TT:2007-64 · Työtuomioistuin

Kysymys sähköasentajan oikeudesta työehtosopimuksen mukaiseen, työajan lyhennyksenä annettavaa vapaata vastaavaan korvaukseen hänen työskennellessään ulkomaantyössä.

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 64

KUULTAVAT

Talotekniikkaliitto ry, Helsinki

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry, Helsinki

Sähköalojen ammattiliitto ry, Tampere

ASIA

Helsingin käräjäoikeuden lausuntopyyntö työntekijän palkkaetuja koskevassa asiassa (A/Tekmanni Oy)

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 30.1.2007

Pääkäsittely 7.5.2007

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Toiselta puolen Talotekniikkaliiton sekä Sähkö- ja telealan työnantajaliiton, nykyisen Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI:n, ja toiselta puolen Sähköalojen ammattiliiton välillä 17.4.2002 allekirjoitetussa talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava matkakustannuksia koskevan 11 §:n määräys:

D Työskentely ulkomailla

1 Yleistä

1.1 Työnantaja ja työntekijä solmivat kirjallisen komennussopimuksen työstä, joka suoritetaan ulkomailla. Komennussopimuksessa selvitetään palkkaukseen liittyvät kysymykset samoin kuin muut komennukseen liittyvät seikat, kuten työaika-, majoitus-, vakuutus-, sairaus-, verotus-, kotonakäynti-, vuosiloma-, keskeytys- tms. asiat.

1.2 Lyhytaikaisessa komennuksessa, joita ovat huolto- ja korjaustyöt tai muut kestoajaltaan niihin verrattavat lyhytaikaiset asennustyöt, sovelletaan alan työehtosopimusta, mikäli asemamaan olosuhteet eivät poikkea olennaisesti kotimaan vastaavista olosuhteista. Matka-ajan palkkaa ei kuitenkaan makseta työajan ulkopuoliselta matkan osalta. Vapaapäivänä tapahtuvalta matkustamiselta suoritetaan yksinkertainen perustuntipalkka enintään 8 tunnilta, ei kuitenkaan 22 - 07 väliseltä ajalta.

1.3 Milloin työkohteen laajuus, kestoaika, työntekijämäärä yms. sitä edellyttävät, sovitaan liittojen kesken työkohteissa työskenteleviin työntekijöihin sovelletavista yleisistä työsuhteen ehdoista, kuten palkkaukseen, työaikaan, vuosilomaan, sairausajan palkkaan, keskeytykseen, kotonakäyntiin, vakuutukseen liittyvät kysymykset. Liittojen välinen sopimus voi olla myös nk. kolmikantasopimus, jolloin sopimuksen allekirjoittajana on myös työn suorittava työnantaja.

Mikäli liittojen välistä sopimusta ei ole solmittu ennen työntekijän matkan alkua, ei se estä työntekijää aloittamasta komennusta ja työn suorittamista kohdassa 1.1 mainitulla sopimuksella.

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

A on Tekmanni Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa muun ohessa vaatinut, että yhtiö velvoitetaan suorittamaan hänelle työajan lyhennyskorvauksena ajalta 15.9.2003 - 30.5.2004 kertyneen 67 tunnin palkkaa vastaavan määrän 659,95 euroa laillisine korkoineen 30.5.2004 lukien.

A:n ja yhtiön välillä oli 29.7.2003 allekirjoitettu määräaikainen työsopimus sähköasennustöistä ajalla 18.8.2003 - 30.5.2004 Venäjän Pietarissa sijaitsevassa Suomen pääkonsulaatissa. Työsuhteessa oli tullut noudattaa talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta, jonka 6 §:n 17 kohdan 3 alakohdan mukaan 8 kuukauden työajan lyhennyskertymä on 66 tuntia 40 minuuttia eli pyöristettynä 67 tuntia.

Työehtosopimusta oli sovellettava myös ulkomaan työssä ja ainakin sellaisiin työsuhteisiin, joissa osapuolten välillä oli sovittu Suomen lain soveltamisesta. A:n työsopimuksessa oli nimenomaisesti sovittu työsuhteessa noudatettavan soveltuvin osin Suomen työlainsäädäntöä.

VASTAUS

Tekmanni Oy on kiistänyt kanteen.

A:n työsuhteeseen ei tullut työajan lyhennyskorvauksen osalta soveltaa työehtosopimusta. Asianosaisten kesken oli työsopimuksissa sovittu yksityiskohtaisesti ja tyhjentävästi työsuhteen ehdoista. Työsopimusten 4 kohdan mukaan tässä työsuhteessa noudatetaan soveltuvin osin Suomen työlainsäädäntöä ja sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä, ellei tässä sopimuksessa ole toisin määrätty tai asemamaan pakottavasta lainsäädännöstä, paikallisista olosuhteista tai niiden asettamista erityisvaatimuksista muuta johdu. Työsopimuksen 7 kohdan mukaan työaika määräytyy soveltuvin osin sopimuksen sekä projektissa noudatettavan käytännön mukaan. Työsopimuksen 8.1 kohdan nojalla sopimuksen mukainen palkka on perustunut 6 päivän työviikkoon ja 58 tunnin viikkotyöaikaan.

Työehtosopimusta ei tullut soveltaa lainkaan tähän tapaukseen, koska kollektiivisen työoikeuden alueella noudatettavan niin sanotun alueperiaatteen mukaan työehtosopimusta sovelletaan ainoastaan Suomessa tehtyyn työhön eikä työehtosopimuksen soveltamisesta ole myöskään mainintaa asianosaisten välisessä työsopimuksessa. Lisäksi työsopimuksen sanamuodosta "noudatetaan soveltuvin osin Suomen työlainsäädäntöä" ei voida tehdä johtopäätelmää työehtosopimuksen soveltumisesta, vaan päinvastoin asianosaisten välisessä työsopimuksessa oli sovittu asiasta eri tavoin kuin työehtosopimuksessa. Työsopimuksen mukaan A:lla ei ollut oikeutta korvaukseen niin sanotusta työajan lyhennyskertymästä.

Mikäli tapausta vastoin yhtiön käsitystä olisi arvioitava työehtosopimuksen määräysten mukaisesti, kanne kiistettiin toissijaisesti myös sillä perusteella, että A:lla ei ollut oikeutta työajan lyhennyskorvaukseen myöskään työehtosopimuksen nojalla. Työehtosopimuksen 6 §:n 17 kohdan 2 alakohdan mukaan sellaisen työntekijän, jonka säännöllinen työaika määräytyy sähköasennusalan työehtosopimuksen 6 §:n mukaisesti, työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain enintään 100 tunnilla. A:n säännöllinen työaika ei kuitenkaan määräytynyt työehtosopimuksen 6 §:n nojalla, vaan osapuolen välisen työsopimuksen mukaisesti. Työehtosopimuksen 6 §:n 17 kohdan 2 alakohdan nojalla tähän tapaukseen eivät siis edes asiallisesti soveltuneet työehtosopimuksen työajan lyhentämistä koskevat määräykset.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla työtuomioistuimen lausunnon siitä, onko A:lla oikeus työehtosopimuksen 6 §:n mukaiseen työajan lyhennyskertymään, kun A:n säännöllinen työaika ei määräydy talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen 6 §:n mukaisesti, vaan asianosaisen tekemän työsopimuksen mukaisesti.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Talotekniikkaliitolle, Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI:lle ja Sähköalojen ammattiliitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Talotekniikkaliitto sekä Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ovat yhteisessä lausunnossaan todenneet seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työnantajan ja A:n välinen määräaikainen ulkomaantyötä koskeva työsopimus on ollut kestoltaan n. 8,5 kuukautta. Alan vakiintuneen käytännön mukaan kysymys ei ole ollut edellä mainitussa työehtosopimuksen 11 §:n D 1.2 kohdassa tarkoitetuista lyhytaikaisista komennuksista, joihin voitaisiin eräiden edellytysten täyttyessä soveltaa työehtosopimusta. Kantajan työaika ei ole määräytynyt työehtosopimuksen 6 §:n mukaisesti, kuten työajan lyhennyksiä koskevassa 6 §:n 17 kohdassa on edellytetty.

Edellä mainitun talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen määräyksen perusteella A:n työsuhteeseen ei ollut tullut soveltaa talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen määräyksiä eikä työntekijällä siten ollut ollut oikeutta työehtosopimuksen 6 §:n 17 kohdassa tarkoitettuun työajan lyhennykseen.

Sähköalojen ammattiliitto on lausunnossaan todennut seuraavaa:

Sovellettava laki

Työtuomioistuimen lausuntopyyntöön vastaaminen edellyttää sen selvittämistä, minkä valtion lainsäädäntöä kysymyksessä olevaan työsopimukseen on sovellettava. Työsopimuksen osapuolten kotipaikka on Suomessa, mutta työ on tehty Venäjällä, joten työsopimuksella on liittymät Suomeen ja Venäjään.

Sopijapuolet ovat ottaneet työsopimukseen lakiviittauksen, joka mukaan työsuhteessa "noudatetaan soveltuvin osin Suomen työlainsäädäntöä ja sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä, ellei tässä sopimuksessa ole toisin määrätty tai asemamaan pakottavasta lainsäädännöstä, paikallisista olosuhteista tai niiden erityisvaatimuksista muuta johdu." Sähköalojen ammattiliitto ry:n käsityksen mukaan lakiviittauksella on sovittu, että työsopimukseen sovelletaan Suomen työlainsäädäntöä aina kun mahdollista, eli Venäjän työ- ja sosiaalilainsäadäntöä on sovittu sovellettavaksi vain siinä tapauksessa, että Venäjän pakottava lainsäädäntö estää Suomen työ- ja sosiaalilainsäädännön soveltamisen työsuhteeseen.

Lakiviittaus on ollut mahdollinen Rooman yleissopimuksen (SopS 30/1999) 3 artiklan 1 kohdan nojalla; joskin Suomen laki olisi tullut noudatettavaksi ilman viittaustakin Rooman yleissopimuksen 4 artiklan 1 ja 2 kohtien nojalla.

Työaikalain säännösten noudattaminen

Edellä mainitusta seuraa, että työsuhteen osapuolet ovat olleet velvollisia noudattamaan työaikalakia (605/1996). Osapuolet ovat voineet sopia poikettavaksi työaikalain dispositiivisista säännöksistä.

Työtuomioistuimen laatimasta kertoelmasta ilmenee, että osapuolet ovat erimieliset siitä, onko työsuhteessa pitänyt noudattaa talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta. Jos kantajan väite työehtosopimuksen noudattamisvelvollisuudesta menestyy, osapuolilla on ollut oikeus työaikalain 9 §:nja 40 §:n nojalla poiketa myös työaikalain semidispositiivisista säännöksistä siltä osin kuin tämä on mahdollistettu työehtosopimusmääräyksin. Jos vastaajan väite työehtosopimuksen noudattamatta jäämisestä menestyy, osapuolilla ei ole ollut oikeutta poiketa työaika lain semidispositiivisista säännöksistä.

Työsopimuksessa sovittu työaika

Työsopimuksessa on sovittu säännölliseksi työajaksi 58 tuntia viikossa ja työtä tehtäväksi 6 päivänä viikossa.

Edellä mainituin perustein työsuhteessa noudatettavaksi tulleen tyäaikalain 6 §:n l momentin mukaan säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työsopimuksen mukainen viikoittainen työaika on ylittänyt työaikalain salliman enimmäismäärän 18 tunnilla ja työ sopimusten mukainen vuorokautinen työaika on ylittänyt työaikalain salliman enimmäismäärän keskimäärin 1 tunnilla 40 minuutilla. Työsopimuksessa sovittua työaikaa on sovittu noudatettavaksi koko määräaikaisten työsopimusten keston ajan eli kysymyksessä ei ole ollut työajan järjestämisestä keskimääräiseksi.

Työsopimuksessa sovittu säännöllinen työaika on ollut työaikalain vastainen. Myöskään työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä, joiden nojalla säännöllisestä työajasta olisi voitu sopia em. tavalla.

Sähköalojen ammattiliitto ry katsookin, että työsopimuksessa on annettu työaikaa koskeville ehdoille niiden sisältöä vastaamaton muoto ja tarkoitettu tosiasiassa sopia, että työntekijä tekee viikoittain 40 tunnin säännöllisen työajan lisäksi 18 tuntia ylityötä.

Tätä käsitystä puoltaa se työsopimuksen määräys, että" - - palkka perustuu 6 päivän työviikkoon ja 58 tunnin viikkotyöaikaan eli mahdolliset ylityökorvaukset sisältyvät sovittuun palkkaan".

Voidaan siis todeta, sillä jäljempänä käsitellyllä lisäedellytyksellä, että työsuhteessa on pitänyt noudattaa talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta, että kantajan säännöllinen työaika on määräytynyt työehtosopimuksen 6 §:n mukaisesti siitä huolimatta, että työsopimuksella on pyritty kiertämään kyseistä määräystä.

Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen noudattaminen työsuhteissa

Vastaaja on pyrkinyt väittämään, että työsopimuksen siitä maininnasta, että työsuhteissa noudatetaan Suomen työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntöa "vain" soveltuvin osin, voitaisiin tehdä se johtopäatös, että sopijapuolilla olisi kelpoisuus sopia työajoista haluamallaan tavalla. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä sopijapuolet eivät voi luoda työsopimuksella itselleen kompetenssia ohittaa pakottavat lainsäännökset ja heitä sitovat työehtosopimusmääräykset.

Vastaaja on esittänyt myös virheellisen väitteen alueperiaatteen sisällöstä väittäessään, että tämän periaatteen mukaan suomalaista työehtosopimusta sovelletaan vain Suomessa tehtyyn työhön. Alueperiaate tarkoittaa tosiasiassa sitä, että kullakin valtiolla ja sen oikeudella on periaatteellinen suvereniteetti omalla alueellaan. Alueperiaate on kuitenkin kaikkien oikeudellisten periaatteiden tavoin joustava, ja kansainvälisluonteiset työntekotilanteet voivat muodostaa myös Suomen osalta poikkeuksen alueperiaatteen lähtökohdasta (Kairinen: Työoikeus perusteineen, 2004, s. 102). Merkittävät poikkeukset alueperiaatteesta mahdollistaa esim. Rooman yleissopimus.

Väittäessään alueperiaatteesta seuraavan, että alueperiaatteen mukaan suomalaista työehtosopimusta sovelletaan vain Suomessa tehtyyn työhön vastaaja on vain siltä osin oikeilla jäljillä, että kollektiivisen työoikeuden alueella alueperiaatetta noudatetaan individuaalista työoikeutta tiukemmin, koska tällä alueella kysymys ei ole kansainvälisluonteisia työsopimuksia koskevan työsopimuslain 11 luvun 1 §:ssä tarkoitetuista työsopimusoikeudellisista säännöksistä. Tästä seuraa, että niitä suomalaisen työehtosopimuksen määräyksiä, jotka koskevat julkisoikeudellisia kollektiivisen työoikeuden säännöksiä, on perusteltua väittää noudatettavan vain Suomessa tehtävään työhön (Kairinen: Työoikeus perusteineen, 2004, s. 104).

Säännöllisen työajan pituutta koskevat työaikalain säädökset ovat kuitenkin individuaalisen työoikeuden säännöksiä. Näin ollen alueperiaate ei mitenkään rajoita yleissitovan työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja työajan lyhennyksiä koskevien määräysten noudattamista myös Suomen ulkopuolella tehtävään työhön.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Järjestäytyneiden työnantajien osalta talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen noudattaminen ulkomailla tehtävässä työssä on itsestään selvää jo yksin sillä perusteella, että ottamalla työehtosopimukseen ulkomaantyötä koskevia määräyksiä sopijapuolet ovat osoittaneet tarkoittavansa työehtosopimuksen tulevan sovellettavaksi myös ulkomaantyössä.

Ottaen huomioon edellisen alaotsikon alla sanottu ja koska työsuhteessa on pitänyt noudattaa talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta, kantajan säännöllinen työaika on määräytynyt työehtosopimuksen 6 §:n mukaisesti. Kantajalla on siis ollut oikeus saada työehtosopimuksen mukainen työajan lyhennys.

Oikeus työajan lyhennykseen siinä tapauksessa, ettei työajan katsota määräytyneen työehtosopimuksen 6 §:n mukaisesti

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Oikeuskäytännössäkin vahvistetulla tavalla työajan lyhennykseen eivät ole oikeutettuja sellaiset työntekijät, joiden työsuhteissa noudatetaan talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta ja joiden säännöllinen työaika on vain 37,5 tuntia viikossa; siis vaikka heidän työaikansa on työehtosopimuksen 6 §:n mukainen. Tämäkin tosiasia osoittaa, että työajan lyhennystä koskevan määräyksen soveltamisalamääräyksen viittauksella työehtosopimuksen 6 §:ään on tarkoitettu sitä, että työajan lyhennykseen ovat oikeutetut ne työntekijät, joiden työsuhteissa noudatetaan talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Tekmanni Oy on Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n jäsen, joten se on työehtosopimuslain 4 §:n mukaisesti sidottu talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimukseen. Mainittu työehtosopimus sisältää määräyksiä muun muassa työajasta ja sen lyhentämisestä samoin kuin työskentelystä ulkomailla. A on työskennellyt kertoelmasta ilmenevällä tavalla ja ehdoilla Venäjällä. Työsopimusosapuolille on syntynyt erimielisyys muun ohella siitä, onko A:lla oikeus tuolta ajalta työehtosopimuksen mukaiseen, työajan lyhennyksenä annettavaa vapaata vastaavaan korvaukseen.

Työehtosopimusosapuolten jäätyä asiaa työtuomioistuimessa valmisteltaessa lausuntopyynnössä esitetystä kysymyksestä erimielisiksi asiassa on toimitettu pääkäsittely, jossa on kuultu todistajina TIKLI:n asiamiestä B:tä ja Sähköalojen ammattiliiton vastaavaa työehtoasiamiestä C:tä.

Työehtosopimuksen ulkomailla työskentelyä koskevat 11 §:ään sisältyvät määräykset lähtevät siitä, että työnteon ehdoista on erikseen kirjallisesti sovittava työnantajan ja työntekijän välisellä komennussopimuksella (D 1.1.), tai laajoissa työkohteissa liittojen ja mahdollisesti myös työnantajan välisellä sopimuksella (D 1.3.). Jos kysymys on lyhytaikaisesta komennuksesta, sovelletaan alan työehtosopimusta työehtosopimuksessa sovituin tarkennuksin (D 1.2.). Osapuolet ovat olleet yksimielisiä siitä, että A:n komennuksessa ei ole ollut kysymys työehtosopimuksessa tarkoitetusta lyhytaikaisesta komennuksesta. Kysymys ei myöskään ole ollut edellä tarkoitetusta laajasta työkohteesta, joten asiaa on arvioitava työehtosopimuksen 11 §:n D 1.1. kohdan perusteella.

Viimeksi mainitun sopimuskohdan mukaisessa komennussopimuksessa selvitetään palkkaukseen liittyvät kysymykset ja muut komennukseen liittyvät seikat. Tällaisia selvitettäviä seikkoja ovat muun muassa työaika, majoitus, vakuutukset, sairastumiseen liittyvät asiat, verotus, kotona käynnit ja vuosilomat. B:n kertoman mukaan tällaiset sopimukset voivat olla hyvinkin yksityiskohtaisia. C:n mukaan komennussopimuksessa voidaan ottaa huomioon asemamaan olosuhteet, kuten lait, uskonto ja kulttuuri. Työehtosopimuksessa ei ole sanottu, että se ei olisi voimassa myös ulkomailla. Toisaalta C:nkin mukaan sellaiset työaikaehdot, joista nyt kysymyksessä olevissa komennussopimuksessa on sovittu, ovat päteviä, vaikka niitä ei voitaisikaan pitää työehtosopimuksen mukaisina.

Työtuomioistuimelle ei ole esitetty selvitystä siitä, mitä työehtosopimusosapuolet ovat aikoinaan määräyksistä sopiessaan tarkoittaneet, joten määräysten tulkinta jää ensisijaisesti sanamuodon ja muun tässä yhteydessä esitetyn selvityksen varaan. Niiden perusteella työtuomioistuin katsoo sopijapuolten tarkoitusta parhaiten vastaavan tulkinnan, jonka mukaan työehtosopimusta ei sovelleta muissa kuin lyhytaikaisissa komennuksissa. Muissa tapauksissa ulkomailla tapahtuvan työskentelyn ehdot määräytyvät komennussopimuksen ja/tai yleisten työsuhteen ehtojen osalta laajoissa kohteissa myös tuota työkohdetta varten liittojen kesken solmitun sopimuksen mukaan.

Edellä todetusta seuraa, että A:n komennussopimukseen ei tule soveltaa alan työehtosopimusta laajemmin, kuin mistä komennussopimuksen osapuolet ovat sopineet. Näin ollen työehtosopimuksen työajan lyhennysmääräykset eivät ilman muuta tule sovellettaviksi, vaikka sovittu työaika Suomessa tehtävän työn osalta sitä edellyttäisi. Sinänsä työehtosopimusosapuolet ovat työtuomioistuimessa olleet yhtä mieltä siitä, että A:n komennussopimuksessa sovittu työaika oikeuttaisi työehtosopimusta sovellettaessa työajan lyhentämiseen.

Edellä todetuilla perusteilla työtuomioistuin lausuntonaan esittää, että A:lla on oikeus talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen 6 §:n mukaiseen työajan lyhennyskertymään vain, jos siitä on komennussopimuksessa sovittu.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, H. Rautiainen, Virtanen, Forsén ja Rantinoja jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Lausunto on yksimielinen.