Labor court allows union claim against employer for unfair dismissal due to lack of suitable alternative work.

Porauksessa käytetty yhtiön työstökone oli rikkoutunut ja poistettu käytöstä. Yhtiöllä ei ollut tarjolla poraajalle hänen koulutustaan, kokemustaan ja ammattitaitoaan vastaavaa muuta työtä irtisanomisen vaihtoehtona. Tällaisena työnä ei voitu pitää työskentelyä monitoimisorvilla, koska se esitetyn selvityksen mukaan edellytti sellaista ammattitaitoa, jota irtisanotulla työntekijällä ei ollut. Yhtiöllä oli näistä syistä ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytetty asiallinen ja painava syy poraajan työsopimuksen irtisanomiseen. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 68

KANTAJA

Metallityöväen Liitto ry, Helsinki

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry, Helsinki

KUULTAVA

Refimex Machinery Oy, Mänttä

ASIA

Irtisanomissuojasopimuksen vastainen menettely

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 8.3.2007

Pääkäsittely 22.5.2007

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 17.12.2004 allekirjoitetun teknologiateollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavassa teknologiateollisuuden irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

III TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TALOUDELLISISTA, TUOTANNOLLISISTA TAI TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYISTÄ JOHTUVISTA SYISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10 §

Irtisanomisen perusteet

Irtisanomisen perusteet ovat työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ien (taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt) mukaiset:

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot katsovat, että työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus koskee ensisijaisesti samalla työssäkäyntialueella tarjolla olevaa sellaista työtä, johon työntekijä voidaan tarkoituksenmukaisesti kohtuudella sijoittaa.

KANNE

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin

velvoittaa Refimex Machinery Oy:n suorittamaan A:lle korvauksena työsuhteen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta päättämisestä 16 kuukauden palkkaa vastaavan määrän yhteensä 29 338,40 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien, ja

velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Refimex Machinery Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perustelut

A on työskennellyt Refimex Machinery Oy:n palveluksessa 11 vuotta. Yhtiö myi kesällä 2005 YAM-työstökoneen, jolla A työskenteli. A:n lisäksi koneella ovat työskennelleet B määräaikaisessa työsuhteessa ja C toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa.

Yhtiö aloitti elokuun puolessa välissä 2005 yt-neuvottelut koskien henkilöstöjärjestelyjä yrityksen taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin sekä toiminnan muutoksiin perustuen. Yt-neuvottelut päättyivät 1.9.2005 siten, että mainituista kolmesta työntekijästä vain A irtisanottiin 1.9.2005 taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä siten, että työsuhde päättyi 1.1.2006. C sijoitettiin aluksi työhön varastoon ja sittemmin säteisporakoneelle. B vakinaistettiin ja siirrettiin koulutuksen kautta työskentelemään PUMA-sorville. A olisi tullut siirtää tälle koneelle ennen B:tä ja hänet olisi ainakin voitu siihen kouluttaa, koska hän on aikaisemmin työskennellyt tällä sorvilla. D oli määräaikainen työntekijä ja hänet vakinaistettiin 1.9.2005. Hänellä oli vain vähän työkokemusta ja hänet sijoitettiin myös PUMA-sorville. Myös tätä tehtävää olisi tullut tarjota A:lle.

Yhtiön koneet ja laitteet ovat niin sanottuja CNC-koneita. A:n työkokemus ja ammattitaito olivat lähtökohtaisesti sitä luokkaa, että hänet olisi lyhyellä koulutuksella ollut koulutettavissa työskentelemään myös muilla laitteilla. Työnantaja on menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti vakinaistaessaan määräaikaisissa työsuhteissa työskennelleet työntekijät tilanteessa, jossa se irtisanoi samaan aikaan toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa työskennelleen A:n työsopimuksen.

A:n irtisanomishetkellä vallinneet olosuhteet osoittavat, että kyseessä on ollut henkilösyistä tapahtunut irtisanominen. Esimerkiksi eräältä sorvilta siirrettiin E -niminen vakinainen työntekijä varastoon. A olisi tullut irtisanomisen vaihtoehtona siirtää varastoon ennen E:tä. Tämä osoitti, että A:n irtisanomisen todellinen syy oli ollut henkilösyy.

Työnantajalla ei ollut taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin perustuen oikeutta irtisanoa suuremman ammattitaidon omaavan vakinaisen työntekijän työsopimusta ja vakinaistaa ammattitaidollisesti vähemmän kyvykkäiden määräaikaisten työntekijöiden työsopimuksia. Osa tuomittavasta korvauksesta tulee tuomita aineettomana vahinkona.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry, jonka lausumaan Refimex Machinery Oy on osaltaan yhtynyt, on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Teknologiateollisuus ry on vaatinut Metallityöväen Liiton velvoittamista korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Refimex Machinery Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Yhtiö on irtisanonut 1.9.2005 A:n työsopimuksen päättymään 1.1.2006 tuotannollisten ja toiminnan uudelleen järjestelystä johtuvien syiden takia. Uusien laitehankintojen johdosta yhtiön teoreettinen valmistuskapasiteetti nousi, koska työstettävät kappaleet pystyttiin valmistamaan tehokkaammin ja nopeammin uusilla monitoimisorveilla. Samalla yrityksen tarjottavissa olevan työn määrä väheni, koska luovuttaessa YAM-työstökeskuksesta yhtiössä ei enää ollut tarjolla tuota työtä. Yhtiön tuotanto toimi keskeytyvässä kolmivuorossa siten, että kullakin koneella työskenteli vuoroa kohti yksi työntekijä ja myös uudet monitoimisorvit vaativat ainoastaan yhden työntekijän vuoroa kohti.

YAM-työstökeskuksella työskennelleet A, C ja B pyrittiin sijoittamaan muihin tarjolla oleviin töihin yhtiössä. Yhtiöllä ei ollut tarjota tehtävää, johon A olisi voitu uudelleen sijoittaa tai kohtuudella kouluttaa. C pystyttiin hitsaustaitoisena, vanhana työntekijänä uudelleen sijoittamaan samanaikaisesti puoliksi säteisporakoneelle ja puoliksi varastoon. B pystyttiin uudelleen sijoittamaan sorvariksi PUMA-sorville. B menehtyi sairauden johdosta vuoden 2006 alkupäivinä. Häntä ei ehditty vakinaistaa sitä ennen, mutta määräaikaista työsuhdetta olisi kyllä jatkettu. A on työskennellyt YAM-työstökeskuksessa poraajan työssä noin 11 vuotta, minä aikana hän on oppinut suoriutumaan välttävästi koneen perustöistä. Työnantaja joutui useita kertoja huomauttamaan häntä työn laadusta ja virheellisten kappaleiden suuresta määrästä. Kyseinen vanhanaikainen YAM-työstökeskus oli yrityksen yksinkertaisin ja vähiten taitoa vaativa kone käyttää ja hallita.

Sorvaaminen poikkesi huomattavasti kappaleiden poraamisesta ja sorvaajan työ oli huomattavasti vaativampaa. Kyse ei ollut samasta tai samankaltaisesta työstä. A:lla ei ollut kokemusta sorvaamisesta lukuun ottamatta noin kolmen kuukauden kokeilua arviolta kuusi vuotta sitten. A ei tuolloin kyennyt sorvilla työskentelemään. Noin kolmen kuukauden jälkeen työnantaja oli pakotettu siirtämään A:n takaisin YAM-työstökeskukseen. A:n ammattitaito, huolellisuus, omatoimisuus ja motivaatio oppia uutta eivät olleet sillä tasolla, että häntä olisi voitu harkita sorvaajaksi. Työnantajan kokemuksen mukaan työntekijä oppii yleensä sorvariksi noin puolen vuoden koulutuksella. A:n kohdalla oppimisaika olisi luultavasti ollut tätä pidempi.

Työnantaja on vakinaistanut määräaikaisena työntekijänä työskennelleen sorvari D:n työsuhteen 1.9.2005 alkaen. D on työskennellyt yrityksessä määräaikaisena työntekijänä 11.4 - 31.8.2005. Lisäksi D on koneistajan ammattitaitojensa ohessa työskennellyt yrityksessä keväästä 2004 alkaen. Kaikkiaan D on työskennellyt yrityksessä noin puolitoista vuotta ennen työsuhteen muuttamista toistaiseksi voimassa olevaksi. D työskenteli PUMA-sorvilla. Kyse ei ollut tehtävästä, johon A:n sijoittamista olisi voitu edes harkita. Vastaavasti kyse ei ollut tehtävästä, johon A olisi hänen ammattitaito ja työkokemus huomioiden voitu sijoittaa kohtuullisella koulutuksella. E oli ollut vuodesta 2002 lähtien yhtiön palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Hänet oli hitsaustaitoisena henkilönä siirretty varastoon. E oli vanha työntekijä, jonka työhön A:lla ei ollut oikeutta.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

A on työskennellyt yksitoista vuotta Refimex Machinery Oy:n palveluksessa poraajana YAM-työstökeskuksella ja sen edeltäjällä. Yhtiö joutui kesällä 2005 luopumaan YAM-työstökeskuksesta sen rikkoutumisen takia ja irtisanoi 1.9.2005 A:n työsopimuksen taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä päättymään 1.1.2006.

Yhtiö on syksyllä 2005 vakinaistanut YAM-työstökeskuksella määräaikaisessa työsuhteessa työskennelleen B:n ja sijoittanut hänet sorvariksi PUMA-monitoimisorville sekä siirtänyt myös YAM-työstökeskuksella toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa työskennelleen C:n puoliksi säteisporakoneelle ja puoliksi varastoon. Yhtiö on edelleen vakinaistanut 1.9.2005 määräaikaisessa työsuhteessa työskennelleen D:n ja sijoittanut hänet sorvariksi PUMA-monitoimisorville sekä siirtänyt syksyllä 2005 vakinaisessa työsuhteessa työskennelleen E:n työskentelemään varastossa.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko Refimex Machinery Oy menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti sijoittaessaan B:n ja D:n työskentelemään PUMA-monitoimisorville ja lisäksi siirtäessään C:n ja E:n edellä mainittuihin tehtäviin ja jättäessään tarjoamatta näitä töitä A:lle.

Todistelu

A:n työtehtävistä ja työsopimuksen irtisanomiseen johtaneista syistä on työtuomioistuimessa kuultu työnantajapuolelta todistelutarkoituksessa yhtiön toimitusjohtaja F:ää ja todistajana yhtiön työnjohtaja G:tä. Metallityöväen Liiton puolesta todistelutarkoituksessa on kuultu A:ta itseään ja todistajana pääluottamusmies, koneistaja H:ta. Kirjallisina todisteina asianosaiset ovat vedonneet valmisteluistunnon pöytäkirjasta ilmeneviin asiakirjoihin.

A:n työtehtävistä ja ammattitaidosta esitetty selvitys

G:n mukaan PUMA-monitoimisorvilla pystytään sorvaamaan työstettävä kappale lopulliseen muotoonsa ja myös poraamaan sitä. Monitoimisorvin käyttäminen edellyttää kolmivuotisen CNC-koneistajan ammattitutkinnon suorittamista. Lisäksi itsenäinen työskentely sillä vaatii puolesta vuodesta vuoteen työkokemuksen. A työskenteli yksinkertaisimmalla YAM-työstökeskuksella poraajana ja kokeili vuonna 2002 noin kolmen kuukauden ajan työskentelyä pikkusorvilla. A ei kuitenkaan osannut lukea pikkusorville etukäteen ohjelmoitua ohjelmaa, minkä vuoksi toisen työntekijän oli koko ajan autettava häntä työssään. A jouduttiinkin itsenäisen sorvaustaidon puuttumisen vuoksi siirtämään takaisin työstökeskukselle poraukseen. A:ta ei tämän vuoksi voitu kouluttaa pikkusorvia vielä vaativammalle PUMA-monitoimisorville. A:lle tuli työskentelyssään YAM-työstökeskuksella laatuvirheitä aika ajoin.

Tarjolla olevasta työstä esitetty selvitys

H:n mukaan B sijoitettiin PUMA-monitoimisorville YAM-työstökeskuksen rikkouduttua, vaikka hänellä ei todistajan käsityksen mukaan ollut sorvauskokemusta yhtiössä. D, joka myös siirrettiin PUMA-monitoimisorville, on sorvannut yhtiössä paljon aikaisemmin kuin poraajana toiminut A. A on vuonna 2002 kokeillut sorvaamista pikkusorvilla toisen työntekijän kanssa. A:lle on tullut laatuvirheitä työssään YAM-työstökeskuksella. Työstökeskuksen työtehtävät olivat yksinkertaisempia ja niissä oli vähemmän mittaamista kuin pikkusorvilla.

Arviointi ja johtopäätökset

Irtisanomissuojasopimuksen 10 §:n mukaan irtisanomisen perusteet määräytyvät työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:n mukaisesti. Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin saman luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan työn vähenemistilanteessa työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Saman pykälän 2 momentin mukaan työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Refimex Machinery Oy on YAM-työstökeskuksen rikkoutumisen ja uusien laitehankintojen vuoksi järjestänyt uudelleen organisaatiotaan ja vähentänyt työvoimaa. Yhtiö on irtisanonut rikkoutuneella YAM-työstökeskuksella poraajana työskennelleen A:n.

A ei ole yhtiössä yhdentoista vuoden työskentelynsä aikana lyhyttä kolmen kuukauden sorvausharjoittelujaksoa lukuun ottamatta sorvannut yhtiön työstökoneilla, vaan ainoastaan porannut vaativuustasoltaan yhtiön yksinkertaisimmalla YAM-työstökeskuksella. Harjoittelujakson aikana A ei osannut lukea niin sanotulle pikkusorville etukäteen ohjelmoitua CNC-työstöohjelmaa, minkä vuoksi hän ei pystynyt työskentelemään tällä CNC-sorvilla yksin. Hänet jouduttiin sen vuoksi siirtämään takaisin YAM-työstökeskukselle poraajaksi. A:lle on jouduttu antamaan huomautuksia laatuvirheistä YAM-työstökeskuksella. A:lle on hänen ammattitaitonsa kehittämiseksi tarjottu keväällä 2005 mahdollisuutta perehtyä työhön jollakin yhtiön sorvilla, mutta A on kieltäytynyt tehtävästä.

Yhtiön luovuttua kesällä 2005 rikkoutuneesta YAM-työstökeskuksesta B ja D, jotka olivat määräaikaisia työntekijöitä, sijoitettiin sorvareiksi PUMA-monitoimisorville. Sekä B että D ovat saaneet koulutuksen CNC-sorvaustekniikasta ja heillä molemmilla oli kokemusta yhtiön palveluksessa PUMA-monitoimisorvilla työskentelystä. A ei ollut sorvaustaitoinen eikä hän ollut työskennellyt yhtiössä monitoimisorvilla, joten häntä ei olisi voitu sijoittaa sorville. A:ta olisi jouduttu selvityksen mukaan kouluttamaan sorvaustyöhön vähintään useiden kuukausien ajan. Yrityksen pienen koon huomioon ottaen siltä ei työtuomioistuimen mielestä ole voitu edellyttää sitoutumista näin pitkään koulutukseen, jonka onnistuminen on lisäksi ollut epävarmaa.

Yhtiö sijoitti rikkoutuneella YAM-työstökeskuksella vakituisena työntekijänä työskennelleen C:n säteisporakoneelle ja varastoon. Myös E siirrettiin varastotyöhön. Sekä C:llä että E:llä on varastotyössä vaadittava hitsaustaito. C ja E olivat yhtiön vanhoja työntekijöitä, joten A:lla ei ole ollut heihin nähden etuoikeutta jäädä yhtiön palvelukseen. Myöskään mainittujen kolmen työntekijän työtehtäviä toisella tavoin järjestelemällä A:ta ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan olisi voitu uudelleensijoittaa. A ei ollut aikaisemmin työskennellyt säteisporakoneella eikä hän ollut hitsaustaitoinen, joten häntä ei olisi voitu sijoittaa näihin tehtäviin.

Esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo selvitetyksi, ettei yhtiöllä ole ollut tarjolla A:lle hänen koulutustaan, kokemustaan ja ammattitaitoaan vastaavaa työtä irtisanomisen vaihtoehtona. Yhtiöllä on tästä syystä ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytetty asiallinen ja painava syy A:n työsopimuksen irtisanomiseen.

Oikeudenkäyntikulut

Metallityöväen Liitto on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Refimex Machinery Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 3.000 euroa. Vaadittujen kulujen määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Metallityöväen Liitto velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Refimex Machinery Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Lonka, H. Rautiainen, Virtanen, Lehto ja Zaerens jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Eri mieltä olevan jäsen Lehdon lausunto:

YAM-työstökoneen rikkouduttua kesällä 2005 yritys siirsi B:n ja D:n PUMAsorville. C siirrettiin säteisporakoneelle ja varastoon. Myös E siirrettiin varastoon. A irtisanottiin ilman työntekovelvoitetta.

A on käynyt ammattikoulun ja kaksi CNC-koneistajan jatkokurssia. Hänellä on siten perusvalmiudet tehdä työtä PUMA-sorvilla. A:lla ei kolmen kuukauden niin sanotun pikkusorvin harjoittelujaksoa lukuun ottamatta ole kokemusta sorvaamisesta. Todistelun mukaan harjoittelu ei ole sujunut odotusten mukaisesti. Jakso on kuitenkin ollut sen verran lyhyt, ettei siitä voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. A on tehnyt virheitä myös YAM-koneella, jossa hän on muutoin tehnyt työtään. Siitä, onko A tehnyt virheitä muita työntekijöitä enemmän, on esitetty ristiriitaista näyttöä. Todistelusta ei siten voi ehdottomasti tehdä sellaista johtopäätöstä, ettei A olisi kyennyt työskentelemään PUMA-sorvilla.

A:lla on keväällä 2005 tarjottu mahdollisuutta perehtyä yrityksen muihin sorveihin, mitä hän ei kuitenkaan ole halunnut tehdä. Epäselväksi on jäänyt, minkälaisissa olosuhteissa työtä on tarjottu. Ilmeistä kuitenkin on, ettei työtä tarjottaessa ole viitattu mahdolliseen irtisanomiseen tai vaikeuteen jatkossa työllistyä yrityksen palveluksessa. Kieltäytymisestä ei siten voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että A olisi ollut haluton tekemään työtä PUMA-sorvilla.

B on työskennellyt yhtiössä vuodesta 2003 ensin oppisopimusoppilaana ja sitten kaikilla koneilla ja D vuodesta 2005 ensin osa-aikaisena ja sitten kaikilla sorveilla kesään 2005 mennessä. Tarkkaa selvitystä siitä, miten paljon A:ta enemmän B ja D ovat työskennelleet PUMA-sorvilla, ei ole esitetty. Pidemmällä kokemuksella ei kuitenkaan ole merkitystä, sillä molemmat ovat olleet yrityksen palveluksessa määräaikaisina työntekijöinä. A:lla, joka on ollut toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, on ollut oikeus saada työtä ennen B:tä ja D:tä.

Työnantaja on vedonnut siihen, ettei A:ta ole voitu siirtää varastoon, koska hän ei toisin kuin C ja E ole hitsaustaitoinen. Pääluottamusmiehen mukaan varastossa on työntekijöitä, jotka eivät osaa hitsata. Epäselväksi on tämän vuoksi jäänyt, onko hitsaustaito ehdoton edellytys varastossa vai ei. Sinänsä A:lla ei ole C:tä tai E:tä parempaa oikeutta jäädä yrityksen palvelukseen.

Työnantajalla on näyttötaakka siitä, ettei työntekijää ammattitaitoonsa, kokemukseensa tai koulutukseensa nähden voida kohtuudella sijoittaa tai kouluttaa uusiin tehtäviin. A:lla on ollut PUMA-sorvin vaatima perusosaaminen. Työtä ei kuitenkaan ole tarjottu hänelle vaan määräaikaisissa työsuhteissa olleille D:lle ja B:lle. Työnantajan haluttomuuden selvittää A:n mahdollisuudet siirtyä PUMA-sorville osoittaa myös se, ettei A:lla ole kuuden kuukauden irtisanomisaikana ollut työvelvoitetta. Ottaen huomioon myös A:n 11 vuoden työsuhde työnantajan olisi tullut selvittää A:n työllistymismahdollisuudet PUMA-sorvilla. Yhtiöllä ei tämän vuoksi ole ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytettyä asiallista ja painavaa syytä A:n työsopimuksen irtisanomiseen.

A:n työsuhde oli irtisanomiseen mennessä jatkunut 11 vuotta. Hän on työsuhteen päättyessä ollut 31-vuotias. A on edelleen työttömänä työnhakijana. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon arvioin kohtuullisen korvauksen määräksi noin kahdeksan kuukauden palkkaa vastaavat 15.000 euroa, minkä velvoitan Refimex Machinery Oy:n suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta päättämisestä ja mistä on tehtävä työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 1 momentin mukainen vähennys. A:lle tuomitulle korvaukselle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukainen korko haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

Teknologiateollisuus ry:n ja Refimex Machinery Oy:n velvoitan korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut 8.806,46 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.