TT:2007-5 · Työtuomioistuin

Työnantajalla ei ollut työehtosopimukseen perustuvaa oikeutta velvoittaa työntekijää käyttämään yrityksen työterveysaseman lääkäriä uhalla, että työntekijä ei muutoin ole oikeutettu sairausajan palkkaan. Koska työntekijällä ei kuitenkaan osoitettu olleen työehtosopimuksen edellyttämää perusteltua syytä muun lääkärin käyttämiseen, työntekijällä ei ollut oikeutta sairausajan palkkaan.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 5

KANTAJA

Sähköalojen ammattiliitto ry

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry

KUULTAVA

Aker Finnyards Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 11.4.2006

Pääkäsittely 3.10.2006

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metalliteollisuuden Keskusliitto MET ry:n (nyk. Teknologiateollisuus ry) ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto ry:n (nyk. Sähköalojen ammattiliitto ry) 20.1.1995 - 15.2.2005 välisenä aikana voimassa olleissa työehtosopimuksissa on ollut muun ohella seuraavat, asiallisesti samansisältöisinä pysyneet määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

20 § Sairausajan ja äitiysvapaan palkka

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellytykset sairausajan palkan maksamiselle ovat seuraavat:

1. Työntekijä on sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi estynyt tekemästä työtä.

2. Työkyvyttömyydestä esitetään työnantajan hyväksymä selvitys.

3. Sairausajan palkan perusteet ja määrä on hyväksyttävästi selvitetty.

Soveltamisohje

1 Työkyvyttömyyden toteaminen

Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 Yrityksen terveyspalvelujen käytön ensisijaisuus

Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolla.

Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn muun lääkärin käyttöön.

3 Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta, hän voi osoittaa työntekijän nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Sähköalojen ammattiliitto ry on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että A:lla on oikeus metalliteollisuuden sähköasennusalan työntekijöiden työehtosopimuksen 20 §:n mukaiseen sairausajan palkkaan haastehakemuksen liitteenä olevasta luettelosta ilmeneviltä sairauspoissaoloajoilta.

Lisäksi Sähköalojen ammattiliitto ry on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Vaikka työntekijän tulee ensisijaisesti käyttää yrityksen työterveyslääkärin palveluita, hänellä on viime kädessä oikeus itse valita lääkärinsä. Työehtosopimusmääräyksen soveltamisohjeen 3 kohdan sanamuodossa käytetty aikamuoto osoittaa, ettei työnantaja voi ennakolta määrätä työntekijää käyttämään vain työterveyslääkäriä.

Aker Finnyards Oy on 16.11.1995 kirjallisesti ilmoittanut A:lle, että hänelle maksetaan jatkossa sairausajan palkkaa vain telakan oman työterveyslääkärin antamalla lääkärintodistuksella. A on tästä huolimatta asioinut myös jatkossa lähempänä kotiaan sijainneella yksityisellä lääkäriasemalla. Hänen työnantajalle toimittamansa lääkärintodistukset on hyväksytty poissaolon syyksi, mutta yhtiö ei ole maksanut A:lle sairausajan palkkaa näiltä sairauspäiviltä. Yksityisen lääkäriaseman palvelujen epääminen A:lta on merkinnyt syrjivää kohtelua.

Yhtiö ei ole pyytänyt A:ta ilmoittamaan syytä muun lääkärin käyttämiselle eikä sopimusmääräys velvoita työntekijää oma-aloitteisesti esittämään näitä syitä. Yhtiö ei ole myöskään edes väittänyt, että muiden lääkärien antamiin lääkärintodistuksiin olisi liittynyt epäselvyyksiä tai väärinkäytöksiä. Yhtiöllä ei näin ollen ollut perustetta jättää sairausajan palkkaa maksamatta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry ja Aker Finnyards Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

A oli ollut lukuisista eri syistä johtuneilla sairauslomilla satoja kertoja työsuhteensa aikana. Työnantaja oli kiinnittänyt sairauspoissaoloihin huomiota, koska poissaolot olivat toistuneet usein ja niissä oli ollut havaittavissa tiettyjä säännönmukaisuuksia, sairauspoissaolojen peruste oli ajoittain ollut epäuskottava ja lääkärintodistuksiin oli liittynyt epäselvyyksiä. Sairauspoissaolot olivat herättäneet työnantajassa epäilyksen A:n poissaolojen perusteista.

Aker Finnyards Oy:n Helsingin telakalla on vakiintuneet, työehtosopimuksen mukaiset käytännöt ja toimintatavat sairausajan palkanmaksun osalta. Työnantaja voi määrätä työntekijän käyttämään työterveyslääkäriä sairausajan palkanmaksun edellytyksenä, mikäli työntekijällä on ollut poikkeuksellisen paljon sairauspoissaoloja tai niihin on liittynyt epäselvyyksiä taikka pyrkimystä hakea sairauslomia eri lääkäreiltä. Työterveyslääkärillä on aina parhaat mahdollisuudet arvioida työntekijän tosiasiallista työkykyä suhteessa yhtiössä tehtäviin töihin.

A:n 16.11.1995 saama ilmoitus ei ole poikkeuksellinen. Vastaavankaltaisia ilmoituksia on yhtiössä jouduttu antamaan ajoittain muillekin työntekijöille. Myös yhtiön pääluottamusmies oli hyväksynyt menettelyn ja katsonut sen olleen työehtosopimuksen mukainen. Työntekijät ovat pääsääntöisesti toimineet työnantajan edellyttämällä tavalla.

A:n sairauspoissaolojen ja myös muiden poissaolojen määrä oli jatkuvasti pysynyt korkealla. Joissain tapauksissa hän oli jälkikäteen hyväksyttänyt työterveyslääkärillä ulkopuolisen lääkärin tekemän diagnoosin ja antaman sairausloman. Näissä tapauksissa työnantaja oli maksanut A:lle sairausajan palkan. Kanteessa tarkoitetuissa tapauksissa työnantaja ei ollut maksanut sairausajan palkkaa, koska sairauslomatodistus ei vastannut työnantajan edellyttämää. A ei ole työsuhteensa kestäessä reklamoinut työnantajalle maksamattomista sairauslomista.

Työnantajan noudattama menettely vastaa metalliteollisuuden pääsopimusalalla noudatettua, samansisältöisen sopimusmääräyksen tulkintakäytäntöä. Metalliteollisuuden sähköasennusalalla on sitouduttu noudattamaan pääsopimusalan kanssa samansisältöisen työehtosopimusmääräysten osalta pääsopimusalalla omaksuttuja tulkintoja.

VÄLITOIMI

Työtuomioistuin on pääkäsittelyn jälkeen varannut Metallityöväen Liitto ry:lle tilaisuuden antaa lausuma sen ja Teknologiateollisuus ry:n välisen työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen tulkinnasta ja soveltamiskäytännöstä siltä osin, kuin kysymys on työnantajan oikeudesta antaa yksittäiselle työntekijälle ennakollinen, yleinen määräys nimetyn lääkärin käyttämisestä sairausajan palkan maksuedellytyksenä.

Metallityöväen Liitto on lausumassaan todennut, että työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevassa määräyksessä ei ole kohtaa, joka oikeuttaisi työnantajan ennakkoon ja yleisesti määräämään, että vain nimetyn lääkärin antamat todistukset työkyvyttömyydestä kelpaavat sairausajan palkan maksamisen perusteeksi. Työehtosopimuksen mukaan työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolla, mutta hyväksyttävästä syystä työntekijällä on oikeus käyttää myös muuta lääkäriä. Hyväksyttäviä syitä voivat olla esimerkiksi pitkä hoitosuhde erityistä asiantuntemusta edellyttävän sairauden hoidossa ja lääkäripalvelujen saatavuuteen liittyvät seikat.

Metallityöväen Liiton lausuman johdosta antamassaan lausumassa Sähköalojen ammattiliitto ry on todennut, että Metallityöväen Liiton tulkinta ns. pääsopimusalan sairausajan palkkaa koskevasta määräyksestä vastaa Sähköalojen ammattiliiton kantaa asiassa ja että Metallityöväen Liiton lausuma siten tukee sen kannetta.

Metallityöväen Liiton lausuman johdosta antamassaan lausumassa Teknologiateollisuus ry on todennut, että Metallityöväen Liiton lausuma ei vastaa sen ja Teknologiateollisuus välisen työehtosopimuksen vakiintunutta tulkintaa. Metalliteollisuuden työehtosopimuksia on vakiintuneesti tulkittu niin, että perustellusta syystä yksittäiselle työntekijälle voidaan antaa ennakollinen pysyväismääräys työterveyslääkärin käyttämisestä sairausajan palkanmaksun edellytyksenä. Tätä tukee myös todistajien B ja C pääkäsittelyssä kertoma.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

1. Tausta ja erimielisyys

A on työskennellyt sähkömiehenä Aker Finnyards Oy:n ja sen edeltäjien palveluksessa Helsingin Telakalla vuosina 1984 - 2004. A:lla on ollut paljon sairauspoissaoloja. Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko työnantajalla työehtosopimuksen perusteella ollut oikeus antaa 16.11.1995 A:lle etukäteinen, yleinen määräys käyttää tiettyä lääkäriä sairausajan palkanmaksun edellytyksenä, vai onko A oikeutettu sairausajan palkkaan myös niiltä sairauspäiviltä, joiden perusteena on muun kuin työterveyslääkärin antama sairauslomatodistus.

2. Todistelu

Työtuomioistuimessa on kuultu työntekijäliiton nimeämänä sähköasentaja A:ta ja Sähköalojen ammattiliiton asiamiestä D:tä sekä työnantajaliiton ja yhtiön nimeämänä Teknologiateollisuus ry:n asiantuntijaa C:tä, insinööri E:tä, Metallityöväen Liiton työehtosihteeriä B:tä ja insinööri F:ää. Kirjallisina todisteina asianosaiset ovat vedonneet valmisteluistunnon pöytäkirjasta ilmeneviin, jäljempänä tarpeellisin osin selostettaviin asiakirjoihin.

A on kertonut, että hänen sairauslomiensa syynä oli ollut erinäisiä kroonisia sairauksia. Hän asui melko kaukana telakalta ja työterveysasemalta ja hänen kotinsa lähellä oli ollut yksityinen lääkäriasema. Telakan sairauskassalla oli yhteistyösopimus kyseisen lääkäriaseman kanssa, minkä vuoksi asiointi siellä oli ollut helppoa ja edullista. A oli myös kokenut saavansa lääkäriasemalta parempaa palvelua kuin työterveysasemalta.

Työnantaja ei ollut tiedustellut A:lta syytä yksityisen lääkäriaseman käyttämiseen eikä hänen toimittamiaan sairauslomatodistuksia ollut riitautettu. Henkilöstöpäällikkö E oli osaston luottamusmiehen läsnäollessa 16.11.1995 ilmoittanut A:lle, että jatkossa sairausajan palkan saaminen edellyttää työterveyslääkärin antamaa sairauslomatodistusta. Asiasta ei ollut keskusteltu sen enempää. A oli jatkanut asiointia yksityisellä lääkäriasemalla, ja työnantaja oli jatkossakin hyväksynyt A:n toimittamat lääkärintodistukset poissaolon syyksi, mutta sairausajan palkkaa hänelle ei ollut maksettu. A oli tiedustellut työnantajan menettelyn oikeellisuutta luottamusmiehiltä, mutta asia ei ollut edennyt. Luettuaan ammattiliittonsa lehdestä sairauspoissaoloja koskevan artikkelin vuonna 2003 A oli itse ottanut yhteyttä liittoon.

F on kertonut toimineensa Kvaerner Masa Yards Oy:n Helsingin telakan henkilöstöpäällikkönä 1999-2003. F:n aikana A:n tapaus ei ollut esillä. F oli antanut muutaman vastaavan ilmoituksen, mutta niiden kohdistumista metallimiehiin tai sähkömiehiin todistaja ei muistanut. Koska kysymys oli poikkeuksellisesta ja harvoin esiintyvästä asiasta, F oli aina ennen vastaavan ilmoituksen antamista tarkastanut menettelyn oikeellisuuden työnantajaliitosta. Telakan luottamusmiehet eivät olleet riitauttaneet menettelyä. Pääsääntönä oli, että sairauslomatodistus hankittiin telakan työterveysasemalta, mutta esimerkiksi kauempana asuvat saattoivat käyttää paikallisen terveysaseman palveluja. Todistuksia ei toimitettu esimiehelle, vaan suoraan palkkahallintoon ja sieltä telakan työterveysasemalle.

B on kertonut toimineensa Helsingin telakan kaikkien työntekijöiden pääluottamusmiehenä 1993-1998 ja siirtyneensä sieltä Metallityöväen Liiton palvelukseen. B oli saanut tiedoksi A:lle annetun ilmoituksen. A ei ollut ottanut häneen yhteyttä tai riitauttanut muutoinkaan asiaa. B:n tuntemissa vastaavissa tapauksissa poissaolo-ongelmat olivat yleensä korjaantuneet ja määräykset työterveyslääkärien käyttämisestä oli voitu peruuttaa. A saattoi olla ainoa sähkömies, jolle oli B:n pääluottamusmiesaikana annettu kyseessä oleva ilmoitus. B piti työnantajan menettelyä työehtosopimuksen mukaisena.

D on kertonut olleensa mukana Sähköalojen ammattiliiton työehtosopimusneuvotteluissa vuodesta 1988 lähtien. D:n mukaan metalliteollisuudessa työskenteleviä sähköalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskeva määräys oli samansisältöinen kuin ns. pääalan eli metalliteollisuuden sopimuksessa. Sähköalan ammattiliitto ja Metallityöväen Liitto ovat aikoinaan sopineet, että Sähköalojen ammattiliitto ei riitauta uudelleen sellaisia "yhteisten" sopimusmääräysten tulkintoja, jotka on jo metallialaa koskien ratkaistu tuomioistuimessa.

C on kertonut työskennelleensä ennen eläkkeelle jäämistään 2005 Teknologiateollisuus ry:ssä 35 vuotta ja osallistuneensa sähköalan ja metallialan sopimusneuvotteluihin ainakin 1970-luvulta lähtien. Sairausajan palkkaa koskeva määräys ja sen tulkinta ovat aloilla samansisältöiset. Jos työntekijä on käynyt muulla kuin työterveyslääkärillä, hänen on oma-aloitteisesti esitettävä hyväksyttävä syy menettelylleen. C:n mukaan työnantaja voi jo etukäteen osoittaa työntekijän käymään tietyllä lääkärillä, jos esimerkiksi poissaolojen määrä taikka sairauksien tai lääkäreiden vaihtuvuus antavat työnantajalle syyn epäillä sairauspoissaolojen perusteita. Oikeus perustuu siihen, että työkyvyttömyydestä on esitettävä työnantajan hyväksymä selvitys. C:n mukaan mahdollisuus osoittaa työntekijä tietylle lääkärille ei loukkaa työntekijöiden oikeuksia, koska määräyksen perusteena ovat aina yksittäiseen työntekijään liittyvät syyt.

3. Arviointi ja johtopäätökset

3.1. Työnantajan oikeus ennalta määrätä työntekijä käyttämään työterveyslääkäriä

Työehtosopimusmääräyksen mukaan sairausajan palkan maksamisen edellytyksenä on, että työkyvyttömyydestä esitetään työnantajan hyväksymä selvitys. Määräyksen 1. ja 2. soveltamisohjeesta ilmenee, että sairausajan palkkaan oikeuttava työkyvyttömyys osoitetaan lähtökohtaisesti työterveyslääkärin antamalla todistuksella. Muun lääkärin antama todistus kelpaa tähän tarkoitukseen, mikäli työntekijä esittää hyväksyttävän syyn muun lääkärin käyttöön. Soveltamisohjeen 3. kohdan mukaan työnantaja voi osoittaa työntekijän nimetyn lääkärin tarkastettavaksi, mikäli työnantaja ei hyväksy hänelle esitettyä lääkärintodistusta.

Työtuomioistuin on useissa ratkaisuissaan katsonut, ettei työnantajalla ole oikeutta jo ennakolta määrätä yksittäistä työntekijää käyttämään ainoastaan tiettyä lääkäriä palkalliseen sairauslomaan oikeuttavan todistuksen saamiseksi (ks. TT 1986-151, TT 1989-45 ja TT 2002-87). Poikkeuksellisesti ratkaisussa TT 1985-24 katsottiin, että työnantajalla oli asialliset perusteet jo etukäteen ilmoittaa työntekijälle, ettei se tule hyväksymään tietyn lääkärin antamia, tiettyä sairautta koskevia todistuksia sairausajan palkan maksamisen perusteeksi.

Ratkaisussa TT 1993-97 sovellettiin määräyksiä, joissa oli yrityksen työterveyshuollon käyttämisen ensisijaisuudesta vastaavanlaiset soveltamisohjeet kuin nyt esillä olevassa tapauksessa. Lisäksi soveltamisohjeissa oli esimerkinomaisesti mainittu perusteltuja syitä muun lääkärin käyttämiseen. Ratkaisun mukaan työnantaja ei kuitenkaan ollut voinut sitovasti etukäteen velvoittaa työntekijää käyttämään työterveyslääkäriä. Tällaisen velvoituksen antamisella syrjäytettäisiin työehtosopimuksen mukainen lääkärin valintaoikeus ja työntekijän mahdollisuus esittää työnantajalle perusteltu syy muun lääkärin käyttöön. Yhtiön olisikin tullut tiedustella työntekijältä syytä muun lääkärin kuin työterveyslääkärin käyttämiselle. Kun näin ei ollut tapahtunut ja yksityislääkärin käyttämiselle oli esitetyn selvityksen mukaan ollut työehtosopimuksessakin mainittu perusteltu syy, yhtiö velvoitettiin maksamaan työntekijälle sairausajan palkka.

Tässä tapauksessa työnantaja on antanut A:lle marraskuussa 1995 kirjallisen ilmoituksen, jonka mukaan vain telakan oman työterveyslääkärin antama todistus hyväksytään sairausajan palkanmaksun perusteeksi. A:n runsaat poissaolot ovat tämän jälkeen jatkuneet, ja hän on edelleen hakeutunut hoitoon myös ulkopuoliselle terveysasemalle ja toimittanut työnantajalle sieltä saatuja todistuksia työkyvyttömyydestään. Asiassa ei ole selvitetty, että työnantaja olisi erikseen tiedustellut A:lta syitä muun lääkärin käyttämiselle. A:lle ei ole maksettu sairausajan palkkaa muutoin kuin niissä yksittäisissä tapauksissa, joissa hän on käynyt telakan työterveysasemalla. Tilanne on jatkunut tällaisena useiden vuosien ajan.

3.2. Hyväksyttävä syy muun lääkärin käyttämiseen

Työehtosopimuksen mukaan työntekijän tulee työkyvyttömyystodistuksen saamiseksi käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolla. Asiassa ei ole esitetty tarkempaa selvitystä sopimusmääräykseen johtaneista osapuolten tavoitteista. Työtuomioistuimen käsityksen mukaan kysymys voi olla ensinnäkin siitä, että yrityksen työterveyslääkärin käyttämisellä varmistetaan työkyvyttömyydestä esitettävän selvityksen luotettavuus. Määräyksen muut tarkoitusperät voivat liittyä esimerkiksi työperäisten terveyshaittojen selvittämiseen, seurantaan ja ennaltaehkäisyyn. Tällaiseen viittaa myös Aker Finnyards Oy:n telakan työterveyshuollon toiminnasta esitetty selvitys.

Työehtosopimuksessa on edelleen sovittu, että muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn muun lääkärin käyttöön. Työehtosopimuksessa ei ole täsmennetty tällaisten syiden laatua. Metallityöväen Liiton lausumassa on esimerkkeinä viitattu pitkäaikaiseen hoitosuhteeseen ja lääkäripalvelujen saatavuuteen, ja samantapaisia syitä on mainittu joidenkin muiden alojen työehtosopimuksissa (ks. esim. edellä selostettu ratkaisu TT 1993:97). Hyväksyttävät syyt voivat siis liittyä työntekijän olosuhteisiin, sairauden laatuun tai muihin tapauskohtaisesti arvioitaviin seikkoihin.

Kanteen mukaan A on käyttänyt yksityistä lääkäriasemaa ennen kaikkea sen vuoksi, että matka A:n kotoa sinne on kestänyt vain neljännestunnin kun taas työterveysasemalle on ollut lähes tunnin matka. Lisäksi työnantaja oli ainakin muiden työntekijöiden kohdalla hyväksynyt Itäkeskuksen lääkäriaseman käyttämisen, mitä osoitti tämän aseman ja telakan sairauskassan välillä tehty laskutussopimus. A itse on työtuomioistuimessa kertonut myös saaneensa Itäkeskuksen lääkäriasemalla osakseen parempaa kohtelua kuin telakan työterveysasemalla. Vastaaja ja kuultava ovat kiistäneet A:lla olleen perusteltua syytä käyttää muuta kuin telakan omaa työterveyslääkäriä.

Työtuomioistuin toteaa, ettei A:n kodin ja telakan työterveysaseman välistä matkaa voida pitää erityisen pitkänä pääkaupunkiseudun liikenneyhteydet huomioon ottaen. Lääkäriaseman ja telakan sairauskassan välisellä laskutussopimuksella ei ole merkitystä arvioitaessa hyväksyttävää syytä käyttää muuta lääkäriä eikä A:n ole näytetty saaneen osakseen epäasiallista kohtelua telakan työterveysasemalla. Kaiken kaikkiaan työtuomioistuin katsoo, ettei kantaja ole esittänyt hyväksyttävää, yleisesti tai jonkin yksittäisen sairaustapauksen osalta varteenotettavaa syytä siihen, että A on työehtosopimuksessa asetetusta pääsäännöstä poiketen käyttänyt muuta kuin yrityksen omaa työterveyslääkäriä työkyvyttömyyden syyn selvittämiseen. Kanteen hyväksymiseen ei siten ole perusteita.

4. Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että asianosaisilla on ollut perusteltu aihe saattaa erimielisyys työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Tämän vuoksi työtuomioistuin työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla määrää, että asianosaisten on itse vastattava oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Suviranta, Niskanen, Forsström, Raitoharju ja Forsén jäseninä. Sihteeri on ollut Ruohoniemi.

Eri mieltä olevan jäsen Raitoharjun lausunto:

Hyväksyn työtuomioistuimen ratkaisun perustelut muilta kuin viimeisen luvun "3.2 Hyväksyttävä syy muun lääkärin käyttämiseen" osalta. Katson, että A:lle 16.11.1995 annettu etukäteinen, yleinen määräys käyttää vain työterveysaseman työterveyslääkäreitä sairausajan palkanmaksun edellytyksenä on työehtosopimuksen sairausajan palkanmaksamismääräysten vastainen. Työnantaja on A:n tapauksessa hyväksynyt lääkärintodistuksen poissaolon perusteeksi, mutta ei kuitenkaan osoittanut A:ta toisen lääkärin tutkittavaksi. Väitetty ei myöskään ole, että A olisi pyrkinyt väärinkäyttämään oikeuttaan sairausajan palkkaan eikä myöskään ole esitetty, että lääkärintodistukset olisivat virheellisiä.

Työnantajalla ei siten ollut perusteita olla hyväksymättä A:n esittämiä selvityksiä työkyvyttömyyden aiheuttaneista sairauksista eikä myöskään kieltäytyä sairauspoissaoloajan palkanmaksusta. Näistä syistä hyväksyn kanteen.

Oikeudenkäyntikulut enemmistön kannan mukaan.