Labor court dismisses claim that employer violated collective agreement by cutting individual bonus when salary grade increased.

Maalausalan työehtosopimuksen ns. palkkaleikkuri koski myös tilanteita, joissa työntekijän palkkaryhmää korotettiin. Henkilökohtaista toistaiseksi voimassa olevaa lisää saatettiin palkkaryhmää korotettaessa leikata siten, että työntekijän kokonaispalkka pysyi ennallaan. Ks. myös TT:2006-108.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 61

KANTAJA

Rakennusliitto ry, Helsinki

VASTAAJAT

Suomen Maalarimestariliitto ry, Helsinki

Veljekset Lehtinen Maalausliike Oy, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 12.3.2007

Pääkäsittely 8.5.2007

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 21.3.2005 allekirjoitetussa neuvottelutuloksessa maalausalan työehtosopimukseksi urakkahinnoitteluineen 2005 - 2007 on muun ohella seuraavat määräykset:

1. VOIMASSAOLO

Tämä työehtosopimus tulee voimaan 21.3.2005 lukien. Sopimuskausi päättyy 29.2.2008.

2. PALKKARATKAISU

VUOSI 2005

Vuonna 2005 palkkoja korotetaan 21.3. tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Yleiskorotus on 0,32 €/h. Urakkahintoja korotetaan kertoimella 1,0220. Keskeneräisissä urakoissa maksetaan erillisenä lisänä 0,32 €/h.

VUOSI 2006

Vuonna 2006 palkkoja korotetaan 1.3. tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Yleiskorotus on 0,21 €/h. Urakkahintoja korotetaan kertoimella 1,0158. Keskeneräisissä urakoissa maksetaan erillisenä lisänä 0,21 €/h.

VUOSI 2007

Vuonna 2007 palkkoja korotetaan 1.3. tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Yleiskorotus on 0,25 €/h. Urakkahintoja korotetaan kertoimella 1,0195. Keskeneräisissä urakoissa maksetaan erillisenä lisänä 0,25 €/h.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

PALKKATAULUKOT 2005-2007

PALKANKOROTUSAJANKOHDISTA ALKAEN

Palkka-.........21.3.2005..........1.3.2006........1.3.2007

ryhmä...........alkaen...............alkaen..........alkaen

I.....................7,08 €/h..........7,29 €/h.........7,57 €/h

II....................9,03 €/h..........9,30 €/h.........9,65 €/h

III...................9,90 €/h.........10,20 €/h........10,59 €/h

IV.................10,79 €/h.........11,11 €/h........11,53 €/h

V..................11,74 €/h.........12,09 €/h........12,55 €/h

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. TEKSTIMUUTOKSET

Poistetaan vanhan työehtosopimuksen määräykset 14, 15, 16, 17, 18, 19 ja 20, jotka on korvattu uudella aikapalkkajärjestelmällä. Samalla muutetaan uuden työehtosopimuksen määräysten numerointi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

AIKAPALKKAJÄRJESTELMÄN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

Uuteen aikapalkkajärjestelmään siirrytään vuonna 2005 alkavaan sopimuskauteen liittyvänä palkankorotusajankohtana. Vähimmäispalkkojen määrittämisessä voidaan käyttää tämän jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta yksinomaan uutta aikapalkkajärjestelmää. Niin kauan kuin yrityksessä sovelletaan vanhoja aikapalkkamääräyksiä, määräytyvät myös vanhojen palkkakäsitteiden avulla määritellyt etuudet (erinäiset korvaukset ja palkanlisät) vanhojen määräysten mukaisesti. Ennen uuteen aikapalkkajärjestelmään siirtymistä tulee jokaiselle työntekijälle määrittää palkkaryhmä. Kunkin työntekijän määritys palkkaryhmään tapahtuu työnantajan ja ao. työntekijän välillä käytävän keskustelun pohjalta, jossa tarvittaessa avustaa luottamusmies tai muu palkkausjärjestelmään perehtynyt henkilö. Uudet henkilökohtaiset palkat korvaavat aiemmat aikapalkat työnantajan ilmoittaman siirtymispäivämäärän jälkeen alkavan seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Palkkaryhmittely sekä siihen myöhemmin mahdollisesti tehtävät muutokset tehdään aina kirjallisesti (ohjeluonteinen määräys).

Siirryttäessä uuteen palkkaryhmittelyyn ei kenenkään voimassa oleva sovittu tuntipalkka voi pienentyä. Aiempi, uuden palkkaryhmän ylittävä palkanosa merkitään toistaisesti voimassa olevaksi tai määräaikaiseksi henkilökohtaiseksi lisäksi aikaisemmin sovitun mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III PALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

14 § Aikapalkkajärjestelmä

Uuteen palkkausjärjestelmään siirrytään uuden sopimuskauden mukaisesta palkankorotusajankohdasta vuonna 2005.

1 KÄSITTEET

Palkkaryhmittely

Työntekijän perustuntipalkka määräytyy hänen palkkaryhmittelyyn sijoituksensa perusteella. Palkkaryhmiä on viisi.

Ryhmittelyn perusteena on työntekijän ammattitaito. Tällä tarkoitetaan niiden töiden vaativuutta, joita työntekijä kykenee tekemään. Ryhmittelyä tarkistettaessa huomioidaan työntekijän työkokemuksen ja koulutuksen myötä saavuttama ammattitaidon kehittyminen.

Aikapalkkaus

Aikapalkka muodostuu perustuntipalkasta ja mahdollisista lisistä. Perustuntipalkka on työntekijän työehtosopimuksen palkkaryhmittelyn mukainen vähimmäispalkka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 PALKKARYHMITTELY JA PERUSTUNTIPALKAT

Palkkaryhmittelyn muuttaminen

Palkkaryhmittelyä korotetaan työntekijän ammattitaidon kehittymisen esim. kouluttautumisen tai harjaantumisen myötä, niin että se oikeuttaa ylempään palkkaryhmään. Ryhmittelyn alentaminen on poikkeuksellista ja mahdollista vain jos:

1) Työntekijä osoittautuu selvästi alempaan ryhmään kuuluvaksi kuin hän on antanut työhönottotilanteessa ymmärtää.

2) Työntekijän pääsääntöinen työnkuva tai osoittama ammattitaito ei vastaa enää aiempaa luokitusta, esim. hän ei toimi enää nokkamiehenä, jonka perusteella hänet on luokiteltu ylempään palkkaryhmään.

KANNE

Vaatimukset

Rakennusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa Veljekset Lehtinen Maalausliike Oy:n rikkoneen työehtosopimuksen palkkoja koskevia määräyksiä leikkaamalla palkkaryhmästä II palkkaryhmään III korottamisen yhteydessä palkkaryhmien erotuksen 0,87 euron verran tunnilta työntekijänsä A:n henkilökohtaista lisää,

vahvistaa A:lla olevan oikeuden takautuvasti 30.1.2006 lukien leikatulta osin henkilökohtaiseen lisään laillisine viivästyskorkoineen takautuvalle määrälle haasteen tiedoksiantopäivästä lukien,

tuomitsee Veljekset Lehtinen Maalausliike Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

tuomitsee Suomen Maalarimestariliiton työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Suomen Maalarimestariliiton ja Veljekset Lehtinen Maalausliike Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Maalausalalla siirryttiin uuteen aikapalkkajärjestelmään vuonna 2005 alkavaan sopimuskauteen liittyvänä palkankorotusajankohtana. Ennen kuin uuteen aikapalkkajärjestelmään siirryttiin, tuli jokaiselle työntekijälle määrittää palkkaryhmä. Uudet henkilökohtaiset palkat korvasivat aiemmat aikapalkat. Sen jälkeen kun uuteen aikapalkkajärjestelmään siirryttiin, kenenkään palkka ei voinut pienentyä. Mikäli työntekijän aiempi palkka oli suurempi kuin uuden aikapalkkajärjestelmän mukainen palkka, merkittiin näiden erotus henkilökohtaiseksi lisäksi. Henkilökohtainen lisä on toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen.

A on työskennellyt toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen perusteella Veljekset Lehtinen Maalausliike Oy:ssä 15.7.2002 alkaen. A oli ryhmitelty palkkajaksossa 20.6. - 1.7.2005 työehtosopimuksen mukaisesti palkkaryhmään II. Perustuntipalkaksi palkkalaskelmaan oli merkitty 9,03 euroa ja henkilökohtaiseksi lisäksi 1,07 euroa eli hänen henkilökohtainen palkkansa oli tuolloin 10,10 euroa tunnilta.

Työnantaja on palkkajakson 4 mukaan ajalta 30.1. - 10.2.2006 nostanut A:n tämän ammattitaidon kehittymisen johdosta palkkaryhmään III. Tämän jälkeen A:n henkilökohtaisen palkan olisi pitänyt nousta 10,97 euroon tunnilta (taulukkopalkka 9,90 euroa lisättynä henkilökohtaisella lisällä 1,07 eurolla). Työnantaja on kuitenkin toteuttanut palkkaryhmään III korottamisen siten, että henkilökohtainen palkka oli edelleen sama kuin edellä palkkaryhmässä II. A:lle maksettiin palkkaryhmän III mukainen tuntipalkka 9,90 euroa, mutta samalla oli leikattu hänen henkilökohtaista lisäänsä 0,87 eurolla eli palkkaryhmän III ja II erotuksen verran. Uusi henkilökohtainen lisä oli alennettu siis 0,20 euroon tunnilta. A:n uusi henkilökohtainen palkka on siis 9,90 euroa lisättynä 1,07 euroa vähennettynä 0,87 eurolla joka tekee 10,10 euroa eli saman kuin ennen palkkaryhmän korotusta. Palkkaryhmän korotuksen yhteydessä työsuhteen olennaista palkkaehtoa on yksipuolisesti alennettu.

Tällainen menettely on työehtosopimuksen vastaista. Aikapalkkajärjestelmän siirtymämääräysten mukaan A:lle palkkaryhmittelyssä määritetty henkilökohtainen lisä 1,07 euroa on ollut toistaiseksi voimassa oleva eikä työnantaja ole sitä voinut yksipuolisesti muuttaa. Tämä periaate ilmenee korkeimman oikeuden ratkaisuista KKO 1996:89 ja KKO 1997:83.

Veljekset Lehtinen Maalausliike Oy:tä on vaadittu korjaamaan työehtosopimuksen vastainen menettelynsä muun muassa yritystason erimielisyysneuvotteluissa ja liittojen välisissä neuvotteluissa. Työnantaja ei ole kuitenkaan tähän suostunut.

Rakennusliitto ry:n ja Suomen Maalarimestariliitto ry:n välillä on neuvoteltu asiasta 30.6.2006. Työnantajaliitto ei kuitenkaan ole välittömästi ryhtynyt toimenpiteisiin työehtosopimuksen määräysten vastaisen olotilan poistamiseksi. Kun Suomen Maalarimestariliitto ry on asiassa selvistä työehtosopimusrikkomuksista huolimatta tukenut työnantajaa ja hyväksynyt tämän menettelyn puuttumatta asiaan, tulee se tuomita asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Maalarimestariliitto ry ja Veljekset Lehtinen Maalausliike Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä Rakennusliitto ry:n velvoittamista korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kysymys on aikapalkan määrittämisestä tilanteessa, jossa A:n palkkaryhmäluokitusta on nostettu II:sta III:een. Kyseessä on palkkaryhmän ja samalla perustuntipalkan korottaminen, ei kantajan tarkoittaman henkilökohtaisen palkan (bruttotuntipalkan) korottaminen. Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu palkkataulukosta koskien palkkaryhmiä II ja III. Palkkataulukon 2005 - 2007 mukaiset palkkaryhmät ovat perustuntipalkkoja, jotka ovat työehtosopimuksen vähimmäispalkkoja. Palkkaryhmillä ja perustuntipalkoilla on vaikutusta niin sanottujen korvauspalkkojen ja esimerkiksi urakan takuupalkan rahamäärään, joissa korkein taso edellyttää juuri palkkaryhmää III.

Ennen uuteen aikapalkkajärjestelmään siirtymistä henkilökohtaista lisää vastasi niin sanottu palkan liukuma. Työehtosopimusneuvotteluissa henkilökohtaisen palkan ja perustuntipalkan erotus eli palkan liukuma nimettiin henkilökohtaiseksi lisäksi. Henkilökohtainen palkka on perustuntipalkan ja henkilökohtaisen lisän summa.

Henkilökohtaisen lisän niin sanotusta leikkurista on sovittu aikapalkkajärjestelmän siirtymämääräyksissä, joiden mukaan siirryttäessä uuteen palkkaryhmittelyyn ei kenenkään voimassa oleva sovittu tuntipalkka voi pienentyä. Aiempi, uuden palkkaryhmän ylittävä palkanosa merkitään toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräaikaiseksi henkilökohtaiseksi lisäksi aikaisemmin sovitun mukaisesti. Siirtymämääräyksessä kerrottu "sovittu tuntipalkka" tarkoittaa henkilökohtaista palkkaa, joka on sovittu korkeammaksi kuin työehtosopimuksen vähimmäistaso eli perustuntipalkka.

Henkilökohtaisen palkan sisältämää perustuntipalkkaa korotetaan palkkaryhmän nostamisen yhteydessä ikään kuin henkilökohtaisen palkan sisällä. Henkilökohtainen lisä voi pienentyä sen verran, että se yhteenlaskettuna uuden korkeamman palkkaryhmän mukaisen perustuntipalkan kanssa muodostaa saman määräisen henkilökohtaisen palkan kuin esimerkiksi A:n tapauksessa ennen palkkaryhmän nostamista II:sta III:een. Henkilökohtaisen lisän niin sanottua leikkuria voidaan vastakohtaisesti verrata työehtosopimuksen 14 §:n tarkoittamiin ammatillisista tutkinnoista maksettaviin lisiin, joiden osalta on erikseen nimenomaisesti sovittu, että ne säilyvät kiinteinä.

A:n henkilökohtainen palkka on säilynyt samana, koska kyseessä on ollut palkkaryhmän ja samalla perustuntipalkan korottaminen II:sta III:een, ei kantajan tarkoittaman "henkilökohtaisen palkan" korottaminen. Työnantajaliitto ei siten ole myöskään laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Siirryttäessä maalausalalla uuteen palkkausjärjestelmään A:lle alettiin maksaa työehtosopimuksen siirtymäsäännösten mukaisesti hänelle aiemmin maksettu uuden palkkaryhmän ylittävä palkanosa henkilökohtaisena lisänä. A:n palkkaryhmä muuttui myöhemmin kanteessa kuvatulla tavalla. Asianosaiset ovat eri mieltä siitä, säilyykö henkilökohtainen lisä muuttumattomana tilanteessa, jossa työntekijän palkkaryhmää korotetaan, vai voidaanko soveltaa niin sanottua palkkaleikkuria, jonka työtuomioistuin on ratkaisussaan TT:2006-108 todennut sisältyvän maalausalan työehtosopimukseen.

Esitetty selvitys

Työntekijäpuolen nimeämänä todistelutarkoituksessa kuultu Rakennusliiton II puheenjohtaja B ja todistajana kuultu toimitsija C ovat kertoneet maalausalan työehtosopimuksen mukaisen aikapalkkajärjestelmän olevan samankaltainen kuin rakennus- ja talonrakennusalan työehtosopimuksissa. Järjestelmä perustuu työntekijän osaamiseen ja sen tarkoituksena on motivoida työntekijää kehittämään ammattitaitoaan. Työntekijän palkkaryhmää nostetaan ammattitaidon ja kokemuksen kasvaessa. B:n ja C:n mukaan rakennus- ja talonrakennusalan työehtosopimuksia on tulkittu siten, että liukuma eli henkilökohtainen lisä nousee mukana palkkaryhmän noustessa. Maalausalan työehtosopimusneuvotteluissa ei C:n mukaan ollut puhuttu henkilökohtaisen lisän leikkaamisesta palkkaryhmän korotuksen yhteydessä.

Työnantajapuolen nimeäminä todistajina kuullut vastaajaliiton toimitusjohtaja D ja alan työehtosopimusneuvottelukunnan jäsen E ovat kertoneet, että maalausalalla henkilökohtainen lisä ei ole kiinteä, eikä palkkaryhmän korottaminen siten edellytä henkilökohtaisen palkan korottamista, vaan henkilökohtaista lisää voidaan tällaisessa tilanteessa leikata. Todistajien mukaan maalausalan työehtosopimusneuvotteluissa ei keskusteltu siitä, miten henkilökohtainen lisä käyttäytyy palkkaryhmän korottamisen yhteydessä. D:n mukaan palkan eri osien suuruus voi vaihdella, mutta työntekijän kokonaispalkka ei voi laskea.

Työnantajapuolen nimeämänä todistelutarkoituksessa kuultu vastaajayhtiön toimitusjohtaja F on kertonut toimineensa liitosta saamiensa ohjeiden mukaan nostaessaan A:n ammattitaidon ja kokemuksen lisääntymisen vuoksi palkkaryhmästä II palkkaryhmään III ja leikatessaan samalla tämän henkilökohtaista lisää. F:n mukaan A:n henkilökohtainen lisä oli toistaiseksi voimassa oleva.

Arviointi ja johtopäätökset

Maalausalalla on siirrytty uuteen aikapalkkausjärjestelmään vuonna 2005. Siirtymäsäännöksissä on sovittu, että siirryttäessä uuteen palkkaryhmittelyyn ei kenenkään voimassa oleva sovittu tuntipalkka voi pienentyä. Aiempi, uuden palkkaryhmän ylittävä palkanosa merkitään toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräaikaiseksi henkilökohtaiseksi lisäksi aiemmin sovitun mukaisesti.

Kantaja on nyt käsiteltävänä olevan asian yhteydessä väittänyt, että leikatessaan yksipuolisesti A:lle maksettua henkilökohtaista lisää työnantaja on menetellyt korkeimman oikeuden tuomioista KKO 1996:89 ja KKO 1997:83 ilmenevien oikeusohjeiden vastaisesti. Niiden mukaan työnantaja saa taloudellisilla ja tuotannollisilla irtisanomisperusteilla irtisanomisen asemesta alentaa työntekijöiden palkkoja. Kun tällaisia perusteita A:n tapauksessa ei ole ollut, työnantaja on kantajaliiton mukaan alentanut A:n henkilökohtaista lisää työehtosopimuksen vastaisesti.

Työtuomioistuin toteaa, että tässä tapauksessa A:n henkilökohtainen palkka ei ole alentunut, vaikkakin sen rakenne on siten muuttunut, että henkilökohtaisen lisän osuus palkasta on palkkaryhmän korotusta vastaavasti pienentynyt. Viitatuista korkeimman oikeuden ratkaisuista, jotka koskevat lähinnä palkan alentamisen edellytyksiä, ei siten ole saatavissa johtoa kanteen kohteena olevan kysymyksen ratkaisemiseen.

Maalausalalla työntekijän henkilökohtainen palkka koostuu palkkaryhmän mukaisesta palkasta, hänelle mahdollisesti maksettavista kiinteistä lisistä, kuten ammatillisesta tutkinnosta maksettavasta lisästä ja niiden lisäksi mahdollisesti maksettavasta henkilökohtaisesta lisästä. Henkilökohtaisella lisällä tarkoitetaan tällöin työehtosopimuksen vähimmäismääräysten lisäksi eri perustein maksettavaa palkkaa. Henkilökohtainen lisä ei esitetyn selvityksen mukaan ole sillä tavoin osa palkkarakennetta, että sitä olisi työntekijälle aina maksettava lukuun ottamatta siirtymäsäännöksissä sovittuja tapauksia. Tältä osin palkkausjärjestelmä maalausalalla eroaa todistajien kuvailemista järjestelmistä esimerkiksi talonrakennusalalla, jolla työntekijän palkkaan kuuluu aina myös henkilökohtaisen palkan osa.

Työtuomioistuimen ratkaisussa TT:2006-108 on ollut arvioitavana, miten henkilökohtainen lisä maalausalalla käyttäytyy silloin, kun palkkaratkaisun mukaan taulukkopalkkoja korotetaan enemmän kuin yleiskorotuksen määrällä. Työtuomioistuin on katsonut, että maalausalan palkankorotusjärjestelmään sisältyy niin sanottu palkkaleikkuri, jonka johdosta toistaiseksi voimassa oleva henkilökohtainen lisä voi muuttua tulevien palkankorotusten yhteydessä ja että henkilökohtaiset lisät eivät ole kiinteitä, vaikka niiden olisikin sovittu olevan voimassa toistaiseksi. Työtuomioistuimella ei tässä asiassa esitetyn selvityksen perusteella ole perusteita päätyä tulkitsemaan eri tavalla henkilökohtaista lisää koskevia määräyksiä silloin, kun kysymys on palkkaryhmän muutoksesta.

Työtuomioistuin pitää uskottavana kantajapuolelta kuultujen todistajien kertoman mukaista käytäntöä, että työntekijän palkkaryhmän muuttuessa ammattitaidon kehittymisen myötä myös henkilökohtainen palkka on vastaavasti noussut. Maalausalalla tämä ei kuitenkaan ole perustunut työehtosopimuksen velvoitteisiin, vaan se on jäänyt työnantajan harkintaan, milloin henkilökohtainen palkka on ylittänyt työehtosopimuksen mukaisen vähimmäispalkan.

Edellä lausutuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei Veljekset Lehtinen Maalausliike Oy ole leikatessaan A:lle maksettua henkilökohtaista lisää rikkonut työehtosopimusta, joten tähän perustetut vahvistus- ja hyvityssakkovaatimukset ovat perusteettomia. Samasta syystä myöskään A:lla ei ole oikeutta vaadittuun henkilökohtaiseen lisään.

Oikeudenkäyntikulut

Rakennusliitto ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Suomen Maalarimestariliitto ry:n ja Veljekset Lehtinen Maalausliike Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 500 euroa. Vaadittu määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Rakennusliitto ry velvoitetaan korvaamaan Suomen Maalarimestariliitto ry:n ja Veljekset Lehtinen Maalausliike Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 500 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lonka, H. Rautiainen, K. Rautiainen, Reinamo ja Rantinoja jäseninä. Sihteeri on ollut Sundström.

Tuomio on yksimielinen.