Labor court allows union claim for damages due to employer's failure to offer suitable alternative work and violation of layoff order.

Yhtiöllä ei ollut tarjolla asiakaspalvelupäällikölle hänen koulutustaan, kokemustaan ja ammattitaitoaan vastaavaa työtä irtisanomisen vaihtoehtona. Yhtiöllä oli tästä syystä ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytetty asiallinen ja painava syy asiakaspalvelupäällikön työsopimuksen irtisanomiseen.

Yhtiö oli irtisanonut työsuhteessa huomattavasti pidempään olleen asiakaspalvelupäällikön ennen samaa työtä tehnyttä toista työntekijää, jota ei voitu ammattitaitonsa puolesta pitää yhtiölle tärkeämpänä toimihenkilönä. Yhtiö oli siten rikkonut työehtosopimuksen irtisanomisjärjestystä koskevaa määräystä tietensä.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 53

KANTAJA

Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry, Helsinki

VASTAAJAT

Teknologiateollisuus ry, Helsinki

Outokumpu Technology Oy, Espoo

ASIA

Irtisanomissuojasopimuksen vastainen menettely

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 24.1. ja 13.2.2007

Pääkäsittely 2.5.2007

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisjärjestöjen välisen vuosien 2005 - 2007 teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen osana noudatettavassa metalliteollisuuden ylempiä toimihenkilöitä koskevassa irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

10 §

Irtisanomisen perusteet

Irtisanomisen perusteet ovat työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ien (taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt) mukaiset.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot katsovat, että työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus koskee ensisijaisesti samalla työssäkäyntialueella tarjolla olevaa sellaista työtä, johon ylempi toimihenkilö voidaan tarkoituksenmukaisesti ja kohtuudella sijoittaa.

11 §

Työvoiman vähentämisjärjestys

Muusta kuin ylemmästä toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ja erikoistehtäviin tarvittavia ylempiä toimihenkilöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja ylemmän toimihenkilön huoltovelvollisuuden määrään.

KANNE

Vaatimukset

Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry on vaatinut, että työtuomioistuin

ensisijaisesti vahvistaa asiakaspalvelupäällikkö A:n työsopimuksen irtisanomisen taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä tapahtuneen irtisanomissuojasopimuksen 10 §:n vastaisesti, ja

velvoittaa Outokumpu Technology Oy suorittamaan A:lle korvauksena irtisanomissuojasopimuksen 10 §:n vastaisesta taloudellis-tuotannollisesta irtisanomisesta irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n tarkoittamana korvauksena hänen 24 kuukauden palkkaa vastaavan määrän yhteensä 85.992 euroa laillisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien, tai

toissijaisesti tuomitsee Outokumpu Technology Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestysmääräyksen tietensä rikkomisesta.

Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN on lisäksi vaatinut, että työtuomioistuin velvoittaa Outokumpu Technology Oy:n korvaamaan Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

A on ollut Outokumpu Technology Oy:öön kahdessa eri työsuhteessa yhteensä 26 vuotta, joista viimeinen kesti 15 vuotta. Hän toimi yhtiössä muun muassa projekti-insinöörinä, varaosapäällikkönä, asiakaspalvelupäällikkönä ja myyntipäällikkönä. Näissä tehtävissä A:n pääasiallinen toimenkuva koostui laitteisto-, varaosa- sekä järjestelmäasiantuntijan töistä sekä näihin liittyvistä myynti- ja käyttöönottomatkoista asiakkaiden luokse. Viimeksi hän toimi yhtiössä asiakaspalveluinsinöörinä noin kaksi vuotta. Toimi sijoittui yhtiön Technology Customer Service -yksikköön ja hänen pääasialliset työtehtävänsä koostuivat varaosien myymisestä yrityksen toimittamiin laitteisiin muun muassa anodivalimoihin, elektrolyysin koneisiin ja sintraamoihin sekä huoltomatkojen tekemisestä eri puolilla maailmaa sijaitsevien asiakasyritysten luokse sekä SAP-ohjelmoinnista.

A sai 18.5.2005 irtisanomisilmoituksen, jolla hänen työsopimuksensa irtisanottiin 1.6.2005 alkaen päättymään 6 kuukauden irtisanomisajalla 30.11.2005. Perusteiksi ilmoitettiin tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Työ yhtiössä ei kuitenkaan ollut vähentynyt eikä myöskään yhtiön taloudellisen kannattavuuden osalta irtisanomisperusteita ollut olemassa. Yhtiö ei ole käynyt A:n kanssa läpi yhtiössä vuonna 2005 avoinna olleita työpaikkoja eikä niitä ole hänelle edes tarjottu. Yhtiössä on ollut lukuisia määräaikaisia työsuhteita, joita on joko jatkettu tai joissa olleita työntekijöitä on vakinaistettu. A:n kanssa ei ole käyty ennen irtisanomista minkäänlaisia keskusteluja uudelleensijoittamis- tai koulutusmahdollisuuksista eikä hänelle ole tarjottu ennen irtisanomista mahdollisuutta siirtyä näihin tehtäviin. Myöskään käydyissä yt-neuvotteluissa ei ole käsitelty uudelleensijoittamis- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksista.

Yhtiö on näin ollen laiminlyönyt uudelleensijoittamisvelvollisuutensa A:ta kohtaan. A:n suorittama työ ei ole myöskään vähentynyt työehtosopimuksen 10 §:ssä tai työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä edellytetyllä tavalla. Työnantajalla ei siten ollut työehtosopimuksen 10 §:n mukaista perustetta irtisanoa A:n työsopimusta.

A:n irtisanomiseen ovatkin hyvin todennäköisesti vaikuttaneet muut kuin irtisanomisen ajankohtana merkitykselliset, ammattitaidon arvioinnissa huomioon olettavat seikat. A on syntynyt 1950 muiden verrokkihenkilöiden ollessa huomattavasti nuorempia. Samassa yhteydessä kun A:n työsopimus irtisanottiin, kohdennettiin irtisanomiset ylipäänsä siten, että irtisanomisen kohteeksi joutumisen todennäköisyys oli 1949 tai aiemmin syntyneiden ryhmässä noin 4,5 keltainen verrattuna myöhemmin syntyneisiin. Nämä seikat yhdistettynä siihen, että työnantaja valitsi irtisanottavaksi A:n huolimatta hänen pitemmästä työkokemuksestaan ja monipuolisemmasta ammattitaidostaan edellä mainittuihin verrokkihenkilöihin nähden sekä paremmasta työssä suoriutumisestaan, oli perusteltua epäillä, että irtisanottavat on valittu iän perusteella, joka oli työehtosopimuksen irtisanomisjärjestysmääräyksen vastainen kriteeri.

Hyvityssakkoa korottavana tekijänä on otettava huomioon työnantajan tietoisuus A:n soveltuvuudesta avoinna oleviin tehtäviin ja siten irtisanomisen laittomuudesta. Tästä syystä irtisanomisen todellisena motiivina olikin pidettävä muuta kuin ilmoitettua irtisanomisperustetta. Hyvityssakkoa korottavana tekijänä oli myös otettava huomioon se, että asiaa koskevien neuvottelujen yhteydessä työnantaja ei ollut pyynnöistä huolimatta antanut irtisanomisen selvittämiseksi tarpeellisia tietoja sekä sitä, minkä vuoksi A oli valikoitunut irtisanottavien joukkoon huolimatta muun muassa hänen edellä kerrotusta taustastaan ja ammattiosaamisestaan. Korvausta korottavia seikkoja asiassa olivat muun muassa A:n pitkä, yhteensä noin 26 vuotta kestänyt työsuhde sekä hänen irtisanomishetkinen ikänsä 54 vuotta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry ja Outokumpu Technology Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Teknologiateollisuus ry ja Outokumpu Technology Oy ovat lisäksi vaatineet Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n velvoittamista korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Outokumpu Technology Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työnantajalla oli asiallinen ja painava syy A:n työsopimuksen irtisanomiselle. Outokumpu Technology Oy:n ja sen Espoon toimipisteen tilauskanta on vähentynyt, projekteja on toteutettu enemmän paikallisin voimavaroin, yhtiö on joutunut karsimaan kustannuksia pitääkseen toiminnan kannattavana ja se on lisäksi uudelleen järjestellyt organisaatiotaan. Varaosamyynti oli uudelleen organisoitu ja kolme varaosamyyntiin liittyvää tehtävää A:n tehtävä mukaan lukien oli itsenäisenä toimena lakkautettu. Näistä seikoista johtuen tarjolla oleva työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi taloudellisista, tuotannollisista ja toiminnan uudelleen järjestelyyn liittyvistä syistä.

Syynä yhteistoimintaneuvotteluille on ollut myös liiketoiminnan luonteen muuttuminen. Asiakkaat ovat edellyttäneet yhä enemmän sitä, että projekteja toteutettaisiin paikallisin voimin, jolloin tarve suomalaiselle työvoimalle on vähentynyt. Liiketoiminnan muuttuminen on aiheuttanut myös aikaisempaan verrattuna erilaisia tarpeita työntekijöiden osaamisen suhteen. Neuvottelut on aloitettu maaliskuussa 2005. Vähentämistarpeeksi on arvioitu 55 - 60 työntekijää. Neuvotteluja on käyty myös Outokumpu Technology Minerals Oy:ssä, jossa vähentämistarpeeksi on arvioitu 10 - 15 työntekijää. Neuvotteluja on käyty toukokuun 2005 saakka. Irtisanomiset on toteutettu toukokuussa 2005. Irtisanottujen joukossa on ollut muun muassa A. A:n työsuhde päättyi 30.11.2005.

Työnantaja ei ollut siirtänyt ketään A:n tehtäviin. Työnantaja ei ollut rikkonut uudelleensijoitusvelvollisuuttaan. Vapaina ei ollut sellaisia tehtäviä, joihin A olisi voitu sijoittaa. Työnantaja on irtisanonut viimeisenä yritykselle tärkeät ammattityöntekijät. Irtisanomisjärjestystä ei ole rikottu. Perusteita vaadituille korvauksille tai hyvityssakolle ei ollut olemassa.

A on työskennellyt Outokumpu Technology Oy:ssä varaosamyynnissä tehden tarjouksia, myyntivahvistuksia, tavarahankintoja ja hinnoittelua. Lisäksi hän on tehnyt vähäisessä määrin asennusvalvontaa. Huoltomatkoja hän ei joitakin poikkeuksia lukuunottamatta ollut juurikaan tehnyt. SAP-ohjelmointi on toteutettu pääasiassa muiden kuin Outokumpu Technology Oy:n työntekijöiden toimesta.

Myös varaosamyynti, jossa A työskenteli, on järjestetty uudelleen. Aikaisemmin varaosamyyntiä on hoitanut kolme henkilöä, mutta kaikkien tehtävät on uudelleen järjestelyn yhteydessä lakkautettu. Varaosamyyjistä yksi on irtisanoutunut, A:n työsopimus on irtisanottu ja B on 1.9.2005 siirtynyt yhtiön toiseen divisioonaan uusiin tehtäviin. Hän ei siten ole jäänyt kanteessa väitetyin tavoin hoitamaan samoja töitä, joita A on tehnyt. Yhtiön palvelukseen on jäänyt kaksi Venäjän varaosamyyntiä hoitavaa venäjänkielen taitoista henkilöä. Muutoin varaosamyyntiä ei enää hoidettu yhtiön työsuhteessa olevien henkilöiden toimesta, vaan ulkopuolisten yhtiöiden toimesta.

Tarjolla oleva työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi tuotannollisista, taloudellisista ja toiminnan uudelleen järjestelyyn liittyvistä syistä johtuen. Työnantaja ei ole rikkonut uudelleensijoitusvelvoitettaan. Työnantaja on pyrkinyt etsimään irtisanotuille A mukaan lukien uusia tehtäviä muistakin konsernin yhtiöistä, vaikka siihen ei lainmukaista velvoitetta olisikaan, mutta johtuen muuallakin konsernissa käydyistä vähentämisneuvotteluista ei vapaita tehtäviä, johon A olisi ollut sijoitettavissa, ollut.

Työnantaja ei myöskään ole rikkonut irtisanomisjärjestystä. Yritykselle tärkeät ammattityöntekijät ovat saaneet jäädä yhtiöön. Työnantajan tehdessä ratkaisuja irtisanomisesta on perusteena ollut irtisanomissuojasopimuksen mukaisesti työntekijöiden ammattitaito. Henkilöiden iällä ei ollut asiassa mitään merkitystä sen enempää A:n kuin muidenkaan irtisanottujen tapauksessa. B:tä ei ole siirretty A:n tehtäviin eikä hän ole jäänyt A:n tehtäviin. B ei edes kuulunut samaan irtisanomispiiriin eri tehtäviä tekevänä kuin A.

Työnantajalla on ollut peruste työsopimuksen irtisanomiselle, joten korvaus- ja hyvityssakkovaatimukset ovat perusteettomia. Työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisiin neuvotteluihin liittyvät tapahtumat eivät ylipäänsä voineet olla korvausta korottava peruste. Myöskään hyvityssakon määrän osalta ei ollut olemassa korottavia tekijöitä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

A on ollut Outokumpu Technology Oy:n palveluksessa kahdessa eri työsuhteessa, joista viimeinen kesti 15 vuotta, yhteensä 26 vuotta. Hän toimi yhtiössä eri tehtävissä, viimeksi asiakaspalvelupäällikkönä noin kaksi vuotta. Yhtiö irtisanoi A:n työsopimuksen 1.6.2005 päättymään 30.11.2005. Irtisanomisen perusteeksi yhtiö on ilmoittanut tuotannolliset ja taloudelliset syyt.

Yhtiö on 10.10.2005 palkannut C:n tekniseksi assistentiksi ja D:n harjoittelijaksi sekä syksyllä 2005 E:n diplomityön tekijäksi. Yhtiö on edelleen 2.1.2007 palkannut palvelukseensa F:n.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko Outokumpu Technology Oy menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti palkatessaan C:n, D:n, E:n ja F:n edellä mainittuihin tehtäviin ja jättäessään tarjoamatta näitä töitä A:lle. Kanteessa vaaditaan toissijaisesti yhtiötä tuomittavaksi hyvityssakkoon työehtosopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan määräyksen rikkomisesta A:ta irtisanottaessa.

Todistelu

A:n työtehtävistä, työsopimuksen irtisanomiseen johtaneista syistä ja vertailusta samaa työtä tehneeseen työntekijään on työtuomioistuimessa kuultu työnantajapuolelta todistajina divisioonanjohtaja G:tä, hankintapäällikkö H:ta, yksikönpäällikkö I:tä, osastopäällikkö J:tä ja osastopäällikkö K:ta. Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n puolesta todistelutarkoituksessa on kuultu A:ta itseään ja todistajina luottamushenkilö L:ää, hankintapäällikkö M:ää ja insinööri N:ää. Kirjallisina todisteina asianosaiset ovat vedonneet valmisteluistunnon pöytäkirjasta ilmeneviin asiakirjoihin ja lisäksi vastaajat H:n syksyllä 2005 tekemään taulukkoon A:n työsuorituksista verrattuna työryhmän keskiarvoon.

A:n työtehtävistä ja ammattitaidosta esitetty selvitys

Yhtiön antaman työtodistuksen ja A:n laatiman ansioluettelon mukaan A on viimeksi toiminut yhtiössä asiakaspalvelupäällikkönä. Tehtävään ovat kuuluneet asiakasvierailut ja modernisointien myynti vanhoille asiakkaille sekä varaosatarjousten teko, hankinta, myynti ja toimitusten seuranta sekä asiakaskoulutukset, huoltokäynnit, anodivalimoiden ja anodivaakojen käyttöönotot sekä reklamaatioiden hoito. Aikaisemmin hän oli toiminut yhtiössä muun muassa projekti-insinöörinä, varaosapäällikkönä ja myyntipäällikkönä. Koulutukseltaan A on mittaus- ja säätötekniikan insinööri.

A on työtuomioistuimessa kertonut aloittaneensa Outokumpu Oy:ssä projekti-insinöörinä vuonna 1977 ja työskennelleensä yhtiössä vuoteen 1988 asti. Sen jälkeen hän on ollut toisen yhtiön palveluksessa vuoteen 1991, jolloin hän palasi Outokumpu Oy:hyn toimien yhtiössä eri tehtävissä viimeksi asiakaspalvelupäällikkönä irtisanomiseensa saakka. Hänen tehtävänsä ovat kattaneet laaja-alaisesti yhtiön pyro- ja hydroalueen laitteiden sekä prosessilaitteiden jälki- ja varaosamyynnin. Hän on perehtynyt yhtiön tietokoneohjelmien käyttöön suorittaen niihin liittyvät työnantajan tarjoamat kurssit. A ei tehnyt työssään tietokoneohjelmointia.

H on kertonut olleensa A:n esimies yhtiön Technology Customer Service -yksikössä noin kolme vuotta ennen hänen työsuhteensa päättymistä. Yksikössä laadittiin varaosatarjoukset ja myynninvahvisteet sekä hankittiin asiakkaille varaosat. Työssä käytettiin apuna SAP-tietokoneohjelmaa. A:n työ edellytti vain mekaanista informaation syöttämistä järjestelmään. Hänellä oli lisäksi oikeus avata uusia materiaaleja ohjelmaan, jolla tarkoitetaan uusien osien tyypin ja hinnan merkitsemistä. Yhtiön kontrollitiimi tarkasti, että koodit on asianmukaisesti avattu järjestelmään. A:n tehtyä työtä muutaman kuukauden ajan tarkastustiimi ilmoitti, että hän oli avannut 90 koodia, joista 89 oli avattu väärin. Tämän johdosta A:n oikeus käyttää ohjelmaa jouduttiin koodien avauksen osalta järjestelemään uudelleen. Lisäksi A:lle annettiin kaksi tai kolme kertaa suullinen varoitus, koska hän nukkui työpöytänsä ääressä työaikana.

N:n ja M:n mukaan A on 2000-luvulla ollut yhtiön jälkimyyntiosastolla myymässä varaosia ja tarjoamassa asiakkaille huoltopalveluja. A:n tehtävät ovat keväällä 2005 olleet samankaltaisia kuin yhtiön hankintainsinöörin tehtävät.

Tarjolla olevasta työstä esitetty selvitys

Divisioonanjohtaja G:n mukaan yhtiö ottaa palvelukseensa alan syvällisesti osaavia korkeakoulututkinnon suorittaneita asiantuntijoita, joilla on lisäksi alan käytännön kokemusta. Yhtiön Espoon toimipisteen tilauskanta oli vuonna 2005 heikko ja tulos huono. Yhtiön Service Divisioona hajautettiin kolmeksi divisioonaksi, joissa kaikissa suoritetaan teknologian myyntiä. Service Divisioonan projektien toteutus ja suunnittelkupalvelut hajautettiin näihin kolmeen uuteen divisioonaan. Edelleen Customer Service -yksikkö hajautettiin näiden operatiivisten divisioonien sisälle. Yhtiön Customer Service -yksikön irtisanomiset liittyivät yhtiön heikkoon tilauskantaan ja huonoon tulokseen sekä yhtiön rakenteellisiin muutoksiin. Yt-neuvotteluissa ei uudelleensijoittamisista keskusteltu, vaan yhtiön henkilöstöhallinnon tehtävänä oli tutkia sitä mahdollisuutta.

I:n mukaan yhtiön Customer Service -yksikkö hajoitettiin kolmeen divisioonaan, joista Base Metals -yksikkö myy varaosat asiakkaille ja huoltaa laitteet. C työskentelee yhtiön Harjavallan yksikössä, jonne hänet palkattiin ensimmäisen kerran 2004 toimistosihteerin äitiyslomasijaiseksi. Äitiysloman jatkuttua C:n määräaikaista työsopimusta jatkettiin. C tuki tehtävässään yhtiön IT-insinööriä. Sen jälkeen syksyllä 2005 hänet siirrettiin IT-insinöörin asiantuntijatehtävään, joka suorittaa it-infrastruktuurin ja rakenteen hoitamisen. IT-insinöörillä tulee olla alan ammattikorkeakoulututkinto. H:n mukaan A ei ole tehnyt yhtiössä IT-insinöörin tehtäviä eikä suorittanut ohjelmointia tai mitään suunnittelu- tai tuotekehitystyötä. A:ta ei olisi voitu palkata tähän tehtävään, koska tehtävä olisi vaatinut mainitun ammattitutkinnon.

M:n mukaan A:n irtisanomisen jälkeen on yhtiössä vakinaistettu C, jolle ovat kuuluneet hankintainsinöörin tehtävät sekä laskutus ja varaosien hankintatehtävät SAP-ohjelmiston avulla. A on yhtiössä tehnyt samoja tehtäviä SAP-ohjelmiston avulla. SAP-ohjelmiston ohjelmointia yhtiön työntekijöiden ei tarvinnut suorittaa.

Ylempiä toimihenkilöitä yhteistoimintaneuvotteluissa edustanut yhteyshenkilö L on kertonut, ettei neuvotteluissa ilmoitettu henkilöstön edustajille irtisanottavien nimiä. Yhtiö ei antanut tietoja irtisanotuille siitä, että yhtiö olisi halunnut sijoittaa heitä uudelleen. C on koulutukseltaan ammattikorkeakoulusta valmistunut IT-insinööri. Hän on tullut vuonna 2005 yhtiön palvelukseen toimistosihteerin äitiyslomasijaiseksi. C on tuolloin käyttänyt SAP-tietokonejärjestelmää muun muassa erilaisiin laskutustehtäviin. D on yhtiön palveluksessa käyttänyt SAP-järjestelmää ja Solid Works-suunnitteluohjelmistoa. E on puolestaan työskennellyt yhtiön automaatioryhmässä, jossa kehitetään prosessinohjaukseen ja mittaukseen liittyviä toimintoja.

K:n mukaan D palkattiin yhtiöön syksyllä 2005 laitesuunnitteluosastolle täydentämään Solid Works SAP -mallikirjastoa koneensuunnitteluohjelmalla. Se edellytti koneenrakennustaustaa ja koulutuksellisia perusvalmiuksia vastaavanlaisten ohjelmien käytöstä sekä hyvää teoreettista tietoutta integroiduista ohjelmista. Edelleen se edellytti henkilöltä kykyä tuottaa ohjelmapätkiä Visual Basic -kielellä helpottamaan mallikirjaston luontia. Mallikirjaston luonnissa tehdään koneensuunnittelua varten koneensuunnittelun työkaluilla kolmiulotteisia malleja koneista. Tässä tehtävässä työntekijällä tulee olla valmius kyseisenlaiseen ohjelmointiin. A, jolla on mittaus- ja säätötekniikan koulutus 1970-luvulta, ei olisi kyennyt tähän koneenrakennusta vaativaan tehtävään. D teki edelleen keväällä 2006 yhtiössä diplomityön, jonka aiheena oli uuttoprosessin ydinlaitteiden suunnittelun tehostaminen tuotteistuksen keinoin.

I:n mukaan F on otettu yhtiön palvelukseen varaosien myyntiin 2.1.2007. Tätä ennen hän työskenteli vastaajayhtiön tiloissa toisen yrityksen palveluksessa.

Vertailu samaa työtä tehneeseen työntekijään

Verratessaan itseään samaa työtä tehneeseen B:hen A on kertonut olevansa ammattitaidoltaan häntä pätevämpi. A on esimerkiksi kouluttanut B:tä laitteiden, piirustusten ja osaluetteloiden osalta hänen tullessaan yhtiöön työhön. He tekivät samoja pyro- ja hydrolaitteiden varaosamyyntitöitä yhdessä noin puolitoista vuotta. B siirrettiin 1.9.2005 Outokumpu Technology Minerals Oy:n palvelukseen varaosamyyntiin, jota A on tehnyt jo 1980-luvulla.

L ja M ovat myös kertoneet, että A on opastanut kokemattomampaa B:tä A:n tekemiin varaosainsinöörin tehtäviin. Sen jälkeen kun A irtisanottiin B jatkoi samojen tehtävien hoitamista muutaman kuukauden ajan, jonka jälkeen B siirtyi Outokumpu Technology Minerals Oy:n palvelukseen vastaaviin tehtäviin.

H:n mukaan Customer Service -yksikössä ennen organisaation hajautusta työskennellyt B teki vastaavanlaisia tehtäviä kuin A. Hajautuksen jälkeen B siirrettiin Outokumpu Technology Minerals Oy:n palvelukseen. A irtisanottiin B:n sijasta sen vuoksi, että A:n työsuoritus oli tilaston mukaan huonompi kuin B:n ja että A:lle oli annettu suullisia huomautuksia yksikössä. Todistaja laati syksyllä 2005 yhteenvetotaulukon A:n työsuorituksista verrattuna työryhmän keskiarvoon SAP-tietokoneohjelmasta saatujen tietojen perusteella kymmenen kuukauden ajalta.

Arviointi ja johtopäätökset

Irtisanomissuojasopimuksen 10 §:n mukaan irtisanomisen perusteet määräytyvät työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:n mukaisesti. Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin saman luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Saman pykälän 2 momentin mukaan työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.

Esitetyn selvityksen mukaan Outokumpu Technology Oy on tilauskannan vähentymisen vuoksi järjestänyt uudelleen organisaatiotaan, karsinut kustannuksia ja vähentänyt työvoimaa eri yksiköistään. Järjestelyt ovat ulottuneet myös yhtiön Customer Service -yksikköön, josta on irtisanottu asiakaspalvelupäällikkönä toiminut A. Yksikkö on selvityksen mukaan hajautettu kolmen operatiivisen divisioonan sisälle ja varaosamyyntiin liittyvät tehtävät on itsenäisinä toimina lakkautettu.

Yhtiö on A:n irtisanomisaikana muuttanut C:n määräaikaisen työsopimuksen toistaiseksi voimassaolevaksi IT-insinöörin tehtäväksi. C:n asema ja työtehtävät ovat poikenneet A:n tehtävästä. A:n osaaminen ei ole painottunut IT-insinöörin tehtävään siten, että hänet olisi voitu siihen sijoittaa.

Yhtiöön on A:n irtisanomisaikana palkattu määräaikaiseksi harjoittelijaksi D laitesuunnitteluosastolle täydentämään Solid Works SAP -mallikirjastoa koneensuunnitteluohjelmalla. Tehtävä on edellyttänyt ohjelmoinnin ja ohjelmointikielten osaamista. Sen jälkeen D on valmistellut diplomityötään. A:lla ei ole ollut sellaista ohjelmointitaitoa ja koneensuunnitteluosaamista, että hänet olisi voitu sijoittaa D:n tehtäviin.

Yhtiöön on A:n irtisanomisen jälkeen vuonna 2006 palkattu E määräaikaiseen työsuhteeseen tehtävinään jauhatusmyllyn täyttöastemittarin käyttöönotto ja testaus sekä myöhemmin myllyn täyttöastemittarin jatkokehitys. Sittemmin E on otettu toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen tuoteinsinööriksi. Tehtävät ovat edellyttäneet ylemmän korkeakoulututkinnon tasoista osaamista, jota A:lla ei ollut.

F:n työsuhde on alkanut vasta 2.1.2007 eli yli vuoden kuluttua A:n työsuhteen päättymisestä. F:n palkkaaminen ei tästä syystä osoita, että yhtiöllä olisi ollut tarjolla A:lle soveltuvaa työtä hänen työsuhteensa päättymisen aikoina.

Esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo selvitetyksi, ettei yhtiöllä ole ollut tarjolla A:lle hänen koulutustaan, kokemustaan ja ammattitaitoaan vastaavaa työtä irtisanomisen vaihtoehtona. Yhtiöllä on tästä syystä ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytetty asiallinen ja painava syy A:n työsopimuksen irtisanomiseen.

Koska Outokumpu Technology Oy on edellä todetun mukaisesti täyttänyt irtisanomissuojasopimuksen mukaista työntarjoamisvelvoitteensa ja kantajan ensisijainen kannevaatimus on siten hylätty, työtuomioistuimen ottaa kantaa toissijaiseen vaatimukseen eli työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan määräyksen rikkomisesta vaadittuun seuraamukseen.

Irtisanomissuojasopimuksen 11 §:n mukaan muusta kuin ylemmästä toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ja erikoistehtäviin tarvittavia ylempiä toimihenkilöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja ylemmän toimihenkilön huoltovelvollisuuden määrään.

Työtuomioistuin katsoo edelleen, että irtisanoessaan työsuhteessa huomattavasti pidempään olleen A:n ennen samaa työtä tehnyttä toista työntekijää Outokumpu Technology Oy on rikkonut työehtosopimuksen määräystä tietensä. Asiassa ei toisaalta ole tullut esiin kanteessa viitattuja hyvityssakon määrää korottavia perusteita.

Oikeudenkäyntikulut

Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n vaatimuksista osa on jutussa hyväksytty ja osa hylätty. Järjestön oikeudenkäyntikulujen kokonaismääräksi todistelukustannuksineen on ilmoitettu 13.941 euroa. Kuluvaatimus on vain perusteeltaan riitautettu. Työtuomioistuin katsoo työtuomioistuimesta annetun lain 38 §:n ja oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n nojalla, että Outokumpu Technology Oy on jutun osaksi hävitessään velvollinen korvaamaan Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n oikeudenkäyntikulut noin puolella eli 7.000 eurolla.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee Outokumpu Technology Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla maksamaan Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 1.500 euroa.

Kanne hylätään enemmälti.

Outokumpu Technology Oy velvoitetaan korvaamaan Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n oikeudenkäyntikulut 7.000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Niskanen, Sutela, Komulainen ja Rantinoja jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.