Labor court rules employer illegally laid off union representative without proving no suitable work available.
Legislator summary
AI generatedThe labor court ruled that the employer violated the collective agreement by laying off a union representative without first jointly confirming with the representative that no suitable work was available. The employer failed to meet the procedural requirement of jointly verifying the impossibility of providing equivalent employment before terminating the representative's duties. Consequently, the court ordered the employer to pay the representative's lost wages and legal fees, while dismissing the union's claim against the employer's association.
Legislator headnote
AI generatedSection 4.3 of the Collective Agreement; Section 12 of the Employment Contracts Act: An employer may not dismiss or lay off a trade union representative unless the enterprise's operations are completely suspended, unless it is jointly confirmed with the representative that no suitable work can be offered.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Yhtiön toimintaa ei ollut työntekijöitä lomautettaessa kokonaan keskeytetty. Työnantaja ei ollut yleissopimuksessa edellytetyllä tavalla työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todennut, ettei hänelle voitu tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä. Työnantaja oli työsuojeluvaltuutetun lomauttaessaan menetellyt yleissopimuksen vastaisesti.
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 57
KANTAJA
Sähköalojen ammattiliitto ry
VASTAAJA
Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry
KUULTAVA
Sähkö-Aunola Oy
ASIA
Työehtosopimuksen tulkinta
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 11.4.2007
Pääkäsittely 24.4.2007
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välisen työehtosopimuksen 2005 - 2007 osana noudatettavan Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan yleissopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
3 LUKU YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT
3.2. Työsuojelua koskevat määräykset
Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta annetun lain mukaisesti. Paikallisesti sopien voidaan muodostaa tarkoituksenmukaisempi toimialue maantieteellisen etäisyyksien, tehtävien hoidon yms. perusteella.
4 LUKU LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
4.3. Työsuhdeturva
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa, ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
KANNE
Vaatimukset
Sähköalojen ammattiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin
vahvistaa, että Sähkö-Aunola Oy on lomauttanut työsuojeluvaltuutettuna toimineen A:n työehtosopimuksen vastaisesti ja
velvoittaa Sähkö-Aunola Oy:n maksamaan A:lle lomautusajalta saamatta jääneen kolmentoista päivän palkan 1.843,68 euroa laillisine korkoineen 19.1.2006 lukien sekä odotuspäivien palkan kuudelta päivältä 641,28 euroa laillisine korkoineen 9.2.2006 lukien.
Lisäksi Sähköalojen ammattiliitto ry on vaatinut, että Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry ja Sähkö-Aunola Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan liiton oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.
Perusteet
Sähköasentaja A oli valittu Sähkö-Aunola Oy:n työsuojeluvaltuutetuksi työehtosopimuksen ja siinä viitatun työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta annetun lain mukaisesti. Työnantaja on ollut valinnasta tietoinen. Työnantaja on A:n asemasta huolimatta 17.1.2006 lomauttanut A:n, vaikka yrityksen toiminta ei ole kokonaan päättynyt. Lomautus on päättynyt A:n irtisanoutumiseen 2.2.2006. A ei ole todennut yhdessä työnantajan kanssa, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä, vaan työnantaja on vain ilmoittanut A:lle lomauttavansa tämän. Yrityksessä olisi ollut A:lle sopivaa työtä. Asiassa ei ole ollut perustetta myöskään yksipuoliselle lomautukselle, sillä yhtiön toiminta ei ole keskeytynyt kokonaan.
Sähköalojen työttömyyskassan ilmoituksen mukaan A:lle on maksettu ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa 405,72 euroa. Odotusajan palkkaa koskeva vaatimus perustuu työsopimuslakiin.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry ja Sähkö-Aunola Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet, että se hylätään. Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry ja Sähkö-Aunola Oy ovat lisäksi vaatineet, että Sähköalojen ammattiliitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Kanteen kiistämisen perusteet
Asian erimielisyysneuvotteluiden jälkeen työnantajaliiton tietoon tulleiden selvitysten perusteella TIKLI myöntää, että A oli ollut työsuojeluvaltuutetun asemassa ja siihen liittyvän työsuhdeturvan piirissä. Sähkö-Aunola Oy sen sijaan katsoo edelleen, että A oli lomautuksen aikaan tavallisen työntekijän asemassa.
Yhtiön tekninen johtaja ja A olivat erittäin huonon työtilanteen vuoksi 21.12.2005 yhdessä sopineet, että A pitää työajan lyhennysvapaita ja vuosilomia 16.1.2006 asti ja että hänet lomautetaan 17.1.2006 lukien. Koska yhtiö ja A olivat lomauttamisesta yksimielisiä eikä yhtiöllä ollut tarjota A:lle työtä, A:n lomauttamista on pidettävä hänen mahdollisesta työsuojeluvaltuutetun asemasta riippumatta perusteltuna ja työehtosopimuksen mukaisena. Keskeneräisissä työkohteissa työskennelleitä asentajia ei ollut voitu vaihtaa A:han.
Kantajan korvausvaatimukset ovat määrällisesti oikeat. Odotusajan palkkaa koskeva vaatimus ei perustu työehtosopimukseen.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
A:n työsuojeluvaltuutetun asema
Työehtosopimukseen osalliset asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, että A on ollut työsuojeluvaltuutettu. Kirjallisena todisteena on esitetty riidattomat dokumentit A:n valinnasta työsuojeluvaltuutetuksi. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että A:lla on ollut yhtiössä työsuojeluvaltuutetun asema.
A:n lomauttamisesta esitetty selvitys
Työnantajapuolen nimeämänä todistelutarkoituksessa kuultu tekninen johtaja B on kertonut, että asennustyöt olivat vähentyneet huomattavasti loppuvuodesta 2005. A oli siivonnut varastoa, kun asentajantöitä ei ollut. B:n mukaan A:ta ei olisi voitu sijoittaa keskeneräisille työmaille, koska ne olivat jo valmistumisvaiheessa. Kaikkia asentajia ei ollut jouduttu lomauttamaan, vaan luottamusmiehen lisäksi ainakin yksi asentaja oli ollut koko ajan töissä.
Arviointi ja johtopäätökset
Näyttö siitä, että työnantaja ja A olisivat yhteisesti todenneet, ettei A:lle voitu tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, on jäänyt ristiriitaiseksi. Ottaen huomioon, että B on itsekin kertonut olleensa siinä käsityksessä, että A:lla ei ollut työsuojeluvaltuutetun asemaa, työtuomioistuin pitää todennäköisenä, ettei tilanteessa ole pyrittykään työehtosopimuksen mukaiseen yhteiseen toteamiseen. Myös kirjallisena todisteena esitetty erimielisyysmuistio osoittaa, että lomauttaminen on riitautettu varsin pian sen tapahtumisen jälkeen, mikä puhuu yhteistä toteamista vastaan. Kun näyttötaakka yhteisestä toteamisesta on työnantajalla, työtuomioistuin katsoo, että asiassa on jäänyt selvittämättä, että työnantaja ja A olisivat yhteisesti todenneet, ettei A:lle voitu tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä.
B:n, A:n ja C:n kertomuksilla on osoitettu, että työt yhtiössä olivat vähentyneet, mutta yhtiön toiminta ei kuitenkaan ollut kokonaan keskeytynyt. Ainakin yksi asentaja oli ollut työssä koko A:n lomauttamisen ajan. Keskeneräisillä työmailla työskennelleiden asentajien vaihtaminen A:han olisi saattanut olla epätarkoituksenmukaista, mutta se ei ole työsuojeluvaltuutetun lomauttamiseen oikeuttava peruste.
Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että Sähkö-Aunola Oy on lomauttanut työsuojeluvaltuutettuna toimineen A:n työehtosopimuksen vastaisesti.
Vahingonkorvaus
Odotusajan palkkaa koskeva vaatimus jätetään työehtosopimukseen perustumattomana tutkimatta. Muilta osin korvausvaatimus 1.843,68 on myönnetty määrältään oikeaksi. Asiakirjoista käy ilmi, että A:lle on maksettu ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa lomautusajalta 26.1.-2.2.2006 kuudelta päivältä á 57,96 euroa eli yhteensä 347,76 euroa.
Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaan on saman luvun 2 §:n mukaan määrätystä korvauksesta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista vähennettävä 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta. Saman lainkohdan 5 momentin mukaan mitä säädetään 2 §:n mukaan määrätystä korvauksesta, sovelletaan myös perusteettoman lomauttamisen johdosta 1 §:n 1 momentin nojalla määrättyyn vahingonkorvaukseen. Yleissopimuksessa, jossa on viitattu työsopimuslain 12 luvun 2 §:ään, ei ole saman luvun 3 §:n säännöksiä vastaavaa määräystä. Työtuomioistuimella ei kuitenkaan ole perusteita tulkita yleissopimusta niin, että sopijapuolet olisivat tältä osin tarkoittaneet poiketa työsopimuslain mukaisesta korvauksen määräämis- ja maksamisjärjestelmästä.
Korvauksen määrä 1.843,68 euroa on riidaton. Työttömyysvakuutusrahaston lausunnon mukaan A:lle tuomittavasta korvauksesta edellä todetun mukaisesti vähennettävä 75 prosenttia 347,76 eurosta eli 260,82 euroa. Näin ollen A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 1.582,86 euroa. Sähkö-Aunola Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 ja 5 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn rahamäärän 260,82 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.
Oikeudenkäyntikulut
Sähköalojen ammattiliitto ry on vaatinut Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n ja Sähkö-Aunola Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut. Kun Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:tä kohtaan ei kanteessa ole esitetty vaatimuksia, sen ei voida katsoa hävinneen asiaa työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla pelkästään sillä perusteella, että kuultavana asiassa oleva työnantaja velvoitetaan asiassa maksamaan korvauksia. Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry ei siten ole mainitun lainkohdan nojalla velvollinen korvaamaan Sähköalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikuluja, jotka jäävät yksin Sähkö-Aunola Oy:n korvattaviksi.
Sähköalojen ammattiliitto ry on ilmoittanut kulujen määräksi 4.500 euroa, mikä on riitautettu 2.500 euroa ylittävältä osin. Ottaen huomioon asian laatu ja sen hoidon edellyttämät toimenpiteet työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen määräksi myönnetyt 2.500 euroa.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin vahvistaa, että Sähkö-Aunola Oy on lomauttanut työsuojeluvaltuutettuna toimineen A:n työehtosopimuksen vastaisesti ja velvoittaa Sähkö-Aunola Oy:n suorittamaan A:lle lomautusajalta saamatta jääneen palkan 1.582,86 euroa, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan 19.1.2006 lukien.
Lisäksi Sähkö-Aunola Oy velvoitetaan maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle korvauksesta vähennetty määrä 260,82 euroa (Nordea 200138-483595), jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Sähkö-Aunola Oy velvoitetaan korvaamaan Sähköalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:tä kohtaan esitetty oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätään.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Suviranta, Lindahl, Lindgren, Salonen ja Suokas jäseninä. Sihteeri on ollut Sundström.
Tuomio on yksimielinen.