Labor court orders employer to pay severance and damages to union rep dismissed for fire safety negligence.

Tulityöluvassa luottamusmies oli määrätty tulityövartijaksi ja toinen työntekijä tulityön tekijäksi. Tulityöluvassa määrätyn jälkivartiointiajan alkuvaiheessa luottamusmies oli poistunut työkohteesta valmistamaan työssä tarvittavaa osaa. Toinen työntekijä oli poistunut työkohteesta samanaikaisesti tupakkapaikalle, mistä käsin hän oli tehnyt vartiointia. Työntekijöiden työkohteesta poistumisen jälkeen siellä oli syttynyt tulipalo.

Tulityövartijaksi määrätty luottamusmies oli laiminlyönyt työvelvoitteensa jättäessään huolehtimatta siitä, että jälkivartiointi olisi tullut asianmukaisesti suoritetuksi. Palovaarallinen työympäristö huomioon ottaen työvelvoitteen laiminlyöntiä voitiin pitää vakavana. Toisaalta luottamusmiehen menettelyn moitittavuutta arvioitaessa jossakin määrin lieventävänä seikkana voitiin pitää sitä, että luottamusmies oli ollut tekemässä vielä keskeneräisen työkohteen edellyttämiä tehtäviä. Arvioinnissa huomioon on otettu myös se, että tupakkatauolle poistuneen työntekijän laiminlyöntiä työnantaja oli aiheutuneista seuraamuksista huolimatta pitänyt niin lievänä, että työntekijälle oli annettu tapahtuneen johdosta varoitus.

Luottamusmiehen aikaisempi pitkä ja moitteeton työhistoria huomioon ottaen ei kysymyksessä olevaa yksittäistä laiminlyöntiä voitu pitää niin vakavana, että työnantaja olisi ensimmäisenä toimenpiteenä joutunut purkamaan luottamusmiehen työsopimuksen. Työnantaja velvoitettiin suorittamaan luottamusmiehelle korvausta yleissopimuksen vastaisen työsuhteen päättämisen johdosta. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 42

KANTAJA

Puu- ja erityisalojen liitto ry, Helsinki

VASTAAJA

Metsäteollisuus ry, Helsinki

KUULTAVA

Stora Enso Timber Oy Ltd, Helsinki

ASIA

Luottamusmiehen työsopimuksen purkaminen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 31.10.2006

Pääkäsittely 23.1.2007

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuus ry:n ja Puu- ja erityisalojen liiton välillä ajaksi 16.2.2005 - 30.9.2007 tehdyn mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavassa keskusjärjestöjen TT-SAK yleissopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

4 LUKU

LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työsuhdeturva

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Yksilösuoja (Muut. 10.5.2001. Voimaan 1.6.2001)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1 - 3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Korvaukset (Muut. 10.5.2001. Voimaan 1.6.2001)

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainitun työehtosopimuksen osana noudatettavassa keskusjärjestöjen TT-SAK välisessä irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

3 §

Irtisanomisajat

Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä..........Irtisanomisaika

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. yli 12 vuotta.......................................6 kuukautta

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

KANNE

Vaatimukset

Puu- ja erityisalojen liitto on vaatinut, että työtuomioistuin

velvoittaa Stora Enso Timber Oy Ltd:n maksamaan luottamusmies A:lle mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan TT-SAK irtisanomissuojasopimuksen mukaisena irtisanomisajan palkkana kuuden kuukauden palkkaa vastaavat 13.114,18 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 4.11.2005 lukien ja

velvoittaa Stora Enso Timber Oy Ltd:n maksamaan A:lle työsopimuksen perusteettoman purkamisen johdosta mekaanisen metsäteollisuuden osana noudatettavan keskusjärjestöjen välisen yleissopimuksen mukaisena korvauksena A:n 20 kuukauden palkkaa vastaavat 44.768 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haastehakemuksen tiedoksiannosta lukien.

Puu- ja erityisalojen liitto on lisäksi vaatinut Metsäteollisuus ry:n ja Stora Enso Timber Oy Ltd:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Puu- ja erityisalojen liiton oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua siitä, kun työtuomioistuimen tuomio asiassa on annettu.

Perusteet

A oli ollut Stora Enso Timber Oy:n Uimaharjun sahalla korjausmiehenä 12.3.1979 lukien. A oli toiminut konekorjaamon luottamusmiehenä vuodesta 1994 alkaen. Työnantaja oli purkanut A:n työsopimuksen 4.11.2005 vedoten siihen, että A oli nimettynä tulityövartijana jättänyt tulityökohteen tietoisesti vartioimatta.

Korjaamotyöjohtaja oli 2.11.2005 määrännyt A:n ja toisen korjausmiehen B:n varalämpövoimalalle kuorikattilan lämpöilmakoneen putken korjaustöihin. B oli määrätty työn suorittajaksi ja A tulityövartijaksi. Kirjallisessa tulityöluvassa oli annettu työlupa sähköhitsauksen ja laikkaleikkauksen suorittamiseen. Työkohde oli sijainnut noin kolmen metrin korkeudessa. A ja B olivat suojanneet tulityöpaikan ja kastelleet sen. B oli katkaissut putken laikkaleikkurilla. Laikkaleikkauksen aikana kipinäsuihku oli osunut puuhun, jonka B ja A olivat sammuttaneet kastelemalla. Työn jälkeen he olivat varmistaneet putkien läpiviennit poistamalla ulosviennin ympäriltä suojapellit, jotka oli kasattu ruuveilla. Työntekijät olivat varmuuden vuoksi kastelleet läpiviennin kokonaisuudessaan.

Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan keskusjärjestöjen välisen yleissopimuksen 4.3 kohdan mukaan luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1-3 §:n säännöksiä. Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen heti vain erittäin painavasta syystä. Työsopimuksen purkaminen on sallittua ainoastaan työntekijän niin vakavan työsopimusrikkomuksen, laiminlyönnin tai menettelyn johdosta, joka vakavalla tavalla vaarantaa työsopimuksen tarkoituksen toteutumisen. Työsuhteen purkuperusteen edellytysten täyttymistä arvioitaessa on oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa kiinnitetty huomiota työntekijän työsuhteen pituuteen sekä hänen aikaisempaan toimintaansa.

A ja B olivat sopineet siitä, että B toimii jälkivartijana A:n käydessä korjaamolla tekemässä tarvittavat putkenosat. B oli pystynyt hoitamaan hyvin jälkivartioinnin eli tarkkailemaan työntekemispaikkaa. Tätä osoitti se, että palo oli huomattu välittömästi ja alkusammutustyöt oli käynnistetty ripeästi. A ei ollut siten laiminlyönyt tehtäviään jälkivartiointitilanteessa, koska tulityöpaikan tarkkailu oli varmistettu. A ei ollut syyllistynyt mihinkään sellaiseen laiminlyöntiin, joka olisi syy-yhteydessä syttyneeseen tulipaloon. Jos jälkivartiointi olisi suoritettu kattilarakennuksen sisällä, ei tulipalon syttymistä olisi edes havaittu niin nopeasti kuin nyt oli tapahtunut.

Kokonaisharkinnassa on otettava huomioon se, että A:n työsuhde oli sen purkamishetkeen mennessä kestänyt yli 26 vuotta, eikä A ollut saanut työsuhteensa aikana yhtään varoitusta. A:n työtoverina toimineelle B:lle oli tapahtuman johdosta annettu ainoastaan kirjallinen varoitus.

Työsopimuksen purkuedellytysten täyttymistä harkittaessa merkitystä on myös sillä, että 4.11.2005 pidetyssä työsuhteen purkamistilaisuudessa tehdaspäällikkö oli ilmoittanut A:lle, että työsuhdetta ei pureta ja asia raukeaa, mikäli A maksaa työnantajalle 30.000 euroa. Tämäkin osoittaa, että työnantajalta olisi voitu edellyttää A:n työsopimussuhteen jatkumista, joten perusteita työsopimuksen purkamiselle ei ollut.

A:n kohdalla korvausta korottavana tekijänä on työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentin säännöksen mukaisesti otettava huomioon hänen pitkä työsuhteensa, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä ja sopimuksen mukaisten oikeuksien loukkaaminen. Työnantajan menettelyä arvioitaessa on otettava huomioon, että A ei ollut laiminlyönyt jälkivartiointitehtäviään, koska niistä oli vastannut B. A:n menettely ei myöskään ollut syy-yhteydessä syttyneeseen tulipaloon.

Tosiasiallisena työsopimuksen purkamisen syynä on ollut ilmeisesti A:n aktiivinen toiminta luottamusmiehenä. Tämä korostaa työnantajan sopimuksenvastaista menettelyä ja luottamusmiehen työsopimuksen mukaisten oikeuksien loukkaamista.

A on ollut työttömänä työsuhteen päättymisen jälkeen kaksi viikkoa. Tältä ajalta hän ei ollut hakenut päivärahaa. A oli työllistynyt toisen työnantajan palveluksessa 22.11.2005 lukien. Uudessa työsuhteessa A:n palkka oli pienempi kuin Stora Enso Timber Oy Ltd:n palveluksessa.

Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen oikea korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä on 20 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Koska A ei ollut saanut hyväkseen irtisanomisaikaa, työnantaja on irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaan velvollinen maksamaan hänelle korvauksena täyden palkan irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry on vastauksessaan, johon Stora Enso Timber Oy Ltd yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Metsäteollisuus ry on lisäksi vaatinut Puu- ja erityisalojen liiton velvoittamista korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja Stora Enso Timber Oy Ltd:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työnjohtajan 2.11.2005 kello 7 antamassa tulityöluvassa B oli määrätty työn suorittajaksi ja A tulityövartijaksi. A ja B olivat menneet kuorikattilan lämpöilmakoneen putken korjaustyöhön samana päivänä kello 7.30 - 8.00. A:n ja B:n mukaan esivalmistelut ja suojaukset oli tehty tulityöpaikalla asianmukaisesti. Jo töiden alussa oli sattunut kuitenkin pieni syttymä. Tehtaan palopäällikön mukaan valmisteluiden huolellinen tekeminen estää syttymiset. Mikäli tällaisia jostakin syystä kuitenkin pääsisi tapahtumaan, tulee korjaustöissä noudattaa erityistä huolellisuutta.

Tupakkapaikka, jossa B oli ollut varmistamassa tulityöpaikkaa, sijaitsee noin 50 metrin päässä tulityökohteesta. Tupakkapaikalta on huono näkyvyys tulityökohteelle, sillä tupakkapaikka sijaitsee siitä kaukana ja tulityöpaikka oli kuorikattilan sisällä. Koska A ja B olivat olleet kaukana kuorikattilasta, eivät he olleet huomanneet paloa, vaan palohälytyksen oli tehnyt hakesillalla työskennellyt työntekijä. Muiden työntekijöiden tarkkaavaisuus oli estänyt suurvahingon syntymisen.

Sammutustöissä oli sahan oman tehdaspalokunnan lisäksi ollut mukana koko Pohjois-Karjalan pelastusyksiköt. Pelastustoimiin oli osallistunut noin 30 henkilöä. Katon repiminen oli hidastunut sammutustöitä ja palo oli saatu hallintaan noin tunnin kuluttua sen havaitsemisesta. Jälkitöineen palo oli saatu sammutettua kello 12.47.

A oli työskennellyt marraskuusta 1993 alkaen kunnossapidon työtehtävissä. A oli osallistunut pakollisille tulityökursseille vuodesta 1994 lähtien ja hänellä oli voimassa oleva tulityökortti.

Palopäällikkö on käyttänyt sahan koko henkilökunnalle pidetyillä tulityökursseilla kurssiaineistona vuoden 1998 tulityösuojeluohjetta. Tätä ohjetta täydentää 8.3.2004 laadittu menettelytapaohje. Näissä työnantajan ohjeissa on selvitetty tulityövartiointi työn aikana samoin kuin sen päättymisen jälkeen. Yhtiön käytäntö on myös ollut yhtiön antamien ohjeiden mukainen. Sahan historiassa ei ollut aikaisemmin sattunut tapausta, jossa vartija olisi jättänyt työkohteen valvomatta.

A:n työsopimuksen purkamiseen johtanut tapahtuma oli aiheuttanut palovaaran kysymyksessä olleelle kuorikattilalaitokselle. Kuorikattilan välittömässä läheisyydessä on purusiilo, purukenttä ja purukuljetin. Toisella puolella rakennusta on tukkikenttä. Mikäli jossakin näistä syttyisi tulipalo, voisivat seuraukset olla vakavat.

Sahalla suhtaudutaan vakavasti tulityötä koskeviin määräyksiin. Jos saha pääsisi palamaan, varmuutta ei ole siitä, että se rakennettaisiin uudelleen. Yhdenkin työntekijän välinpitämätön toiminta saattaa siten vaarantaa satojen ihmisten työpaikan ja koko alueen tulevaisuuden. Vaikka sahalla on aina ollut tarkat tulityötä koskevat ohjeet, on sahalla annettu tapahtuman jälkeen 1.12.2005 vielä tarkemmat menettelyohjeet tulityövartioinnista. Tällä menettelyllä on haluttu entisestään korostaa tulitöiden hoitamisen vaatimaa huolellisuutta.

Tapahtumaa oli käsitelty 3.11.2005 kello 8.30 sahan konttorilla työnantajan edustajien sekä A:n ja B:n kesken. Työntekijät olivat myöntäneet tapahtumien kulun ja määräysten vastaisen toiminnan. Tässä tilaisuudessa B ja A eivät olleet selvittäneet sopineensa keskenään palovartioinnista. A oli myös myöntänyt rikkoneensa tuntemiaan tulityön vartiointia koskevia ohjeita.

Työnantajan näkemyksen mukaan A oli törkeästi laiminlyönyt työnantajan antamien ohjeiden ja määräysten noudattamisen. Laiminlyönnin seurauksena työnantajalle oli aiheutunut 30.000 euron vahingot. Lisäksi menettelystä oli aiheutunut suurvahingon vaara. A:n poistuminen tulityökohteesta ja kohteen vartioinnista huolehtimisen laiminlyönti osoittivat työnantajan näkemyksen mukaan täydellistä välinpitämättömyyttä annetuista ohjeista. A:n ohjeiden vastaisen menettelyn johdosta työnantaja oli katsonut, että mahdollisuuksia A:n työsuhteen jatkamiselle ei ollut, koska työnantaja ei voinut enää luottaa A:n toimivan annettujen määräysten mukaisesti.

Työnantajan ja työntekijöiden välisessä keskustelussa oli tullut esille työnantajan mahdollinen vahingonkorvausvaade. A:lle ei ollut missään vaiheessa esitetty, että vahingonkorvaus ja työsopimuksen purkaminen olisivat vaihtoehtoisia. A:n luottamusmiehenä toimiminen ei ole vaikuttanut työnantajan tekemään työsopimuksen purkamista koskevaan päätökseen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja sen purkaminen

A on työskennellyt Stora Enso Timber Oy Ltd:n Uimaharjun sahalla korjausmiehenä 12.3.1979 lukien. Vuodesta 1994 alkaen A on toiminut konekorjaamon työntekijöiden luottamusmiehenä. Korjaamotyönjohtajan 2.11.2005 allekirjoittamalla tulityöluvalla A ja B on määrätty tekemään varalämpövoimalan kuorikattilan lämpöilmakoneen putken korjausta. Tulityöluvassa B on määrätty tulityön tekijäksi ja A tulityövartijaksi sekä jälkivartijaksi. Työn jälkeiseksi vartiointiajaksi tulityölupaan on merkitty neljä tuntia.

A ja B ovat ryhtyneet samana päivänä tekemään tulityöluvassa tarkoitettua työtä. Hitsaustyön tultua tehdyksi A oli lähtenyt korjaamolle tekemään kohteeseen tarvittavaa putken osaa ja B oli poistunut samaa matkaa läheiselle tupakkapaikalle. A:n ja B:n poistuttua työkohteesta siellä oli syttynyt tulipalo, josta oli aiheutunut noin 30.000 euron taloudelliset vahingot.

Työnantaja on 4.11.2005 työsopimuslain 8 luvun 1 §:n nojalla purkanut A:n työsopimuksen katsoen A:n nimettynä ja koulutettuna tulityövartijana syyllistyneen törkeään laiminlyöntiin jättämällä tulityökohteen tietoisesti vartioimatta.

Todistelu

Työnantajapuolen nimeäminä todistajina asiassa on kuultu palopäällikkö C:tä ja tehdaspäällikkö D:tä. Kantajan puolesta asiassa on kuultu todistelutarkoituksessa A:ta itseään sekä todistajina korjausmies B:tä, tiimivalmentaja E:tä ja pääluottamusmies F:ää.

Työnantajapuoli on viitannut kirjallisina todisteina Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton tulityön suojeluohjeisiin vuodelta 1998 ja suojeluohjeisiin 1/2002, Suomen Standardisoimisliiton 31.12.2001 vahvistamiin tulitöiden paloturvallisuutta koskeviin ohjeisiin, Stora Enso Timber Oy Ltd:n 8.3.2004 päivättyihin tulityötä koskeviin menettelytapaohjeisiin ja 1.12.2005 päivättyihin tulityöluvan kirjoittamista koskeviin menettelyohjeisiin sekä 2.11.2005 annettuun kirjalliseen tulityölupaan ja 3.11.2005 pidetystä tutkinnasta laadittuun asiakirjaan. Työnantajapuoli on jättänyt selvitykseksi myös valokuvia tapahtumapaikalta ja sen ympäristöstä.

Tulitöiden tekemisestä sekä siihen liittyvästä koulutuksesta ja ohjeista esitetty selvitys

C on edelleen kertonut, että sahalla puru ja kuiva pöly seinärakenteissa tekevät palotilanteet vaarallisiksi. A oli ollut aikaisemmin työssä höyläämöllä, jossa palovaara on suuri. Ammattitaitoisena työntekijänä A on ollut tietoinen työn riskeistä ja mahdollisuuksista torjua niitä. Jos tulityön yhteydessä ilmaantuu syttymä, on se merkki siitä, että tulityön valmisteluvaiheessa on epäonnistuttu. Syttymän alkusammutuksen jälkeen palokunta käy yleensä varmistamassa tilanteen hallinnassaolon. Tehtaalla noudatettujen ohjeiden mukaan tulityössä jälkivartioinnin tulee kestää neljä tuntia, joista kahden tunnin ajan kohteen tulee olla työntekijän valvonnassa. Valvonta ei edellytä vieressä seisomista.

B:n mukaan sahan kaikilla työntekijöillä on tulityökortti. Käytäntönä tehtaalla on ollut, että tulityöluvassa tulityön tekijäksi ja tulityövartijaksi määrätty ovat voineet vaihtaa keskenään tehtäviä. Vartijan tehtävänä tulityön aikana on seurata työn tekemistä ja ympäristöä. Jälkivartiointiin kuuluu tulityön tekopaikan ympäristön tarkkailu. Työpaikalla noudatetut ohjeet jälkivartioinnin osalta eivät ole edellyttäneet tulityöpaikalla olemista, mutta vartijan on tullut olla näköyhteydessä kohteeseen.

Myös A on kertonut, että käytännössä tulityön tekijäksi ja tulityövartijaksi määrätyt työntekijät ovat voineet vaihtaa keskenään tehtäviä. Tämän käytännön myös työnantaja on hyväksynyt. Palopäällikkö oli tulityökurssilla myös todennut, että tehtävien vaihto työpareittain on mahdollista.

E, joka on ollut työssä tehtaalla 34 vuoden ajan, on vuodesta 1990 alkaen toiminut A:n esimiehenä. Myös E:n mukaan tulityöntekijäksi ja tulityövartijaksi määrätyt henkilöt ovat käytännössä voineet vaihtaa tehtäviä. Tulityön on tehnyt työntekijöistä se, joka on hallinnut kysymyksessä olevan työn paremmin. Tulityön jälkivartiointiin kuuluu tulityöalueen ja ympäristön valvonta mahdollisen tulipalon varalta. Ennen A:n työsopimuksen purkamiseen johtanutta tapahtumaa jälkivartiointia tekevä on voinut tehdä omaa työtään samalla alueella. Jälkivartiointi on tullut tehdä samalla tehokkuudella koko tulityön loppumisesta lasketun neljän tunnin ajan. Tapahtuman jälkeen annettujen ohjeiden mukaan jälkivartiointi tulee tehdä kahden tunnin ajan näköetäisyydellä ollen, eikä muuta työtä samaan aikaan saa tehdä. Seuraavan kahden tunnin aikana vartiointi hoidetaan käymällä kohteessa.

F, joka on ollut tehtaalla työssä 29 vuotta ja toiminut sahan työntekijöiden pääluottamusmiehenä kuuden vuoden ajan, on kertonut tulitöiden tekemiskäytännöstä ja ohjeista samalla tavalla kuin E.

Työsopimuksen purkamiseen johtaneet tapahtumat

B on kertonut tulityön tekemiseen liittyvistä seikoista samalla tavalla kuten A. B:n mukaan yleisen käytännön mukaista ei ole, että tulityön jälkivartioinnin aikana poistutaan tupakkapaikalle. Koska tulityön tekemisestä oli kulunut puoli tuntia ja ympäristö oli tarkastettu, olivat B ja A sopineet A:n menosta korjaamolle. B oli ilmoittanut voivansa jäädä vartiointiin tupakkapaikalle, koska siitä oli näköyhteys tulityöpaikalle.

C:n mukaan korjaamolta mahdollista tulipaloa ei ollut voinut havaita. Myöskään tupakkapaikalta ei ollut mahdollista havaita pieniä liekkejä. C:n näkemyksen mukaan riittävän huolellisella valmistelulla ja seurannalla palo olisi voitu estää.

Työsopimuksen purkamisesta esitetty selvitys

A on kertonut saaneensa palon jälkeisenä päivänä kutsun D:n toimistoon. D oli tuolloin todennut A:n laiminlyöneen tehtäviensä hoitamisen. A oli selvittänyt sopineensa B:n kanssa siitä, että tämä hoitaa jälkivartioinnin. D oli todennut A:n olevan vastuussa tapahtumasta, koska A oli määrätty tulityöluvassa huolehtimaan jälkivartioinnista. D oli myös todennut, että tulityöluvassa mainittujen henkilöiden tehtävien vaihtaminen ei ole mahdollista. A oli ilmoittanut tämän olevan noudatetun käytännön mukaista. Sittemmin pidetyssä työsopimuksen purkamistilaisuudessa D oli ilmoittanut, että työnantajalla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin purkaa A:n työsopimus. Ennen työsopimuksen purkamista D oli todennut, että purkamisesta voidaan luopua, jos A maksaa 30.000 euroa.

D:n mukaan A oli palon jälkeen pidetyssä kuulemistilaisuudessa ilmoittanut, että hän oli B:n kanssa sopinut tulityölupaan merkittyjen tehtävien vaihdosta. Syytä vaihdolle A ei ollut ilmoittanut. D oli todennut, että kysymys oli vakavasta rikkomuksesta ja että seuraamuksesta ilmoitetaan myöhemmin. D oli keskustellut eri vaihtoehdoista henkilöstöpäällikön kanssa ja koska kysymys oli ollut vakavasta rikkomuksesta, työsopimuksen purkaminen oli nähty ainoaksi vaihtoehdoksi. A ei ollut hankala luottamusmies, eikä luottamusmiesasema ollut millään tavoin vaikuttanut työsopimuksen purkamiseen. D on edelleen kertonut, että tapahtumaa koskeneiden keskustelujen yhteydessä oli tullut esille se, että palosta oli aiheutunut 30.000 euron suuruiset vahingot ja että tapauksen seurauksena voi olla vahingonkorvausvaade. Kuitenkaan D ei ollut todennut, että työsopimuksen purkamisesta voitaisiin luopua, jos A korvaa työnantajalle syntyneen vahingon.

F oli ollut paikalla 4.11., jolloin B:lle oli annettu varoitus ja A:n työsopimus oli purettu. D oli todennut A:n kantavan vastuun tapahtuneesta. D oli myös ilmoittanut A:lle, että jos tämä maksaa 30.000 euroa, voidaan työsopimuksen purkamispaperi repiä. D:n kanssa käymänsä keskustelun yhteydessä F oli todennut, että A:n luottamusmiesasema on vaikuttanut tehtyyn ratkaisuun. F:n mukaan A on kunnossapidon työntekijöiden luottamusmiestehtävien hoitamisen yhteydessä joutunut ristiriitatilanteisiin kunnossapitopäällikön kanssa, koska A on edellyttänyt asioista sopimista.

E on kertomansa mukaan ollut työvuorojärjestelyihin ja komennusmiehiin liittyvissä asioissa tekemisissä A:n kanssa. A on hoitanut asiat tunnollisesti ja huolehtinut siitä, että ohjeita ja sopimuksia noudatetaan. A on myös monta kertaa huomauttanut siitä, että asioita ei ollut hoidettu sopimusten mukaan.

Arviointi ja johtopäätökset

Mekaanisen metsäteollisuuden osana noudatettavan keskusjärjestöjen välisen yleissopimuksen 4.3 kohdan mukaan luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1-3 §:n säännöksiä. Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta päättyväksi vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttaneiden velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää työsopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n esitöissä on todettu, että työsopimuksen purkaminen on sallittu ainoastaan toisen sopijapuolen sopimuksen tarkoituksen toteutumisen kannalta vakavan sopimusrikkomuksen laiminlyönnin tai epäasiallisen käyttäytymisen tai menettelyn johdosta (HE 157/2000).

A:n työsopimuksen purkamiseen johtanut tulipalo oli saanut alkunsa ajankohtana, jolloin tulityöluvassa tulityön jälkivartiointiin määrätty A on ollut korjaamolla valmistamassa tulityökohteeseen tarvittavaa putkenosaa. Tulityöluvassa tulityön tekijäksi määrätty B on samaan aikaan ollut tupakkapaikalla, josta käsin hän on A:n kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti pitänyt silmällä rakennusta, jossa tulityö on tehty. A:n, B:n, F:n ja työnjohtajana toimivan E:n kertomusten mukaan työpaikan yleisen käytännön mukaista on ollut, että tulityöluvassa tulityön tekijäksi ja tulityövartijaksi määrätyt ovat voineet keskenään vaihtaa tehtäviä. Tämä käytäntö on ollut myös työnantajan tiedossa ja työnantaja on sen hyväksynyt.

A on yhdessä B:n kanssa poistunut tulityöpaikalta noin puoli tuntia sen jälkeen, kun tulityö oli saatu tehdyksi. Tätä ennen he olivat tarkastaneet ja suojanneet tulityöalueen ja sen ympäristön. A:n työpisteestä korjaamolta ei ole ollut mahdollista valvoa tulityökohdetta. B:llä sen sijaan on ollut näköyhteys rakennukseen, jossa tulityö on tehty, mutta näköyhteyttä itse tulityön tekemispaikkaan ei hänelläkään esitetyn selvityksen mukaan ole ollut.

A:lla on ollut pitkäaikainen kokemus sahalla työskentelystä ja hän on työkokemuksensa ja saamansa tulityökoulutuksen perusteella ollut tietoinen tulityön aiheuttamista vaaroista sahaympäristössä ja jälkivartioinnin tärkeydestä. Tästä huolimatta A oli poistunut tulityöpaikalta yhdessä B:n kanssa jo jälkivartiointiajan alkuvaiheessa. Vaikka A oli sopinut B:n kanssa tämän jäämisestä vartiointityöhön, olisi A:n jälkivartijan tehtävään nimettynä tullut varmistua siitä, että jälkivartioinnin edellyttämä valvonta tulee asianmukaisesti suoritetuksi. A:n olisi tullut myös havaita se, että tupakkapaikalta käsin jälkivartiointia ei ole voitu edellytetyllä tavalla suorittaa.

Esitetyn selvityksen mukaan tulipalon merkit on voitu havaita rakennuksen ulkopuolelta melko pian A:n ja B:n työpaikalta poistumisen jälkeen. Epäselväksi on jäänyt, olisiko tulipalo ollut estettävissä tai vahingot jääneet vähäisemmiksi, jos jälkivartiointi olisi suoritettu rakennuksen sisäpuolella tulityöpaikan lähettyvillä tai muutoin siten, että tulityöpaikkaan olisi ollut suora näköyhteys. Joka tapauksessa A on laiminlyönyt työvelvoitteensa jättäessään huolehtimatta siitä, että jälkivartiointi olisi tullut asianmukaisesti suoritetuksi. Palovaarallinen työympäristö huomioon ottaen työvelvoitteen laiminlyöntiä voidaan pitää vakavana.

Toisaalta A:n menettelyn moitittavuutta arvioitaessa jossakin määrin lieventävänä seikkana voidaan pitää sitä, että A on tulipalon syttyessä ollut tekemässä tuolloin vielä keskeneräisen työkohteen edellyttämiä työtehtäviä. Sekä A että B ovat poistuneet ohjeiden vastaisesti tulityöpaikalta, mutta työnantaja on pitänyt tupakkatauolle poistuneen B:n laiminlyöntiä aiheutuneista seuraamuksista huolimatta niin lievänä, että työnantaja on tyytynyt antamaan tapahtuneen johdosta varoituksen. Sen sijaan tulityövartijaksi alunperin määrätyn A:n menettelyä työnantaja on pitänyt siinä määrin vakavana rikkomuksena, että työnantaja ei ole katsonut voivansa jatkaa työsopimusta edes irtisanomisajan pituista aikaa.

A:n työsuhde on ennen edellä mainittua tapausta kestänyt noin 26,5 vuotta eikä hänelle tänä aikana ole annettu huomautuksia tai varoituksia. A:n aikaisempi työhistoria huomioon ottaen tätä yksittäistä laiminlyöntiä ei voida pitää niin vakavana, että työnantaja olisi ensimmäisenä toimenpiteenään joutunut purkamaan A:n työsopimuksen. Esitetyn selvityksen valossa ei ole perusteita päätellä, etteikö työnantajalta olisi kohtuudella voitu edellyttää A:n työsuhteen jatkamista ainakin irtisanomisajan pituisen ajan. Kun työsopimuksen päättämistilanteessa päättämisperusteen painavuutta arvioitaessa huomioon on otettava myös työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan, ei ratkaisevaa merkitystä voida antaa yksistään laiminlyönnistä aiheutuneen vahingon määrälle.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei työnantajalla ole ollut yleissopimuksessa edellytettyjä perusteita purkaa A:n työsopimusta päättymään välittömästi. A:n työsopimuksen irtisanominen olisi puolestaan edellyttänyt niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita A on luottamusmiehenä edustanut. Kun A:n edustamien työntekijöiden suostumusta ei ole pyydetty, työnantajalla ei olisi ollut oikeutta edes irtisanoa A:n työsopimusta.

Näyttämättä on jäänyt se, että A:n toiminta luottamusmiehenä olisi vaikuttanut hänen työsopimuksensa purkamiseen.

Irtisanomisajan palkka

Stora Enso Timber Oy Ltd on purkanut A:n työsopimuksen vastoin yleissopimuksen määräyksiä. A ei ole saanut hyväkseen mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomissuojasopimuksessa edellytettyä kuuden kuukauden pituista irtisanomisaikaa. Tämän vuoksi A on oikeutettu vaatimaansa irtisanomisajan palkkaan, jonka määrää ei ole kiistetty.

Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä

Koska Stora Enso Timber Oy Ltd on päättänyt luottamusmiehenä toimineen A:n työsopimuksen yleissopimuksen vastaisesti, yhtiö on velvollinen suorittamaan A:lle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentissa säädettyjen perusteiden mukaan. Huomioon on työsopimuksen päättämisen syystä riippuen otettava muun muassa työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansionmenetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen sekä työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat. Korvauksen määrä on vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka.

A:n työsuhde oli sen purkamiseen mennessä jatkunut 26,5 vuotta. Työsuhteen päättymisen jälkeen A on ollut työttömänä kaksi viikkoa ja tämän jälkeen uudelleen vuoden 2007 alusta alkaen. A:lle tuomittavan korvauksen määrään vaikuttaa alentavasti A:n itsensä antama aihe työsopimuksen purkamiseen. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on vajaan vuoden palkkaa vastaavat 26.000 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Stora Enso Timber Oy Ltd on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Puu- ja erityisalojen liiton oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 11.212,70 euroa, mitä ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Stora Enso Timber Oy Ltd velvoitetaan suorittamaan A:lle irtisanomisajan palkkana 13.114,18 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 4.11.2005 lukien sekä korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 26.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 11.5.2006 lukien.

Stora Enso Timber Oy Ltd velvoitetaan korvaamaan Puu- ja erityisalojen liiton oikeudenkäyntikulut 11.212,70 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, H. Rautiainen, Virtanen, Vertanen ja Ahokas jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila

Eri mieltä olevan jäsen Virtasen lausunto, johon jäsen H. Rautiainen yhtyi:

Hyväksyn työtuomioistuimen tuomion perustelut arviointia ja johtopäätöksiä koskevan jakson kuudennen kappaleen loppuun asti. Tämän jälkeen totean, että vaihtaessaan tehtäviä B:n kanssa A:lla oli vartijaksi määrättynä henkilönä edelleen vastuu siitä, että vartiointi suoritetaan ohjeiden mukaisesti. Vaihtohetkellä A oli tietoinen siitä, että B aikoo poistua tupakkapaikalle. A:n tiedossa oli, että sieltä käsin ei voinut suorittaa vartiointia asianmukaisesti. Tästä huolimatta A jätti vartioinnin B:n vastuulle ja poistui tulityöpaikalta. Katson A:n laiminlyönnin niin vakavaksi, että työnantajalla on ollut oikeus purkaa hänen työsuhteensa. Tämän vuoksi harkitsen oikeaksi hylätä kanteen.

Juttu on kuitenkin ollut siinä määrin epäselvä, että asianosaiset saavat kärsiä oikeudenkäyntikulunsa itse.

Äänestyksen tuloksen johdosta velvollisena lausumaan irtisanomisajan palkasta ja työsuhteen päättämisen johdosta tuomittavasta korvauksesta sekä oikeudenkäyntikuluista siinä tapauksessa, että työnantajalla ei katsota olleen perustetta päättää A:n työsuhdetta, ilmoitan olevani samaa mieltä kuin enemmistö.