TT:2007-6 · Työtuomioistuin

Yhtiö oli irtisanonut rakennusaputöitä tehneen työntekijän taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Työsuhteen päättymisen jälkeen yhtiö oli siirtänyt näihin tehtäviin toisen työntekijän, joka oli tätä ennen toiminut yhtiössä nosturinkuljettajana. Lisäksi yhtiö oli ottanut lyhyiksi ajoiksi rakennustyöhön toisen työntekijän, joka oli tehnyt myös työkohteen edellyttämää metsänraivausta, ja kolmannen, eri yritykseltä vuokratun työntekijän. Näin menetellessään yhtiö ei ollut laiminlyönyt irtisanomissuojasopimuksen mukaista takaisinottovelvollisuutta. Myöskään työnantajaliitto ei ollut tältä osin laiminlyönyt valvontavelvollisuutta.

Yhtiö oli rikkonut tietensä työehtosopimuksen määräystä jättäessään työntekijän kanssa sopimatta työkohtaisesta palkasta kutakin työtä tai työkohdetta varten erikseen. Työnantajaliitto oli tältä osin laiminlyönyt noudattaa sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvaa valvontavelvollisuutta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 6

KANTAJA

Rakennusliitto ry, Helsinki

VASTAAJAT

Rakennusteollisuus RT ry, Helsinki

Rakennusliike Porrokki Oy, Äänekoski

ASIA

Työehtosopimuksen rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 30.10.2006

Pääkäsittely 4.12.2006

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 10.12.2002 allekirjoitetussa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III PALKKAUS

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

21 §

Työkohtainen palkka

Työkohtainen palkka koostuu työntekijän henkilökohtaisesta tuntipalkasta ja työkohtaisesta lisästä, jonka perusteista ja suuruudesta työnantaja ja työntekijä sopivat keskenään.

Työkohtainen palkka voi olla 1) kiinteä aikapalkka taikka 2) palkkiopalkka.

Pääsääntöisesti työkohtainen palkka sovitaan kutakin työtä tai työkohdetta varten erikseen. Mikäli palkkaehdon voimassaoloa ei ole rajattu muutoin, se päättyy työntekijän siirtyessä toiseen työkohteeseen.

1. Kiinteä aikapalkka

Työkohtainen palkka sovitaan ennen työn aloittamista. Aikapalkkajärjestelmään kuuluu, että pääsääntöisesti työntekijälle maksetaan työkohtaista lisää. Työnantajan on työntekijän sitä pyytäessä selvitettävä, kuinka jäljempänä luetellut vaativuustekijät on otettu palkassa huomioon. Jos työkohtaista lisää ei makseta, työnantajan on se perusteltava. Jos työkohtaisen palkan suuruudesta ei synny sopimusta, työntekijä on velvollinen vastaanottamaan työtä työnantajan tarjoamalla työkohtaisella palkalla ja palkan suuruudesta syntynyt erimielisyys selvitetään neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa sopimuksessa irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että rakennus-, vedeneristys-, lattianpäällystys-, maalaus ja teknisen muurauksen aloilla työskentelevien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät tämän sopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin. Sopimuksen 5 §:ssä on lisäksi poikettu siitä, mitä on säädetty yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvista asioista sekä työsopimuslain 5 luvun 3 §:ssä ja 9 luvun 3 §:ssä selvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvista asioista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 §

Takaisinottaminen

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukainen määräaika lasketaan laista poiketen työnteon lopettamisesta. Tiedustelu- ja takaisinottovelvollisuuden piirissä ovat tämän määräajan puitteissa ne työntekijät, joiden vakituinen asunto sijaitsee 6 §:n mukaisella etäisyydellä tarjolla olevasta työkohteesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Rakennusliitto on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa Rakennusliike Porrokki Oy:n rikkoneen rakennusalan irtisanomissuojasopimuksen 7 §:n mukaista tiedustelu- ja takaisinottovelvollisuutta palkatessaan uutta työvoimaa rakennusmiehen tehtäviin ajalla 12. - 17.5.2005 ja 31.5. - 5.8.2005 tarjoamatta näitä töitä työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesti A:lle,

velvoittaa yhtiön maksamaan A:lle korvausta takaisinottovelvollisuuden laiminlyönnistä ajalla 12.5. - 5.8.2005 työsopimuslain 12 luvun 1 §:n nojalla 2 581,88 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien,

vahvistaa Rakennusliike Porrokki Oy:n rikkoneen työehtosopimuksen 21 §:n määräystä jättäessään maksamatta työkohtaisen lisän A:lle ajalla 26.4. - 23.5.2004 osittain ja ajalla 24.5. - 26.9.2004 kokonaan,

velvoittaa Rakennusliike Porrokki Oy:n maksamaan A:lle työehtosopimukseen perustuvaa puuttuvaa palkkaa, työajan lyhennysrahaa ja lomakorvausta yhteensä 947,54 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 1.10.2004 lukien,

tuomitsee Rakennusliike Porrokki Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuslain 7 §:n nojalla työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

tuomitsee Rakennusteollisuus RT:n hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Rakennusteollisuus RT:n ja Rakennusliike Porrokki Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Rakennusliike Porrokki Oy oli irtisanonut tuotannolliseen ja taloudelliseen perusteeseen vedoten rakennusmies A:n 20.11.2003 alkaneen työsopimuksen päättymään 25.12.2004. Työsuhteen päättymistä edelsi 90 päivää kestänyt lomautus 27.9.2004 alkaen. A oli ollut takaisinottovelvollisuuden piirissä yhdeksän kuukautta työnteon lopettamisesta lukien eli ajalla 26.9.2004 - 26.6.2005 saakka. Korvausta vaaditaan työsopimuslain 12 luvun 1 §:n nojalla syntyneestä todellisesta vahingosta yhteensä 2 581,88 euroa.

Rakennusliike Porrokki Oy oli rikkonut irtisanomissuojasopimuksen 7 § laiminlyömällä noudattaa takaisinotto- ja tiedusteluvelvollisuutta ja jättäessään tarjoamatta A:lle yhtiölle ilmaantunutta rakennusmiehen työtä 12.5.2005 ja 31.5.2005. Yhtiö oli tuolloin palkannut B:n muun muassa ajalle 12. - 17.5.2005 ja C:n ajalle 31.5. - 5.8.2005. Edelleen yhtiö oli määräysvallassaan olleen Lännen Mittalinja Oy:n kautta palkannut sen palveluksessa työ- tai vuokrasuhteessa olleen rakennusaputyöntekijän D:n Rakennusliike Porrokki Oy:n palvelukseen 21.4.2005 takaisinottoajan kuluessa tarjoamatta tätäkään työtä A:lle.

Työnantaja oli tahallaan ja toistuvista oikaisuvaatimuksista huolimatta jatkanut työehtosopimuksen vastaista toimintaa ja laiminlyönyt työehtosopimuksen 21 §:n mukaista palkanmaksua ja irtisanomissuojasopimuksen 7 §:n mukaista takaisinottovelvollisuutta koskevia määräyksiä. Yhtiö oli siten tuomittava tästä menettelystään hyvityssakkoon työehtosopimuslain 7 §:n nojalla.

Työnantajaliitto ja sen piirijärjestö oli sallinut työnantajan laiminlyönnit työehtosopimuksen noudattamisessa ja neuvotteluvelvoitteen täyttämisessä eikä ollut aktiivisesti ohjannut jäsenyritystään täyttämään velvoitteitaan. Työnantajaliitto oli siten tuomittava hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliike Porrokki Oy ovat vastauksessaan kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliike Porrokki Oy ovat vaatineet Rakennusliiton velvoittamista korvaamaan Rakennusteollisuus RT:n ja Rakennusliike Porrokki Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

C siirtyi Rakennusliike Porrokki Oy:n nosturinkuljettajan työstä elementtiasentajaksi 31.5.2005 lukien. Työsopimuslain ja työehtosopimuksen mukaista takaisinottovelvollisuutta ei ollut, kun avoinna oleva työpaikka täytettiin yrityksen sisäisin siirroin. Työnantaja ei siten ollut velvollinen tarjoamaan C:n tehtävää A:lle.

B:lle tarjottu tehtävä edellytti aikaisempaa työkokemusta metsätöistä. B:n ensimmäinen työtehtävä oli ollut puuston kaato ja raivaus rakennuksen alta. Suurimmat kaadetut puut olivat olleet 15 - 20 metrin korkuisia. Tällainen työ edellytti työntekijältä erityistaitoja ja erikoistyökaluja. Työnantaja pystyi työsopimusta solmiessaan luottamaan siihen, että B metsätilallisena selviytyisi annetuista tehtävistä.

D oli aloittanut työt Lännen Mittalinja Oy:ssä 21.4.2005. Hän ei ollut ollut Rakennusliike Porrokki Oy:n työntekijä. D oli työskennellyt vastaajayhtiön työmailla alihankinnan kautta kausiluonteisesti ja osa-aikaisesti työhuippujen tasaamiseksi.

Liittotasolla ensimmäinen neuvottelu oli järjestetty Rakennusteollisuus RT:ssä 2.12.2005 ja toinen neuvottelu 20.12.2005. Neuvottelut olivat olleet aktiivisesti käynnissä sekä ennen Rakennusliiton lähettämää valvontakirjettä 7.12.2005 että välittömästi tämän jälkeen. Rakennusteollisuus RT ei ollut laiminlyönyt työehtosopimuksen mukaista valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja työn tarjoaminen sen päätyttyä

A on työskennellyt Rakennusliike Porrokki Oy:n palveluksessa rakennusmiehenä 20.11.2003 lukien. Yhtiö on lomauttanut A:n 27.9.2004 alkaen toistaiseksi taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvan työn vähentymisen vuoksi. Lomautusilmoituksen antamisen yhteydessä työnantaja on lisäksi ehdollisesti irtisanonut A:n työsopimuksen siten, että mikäli yhtiö ei 90 päivän kuluessa lomautuksen alkamisesta voi järjestää hänelle uutta työtä, hänen työsuhteensa päättyy 25.12.2004. A:n työsuhde on päättynyt annetun ilmoituksen mukaisesti.

Kanteessa on katsottu yhtiön menetelleen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti sen jättäessä tarjoamatta A:lle työtä irtisanomissuojasopimuksen 7 §:n mukaisesti työsopimuksen päättymisen jälkeen. Lisäksi jutussa on ollut kysymys A:n palkan suuruudesta hänen kahdella viimeisellä työmaallaan.

Todistelu

Työnantajapuolelta on työtuomioistuimessa kuultu A:lle tarjotusta työstä ja hänen palkkansa määrästä Rakennusliike Porrokki Oy:n toimitusjohtajaa F:ää, A:n työtehtävistä ja palkkaehdoista yhtiön entistä työnjohtajaa G:tä ja työnantajaliiton valvontavelvollisuuden täyttämisestä Rakennusteollisuus RT:n Sisä-Suomen piirin aluepäällikköä H:ta. Työntekijäpuolelta on kuultu työn tarjoamisesta A:lle ja hänen palkkansa määrästä A:ta itseään ja silloista luottamusmiestä, kirvesmies E:tä sekä A:n saatavien viivästyksistä Rakennusliiton Keski-Suomen aluetoimiston aluepäällikköä I:tä. Lisäksi asiassa on esitetty asiakirjaselvitystä.

Työn tarjoaminen A:lle

A on kertonut olleensa keväällä 2005 työttömänä työnhakijana, mutta entinen työnantaja ei ottanut häneen mitään yhteyttä työsuhteen päättymisen jälkeen. Kuultava ei ollut koskaan tehnyt puuston raivaustyötä rakennettavalla tontilla. Metsänraivaustyö ei tavanomaisesti kuulunut rakennusmiehen suorittamiin valmisteleviin töihin.

E:n mukaan B on toukokuussa 2005 työskennellyt yhtiön Forelian työmaalla rakennusaputöissä, jolloin hän on joutunut muun ohella raivaamaan tontin puustoa. C on toukokuussa 2005 tullut yhtiön Forelian taimitarhan työmaalta yhtiön Hietaman koulun työmaalle rakennusapumieheksi ja jatkanut työskentelyään siellä syyskuuhun 2005 asti, jolloin hänen oli tarkoitus siirtyä nosturikoulutukseen. D Lännen Mittalinja Oy:stä on työskennellyt yhtiön Hietaman koulun työmaalla. Mittalinjan kautta saatuja työntekijöitä oli ollut yhtiön töissä kesäisin lyhyitä jaksoja.

Arviointi ja johtopäätökset

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n ja sitä täydentävän rakennusalan irtisanomissuojasopimuksen 7 §:n mukaan työnantajan on tarjottava työtä taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työnteon loppumisesta samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.

Jutussa esitetyn selvityksen mukaan B on toukokuussa 2005 työskennellyt yhtiössä enintään viikon ajan tehden ainakin aluksi rakennustyön edellyttämää metsänraivaustyötä työkohteessa. Tämä lyhytaikainen tehtävä ei sen ammattitaitovaatimukset huomioon ottaen ole työtuomioistuimen mielestä ollut sellainen sama tai samankaltainen tehtävä, jota A oli ennen irtisanomistaan tehnyt.

Edelleen selvityksen mukaan C on 30.3.2005 palkattu yhtiön palvelukseen nosturinkuljettajan tehtävään Forelian taimitarhan työmaalle. Hänet on toukokuussa 2005 siirretty rakennusapumieheksi Hietaman koulun työmaalle. Kysymys on ollut yhtiön oman työntekijän siirtämisestä yhtiön sisällä. Menettely ei tämän vuoksi osoita, että yhtiöllä olisi ollut lisätyövoiman tarvetta A:n takaisinottoajan kuluessa. Yhtiöllä ei näin ollen ole ollut velvollisuutta tarjota mainittua työtä A:lle.

D on loppukeväällä 2005 työskennellyt osa-aikaisesti rakennusaputöissä yhtiön Hietaman koulun työmaalla. D on ollut työsuhteessa Lännen Mittalinja Oy -nimiseen yhtiöön ja tullut vastaajayhtiön töihin alihankintasopimuksen tai työvoiman vuokraussopimuksen perusteella. D:n työskentelyaika on vastaajan esittämän selvityksen mukaan ollut 21.4. - 8.5.2005, mitä kantaja ei ole riitauttanut.

Rakennusalan irtisanomissuojasopimuksen osana noudatetaan työsopimuslain 6 luvun 6 §:n säännöstä työntekijän takaisinottamisesta. Säännöstä on tulkittu siten, ettei takaisinottovelvollisuus vaikuta ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeviin yrityksen ratkaisuihin. Yritys voi tämän mukaan käyttää esimerkiksi vuokratyövoimaa sen asemesta, että se tarjoaisi työtä aiemmin irtisanomilleen työntekijöille. Tässä tapauksessa on lisäksi ollut kysymys lyhytaikaisesta ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Siten myöskään Lännen Mittalinja Oy:n omistussuhteet ja määräysvalta eivät työtuomioistuimen mielestä vaikuta asian arviointiin.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Rakennusliike Porrokki Oy olisi tarvinnut työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa A:n työnteon lopettamisesta samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin siten, että yhtiöllä olisi ollut rakennusalan irtisanomissuojasopimuksen 7 §:n mukaan velvollisuus tarjota tehtäviä A:lle. Rakennusliike Porrokki Oy ei siis ole laiminlyönyt irtisanomissuojasopimuksen mukaista takaisinottovelvollisuuttaan.

Työkohtainen palkka

Kanteen mukaan vastaajayhtiö on laiminlyönyt työehtosopimuksen 21 §:n mukaisia palkanmaksua koskevia velvollisuuksiaan, kun se on A:n työsuhteen loppuaikana yksipuolisesti pienentänyt A:lle maksettua työkohtaista lisää ja sitten poistanut sen kokonaan. Kanteessa on vaadittu yhtiön velvoittamista suorittamaan A:lle palkkasaatavia hänen kanssaan alun perin sovitun tuntipalkan mukaisesti.

A on työtuomioistuimessa kertonut aloittaneensa työsuhteensa yhtiön City-Marketin työmaalla. Tuolloin hänen palkakseen sovittiin yhtiön työnjohtajan kanssa 10,20 euroa tunnissa. Työmaan pääosin valmistuttua todistaja siirtyi työnantajan edustajan osoittamana ensiksi Äänekosken tehtaan T & K-osaston työmaalle kahdeksi viikoksi ja sen jälkeen Kaakonpyrstön työmaalle, jossa kolmena ensimmäisenä päivänä suoritettiin valmistelevaa työtä. Seurannut varsinainen talonsaneeraustyö Kaakonpyrstön työmaalla oli vaativampaa työtä kuin valmisteleva työ. Palkasta ei kuitenkaan työnantajan edustajien kanssa keskusteltu mitään City-Marketin työmaan jälkeen. Sopimusta siitä, ettei työkohtaista lisää tarvitsisi maksaa, ei työnantajan kanssa ollut solmittu.

G:n mukaan A siirtyi töihin yhtiön City-Marketin työmaalta yhtiön Kaakonpyrstön työmaalle G:n ollessa jälkimmäisellä työmaalla työnjohtajana. Aluksi A teki Kaakonpyrstön työmaalla noin kaksi päivää esitutkimustyötä alkavaa työprojektia varten ja toimi sittemmin työmaalla kirvesmiehen apumiehenä. A:lle maksettiin mainituilta kahdelta päivältä samaa palkkaa kuin City-Marketin työmaalla. Tämän jälkeen G maksoi hänelle yhtiön käytännön mukaisesti kunkin palkanmaksun kaksiviikkoisjakson jälkeen oman jälkikäteisarviointinsa perusteella kirjapalkan lisäksi työn vaikeuden ja vaativuuden mukaan mahdollista hyvänmiehen lisää. A ei ollut palkkaansa tyytymätön.

E:n mukaan A:n työhöntulopalkaksi sovittiin todistajan ja yhtiön City-Marketin työmaan työnjohtajan kanssa 10,20 euroa tunnissa, joka muodostui IV palkkaryhmän palkan 9,36 euron ja työkohtaisen lisän summasta. A hyväksyi palkan määrän aloittaessaan työt seuraavana päivänä. Tämän jälkeen ei ollut käyty mitään palkkaneuvotteluja A:n osalta. Yhtiössä työntekijöiden palkkojen lisät ovat vaihdelleet eri vaiheissa, mutta lisä ei kuitenkaan koskaan ollut alunperin sovittua palkkaa pienempi. Yhtiö oli kuitenkin alentanut A:n palkkaa myöhemmin työsuhteen aikana ja poistanut lisän.

Aluepäällikkö I:n mukaan työehtosopimus edellyttää, että työkohtaista lisää on pääsääntöisesti aina maksettava jonkin suuruisena. Määrän sopivat työnantaja ja työntekijä keskenään. Lisä voi muuttua työkohteesta toiseen, mutta käytännössä muutokset ovat harvinaisia.

Työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimuksen 21 §:n mukaan työkohtainen palkka sovitaan kutakin työkohdetta varten erikseen ennen työn aloittamista, ja pääsääntöisesti siihen kuuluu työntekijälle maksettava työkohtainen lisä. Jos lisää ei makseta, työnantajan on se perusteltava. Tässä tapauksessa yhtiö on esitetyn selvityksen mukaan suorittanut A:lle palkan Kaakonpyrstön työmaalla vuonna 2004 työnjohtajan tekemän jälkikäteisarvion perusteella kunkin kaksiviikkoisen palkanmaksukauden lopussa. Toukokuun lopun ja syyskuun lopun välillä A:lle ei ole maksettu lainkaan työkohtaista lisää. Tällaisesta menettelystä ei ole näytetty sovitun osapuolten kesken. Jättäessään ilman perusteluja sopimatta työkohtaisesta lisästä työnantaja on laiminlyönyt työehtosopimuksen 21 §:n mukaisia velvollisuuksiaan.

Asiassa on toisaalta jäänyt näyttämättä, että A:n kanssa olisi alun perin sovittu 10,20 euron suuruisesta työkohtaisesta palkasta pidemmäksi ajaksi kuin City-Marketin työmaata varten. Ansiotason säilymistä ei työtuomioistuimen mielestä ole johdettavissa myöskään työehtosopimuksesta. Näistä syistä työtuomioistuimella ei ole perusteita määrätä A:lle maksettavaksi tietyn suuruisia, taulukkopalkan ylittäviä palkkoja muilta työmailta. Kanteessa esitettyjä palkkaa koskevia suoritusvaatimuksia ei siten voida hyväksyä. Mikäli A:n katsottaisiin kärsineen vahinkoa työnantajan edellä todetun virheellisen menettelyn johdosta, sen korvaamisesta on, jos asiasta ei päästä sopimukseen, riideltävä erikseen käräjäoikeudessa.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Rakennusliike Porrokki Oy ei ole noudattanut A:n kohdalla työehtosopimuksen 21 §:n mukaista menettelyä jättäessään hänen kanssaan sopimatta työkohtaisesta palkasta kutakin työtä tai työkohdetta varten erikseen. Sopimuksen vastaiseksi todettu palkan määräämistapa on ollut yhtiössä sen työnjohtajan kertoman mukaan vakiintuneena käytäntönä. Menettelyn seurauksena A on jäänyt kokonaan ilman työkohtaista lisää, mikä yhtiössäkin on ollut luottamusmiehen kertoman mukaan poikkeuksellista. Yhtiön olisi näistä syistä perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetuin tavoin

Työnantajaliiton valvontavelvollisuus

Rakennusliike Porrokki Oy:n ei ole todettu laiminlyöneen takaisinottovelvollisuuttaan A:n asiassa, joten myöskään Rakennusteollisuus RT ei ole tältä osin laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Yhtiön menettely A:n palkanmaksua koskevassa asiassa on saatettu Rakennusteollisuus RT:n tietoon Rakennusliiton edustajan lähettämässä valvontakirjeessä ja liittojen välisissä neuvotteluissa. Saamiensa tietojen perusteella Rakennusteollisuus RT:n olisi tullut tarkemmin perehtyä asiaan ja havaita yhtiön käytännön virheellisyys sekä ryhtyä toimiin yhtiön virheen oikaisemiseksi. Tämän asemesta liitto on asettunut tukemaan yhtiössä tehtyjä ratkaisuja. Näin menetellessään Rakennusteollisuus RT on laiminlyönyt noudattaa sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvaa valvontavelvollisuutta.

Oikeudenkäyntikulut

Kanne on osaksi hylätty ja osaksi hyväksytty. Asianosaisilla on muutoinkin ollut asian epäselvyyden takia perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentista ilmenevän oikeusohjeen mukaan Rakennusliiton on jutun osaksi voittaessaankin vastattava omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin kanteen siten hyväksyen vahvistaa Rakennusliike Porrokki Oy:n rikkoneen rakennusalan työehtosopimuksen 21 §:ää jättäessään A:n kanssa sopimatta työkohtaisesta palkasta kutakin työtä tai työkohdetta varten erikseen.

Rakennusliike Porrokki Oy tuomitaan työehtosopimuslain 7 §:n nojalla maksamaan Rakennusliitolle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 2 000 euroa.

Rakennusteollisuus RT tuomitaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan Rakennusliitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 2 600 euroa.

Kanne hylätään enemmälti.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Suviranta, Virtanen, Niskanen, Vertanen ja Forsèn jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.