansainnan voimaantulossa. Yhtiö on voinut luottaa liiton antaman tulkinnan oikeellisuuteen, joten se ei ole rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä.

Koska yhtiö on toiminut työehtosopimuksen mukaisesti antaessaan työajan lyhennysvapaat A:lle 1.3.2005 alkaen, ei myöskään Elintarviketeollisuusliitto ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Mikäli allekirjoituspöytäkirjan määräyksen osalta kuitenkin päädytään erilaiseen tulkintaan, ei työnantajaliiton voida tällöinkään katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan asian epäselvyyden vuoksi.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Teurastamoita, makkaratehtaita ja einestehtaita koskevaan työehtosopimukseen osalliset ovat 17.2.2005 tehdyllä työehtosopimuspöytäkirjalla sopineet osittaisella hoitovapaalla olevien tulemisesta työajan lyhennysvapaiden kertymisen piiriin 1.3.2005 lukien. Tätä ennen työehtosopimukseen osalliset ovat 24.1.2001 ja 10.4.2003 tekemillään työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjoilla sopineet osa-aikaeläkkeellä ja osa-aikalisällä olevien työntekijöiden työajan lyhennysvapaiden kertymisestä.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko HK Ruokatalo Oy:n palveluksessa olevalla 4.10.2004 alkaen osittaisella hoitovapaalla olleella A:lla oikeus työajan lyhentämisvapaisiin ajalta 4.10.2004 - 28.2.2005. A on työskennellyt kaksivuorotyössä, jossa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Hoitovapaa on toteutettu siten, että A on tehnyt nelipäiväistä työviikkoa perjantaipäivien ollessa vapaapäiviä.

Todistelu

Todistajina on työtuomioistuimessa kuultu kantajan puolesta sopimussihteeri B:tä ja sosiaalisihteeri C:tä sekä vastaajien puolesta johtaja D:tä, toimialapäällikkö E:tä ja varatuomari F:ää.

Kirjallisina todisteina asianosaiset ovat viitanneet työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjoihin 24.1.2001 ja 10.4.2003 sekä kantaja lisäksi jättämiinsä sosiaalisihteeri C:n laatimaan A:n asiaa koskevaan muistioon 17.3.2006 sekä C:n laatimiin 23.3.2005 ja 14.12.2005 päivättyihin muistioihin ja sopimusosaston kokoukseen 16.5.2005 tekemään muistioon, jotka koskevat osa-aikaisten työntekijöiden oikeutta työajan lyhennysvapaisiin.

Työehtosopimusmääräysten tarkoituksesta esitetty selvitys

D:n mukaan osapuolten tarkoituksena on ollut, että työtuomioistuimen vastaisuudessa mahdollisesti antamat osa-aikaisia työntekijöitä koskevat tuomiot eivät tule automaattisesti voimaan tällä sopimusalalla vaan vasta liittojen sovittua asiasta. Koska työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien osa-aikaisten työntekijöiden piiri on rajoitettu määräyksen otsikoinnin mukaiseksi, ovat osittaisella hoitovapaalla olevat työntekijät tulleet työajan lyhennysmääräysten piiriin vasta 1.3.2005 lukien.

Soveltamiskäytännöstä esitetty selvitys

C on edelleen kertonut, että vuonna 2005 liittojen edustajien välillä on ollut esillä hänen 14.2.2005 laatimastaan muistiosta ilmenevä Oy Gustav Paulig Ab:ssä syntynyt erimielisyys, joka on koskenut osa-aikatyökyvyttömyyseläkkeellä ja osa-aikatapaturmaeläkkeellä olevien työntekijöiden oikeutta työajan lyhennysvapaisiin. Työnantajaliiton edustaja on puhelinneuvottelussa todennut, että kysymys on tilanteesta, joita ei työajan lyhennysmääräysten ole sovittu koskevan. Myös tässä yhteydessä C on vedonnut osa-aikatyöntekijöitä koskevaan direktiiviin. Asiassa on päädytty ratkaisuun, jonka mukaan kysymyksessä olevien työntekijöiden on katsottu olevan oikeutettuja työajan lyhennysvapaisiin. Työnantajaliiton edustaja ei katsonut tarpeelliseksi tehdä asiassa liittojen välistä muistiota, koska asia oli sovittu.

C on kertomansa mukaan 3.5.2005 ollut yhteydessä työnantajaliiton edustajaan erimielisyydessä, joka on koskenut Ingman Foods Oy:n palveluksessa olleen, osittaisella hoitovapaalla olevan työntekijän oikeutta työajan lyhennysvapaisiin. Paikallinen erimielisyysmuistio on päivätty 25.10.2004. Työnantajaliiton edustaja on ollut yhteydessä työnantajaan ja asia on sovittu siten, että työnantaja on antanut työajan lyhennysvapaat koko hoitovapaan ajalta.

C:n tiedossa ei ollut muita erimieliseksi jääneitä osa-aikatyöntekijöiden työajan lyhennysvapaaoikeutta koskevia tapauksia kuin esillä oleva A:n tapaus.

D:n kertoman mukaan ratkaisu, johon C:n mainitsemassa Sinebrychoff Oy:tä koskevassa tapauksessa on päädytty, on perustunut paikallisen työnantajan kantaan. Asian yhteydessä D on ilmoittanut työnantajaliiton kannan, jonka mukaan osittaisella hoitovapaalla olevat työntekijät ovat tulleet työajan lyhennysvapaiden piiriin vasta sopimusmääräysten voimaantulosta lukien. Liittojen välisissä erimielisyysneuvotteluissa osa-aikaeläkkeellä olevien työntekijöiden oikeudesta saada takautuvasti työajan lyhennysvapaita on sovittu ainoastaan yhdessä tapauksessa vuonna 2001 käytyjen työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä, jolloin sovittiin ensimmäistä kertaa myös osa-aikaeläkkeellä olevien työntekijöiden oikeudesta työajan lyhennysvapaisiin.

F on työnantajaliiton palveluksessa ollessaan vastannut lukuisiin kysymyksiin osa-aikatyöntekijöiden oikeudesta työajan lyhennysvapaisiin. F on aina todennut, että oikeus työajan lyhennysvapaisiin koskee vain määräyksen otsikossa mainittuja osa-aikatyöntekijöitä. Ainoa liittojen välillä käsiteltävänä ollut erimielisyys on F:n mukaan koskenut Oy Gustav Paulig Ab:n palveluksessa olevien osa-aikatyökyvyttömyyseläkkeellä ja osa-aikatapaturmaeläkkeellä olevien työntekijöiden oikeutta työajan lyhennysvapaisiin. F on neuvotteluissa ilmoittanut työntekijäliiton edustajana olleelle C:lle liittojen sopineen työajan lyhennysmääräysten soveltamisen rajaamisesta vai osa-aikaeläkkeellä ja osa-aikalisällä oleviin työntekijöihin. C:n laatimassa muistiossa selostettu ratkaisu on perustunut paikallisen työnantajan päätökseen.

Arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat sopineet osa-aikaeläkkeellä ja osa-aikalisällä olevien työntekijöiden oikeudesta työajan lyhennysvapaisiin edellä todetuin tavoin 24.1.2001 ja 10.4.2003 tehdyillä allekirjoituspöytäkirjoilla. Vuonna 2003 tehdyssä pöytäkirjassa on viitattu työtuomioistuimen tuomioon TT:2001-52, jossa on ollut kysymys osa-aikaeläkkeellä olevien työntekijöiden oikeudesta työajan lyhennysvapaisiin.

Kysymyksessä olevan työehtosopimuksen soveltamisalalla on vuonna 2001 ja 2003 sovittu työajan lyhennysvapaiden kertymisestä osa-aikaeläkkeellä ja osa-aikalisällä olevien työntekijöiden kohdalla. Näiltä osin sopimuksen sanamuoto tukee vastaajien asiassa esittämää kantaa. Määräysten otsikointi on peräisin työtuomioistuimen tuohon mennessä antamista tuomioista. Määräyksistä sovittaessa ei toisaalta esillä ole ollut muiden kuin otsikossa mainittujen osa-aikatyöntekijöiden mahdollinen oikeus työajan lyhennykseen eikä myöskään pakottavien lainsäännösten vaikutus osa-aikatyöntekijöiden kohteluun. Tällaista erottelua ei ole tehty sopimusmääräyksissä viitatuissa työtuomioistuimen ratkaisuissakaan. Viittausten voidaankin ymmärtää koskevan niitä perusteita, joiden mukaan työtuomioistuimessa esillä olleet, osa-aikatyöhön siirtyneiden työntekijöiden asiat ratkaistiin. Nämä perusteet, joita edellä on selostettu, soveltuvat kaikkiin osa-aikatyötä tekeviin työntekijöihin.

Kanteessa esitettyä tulkintaa tukee osaltaan myös sopimusmääräysten soveltamiskäytännöstä esitetty selvitys. Paikallisten osapuolten ja sopimukseen osallisten liittojen välillä on vuonna 2005 ollut käsiteltävänä tapauksia, joissa on päädytty ratkaisuihin, joissa työajan lyhennysvapaiden ansainnan on katsottu koskevan myös muita kuin otsikoissa mainittuja osa-aikaisia työntekijöitä ja osa-aikaisella hoitovapaalla olevien työntekijöiden olleen oikeutettuja työajan lyhennysvapaisiin jo ennen 1.3.2005.

Edellä esitetyillä perusteilla nyt kysymyksessä olevia työajan lyhentämistä koskevia sopimusmääräyksiä ei työtuomioistuimen mielestä voida tulkita siten, että osittaisella hoitovapaalla olevan työntekijän oikeus työajan lyhennysvapaisiin määräytyisi ennen ajankohtaa 1.3.2005 toisin kuin esimerkiksi osa-aikaeläkkeellä olevan työntekijän kohdalla. Näistä syistä työtuomioistuin katsoo, että kun A osittaiselle hoitovapaalle siirtymisensä jälkeen on edelleen työskennellyt säännöllisesti työaikamuodossa, joka muutoin oikeuttaa työajan työajan lyhentämiseen, hänellä on oikeus saada työajan lyhentämistä koskevan sopimuksen 3 §:n mukaista vapaata tehdyistä säännöllisistä työpäivistä osittaisen hoitovapaan ajalta 4.10.2004 - 28.2.2005.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Koska kysymys A:n oikeudesta työajan lyhennysvapaaseen on työehtosopimuksen määräysten perusteella ollut tulkinnanvarainen ja HK Ruokatalo Oy on lisäksi menetellyt asiassa työnantajaliitolta saamiensa ohjeiden mukaisesti, ei HK Ruokatalo Oy:n voida katsoa rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetuin tavoin. Kun asia huomioon ottaen työajan lyhennysmääräysten syntymisestä esitetyn selvityksen ja määräyksen sanamuodon on ollut tulkinnanvarainen, ei myöskään Elintarviketeollisuusliiton voida katsoa laiminlyöneen asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Työtuomioistuin on antanut jo useita tuomioita vastaavanlaisissa asioissa. Tämän vuoksi HK Ruokatalo Oy ja Elintarviketeollisuusliitto ovat jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvolliset korvaamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 8.632,45 euroa. Vastaajat ovat paljoksuneet kulujen määrää. Työtuomioistuimelle on esitetty eritelty lasku asian ajamiseksi suoritetuista toimenpiteistä ja aiheutuneista kustannuksista. Ottaen huomioon asian laatu on ilmoitettuja toimenpiteitä pidettävä tarpeellisina ja niistä vaadittuja korvauksia kohtuullisina.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että A:lle on kertynyt työehtosopimuksen osana noudatettavan työajan lyhentämistä koskevan sopimuksen 3 §:n mukaista vapaata tehdyistä säännöllisistä työpäivistä osittaisen hoitovapaan ajalta 4.10.2004 - 28.2.2005.

Kanne hylätään enemmälti.

HK Ruokatalo Oy ja Elintarviketeollisuusliitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n oikeudenkäyntikulut 8.632,45 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Äimä, Sutela, Forsström, Lehto ja Suokas jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.