Labor court orders employer to pay severance and damages for wrongful termination of a trade union representative.

Työnantaja oli purkanut luottamusmiehen työsopimuksen, kun oli käynyt ilmi, että tämä oli viilannut työnantajan hänelle luovuttamaa avainta siten, että se vastasi yleisavainta. Luottamusmies ei ollut avaimen käytöllään aiheuttanut työnantajalle haittaa tai vahinkoa. Ottaen huomioon luottamusmiehen pitkä ja muutoin moitteeton työura työnantajalla ei katsottu olleen perusteita pitää luottamusmiehen menettelyä niin vakavana työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden rikkomisena, että se olisi voinut ensimmäisenä toimenpiteenään purkaa luottamusmiehen työsopimuksen. Työnantaja velvoitettiin suorittamaan luottamusmiehelle korvausta yleissopimuksen vastaisen työsuhteen päättämisen johdosta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 62

KANTAJA

Puu- ja erityisalojen liitto ry

VASTAAJA

Metsäteollisuus ry

KUULTAVA

Versowood Otava Oy

ASIA

Luottamusmiehen työsuhteen purkaminen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 13.2.2007

Pääkäsittely 26.4.2007

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuus ry:n ja Puu- ja erityisalojen liitto ry:n välisen, 6.3.2003 allekirjoitetun mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavassa TT-SAK yleissopimuksessa on luottamusmiehen työsuhdeturvasta muun ohella seuraavat määräykset:

Yksilönsuoja

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1 - 3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Korvaukset

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavassa TT-SAK irtisanomissuojasopimuksen 4 §:ssä on irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä seuraavat määräykset:

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.

Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.

Soveltamisohje

Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa on kysymys toisen sopimusosapuolen laiminlyönnistä. Palkka lasketaan tällaisessa tapauksessa alakohtaisen työehtosopimuksen sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.

Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, joissa työntekijä työsuhteen kestäessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin noudatetaan alakohtaisia työehtosopimusmääräyksiä tai käytäntöä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Puu- ja erityisalojen liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

velvoittaa Versowood Otava Oy:n maksamaan luottamusmies A:lle mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan TT-SAK irtisanomissuojasopimuksen mukaisena irtisanomisajan palkkana kuuden kuukauden palkkaa vastaavat 11.831,62 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 15.12.2004 lukien,

velvoittaa Versowood Otava Oy:n maksamaan A:lle työehtosopimuksen osana noudatettavan TT-SAK yleissopimuksen mukaisena korvauksena työsopimuksen perusteettomasta purkamisesta 20 kuukauden palkkaa vastaavat 35.424 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien ja

velvoittaa Metsäteollisuus ry:n ja Versowood Otava Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

A toimi laitosmiehenä toistaiseksi voimassa olevassa työsopimussuhteessa Versowood Otava Oy:n sahalla Mikkelissä 4.12.1989 - 15.12.2004, jolloin työnantaja purki A:n työsuhteen. Työsuhteensa viimeiset viisi vuotta A oli toiminut yhtiön tasaamon ja lähettämön luottamusmiehenä.

Työsuhteen alussa A oli saanut työnantajalta avaimen, jolla hän pääsi joihinkin, mutta ei kaikkiin työn tekemisen kannalta tarpeellisiin työnantajan tiloihin. Päästäkseen näihin muihin tiloihin, muun muassa kahteen varastoon, A oli joutunut lainaamaan esimiehensä avainta. Järjestely oli ollut hankala, ja A oli viilannut hallussaan ollutta avainta siten, että se vastasi esimiehen avainta. A oli käyttänyt tätä itse viilaamaansa avainta noin kymmenen vuoden ajan työpaikalla. Myös esimiehen ja A:n työtovereiden tiedossa oli ollut, että A pääsi avaimellaan edellä tarkoitettuihin tiloihin.

A oli joulukuun alusta 2004 lähtien joutunut työpaikkakiusaamisen kohteeksi. Hän oli 14.12.2004 viilaamaansa avainta käyttäen hakenut pääluottamusmiehen huoneesta työpaikkakiusaamista koskevan kirjan, jota oli näyttänyt pääluottamusmiehelle saadakseen apua asiassaan. Kohta tämän jälkeen sahan tuotantopäällikkö ja Lampisen esimies olivat kysyneet A:lta, oliko tämä käynyt luvatta pääluottamusmiehen huoneessa ja mistä tämä oli saanut avaimen. Säikähtäneenä tilanteesta A ei ollut kertonut avaimen alkuperää. A:n työsuhde purettiin 15.12.2004, minkä jälkeen Lampinen oli heti kertonut avaimen alkuperästä ja pyytänyt työsuhteen palauttamista. Työnantaja ei ollut suostunut tähän.

A:n saamassa kirjallisessa työsuhteen purkamisilmoituksessa oli purkamisperusteena mainittu ainoastaan työsopimuslain 8 luvun 1 §. Suullisesti työnantaja oli todennut, että purkamisen syynä oli A:n hallusta löytynyt luvaton avain. Purkuperuste oli riittämätön, koska kyseinen avain oli ollut A:n käytössä työnantajan tieten jo kymmenen vuoden ajan eikä hänen ole edes väitetty käyttäneen avainta väärin tai omaksi hyödykseen. A on koko työsuhteensa ajan hoitanut tehtävänsä moitteettomasti eikä hänelle ole annettu varoituksia tai huomautuksia. Työsuhteen purkamiselle ei ollut työehtosopimuksen mukaista perustetta.

A ei ole saanut irtisanomissuojasopimuksen mukaista irtisanomisajan palkkaa. Esitetyn vaatimuksen perusteena on A:n keskituntiansio 11,07 euroa. Vaatimus on laskettu alan työehtosopimuksen sairausajan palkkamääräysten mukaisesti irtisanomisajalta kertyvine lomakorvauksineen. Korvaus on erääntynyt maksettavaksi heti työsuhteen päätyttyä.

A:n työsuhde on päätetty TT-SAK yleissopimuksen vastaisesti. Perusteettomasta työsuhteen purkamisesta tuomittavan korvauksen määrää arvioitaessa on otettava huomioon A:n pitkä työsuhde, hänen pitkäaikainen työttömyytensä, työnantajan menettelyn moitittavuus sekä A:n pitkäkestoinen, työsopimussuhteen päättämisestä aiheutunut, sairaalahoitoa vaatinut masennus. Masennuksesta johtunut työkyvyttömyys on jatkunut syksyyn 2005 saakka, jolloin A on alkanut kouluttautua metsäkoneasentajaksi. Opiskelu on tapahtunut opintotuen varassa. Koulutukseen kuuluvat harjoittelujaksot vuonna 2006 tammikuusta heinäkuuhun ja vuonna 2007 tammikuusta toukokuuhun, joista A:lle on maksettu työehtosopimuksen mukaista peruspalkkaa. A valmistuu uuteen ammattiinsa toukokuun 2007 lopussa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry ja Versowood Otava Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työantajalla oli ollut työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mukainen erittäin painava syy purkaa A:n työsuhde tämän epärehellisyyden ja ja sen johdosta syntyneen vakavan luottamuspulan vuoksi.

Avaimen viilauksen paljastuttua A oli ensin valehdellut saaneensa avaimen edeltäjältään. Kun työnantaja ei tätä uskonut, A kertoi saaneensa avaimen jossain muussa tilanteessa. Tämäkin selitys osoittautui valheeksi, kun todettiin, että A oli itse kuitannut kyseisen avaimen vastaanotetuksi työpaikan lukkojen vaihdon jälkeen vuonna 1989. A oli myöntänyt viilanneensa avainta vasta monta päivää kiinnijäämisensä jälkeen.

A:n esimiehillä ei ollut ollut mitään tietoa siitä, että A:n hallussa oli avain, jolla pääsi yrityksen muihin tiloihin kuin mihin niin sanotulla laitosmiesavaimella oli kulkuoikeus. Laitosmiesavaimella pääsi A:n työnteon kannalta kaikkiin tarpeellisiin tiloihin, eikä hän ollut alun perinkään joutunut lainaamaan esimiehensä avainta kuin poikkeustilanteissa.

Työntekijän on työsopimuslain 3 luvun 1 §:n mukaan toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työtekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Avaimen viilaaminen ja viilatun avaimen käyttäminen on selvästi epärehellistä ja työtekijän lojaliteettivelvollisuuden vastaista. A:n epärehellisyys on kohdistunut työnantajaan työaikana ja työpaikalla. Viilatun avaimen hallussapito ja sen luvaton käyttäminen ovat myös rikoslaissa rangaistavaksi säädettyjä tekoja. Työnantajalta ei ole voitu kohtuudella edellyttää työsopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

A oli muutama vuosi sitten pyytämättä viilannut vastaavan avaimen myös toiselle laitosmiehelle. A oli tuossa yhteydessä ilmoittanut työtoverilleen, että avaimella pääsee vaikka tuotantopäällikön huoneeseen.

Vaaditun vahingonkorvauksen määrän osalta on otettava huomioon, että A oli työllistynyt uudestaan pian työsuhteen purkamisen jälkeen. Tämä uusi työsuhde jäi lyhyeksi, mikä ei kuitenkaan ole johtunut mistään Versowood Otava Oy:n vastuupiiriin kuuluvasta tekijästä. Työsuhteen purkamisen ei voida katsoa vaikuttaneen A:n taloudelliseen asemaan enää helmikuun 2005 jälkeen. A:n masennuksen yhteyttä työsuhteen purkamiseen ei ole osoitettu.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja sen päättäminen

A on työskennellyt Versowood Otava Oy:n sahalla laitosmiehenä 4.12.1989 lukien. Työnantaja on purkanut A:n työsopimuksen 15.12.2004. A:n saamassa kirjallisessa purkuilmoituksessa oli purkamisperusteeksi ilmoitettu työsopimuslain 8 luvun 1 §. Suullisesti työnantaja on ilmoittanut, että purkamisen syynä oli A:n hallusta löytynyt luvaton avain.

Työsuhteen päättyessä A on toiminut yhtiön tasaamon ja lähettämön luottamusmiehenä.

Purkamisperusteesta esitetty selvitys

A on myöntämänsä mukaisesti viilannut laitosmiestehtäviänsä varten haltuunsa saamastaan avaimesta yleisavaimen. Avaimen viilaaminen oli tapahtunut todennäköisesti vuonna 1996. A on kertonut viilanneensa avainta helpottaakseen työtehtäviensä hoitoa. A:lla olisi tosin ollut mahdollisuus lainata avainta esimiehiltään silloin, kun työtehtävät edellyttivät pääsyä sellaisiin tiloihin, joihin hänen omalla avaimellaan ei päässyt. Tämän A oli kuitenkin kokenut käytännössä hankalaksi, kun esimerkiksi varastossa saattoi joutua käymään useitakin kertoja päivässä. Toisaalta todistajina kuultujen tuotantopäällikkö B:n sekä laitosmiesten C:n ja D:n kertomusten mukaan A:n tai muidenkaan laitosmiesten työtehtävät eivät juurikaan edellyttäneet edellä tarkoitettuihin tiloihin pääsyä.

A on kertonut käyneensä viilatulla avaimellaan useita kertoja varastoissa muun muassa hakemassa varaosia, ja kahdesti pääluottamusmiehen huoneessa. Varastoissa säilytetään nykyisin lähinnä rakennustarvikkeita ja käytöstä poistettuja koneita. Pääluottamusmiehen huoneessa A oli käynyt soittamassa liittoon ja toisella kerralla hakemassa työpaikkakiusaamisesta kertovan kirjan.

C on kertonut A:n lainanneen hänen laitosmiesavaintaan joskus 1990-luvun lopulla. Palauttaessaan avaimen A oli kertonut tehneensä avaimesta yleisavaimen ja sanonut, että sillä pääsee vaikka B:n huoneeseen. C oli halunnut päästä avaimesta eroon ja keskusteltuaan asiasta työsuojeluvaltuutetun kanssa hän oli muutaman viikon päästä katkaissut avaimen ja saanut uuden sen tilalle. A on kiistänyt viilanneensa C:n avainta.

D on kertonut olleensa A:n kanssa viemässä eristevilloja varastoon. Heidän esimiehensä E oli kysynyt A:lta pääseekö tämä varastoon, ja A oli sanonut pääsevänsä. A on itse kertonut käyttäneensä avainta salailematta työtehtävissään ja sanoneensa E:lle, että hänenkin avaimellaan pääsee varastoihin.

Arviointi ja johtopäätökset

Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan TT-SAK yleissopimuksen mukaan luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 - 3 §:n säännöksiä. Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

A:n myöntämisenkin perusteella on selvitetty, että hän on viilannut työnantajalta saamaansa avainta siten, että se on vastannut yleisavainta, jolla on ollut mahdollista päästä myös sellaisiin tiloihin, joihin laitosmiehellä ei muutoin ole ollut pääsyä. Riidatonta on myös, että A on käyttänyt avainta käydessään varastoissa ja pääluottamusmiehen huoneessa. Avaimen enemmästä luvattomasta käytöstä ei ole esitetty selvitystä. A on ensin valehdellut avaimen alkuperästä, kun on selvinnyt, että hänen hallussaan on ollut viilattu avain. Asian todellisen laidan hän on myöntänyt vasta työsopimuksen purkamisen jälkeen. Vielä asiassa on riidatonta, että A ei ole 15 vuotta kestäneen työsuhteensa aikana saanut varoituksia eikä huomautuksia, ja että hän on hoitanut työtehtävänsä moitteettomasti.

B:n, C:n ja D:n kertomuksilla on osoitettu, että A:lla ei ole ollut työtehtävistään johtuvaa todellista tarvetta saada yleisavainta jatkuvaan käyttöönsä. Kun A on voinut tarvittaessa saada työnsä edellyttämän avaimen käyttöönsä, työtuomioistuin pitää todennäköisenä, että hän on viilannut avainta päästääkseen muihin kuin työn edellyttämiin tiloihin, kuten pääluottamusmiehen huoneeseen. Syyt A:n menettelylle ovat jääneet tämän asian yhteydessä selvittämättä. Toisaalta ei ole edes väitetty, että A:n menettelystä olisi aiheutunut työnantajalle haittaa tai vahinkoa.

Työnantaja on työnjohtovaltansa nojalla määritellyt työntekijöiden oikeudet päästä työnantajan eri tiloihin. A on väärää avainta käyttäessään tahallaan jättänyt nämä määräykset noudattamatta. Näin menetellessään A on rikkonut sitä luottamusta, jota työsopimussuhteen olemassaolo edellyttää. Tätä luottamusta on ollut omiaan edelleen heikentämään se, että A on asian paljastuttua antanut työnantajalle vääriä tietoja avaimen alkuperästä.

C:n avaimen viilaamisen osalta A:n ja C:n kertomukset ovat ristiriitaiset. Työtuomioistuin katsoo, että sillä seikalla, onko A 1990-luvulla viilannut myös Kaipaisen avainta, voi joka tapauksessa olla vain vähäinen merkitys purkuperusteen olemassaoloa arvioitaessa.

A on tahallaan menetellyt työsuhteeseen vaikuttavien velvoitteiden vastaisesti. Toisaalta hänen on selvitetty suhteellisen pitkän työsuhteensa aikana hoitaneen työtehtävänsä moitteettomasti. Työnantajalla ei ole A:n menettelyn johdosta ollut perusteita arvioida, etteikö tämä edelleenkin hoitaisi entiseen tapaan työtehtävänsä. Tässä tilanteessa työnantajalla ei ole ollut perusteita pitää A:n menettelyä niin vakavana työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden rikkomisena, että se olisi voinut ensimmäisenä toimenpiteenään purkaa A:n työsopimuksen. Näyttämättä on siten jäänyt, että yhtiöllä olisi ollut yleissopimuksessa edellytetty, työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mukainen erittäin painava syy purkaa A:n työsopimus.

A:n luottamusmiehenä edustamien työntekijöiden enemmistö ei ole antanut yleissopimuksessa ja työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentissa edellytettyä suostumustaan hänen työsopimuksensa irtisanomiselle, joten työnantajalla ei ole ollut oikeutta myöskään irtisanoa A:n työsopimusta. A:n työsuhde on siten päätetty yleissopimuksen vastaisesti.

Irtisanomisajan palkka

Kun A:n työsuhde on päätetty ilman irtisanomisaikaa, yhtiö on velvollinen irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n nojalla maksamaan A:lle täyden palkan irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta. Vaatimuksen määrää 11.831,62 euroa ei ole riitautettu.

Korvauksen määrä

Kun työnantaja on päättänyt luottamusmies A:n työsopimuksen mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen 4.3 kohdan vastaisesti, työnantajan on suoritettava hänelle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Korvauksena on suoritettava vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan eli sen suuruutta määrättäessä otetaan työsopimuksen päättämisen syystä riippuen huomioon muun muassa työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.

A:n työsuhde oli purkamiseen mennessä jatkunut noin 15 vuotta. A on työllistynyt pian työsopimuksen purkamisen jälkeen, mutta työsuhde on jäänyt lyhytaikaiseksi, kun A on masennuksen vuoksi tullut työkyvyttömäksi. Lääkärinlausunnon mukaan on ollut ilmeistä, että työsuhteen päättämisellä ja sitä edeltäneellä työpaikkakiusaamisella on ollut yhteys syvän masennustilan syntymiseen. Työkyvyttömyys on jatkunut syksyyn 2005 saakka, jolloin A on alkanut opintotuen turvin kouluttautua metsäkoneasentajaksi. Koulutukseen liittyviltä harjoittelujaksoilta hän on saanut työehtosopimuksen mukaista peruspalkkaa. A valmistuu uuteen ammattiinsa toukokuun 2007 lopussa. A:lle tuomittavan korvauksen määrässä on sitä vähentävänä otettu huomioon hänen itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on noin 12 kuukauden palkkaa vastaavat 21.000 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Puu- ja erityisalojen liitto ry on vaatinut Metsäteollisuus ry:n ja Versowood Otava Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut. Kun Metsäteollisuus ry:tä kohtaan ei kanteessa ole esitetty vaatimuksia, sen ei voida katsoa hävinneen asiaa työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla pelkästään sillä perusteella, että kuultavana asiassa oleva työnantaja velvoitetaan korvauksiin. Metsäteollisuus ry ei siten ole mainitun lainkohdan nojalla velvollinen korvaamaan Puu- ja erityisalojen liitto ry:n oikeudenkäyntikuluja, jotka jäävät yksin Versowood Otava Oy:n korvattaviksi.

Kulujen määräksi Puu- ja erityisalojen liitto ry on ilmoittanut 9.645,10 euroa. Versowood Otava Oy on paljoksunut kantajan asiamiehen tuntiveloitusta ja katsonut, että asian hoitamiseen olisi riittänyt puolet käytetyistä tunneista. Kantajan vaatimus perustuu yksilöityyn laskuun, josta käyvät ilmi laskun perusteena olevat toimenpiteet ja niihin käytetty aika. Käytettyä tuntiveloitusta on pidettävä kohtuullisena ja asiassa suoritettuja toimenpiteitä asian laatuun nähden tarpeellisina. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen määräksi laskun mukaiset 9.645,10 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa Versowood Otava Oy:n suorittamaan A:lle irtisanomisajan palkkana 11.831,62 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 15.12.2004 lukien ja korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 21.000 euroa, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan haasteen tiedoksiantopäivästä 5.9.2006 lukien.

Versowood Otava Oy velvoitetaan korvaamaan Puu- ja erityisalojen liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 9.645,10 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Metsäteollisuus ry:tä kohtaan esitetty oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Mikkola, Niskanen, Forsström, Ahokas, Forsén jäseninä. Sihteeri on ollut Sundström.

Tuomio on yksimielinen.