Labor court dismisses union claim that employer must collect dues under national collective agreement due to prior company-specific agreement priority.

Linja-autoliikennettä harjoittava yhtiö oli solminut henkilöstöään koskevan yrityskohtaisen työehtosopimuksen eräiden palkansaajajärjestöjen kanssa. Lisäksi yhtiö oli jäsenenä työnantajaliitossa, joka oli solminut valtakunnallisen linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen.

Työehtosopimusten välinen etusija määräytyi työehtosopimuslain 4 §:n 3 momentin nojalla ja sovellettavaksi tuli aikaisemmin allekirjoitettu yrityskohtainen sopimus. Yhtiö ei siten ollut velvollinen perimään työntekijöiden ammattiyhdistysjäsenmaksuja linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen mukaisesti.

Kysymys myös kanteen tutkimisesta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 54

KANTAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Helsinki

VASTAAJAT

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry, Helsinki

Helsingin Bussiliikenne Oy, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 28.2.2007

Pääkäsittely 17.4.2007

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välisessä 10.3.2003 allekirjoitetussa 1.2.2003 ja 31.1.2006 välisen ajan voimassa olleessa linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksessa on muun ohella määräys työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton jäsenmaksujen perinnästä (26 §).

Helsingin Bussiliikenne Oy:n sekä Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, entisen Kunta-alan Ammattiliitto KTV ry:n, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n ja Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ ry:n välisessä 15.2.2005 allekirjoitetussa Helsingin Bussiliikenne Oy:n työehtosopimuksessa 2005 - 2007 on muun ohella seuraava määräys:

1 § Soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluu Helsingin Bussiliikenne Osakeyhtiön palveluksessa oleva henkilöstö lukuun ottamatta 2 momentissa mainittuja henkilöitä.

Tätä työehtosopimusta ei sovelleta niihin henkilöihin, jotka olivat 31.1.2003 Suomen Turistiauto Oy:n palveluksessa ja joihin on sovellettu tai joiden kanssa on tuolloin tai sitä aikaisemmin työsopimuksella sovittu noudatettavaksi Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetustyöntekijäliitto AKT ry:n välistä linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta. Näillä henkilöillä on oikeus halutessaan työsopimuksen muutoksella siirtyä 3 momentissa mainitun sopimuksen soveltamisalan piiriin.

Perussopimuksena on kulloinkin voimassa kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus. Jäljempänä sovitaan perussopimuksesta poikkeavista määräyksistä.

KANNE

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa Helsingin Bussiliikenne Oy:n olevan velvollinen huolehtimaan ammattiyhdistysjäsenmaksujen työnantajaperinnästä myös niiden työntekijäliiton ammattiosastoon kuuluvien kuljettajien osalta, joiden työsopimuksiin yhtiö soveltaa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja eräiden toimihenkilöjärjestöjen kanssa tekemäänsä työehtosopimusta,

tuomitsee Helsingin Bussiliikenne Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen 26 §:n tieten rikkomisesta,

tuomitsee Autoliikenteen Työnantajaliiton hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Helsingin Bussiliikenne Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Helsingin Bussiliikenne Oy oli työehtosopimuksen 26 §:n määräyksen vastaisesti lopettanut ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnän työntekijäliiton niiden ammattiosaston jäseninä olevien kuljettajien osalta, joiden työsopimuksiin yhtiö soveltaa yrityskohtaista työehtosopimusta. Työehtosopimuksen vastainen menettely on jatkunut työnantajaliitolle lähetetystä valvontakehotuksesta huolimatta. Työnantajaliiton jäsenyrityksenä Helsingin Bussiliikenne Oy on työehtosopimukseen sidottu työnantaja, sillä se alkoi toimia tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvana linja-autoyrityksenä 1.1.2005 alkaen.

Helsingin Bussiliikenne Oy:n eroaminen 30.1.2006 työnantajaliitosta ei ollut työnantajaliiton sääntöjen mukainen. Työnantajaliiton sääntöjen 24 §:n mukaan jäsenyys lakkaa sen tammi- tai heinäkuun alusta lukien, joka ensiksi seuraa kuuden kuukauden kuluttua ilmoituksen tekemisestä. Yhtiön eroaminen olisi siten voinut tapahtua aikaisintaan vasta 1.1.2007 lukien. Yhtiö on täten sidottu voimassa olevaan linja-autohenkilökunnan työehtosopimukseen sopimuskauden loppuun 31.1.2008 asti.

Helsingin Bussiliikenne Oy on Helsingin kaupungin omistama yritys, joka perustettiin 3.12.2004 yhdistämällä kaupungin kunnallinen linja-autoliikenne eli HKL-Bussiliikenne ja kaupungin omistama yleistä linja-autoliikennettä harjoittanut Suomen Turistiauto Oy. Helsingin Bussiliikenne Oy:n toinen edeltäjä HKL-Bussiliikenne oli kunnallisen alan työehtosopimuksen piiriin kuulunut työnantaja, joka ei harjoittanut linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvaa toimintaa. Työnantaja Helsingin kaupunki oli sidottu kunnalliseen yleiseen työehtosopimukseen. HKL:n linja-autoliikenteen yhtiöittämisen johdosta kuljettajien työsuhteet Helsingin kaupunkiin päättyivät 31.12.2004 ja tällöin lakkasi myös kunnallisen työehtosopimuksen sovellettavuus.

Helsingin Bussiliikenne Oy:n toinen edeltäjä Suomen Turistiauto Oy oli linja-autohenkilökunnan työehtosopimukseen sidottu työnantaja, joka sovelsi sitä työntekijäliiton ammattiosaston jäseninä olevien kuljettajien työsopimuksiin. Muiden kuin työntekijäliittoon kuuluvien kuljettajien työsopimuksiin Suomen Turistiauto Oy noudatti Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edeltäjän Kunta-alan ammattiliitto KTV:n kanssa tekemäänsä yrityskohtaista työehtosopimusta, jonka voimassaolo päättyi 15.1.2005.

Helsingin Bussiliikenne Oy oli uusi työnantajayritys. Helsingin Bussiliikenne Oy alkoi toimia linja-autohenkilökunnan soveltamisalalla uutena yrityksenä 1.1.2005 alkaen. Työntekijöiden työsuhteet kunnalliseen työnantajaan päättyivät, ja uuden yrityksen perustamisen myötä työntekijät siirtyivät kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen soveltamisalalta linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen soveltamisalalle.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Autoliikenteen Työnantajaliitto ja Helsingin Bussiliikenne Oy ovat ensisijaisesti vaatineet kanteen jättämättä tutkimatta ja toissijaisesti sen hylkäämistä.

Autoliikenteen Työnantajaliitto ja Helsingin Bussiliikenne Oy ovat lisäksi vaatineet Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n velvoittamista korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Helsingin Bussiliikenne Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Oikeudenkäyntiväite

Helsingin Bussiliikenne Oy ei ole Autoliikenteen Työnantajaliiton jäsen. Yhtiö ei ole sidottu kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden osalta linja-autohenkilökunnan työehtosopimukseen, vaan yrityskohtaiseen työehtosopimukseen. Autoliikenteen Työnantajaliitto ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT eivät olleet osallisina Helsingin Bussiliikenne Oy:n yrityskohtaisessa työehtosopimuksessa.

Yhtiö ei ollut kanteen vireillepanohetkellä voimassa olleen eikä edes nykyisen linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen voimassaoloaikana Autoliikenteen Työnantajaliiton jäsen. Yhtiön jäsenyys työnantajaliitossa on päättynyt edellisen linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen voimassaolon päättyessä 30.1.2006. Edeltävä linja-autohenkilökunnan työehtosopimus on ollut voimassa 1.2.2003 - 31.1.2006 ja nykyisen työehtosopimuksen voimassaoloaika on alkanut 9.3.2006. Työnantajaliitolla ei ollut siten työehtosopimuslain 8 §:n mukaista valvontavelvollisuutta yhtiön osalta eikä sitäkään siten voida pitää asiassa vastaajana.

Lisäksi kantaja on väittänyt, että Helsingin Bussiliikenne Oy olisi rikkonut työsopimuslain 2 luvun 2 §:n tasapuolisen kohtelun velvollisuutta jättämällä perimättä työntekijäliiton jäsenmaksut 1.1.2005 jälkeen yhtiön palvelukseen tulleiden osalta. Tasapuolisen kohtelun velvollisuus perustuu työsopimuslakiin, joten sen tutkiminen ei kuulu työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n mukaan työtuomioistuimen toimivaltaan.

Kanteen kiistämisen perusteet

Helsingin Bussiliikenne Oy ei ole ollut sidottuna linja-autohenkilökunnan työehtosopimukseen ensisijaisesti koskaan. Toissijaisesti, mikäli työtuomioistuin antaisi kantajan tavoin sidottuisuutta ratkaistaessa merkitystä yksinomaan jäsenyydelle työnantajaliitossa ja siten sivuuttaisi muun muassa työehtosopimuslain 4 §:n 3 momentin aikaprioriteettisäännön, Helsingin Bussiliikenne Oy:n sidottuisuus linja-autohenkilökunnan työehtosopimukseen olisi joka tapauksessa päättynyt viimeistään 31.1.2006, koska yhtiön jäsenyys työnantajaliitossa päättyi 30.1.2006 ja silloisen linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen voimassaolo päättyi 31.1.2006. Viimeistään tämän jälkeen normaalisitovaksi työehtosopimukseksi Helsingin Bussiliikenne Oy:ssä tuli yrityskohtainen Helsingin Bussiliikenne Oy:n työehtosopimus.

Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä on luonteeltaan vaatimus, jota ei voida vahvistaa ja velvoittaa suoritettavaksi taannehtivasti. Tämä siksi, että työntekijät ovat jo maksaneet aiemmat jäsenmaksunsa itse Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:lle. Koska linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen normaalisitovuus ja sen myötä myös työntekijäliiton jäsenmaksujen perintävelvollisuus päättyi viimeistään 31.1.2006 työtuomioistuin ei voi vahvistaa työntekijäliiton jäsenmaksujen perintävelvollisuutta kohdistuen aikaan 1.2.2006 lukien eikä taannehtivuudesta johtuen myöskään kohdistuen aikaan ennen 1.2.2006.

Autoliikenteen Työnantajaliitto ei syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin. Helsingin Bussiliikenne Oy ei ollut 30.1.2006 lukien työnantajaliiton jäsen. Jäsenyyden loppuun saakka ja sen jälkeenkin Helsingin Bussiliikenne Oy oli sidottu yrityskohtaiseen työehtosopimukseen, jossa työnantajaliitto ei ollut osallisena eikä allekirjoittajana. Työnantajaliitolla ei siten ollut työehtosopimuslain 8 §:n mukaista valvontavelvollisuutta Helsingin Bussiliikenne Oy:n osalta.

Ratkaistaessa yksittäisen työnantajan sidonnaisuutta työehtosopimukseen työehtosopimuslain 4 §:n perusteella sovellettiin 3 momentin sisältämää aikaprioriteettisääntöä. Jos samaa työnantaja sitoi asiassa kaksi, toisistaan poikkeavin ehdoin tehtyä normaalisitovaa työehtosopimusta, näistä kilpailevista työehtosopimuksista noudatetaan sitä, joka on tehty ensin. Ensiksi tehty normaalisitova työehtosopimus syrjäyttää myöhemmin tehdyn.

Työtuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan aikaprioriteettisäännön mukainen etusija on annettu työehtosopimukselle, joka on allekirjoitettu ensin. Työehtosopimusten voimaantuloajankohdalle ei ole annettu merkitystä. Linja-autohenkilökunnan työehtosopimus 1.2.2003 - 31.1.2006 on allekirjoitettu 10.3.2003 ja sitä koskeva valtakunnansovittelijan sovintoehdotus hyväksytty 4.2.2003. Voimassa olevan linja-autohenkilökunnan työehtosopimus 9.3.2006 - 31.1.2008 puolestaan allekirjoitettiin 13.3.2006 ja sitä koskeva valtakunnansovittelijan sovintoehdotus hyväksyttiin 9.3.2006.

Suomen Turistiauto Oy / Helsingin Bussiliikenne Oy on ollut toisen kerran Autoliikenteen Työnantajaliiton jäsen 14.4.1989 - 30.1.2006 ja yrityksessä on koko tämän lähes 17 vuotisen jäsenyyden ajan noudatettu yrityskohtaista työehtosopimusta, jossa työnantaja ja työntekijäliitto eivät olleet osallisina tai allekirjoittajina. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ei ollut riitauttanut koskaan aiemmin Suomen Turistiauto Oy:n oikeutta solmia ja noudattaa yrityskohtaista työehtosopimusta. Yrityskohtaisen työehtosopimuksen työntekijöitä edustavana osapuolena on ollut valtakunnallinen työntekijäliitto ja kaikkien allekirjoittajaosapuolten tarkoituksena on ollut vuosikymmenten ajan ainakin vuodesta 1973 saakka solmia yrityksessä noudatettava ja sitova työehtosopimus. Yrityskohtaisen työehtosopimuksen solmiminen, sidottuisuus ja noudattaminen on siten muodostunut vakiintuneeksi tilaksi.

Keskusjärjestöjen vuosien 1968 - 1969 sopimuksiin perustuvan ammattiyhdistysmaksujen perintäjärjestelmän peruslähtökohtana on, että työnantajan velvollisuus periä ammattiyhdistysjäsenmaksuja rajoittuu vain työnantajaa sitovan työehtosopimuksen osallisina olevien ammattiliittojen jäsenmaksuihin. Lisäksi edellytetään työnantajan ja työntekijän välistä perintäsopimusta. Koska Helsingin Bussiliikenne Oy ei ole sidottu linja-autohenkilökunnan työehtosopimukseen kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden osalta, se ei ole myöskään velvollinen perimään Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n jäsenmaksuja heidän osaltaan. Yhtiö oli velvollinen perimään vain Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n, Julkis- ja Yksityisalojen Toimihenkilöliitto JYTY:n ja Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n jäsenmaksut.

Kantaja on perustellut edullisemmuussäännöllä vaatimustaan, että Helsingin Bussiliikenne Oy olisi velvollinen perimään Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliito AKT:n jäsenmaksuja kaikkien työntekijöidensä osalta. Kahden normaalisitovan työehtosopimuksen kolliisiotilannetta ratkaistaessa huomiota kiinnitetään työehtosopimuslain 4 §:n 3 momentin mukaan aikaprioriteettisääntöön. Kolliisiossa olevien työehtosopimusten osalta ei siten ryhdytä valitsemaan parhaita paloja molemmista sopimuksista. Edullisemmuussäännön mukainen poiminta kahden työehtosopimuksen määräyksistä ei myöskään vastannut Helsingin Bussiliikenne Oy:n työehtosopimuksen osallisten tarkoitusta. Osallisten tarkoituksena on ollut soveltaa linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta vain sen 1 §:n 2 momentissa määriteltyihin työntekijöihin, mihin syynä olivat edellä selostetut yrityshistorialliset syyt. Muihin työntekijöihin osallisten tarkoituksena on ollut soveltaa Helsingin Bussiliikenne Oy:n ja sitä edeltäneitä yrityskohtaisia työehtosopimuksia.

Lisäksi yrityskohtaista, valtakunnallisen työntekijäliiton kanssa tehtyä Helsingin Bussiliikenne Oy:n työehtosopimusta on pidettävä erityissäännöstönä, joka ohittaa yleissäännöstön asemassa olevan valtakunnallisen linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen. Yrityskohtaisen työehtosopimuksen työntekijäosapuolen allekirjoittajaliitot Kunta-alan ammattiliitto KTV, nykyinen Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto JYTY ja Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN edustavat yhtiön 1 460 työntekijästä 97 prosenttia. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:hen kuuluu vain noin 3 prosenttia työntekijöistä. Näin ollen sillä ei edes olisi työehtosopimuskompetenssia valtaosaan yrityksen työntekijöistä.

Helsingin Bussiliikenne Oy ei ole rikkonut linja-autohenkilökunnan 5 §:n järjestäytymisvapautta, koska se ei ole edellä mainittuun viitaten ollut sidottu linja-autohenkilökunnan työehtosopimukseen. Yhtiö ei ollut rikkonut järjestäytymisvapautta myöskään määräyksen sisällön osalta, sillä työntekijöillä oli vapaus kuulua tai olla kuulumatta haluamaansa työntekijäliittoon. Yhtiön työntekijöitä kuului useisiin eri liittoihin, myös Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:hen ja monet olivat täysin järjestäytymättömiä. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:hen kuuluvilla, Helsingin Bussiliikenne Oy:n työehtosopimuksen 1 §:n 2 momentin mukaisilla työntekijöillä oli myös oma luottamusmiehensä.

Helsingin Bussiliikenne Oy ei ole rikkonut tasapuolisen kohtelun velvollisuutta myöskään määräyksen sisällön osalta, sillä AKT:n jäsenmaksujen periminen 31.1.2003 yhtiön palveluksessa olleiden osalta ja perimättömyys kanteen kohteena olevien, edellä mainitun ajankohdan jälkeen yhtiön palvelukseen tulleiden työntekijöiden osalta perustui normaalisitovaan Helsingin Bussiliikenne Oy:n työehtosopimukseen eikä mihinkään työsopimuslain 2 luvun 2 §:ssä mainittuun syrjivään perusteeseen.

KANTAJAN LAUSUMA OIKEUDENKÄYNTIVÄITTEEN JOHDOSTA

Helsingin Bussiliikenne Oy:n yrityskohtaisen työehtosopimuksen soveltamisalamääräys oli pätemätön siltä osin kuin se oli ristiriidassa linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen kanssa. Yhtiön eroaminen työnantajaliitosta 30.1.2006 ei ollut pätevä. Yhtiö on edelleen sidottu voimassa olevaan linja-autohenkilökunnan työehtosopimukseen sopimuskauden loppuun 31.1.2008 asti. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:lla on oikeus ajaa kannetta linja-autohenkilökunnan työehtosopimukseen osallisena työntekijäjärjestönä, ja kanteessa esitettyjen vaatimusten ratkaiseminen kuuluu kaikilta osin työtuomioistuimen toimivaltaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Käsittelyratkaisu

Vastauksessa on vaadittu kanteen jättämistä tutkimatta sillä perusteella, että kanteessa tarkoitettuihin työntekijöihin on vastauksessa tarkemmin kerrotuista syistä tullut soveltaa Helsingin Bussiliikenne Oy:n osallisena solmimia työehtosopimuksia eikä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja Autoliikenteen Työnantajaliiton välillä solmittua linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ja Autoliikenteen Työnantajaliitto eivät olleet osallisina yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa, joten yhdistykset eivät voi esiintyä kantajana ja vastaajana tässä jutussa.

Kanne perustuu kuitenkin ensisijaisesti siihen, että kysymyksessä oleviin työntekijöihin on pitänyt soveltaa kanteessa tarkoitettuina aikoina linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta yrityskohtaisten sopimusten sijasta. Esitettyjen kanneperusteiden pitävyys on kanteen hyväksymistä tai hylkäämistä koskeva asiakysymys, joka ei vaikuta kanteen tutkimisen edellytyksiin. Näistä syistä työtuomioistuin hylkää Autoliikenteen Työnantajaliiton oikeudenkäyntiväitteet.

Kanteen toissijaisena perusteena on esitetty, että työntekijöiden yhdenvertaista ja tasapuolista kohtelua koskevien oikeussääntöjen mukaan Helsingin Bussiliikenne Oy:llä ei ole ollut perustetta olla perimättä muidenkin kuin työehtosopimukseen osallisten työntekijäjärjestöjen jäsenten ammattiyhdistysjäsenmaksuja. Kanteessa vedotaan tässä yhteydessä yhtiön ja toimihenkilöjärjestöjen välillä solmittuun yrityskohtaiseen työehtosopimukseen, jota siis olisi kanteen mukaan sovellettava myös kantajayhdistyksen jäseniin. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ei kuitenkaan ole tähän työehtosopimukseen osallinen, joten yhdistys ei työtuomioistuimesta annetun lain 12 §:n 1 momentin mukaan voi esittää mainitun työehtosopimuksen soveltamista koskevia vaatimuksia työtuomioistuimessa. Kanteen toissijainen peruste jätetään tämän vuoksi tutkimatta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kanteessa esitetyt vahvistus- ja hyvityssakkovaatimukset perustuvat siihen, että Helsingin Bussiliikenne Oy on Autoliikenteen Työnantajaliiton jäsenyrityksenä ja linja-autohenkilökunnan työehtosopimukseen sidottuna työnantajana ollut velvollinen huolehtimaan palveluksessaan olevien Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n jäsenten ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä. Tämän velvollisuutensa yhtiö oli vuodesta 2005 laiminlyönyt, kun osalta AKT:n jäsenistöä ei ollut peritty jäsenmaksua. Vastaajan mukaan yhtiö tai sen edeltäjä Suomen Turistiauto Oy ei ole vuoden 1973 jälkeen ollut sidottu mainittuun työehtosopimukseen, vaan yhtiötä on sitonut yrityskohtainen, toimihenkilöjärjestöjen kanssa solmittu työehtosopimus. Aikaisemmin tehtynä tämä sopimus on työehtosopimuslain 4 §:n 3 momentin nojalla saanut etusijan suhteessa linja-autohenkilökunnan työehtosopimukseen, vaikka yritys onkin eri aikoina ollut Autoliikenteen Työnantajaliiton jäsen.

Esitetyn selvityksen mukaan Suomen Turistiauto Oy:n ja Kunta-alan ammattiliitto KTV:n välillä on 16.1.2003 allekirjoitettu yrityksen henkilöstöä koskeva työehtosopimus 15.2.2005 päättyväksi sopimuskaudeksi. Kaupparekisteriotteen mukaan Suomen Turistiauto Oy:n toiminimeksi on 3.12.2004 rekisteröity Helsingin Bussiliikenne Oy. Tätä ennen Suomen Turistiauto Oy:hyn oli yhdistetty kunnallisen liikelaitoksen harjoittamia toimintoja. Nämä tapahtumat eivät työtuomioistuimen käsityksen mukaan ole vaikuttaneet yhtiön oikeudelliseen identiteettiin, eikä esimerkiksi yhtiön johdossa tai henkilöstössä tapahtuneilla muutoksilla ole tältä kannalta merkitystä. Uusi yrityskohtainen, 30.9.2007 päättyvä työehtosopimus on allekirjoitettu Helsingin Bussiliikenne Oy:n sekä KTV:n seuraajayhdistyksen Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL:n ja eräiden muiden toimihenkilöjärjestöjen välillä 15.2.2005.

Edellä lausutun perusteella Helsingin Bussiliikenne Oy ei ole ollut velvollinen perimään kanteessa tarkoitettujen, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:hen kuuluvien työntekijöidensä ammattiyhdistysjäsenmaksuja linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen mukaisesti. Kanteessa esitetyille vahvistus- ja hyvityssakkovaatimuksille ei siten ole perustetta.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on velvollinen korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Helsingin Bussiliikenne Oy:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Ottaen huomioon asian laatu, sen hoidon edellyttämät toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset kohtuullinen korvauksen määrä on 700 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT velvoitetaan korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Helsingin Bussiliikenne Oy:n oikeudenkäyntikulut 700 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Suviranta, Virtanen, Sutela, Vertanen ja Reinamo jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.