Labor court dismissed claim that delayed work plan auto-confirmed maximum hours during sick leave.

Ammattikorkeakoulun lehtorille maksetun sairausajan palkan perusteena oli käytetty työaikasuunnitelmaa, joka oli vahvistettu vasta työkauden alkamisen jälkeen ja lisäksi lehtorin sairausloman aikana.

Kysymys oli siitä, vahvistuiko lehtorin työaika automaattisesti työehtosopimuksen maksimityöajaksi, kun työnantaja ei ollut vahvistanut työaikasuunnitelmaa sopimuksen mukaiseen ajankohtaan mennessä. Kysymys myös siitä, voitiinko lehtorin työaikasuunnitelma vahvistaa hänen sairauslomansa aikana ja oliko sopimuksen mukaisen minimityöajan vahvistava päätös perustunut hyväksyttäviin syihin.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 60

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJAT

Kunnallinen työmarkkinalaitos

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

ASIA

Virkaehtosopimuksen tieten rikkominen ym.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 22.2.2007

Pääkäsittely 3.5.2007

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa ammattikorkeakoulun yliopettajan ja lehtorin työajasta ja vähimmäispalkasta on muun muassa seuraavat sopimusmääräykset (OVTES 2003-2004 Osio D, Ammattikorkeakoulu)

2 § Yliopettajan ja lehtorin työaika

1 mom. Vuosityöaika on 1 600 tuntia, joista 400 tunnin osalta opettaja saa valita tehtävän työn ajan ja paikan.

Soveltamisohje:

Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla työnantaja voi sijoittaa määrättävissään olevaa työaikaa 35 viikolle vuodessa. Työaika voidaan sijoittaa myös useammalle viikolle, siten, kun siitä sovitaan ao. opettajan kanssa. Tässä tarkoitetun opettajan työaikasuunnitelmassa vahvistetun työn tekemiseen ajan ja paikan suhteen valinnainen työaika on 1 momentista poiketen enintään 600 tuntia.

2 mom. Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla vuosityöaika voidaan 31.7.2005 saakka työvuosittain määrätä myös 1 300 - 1 599 tunniksi, jolloin vastaavasti opettajan itse valittavan työajan ja -paikan osuus on 25 % vahvistetusta vuosityöajasta. Palkkaus on tällöin samassa suhteessa alempi kuin mitä opettajan työaika on täyttä (1 600) työaikaa lyhyempi. Palvelussuhde katsotaan 31.7.2005 saakka kokoaikaiseksi.

3 mom. Ennen työkauden alkua on opettajalle vahvistettava työaikasuunnitelma, joka sisältää opetus- ja ohjaustyön sisällön määrän sekä opettajan muut tehtävät.

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ylläpitämän Rovaniemen ammattikorkeakoulun palveluksessa ollut tekniikan ja liikenteen koulutusalan lehtori A on oikeutettu ajalta 1.8.2003 - 31.7.2004 kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 2003 - 2004, Osio D, Ammattikorkeakoulu, 2 ja 3 §:ssä sovitun täyden vuosityöajan (1600 tuntia) mukaiseen palkkaukseen,

velvoittaa Rovaniemen koulutuskuntayhtymän maksamaan A:lle ajalta 1.8.2003 - 31.7.2004 saamatta jääneitä palkkoja yhteensä 5.185,81 euroa,

tuomitsee Rovaniemen koulutuskuntayhtymän maksamaan hyvityssakkoa virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän yhteisvastuullisesti korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Maisteri A työskenteli Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ylläpitämässä Rovaniemen ammattikorkeakoulussa tekniikan ja liikenteen koulutusalan lehtorin määräaikaisessa virkasuhteessa ajalla 6.5.2002 - 31.7.2004.

A:n ensimmäisen työkauden 2002 - 2003 vahvistettu työaika oli virkaehtosopimuksen mukainen normaali täysi työaika 1600 vuosityötuntia. Keväällä 2003 ammattikorkeakoulun yliopettaja teki A:lle alustavan 1600 tunnin työaikasuunnitelman myös työkaudeksi 2003 - 2004. Tämän jälkeen A keskusteli työnantajan edustajien kanssa työnkuvastaan 8.5.2003 ja käytännön työjärjestelyistä 11.8.2003. Lopullista työaikasuunnitelmaa lukuvuodelle 2003 - 2004 A:lle ei kuitenkaan vahvistettu ennen työkauden alkua ja hänen jäämistään pitkälle sairauslomalle. A:n työajan työkaudella 2003-2004 on katsottava vahvistuneen 1600 tuntiin ja hänen sairausajan palkkansa olisi tullut maksaa sen mukaisena.

A oli vapaalla 1. - 10.8.2003, työssä 11.8.2003 ja sen jälkeen sairauslomalla 12.8.2003 alkaen virkasuhteen päättymiseen 31.7.2004 saakka. Rovaniemen ammattikorkeakoulu vähensi A:n työajan 1600 tunnista 1300 tuntiin vasta sen jälkeen, kun hänen sairauslomansa pitkittyminen oli tullut työnantajan tietoon. Opettajan työaikaa voidaan sinänsä muuttaa myös työkauden kuluessa, mutta ilman nimenomaista virkaehtosopimusmääräystäkin on selvää, ettei tätä oikeutta ole opettajan sairausloman aikana. Menettely ei myöskään vastaa Rovaniemen ammattikorkeakoulussa vakiintunutta käytäntöä ja toimenpide on aikaprioriteettiperiaatteen vastainen.

Virkaehtosopimus velvoittaa työnantajaa vahvistamaan opettajalle työaikasuunnitelman ennen työkauden alkua. Sairausloma-ajalta opettajalle tulee maksaa palkka sen työaikasuunnitelman mukaisesti, joka hänelle oli vahvistettu tai katsottava vahvistuneen ennen työkauden alkua. Sairausloma ei ole pätevä syy opettajan työajan ja samalla sairausajan palkan maksuperusteen alentamiseen. A:lle maksettiin sairausajan palkka täyden 1600 tunnin perusteella elo- ja syyskuulta 2003.

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä on ajalla 1.8.2003 - 31.7.2004 rikkonut tietensä virkaehtosopimuksessa sovittuja ammattikorkeakoulun lehtorin työaika- ja palkkausmääräyksiä, kun se oli vähentänyt A:n työaikaa ja palkkausta hänen sairauslomansa aikana alun perin vahvistetusta 1600 tunnista 1300 tuntiin.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa jättäessään ohjeistamatta Rovaniemen koulutuskuntayhtymää maksamaan lehtori A:lle sairausajan palkkaa virkaehtosopimuksessa sovitun mukaisesti. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen olisi tullut havaita viimeistään keskusneuvotteluiden yhteydessä, että Rovaniemen koulutuskuntayhtymä oli menetellyt sopimuksen vastaisesti.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimukseen

Kunnallinen Työmarkkinalaitos ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä. Kunnallinen Työmarkkinalaitos ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ovat lisäksi vaatineet Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n velvoittamista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla opettajan työaika on 1300-1599 tuntia. Työnantaja päättää vuosittaisen työtuntimäärän työnjohto-oikeutensa perusteella luku-/työvuosittain ja tuntimäärää voidaan muuttaa myös työvuoden aikana. Työaikasuunnitelma on aina vahvistettava erikseen.

A:lle ei ollut vahvistettu työaikasuunnitelmaa ennen lukuvuoden 2003 - 2004 alkua. Oppilaitoksessa pitkään noudatetun käytännön mukaisesti opettajien työaikasuunnitelmat vahvistetaan vasta syyslukukauden alettua, kun tiedetään mitkä suunnitelluista kursseista ja muista töistä todella toteutuvat. Vahvistettujakin työaikasuunnitelmia joudutaan muuttamaan työkauden aikana ja nämä muutokset toteutetaan siten, että työaikaa oikaistaan luku-/työvuoden alusta. Menettely vastaa virkaehtosopimuspuolten yhteistä tulkintaa ja sopimusmääräyksen tarkoitusta.

A:n työaikasuunnitelma työkaudelle 2003-2004 vahvistettiin vasta 1.10.2003, koska työnantaja oli odottanut A:n paluuta sairauslomalta voidakseen informoida häntä työtehtävien vähentymisestä. Työaikasuunnitelman vahvistamisessa ei ollut kysymys suunnitelman muuttamisesta. Siinäkin tapauksessa, että A:n vuosityöajaksi katsottaisiin alun perin vahvistuneen 1600 tuntia, työnantajalla on virkaehtosopimuksen perusteella oikeus muuttaa myös sairauslomalla olevan opettajan työaikasuunnitelmaa toiminnallisten syiden vuoksi.

A:lle oli maksettu elo- ja syyskuun sairausvirkavapaan ajalta palkkaa viimeisimmän vahvistetun työaikasuunnitelman eli edellisen työkauden suunnitelman perusteella. Lokakuusta 2003 lähtien sairausajan palkanmaksun peruste oli uusi, tuolloin vahvistettu työaikasuunnitelma.

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ei ole rikkonut virkaehtosopimusta eikä Kunnallinen työmarkkinalaitos ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Rovaniemen ammattikorkeakoulun lehtori A on jäänyt sairauslomalle 12.8.2003 ja ollut siitä lähtien yhtäjaksoisesti sairauslomalla määräaikaisen virkasuhteensa päättymiseen 31.7.2004 asti. A:n työaikasuunnitelma lukuvuodelle 2003 - 2004 on vahvistettu lokakuun alussa 2003. Kantajan mukaan A:n vuosityöajaksi on suunnitelman vahvistamisen myöhästymisen vuoksi katsottava vahvistuneen virkaehtosopimuksen mukainen täysi työaika 1600 työtuntia, ja A:n sairausajan palkka olisi tullut maksaa tämän mukaisesti. Kantaja katsoo myös, että 1.10.2003 tehty päätös A:n työajan vahvistamisesta virkaehtosopimuksen minimiin eli 1300 tunniksi on johtunut hänen sairauslomastaan. Vastaajien mukaan työaikasuunnitelman vahvistamisajankohdan lykkääntymisellä ei ole kantajan väittämää vaikutusta. A:n vuosityöajan vahvistaminen 1300 tuntiin on perustunut sairauslomasta riippumattomiin toiminnallisiin syihin.

Todistelu

Asianosaiset ovat kirjallisina todisteina vedonneet valmistelu- ja pääkäsittelyistunnon pöytäkirjasta ilmeneviin, jäljempänä tarpeellisin osin selostettaviin asiakirjoihin. Palkansaajajärjestön nimeäminä todistajina on kuultu sosiaaliohjaaja A:ta, lehtori B:tä ja erityisasiantuntija C:tä. Työnantajaliiton ja työnantajan nimeäminä todistajina on kuultu neuvottelupäällikkö D:tä, koulutuspäällikkö E:tä ja toimialajohtaja F:ää.

Lehtorien työaikaa koskevasta määräyksestä esitetty selvitys

OAJ:n erityisasiantuntija C on kertonut osallistuneensa ammattikorkeakouluja koskevan virkaehtosopimuksen valmisteluun. C:n mukaan työnantaja vahvistaa yksipuolisesti opettajan työaikasuunnitelman sen jälkeen kun siitä on keskusteltu opettajan kanssa. Vakiintunut käytäntö ja hyvä tapa on vahvistaa suunnitelma jo keväällä. Sairaslomalla olevan opettajan palkka määräytyy vahvistetun työaikasuunnitelman perusteella eikä palkkaa voida sairausloman kuluessa alentaa muutoin kuin siinä epätodennäköisessä tilanteessa, että työaikasuunnitelmaa muutettaisiin sairausloman aikana. Työaikasuunnitelman muutos edellyttää tässäkin tilanteessa, että asiasta keskustellaan ensin opettajan kanssa.

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän opettajien pääluottamusmies, ammattikorkeakoulussa tekniikan ja liikenteen alan lehtorina työskentelevä B on kertonut, että oppilaitoksen tämän alan opettajien työaika on säännönmukaisesti virkaehtosopimuksen mukainen täysi työaika. Mikäli opettaja poikkeuksellisesti haluaa alemman tuntimäärän tai tähän joudutaan työtilanteen vuoksi, työnantaja neuvottelee ja sopii asiasta kyseisen opettajan kanssa. Vaikka työaikasuunnitelman muodollinen vahvistaminen voi lykkääntyä työkauden alun yli, jokainen opettaja tietää työaikansa lukuvuoden alkaessa. Työkauden aikana työaikasuunnitelmaan tulevat muutokset ovat yleensä muutaman kymmenen tunnin luokkaa. B:n tiedossa ei ollut, että kenenkään opettajan työaikaa olisi aiemmin vähennetty sairausloman aikana.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikkö D on kertonut toimineensa KT:n palveluksessa jo ammattikorkeakouluja koskevaa virkaehtosopimusta tehtäessä. D:n mukaan työnantaja vahvistaa opettajan työtuntimäärän toiminnallisten tarpeiden pohjalta ja keskusteltuaan asiasta opettajan kanssa. Virkaehtosopimuksen määräys suunnitelman vahvistamisajankohta on epärealistinen, koska työkauden toteutuvat kurssit ja muut työt eivät tuolloin ole vielä tiedossa. Jonkintasoinen suunnitelma tulee toki olla olemassa jo työkauden alkaessa, jotta työt voidaan aloittaa. Sairauslomalla olevalle opettajalle maksetaan palkkaa vahvistetun työaikasuunnitelman mukaisesti. Jos opettajan työaikasuunnitelmaa joudutaan sairausloman aikana toiminnallisten syiden perusteella muuttamaan, myös sairauslomapalkan peruste muuttuu.

Rovaniemen ammattikorkeakoulun toimialajohtaja F on kertonut, että opettajat saavat touko-kesäkuun aikana ennakkotietoa syksyn työmäärästään. Työaikasuunnitelmat tarkentuvat elo-syyskuun aikana ja niitä vahvistetaan sitä mukaa kuin opettajien kurssien ja muiden töiden toteutuminen varmistuu. F:n mukaan muutama oppilaitoksen opettajista tekee omasta aloitteestaan minimityöaikaa, mutta useimpien työaika on lähellä maksimityöaikaa. Todistajan mukaan oppilaitoksen työaikasuunnitelmat on vahvistettu tällä tavalla jo pitkään, eikä paikallinen ammattiosasto ole kritisoinut menettelyä ennen kuin aivan viime vuosina. F totesi vielä, että sairauslomalla olevan opettajan palkan maksuperusteena on viimeisin vahvistettu työaikasuunnitelma.

A:n työaikasuunnitelmasta esitetty selvitys

A on kertonut, että hänen työnsä ammattikorkeakoulussa sisälsi alusta lähtien paljon enemmän opetustyötä kuin mistä alunperin oli sovittu ja että hän oli joutunut opettamaan myös oman erityisosaamisensa ulkopuolisia aineita. A oli tyytymätön työnkuvaansa ja hän oli keskustellut siitä koulutusalajohtaja F:n kanssa 8.5.2003. Keskustelussa ei ollut puhuttu mitään työajan lyhentämistä. A oli tavannut E:n 11.8.2003 ja he olivat lyhyesti puhuneet oppilaitoksessa meneillä olevan remontin vaikutuksista työtilojen käyttöön.

B on kertonut kuulleensa oppilaitoksen työaikasuunnitelmista keväällä 2003 vastanneelta yliopettajalta, että A:lle suunniteltiin normaalia 1600 tunnin työaikaa lukukaudeksi 2003 - 2004. A:n ja F:n väliseen neuvotteluun 8.5.2003 osallistunut koulun työsuojeluasiamies oli kertonut B:lle samoin ja todennut, että palaverissa oli käsitelty ennen kaikkea A:n työtilannetta keväällä 2003.

Rovaniemen ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkönä 1.9.2003 aloittanut E on kertonut keskustelleensa A:n kanssa tälle luonnostelemastaan työaikasuunnitelmasta 11.8.2003. A oli tuolloin ilmoittanut, ettei ole pätevä opettamaan E:n hänelle suunnittelemaa kuutta kurssia. Näiden kurssien yhteenlaskettu työmäärä oli noin 500 tuntia. E oli keskustelun jälkeen muokannut suunnitelmaa ja saanut A:lle kokoon juuri ja juuri 1300 työtuntia. E:n tarkoitus oli keskustella muuttuneesta työaikasuunnitelmasta vielä A:n kanssa, mutta asia oli jäänyt odottamaan A:n sairausloman päättymistä. Sairausloman pitkittyessä ja lukukauden muiden kiireiden vuoksi uusi keskustelu oli lopulta jäänyt käymättä.

F on kertonut keskustelleensa A:n keväällä 2003 pitämän sairausloman jälkeen 8.5. tämän ja työsuojeluasiamiehen kanssa A:n toimenkuvasta ja tämän kokemasta työväsymyksestä. A:n toivomuksesta hänen työtaakkaansa päätettiin keventää ja seuraavan työkauden työaikasuunnitelmaa valmisteltiin sen mukaisesti. A:n työaikasuunnitelma muotoutui 1300 tuntiin myös siksi, että hänelle suunniteltuja syksyn kursseja jouduttiin vähäisen osallistujamäärän takia peruuttamaan ja A:lle kaavailtu yli 400 tunnin yhteistyöhanke toisen oppilaitoksen kanssa kariutui. Kurssien ja yhteistyöhankkeen peruuntuminen varmistuivat vasta A:n jäätyä sairauslomalle. F olisi halunnut keskustella suunnitelmasta vielä A:n kanssa, mutta saatuaan edellisten sairauslomien jatkoksi A:lta uuden pitkän virkavapaushakemuksen F oli lopulta joutunut vahvistamaan työaikasuunnitelman yksipuolisesti.

Arviointi ja johtopäätökset

Ammattikorkeakoulun lehtorin työaikaa koskeva virkaehtosopimusmääräys velvoittaa työnantajan vahvistamaan opettajalle työaikasuunnitelman ennen työkauden alkua. Esitetyn selvityksen mukaan Rovaniemen ammattikorkeakoulussa käytäntönä on ollut vahvistaa työaikasuunnitelmat virkaehtosopimuksen määräyksestä poiketen vasta syyslukukauden alkamisen jälkeen. Perusteena tälle menettelylle on ollut se, että työkaudelle suunniteltujen kurssien ja muiden töiden toteutuminen varmistuu vasta lukukauden alkuvaiheessa.

Sopimusmääräyksessä ei ole asetettu erikseen mitään seuraamusta sen varalle, että työaikasuunnitelma vahvistetaan vasta työkauden alkamisen jälkeen. Myöskään C:n ja D:n kertomuksista ei ilmene, että sopimusosapuolten yhteisenä tarkoituksena olisi ollut antaa vahvistamisajankohdan viivästymiselle kantajan esittämä, sopimuksen maksimityöajan vahvistava merkitys. C:n, D:n ja F:n kertomukset sen sijaan osoittavat, että A:lle elo- ja syyskuulta 2003 maksetun 1600 työtuntiin pohjautuvan sairausajan palkan perusteena on ollut hänen viimeisin vahvistettu työaikasuunnitelmaansa eli edellisen työkauden suunnitelma. Näillä perusteluilla työtuomioistuin katsoo, ettei A:n työaikasuunnitelman vahvistamisen viivästyminen yli työkauden 2003-2004 alkamisajankohdan ole merkinnyt hänen vuosityöaikansa ja siten myös sairausajan palkan maksuperusteen automaattista vahvistumista sopimuksen maksimiin eli 1600 työtunniksi.

Virkaehtosopimuksen määräyksistä ilmenee, että työnantaja päättää opettajan vuosityöajan sopimuksessa määritellyn minimi- ja maksimiajan puitteissa. Sopimuksen tulkinnasta ja soveltamiskäytännöstä esitetyn selvityksen mukaan työnantajan tulee kuitenkin ennen työaikasuunnitelman vahvistamista keskustella siitä asianomaisen opettajan kanssa.

Ammattikorkeakoulussa on 8.5.2003 neuvoteltu A:n työtehtävistä ja työkuorman keventämisestä lukuvuodeksi 2003 - 2004. Neuvottelusta on laadittu muistio ja käydystä keskustelusta on työtuomioistuimessa kuultu henkilötodistelua. Vaikka esitetty selvitys on osin ristiriitaista, työtuomioistuin pitää uskottavana, että A:n opetustehtävien määrää on yhteisymmärryksessä pyritty vähentämään seuraavan työkauden työaikasuunnitelmaa silmällä pitäen.

F on vahvistanut A:lle 1300 vuosityötunnin työaikasuunnitelman 1.10.2003 eli samana päivänä kun hän sai A:n loka-, marras- ja joulukuuta koskevan sairauteen perustuvan virkavapaushakemuksen. E:n ja F:n kertomuksista ilmenee myös, että A:lle työkaudeksi 2003-2004 suunniteltuja kursseja ja muita työtehtäviä jouduttiin toiminnallisista syistä peruuttamaan lukukauden alkamisen jälkeen A:n jo jäätyä sairauslomalle ja että A:lle suunniteltu työaika näistä syistä väheni tuntuvasti. Kertomuksista ilmenee edelleen, että A:n työaikasuunnitelman vahvistaminen lykkääntyi lähinnä siksi, että esimiehet olisivat halunneet vielä keskustella muuttuneesta suunnitelmasta A:n kanssa. Näillä perusteilla ja ottaen lisäksi huomioon, että opettajan työaikasuunnitelman vahvistaminen perustuu viime kädessä työnantajan yksipuoliseen päätökseen, työtuomioistuin katsoo, että A:n vuosityöajan määritteleminen sopimuksenmukaiseen minimitasoon on johtunut työtehtävien vähentymisestä eikä A:n sairaudesta tai muista epäasiallisista syistä.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että Rovaniemen koulutuskuntayhtymä on voinut vahvistaa A:lle 1300 työtuntiin perustuvan työaikasuunnitelman työkaudelle 2003 - 2004 ja maksaa hänelle sairausajan palkkaa tuon työaikasuunnitelman mukaisesti. Kunnallinen työmarkkinalaitos ei tästä syystä ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan asiassa. Näin ollen kanteessa esitetyille vaatimuksille ei ole perusteita.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että JUKO:lla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi työtuomioistuin siitä annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla määrää, että Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä jutun voittaessaankin saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Äimä, Wilska, Forsström, Lehto ja Komulainen jäseninä. Sihteeri on ollut Ruohoniemi.

Tuomio on yksimielinen.