TT:2007-4 · Työtuomioistuin

Yhtiössä tarjottavana oleva työ oli työntekijän työsuhteen päättämisen aikana olennaisesti ja pysyvästi vähentynyt siten, että yhtiöllä oli ollut irtisanomissuojasopimuksen ja työsopimuslain mukaan oikeus työntekijän työsopimuksen irtisanomiseen. Yhtiö oli kuitenkin laiminlyönyt irtisanomissuojasopimuksen mukaisen tiedustelu- ja takaisinottovelvollisuutensa ja oli siten velvollinen suorittamaan työntekijälle irtisanomissuojasopimuksen mukaisen korvauksen.

Yhtiö ei ollut maksanut puuttuvaa irtisanomisajan palkkaa työsuhteen päättymispäivänä. Viivästyneenäkin maksettu irtisanomisajan palkan osa oli ollut määrältään liian pieni. Työntekijä oli oikeutettu saamaan hänelle maksamatta jäänyttä irtisanomisajan palkkaa sekä työajan lyhennysrahaa ja lomakorvausta irtisanomisajalta.

Yhtiö oli työehtosopimuksen vastaisesti ja toistuvista huomautuksista huolimatta jättänyt maksamatta työntekijälle kuuluvaa irtisanomisajan palkkaa irtisanomisajan päätyttyä. Yhtiö oli näin menetellessään rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Työnantajaliiton ei katsottu työntekijän irtisanomisasian yhteydessä laiminlyöneen sille kuuluvaa valvontavelvollisuutta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 4

KANTAJA

Rakennusliitto ry, Helsinki

VASTAAJAT

Rakennusteollisuus RT ry, Helsinki

Rakennusliike Porrokki Oy, Äänekoski

ASIA

Irtisanomissuojasopimuksen rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 21.9.2006

Pääkäsittely 24.10.2006

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 10.12.2002 allekirjoitetussa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III PALKKAUS

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

PALKANMAKSU

24 § Palkanmaksu

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Kun työsuhde irtisanotaan, on palkka maksettava viimeistään irtisanomisajan päätyttyä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa sopimuksessa irtisanomissuojasta ja lomauttamista rakennusalalla on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että rakennus-, vedeneristys-, lattianpäällystys-, maalaus- ja teknisen muurauksen aloilla työskentelevien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät tämän sopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin. Sopimuksen 5 §:ssä on lisäksi poikettu siitä, mitä on säädetty yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvista asioista sekä työsopimuslain 5 luvun 3 §:ssä ja 9 luvun 3 §:ssä selvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvista asioista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Irtisanominen

1. Irtisanoessaan työntekijän työnantajan on noudatettava vähintään seuraavia irtisanomisaikoja:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Työsopimuksen lakkaaminen voidaan sitoa tietyn työn valmistumiseen tai työkauden päättymiseen. Tällainen irtisanomisilmoitus on annettava siten, että irtisanomisesta työsuhteen lakkaamiseen mennessä kuluu vähintään irtisanomisaika. Työsuhteen päättyminen täsmennetään viimeistään työsuhteen päättymistä edeltävänä työpäivänä.

4. Mikäli työsopimus on jo lomautusilmoituksen antamisen yhteydessä ehdollisesti irtisanottu, lomautus ja työsuhde päättyvät irtisanomisilmoituksen mukaisesti, jos työnantaja ei 90 päivän kuluessa lomautuksen alkamisesta ole voinut järjestää työntekijälle tämän ammattitaitoa vastaavaa työtä tämän sopimuksen 6 §:n mukaisesti. Työsuhteen päättymisestä tulee lähettää työntekijälle ilmoitus 90 päivän määräajan kuluttua. Työntekijällä on työsuhteen päättyessä oikeus vahinkonsa korvauksena irtisanomisajan palkkaan siltä osin kuin hänen irtisanomisaikansa ylittää ilmoitusajan, jolla ehdollisesta irtisanomisesta ilmoitettiin.

5. Paikallista sopimista koskevia työehtosopimusmääräyksiä noudattaen voidaan sopia irtisanomisilmoituksen peruutuksesta tai irtisanomisen toimeenpanon siirtämisestä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 § Takaisinottaminen

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukainen määräaika lasketaan laista poiketen työnteon lopettamisesta. Tiedustelu- ja takaisinottovelvollisuuden piirissä ovat tämän määräajan puitteissa ne työntekijät, joiden vakituinen asunto sijaitsee 6 §:n mukaisella etäisyydellä tarjolla olevasta työkohteesta.

8 § Seuraamukset virheellisestä menettelystä

Menettelyä koskevien määräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamaa hyvityssakkoseuraamusta. Hyvityssakkoa ei voida tuomita työnantajalle myöskään sellaisten velvollisuuksien rikkomisesta, josta voidaan tuomita vahingonkorvausta, korvausta tai hyvitystä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Rakennusliitto on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Rakennusliike Porrokki Oy on joko ehdollisesti irtisanonut A:n työsopimuksen 15.11.2004 päättymään 26.2.2005 rakennusalan työehtosopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain 7 luvun 1-3 §:n vastaisesti tai vaihtoehtoisesti rikkonut työsopimuslain 6 luvun 6 §:n ja irtisanomissuojasopimuksen 7 §:n mukaista tiedustelu- ja takaisinottovelvollisuutta palkatessaan uutta työvoimaa nosturinkuljettajan tehtäviin 27.4., 20.5., 1.6. ja 29.6.2005,

velvoittaa yhtiön maksamaan A:lle korvausta joko työsuhteen perusteettomasta päättämisestä irtisanomissuojasopimuksen nojalla 20 515 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 26.2.2005 lukien tai vaihtoehtoisesti maksamaan korvausta takaisinottovelvollisuuden laiminlyönnistä ajalla 27.4. - 29.9.2005 irtisanomissuojasopimuksen nojalla 3 462 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 26.2.2005 lukien,

vahvistaa, että yhtiö on rikkonut rakennusalan työehtosopimuksen 24 §:ää jättäessään osan A:n palkasta ja muista työehtosopimukseen perustuvista saatavista kokonaan maksamatta ja maksaessaan osan vasta työsuhteen päättymisen jälkeen,

velvoittaa yhtiön maksamaan A:lle työehtosopimukseen perustuvaa puuttuvaa irtisanomisajan palkkaa sekä työajan lyhennysrahaa ja lomakorvausta irtisanomisajalta yhteensä 666,19 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen työsuhteen päättymispäivästä 26.2.2005 lukien,

tuomitsee yhtiön hyvityssakkoon työehtosopimuslain 7 §:n nojalla työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

tuomitsee Rakennusteollisuus RT:n hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Rakennusteollisuus RT:n ja Rakennusliike Porrokki Oy:n korvaamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

A työskenteli Rakennusliike Porrokki Oy:n palveluksessa 30.6.1997 lukien. Yhtiö oli irtisanonut A:n työsopimuksen 15.11.2004 päättymään 26.2.2005 työsopimuslain 7 luvun 1-3 §:n vastaisesti. A:n tekemä nosturinkuljettajan työ ei ollut vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi eikä asiallista ja painavaa syytä irtisanoa työsopimus ollut.

A:n työsopimuksen irtisanomisen jälkeen yhtiö palkkasi työntekijöitä ajamaan nosturia Hietaman koulutyömaalle 27.4.2005 B:n, 20.5.2005 C:n tai D:n ja 1.6.2005 E:n. Lisäksi 29.6. ja 9.9.2005 välisen ajan nosturia ajoi Lännen Mittalinja Oy:lle palkattu vuokrakuljettaja. Lännen Mittalinja Oy:n hallituksen puheenjohtaja oli Rakennusliike Porrokki Oy:n toimitusjohtaja, joten järjestelyyn oli ryhdytty työehtosopimuksen kiertämistarkoituksessa.

Yhtiössä oli ollut A:n tekemää työtä tarjolla heti irtisanomisen jälkeen eikä taloudellista ja tuotannollista työn vähyyttä ollut ollut. Korvausta vaadittiin ensisijaisesti työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Korvausvaatimuksessa oli otettu huomioon A:n työttömyys, työsuhteen kesto kahdeksan vuotta ja yhtiön suuri koko.

Toissijaisesti vahingonkorvausta vaadittiin takaisinottovelvollisuuden laiminlyönnistä työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaisesti. Yhtiö oli rikkonut irtisanomissuojasopimuksen 7 §:ssä säädettyä takaisinottovelvollisuutta, koska yhtiö ei ollut tarjonnut sillä ollutta nosturinkuljettajan työtä A:lle, vaikka A takaisinottovelvollisuuden aikana ajalla 27.11.2004 - 27.8.2005 oli tarjoutunut työhön 31.3.2005. Yhtiö oli palkannut työvoimaa edellä kerrotulla tavalla. Rakennusalan ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen 3 §:n mukaan vuokratyövoiman käyttö oli rajoitettava vain työhuippujen tasaamiseen. Vuokratyövoiman käyttö Lännen Mittalinja Oy:n kautta kesä-syyskuussa 2005 oli ollut rakennusalan ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen vastaista ja irtisanomissuojasopimuksen takaisinottovelvollisuuden laiminlyöntiä.

Yhtiö ei ollut maksanut A:n palkkaa ja muita työsuhdesaatavia työehtosopimuksen 24 §:n 2 kohdan mukaisesti irtisanomisajan päättyessä 26.2.2005, vaan vasta 18.3. ja 1.4.2005. Osa saatavista oli toistuvista vaatimuksista huolimatta maksamatta. Yhtiö oli tahallaan rikkonut työehtosopimusta. A:lla oli edelleen saamatta irtisanomisajan palkkaa, työajan lyhennysrahaa ja lomakorvausta 666,19 euroa.

Työnantaja oli tahallaan ja toistuvista oikaisuvaatimuksista huolimatta jatkanut työehtosopimuksen vastaista toimintaa ja laiminlyönyt palkan maksua ja takaisinottovelvollisuutta koskevia määräyksiä. Yhtiö oli tuomittava hyvityssakkoon työehtosopimuslain 7 §:n nojalla.

Työnantajaliitto ja sen osana oleva piirijärjestö oli sallinut työnantajan passiivisuuden, palkanmaksun virheet ja takaisinottovelvollisuuden laiminlyönnin eikä ollut aktiivisesti ohjannut jäsenyritystään täyttämään velvoitteitaan. Rakennusteollisuus RT:n piirijärjestön edustaja oli aktiivisesti tukenut työnantajan toimia ja kieltäytynyt allekirjoittamasta erimielisyysmuistiota. Työnantajaliitto oli tuomittava valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliike Porrokki Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä Rakennusliiton velvoittamista korvaamaan Rakennusteollisuus RT:n ja Rakennusliike Porrokki Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Rakennusliike Porrokki Oy oli irtisanomissuojasopimuksen nojalla ehdollisesti irtisanonut A:n työsopimuksen 15.11.2004 päättymään 26.2.2005.

Yhtiö eli laskusuhdannetta syksystä 2004 kevääseen 2005. Lomautuksen ja samanaikaisen ehdollisen irtisanomisen yhteydessä työnantajalla ei ollut ollut yhtään nosturia käytössä. Nosturit olivat varastossa elokuun puolivälistä 2004 kevääseen 2005 yhteensä noin 8,5 kuukauden ajan. A teki rakennusaputöitä koneiden purun ja lomautuksen välisenä aikana.

Työnantajalla oli ollut perusteltu syy lomauttaa ja samanaikaisesti ehdollisesti irtisanoa A:n työsopimus. A:n tekemää työtä ei ollut ehdollisen irtisanomisen ajankohtana tarjolla eikä työnantaja voinut myöskään ennakoida luonteeltaan pysyvän työn vähentymisen kestoa eli sitä, milloin uutta nosturinkuljettajan työtä mahdollisesti voitaisiin A:lle tarjota. A:n tekemää työtä ei ollut ollut tarjolla yrityksessä heti irtisanomisen jälkeen.

Rakennusalan ehdollinen irtisanominen tarkoitti sitä, että työntekijä samanaikaisesti lomautetaan ja ehdollisesti irtisanotaan. Ehdollisuus irtisanomisen osalta tarkoitti, että irtisanominen purkautui, jos työnantaja voi järjestää 90 päivän kuluessa lomautuksen alkamisesta työntekijälle tämän ammattitaitoa vastaavaa työtä. Tarkastelujakson pituus oli siis noin kolme kuukautta lomautuksen alkamisesta. Irtisanomissuojasopimuksen mukaan takaisinottovelvollisuuden 9 kuukauden määräaika laskettiin myös työsopimuslaista poiketen työnteon lopettamisesta eli lomautuksen alkamisesta.

A irtisanottiin 15.11.2004 ja uutta nosturinkuljettajan työtä työnantajalla oli tarjota 27.4.2005 eteenpäin eli noin 5,5 kuukautta irtisanomisen jälkeen. Myös irtisanomissuojasopimuksen ja työsopimuslain mukaista takaisinottovelvollisuutta oli ehtinyt kulua jo 5 kuukautta. Näin pitkän ajan kuluminen irtisanomisesta osoitti sen, että työn vähyys ehdollisen irtisanomisen hetkellä oli ollut todellinen. A:n työsuhdetta ei ollut päätetty perusteettomasti.

Työnantaja tarjosi puhelimitse 16.3.2005 A:lla torninosturinkuljettajan paikkaa ennen kuin se laitettiin julkiseen hakuun. Hän ei tässä vaiheessa ollut kiinnostunut tarjotusta tehtävästä. A:n työsuhteesta oli yhtiössä neuvoteltu 16.6.2005 ja hän oli silloin uudelleen kieltäytynyt työstä. A:n kieltäydyttyä ottamasta vastaan tarjottua työtä ilman hyväksyttävää syytä, työnantaja ei ollut velvollinen tarjoamaan hänelle takaisinottoajan kuluessa enää uudestaan vastaavanlaista työtä. B:n työsopimus solmittiin 30.3.2005.

Hietaman koulun työmaalla työnantaja osti nostopalvelut Lännen Mittalinja Oy:ltä eli ulkopuoliselta yritykseltä. Rakennusliike Porrokki Oy ei ollut tehnyt sopimusta työvoimaa vuokraavan yrityksen kanssa. Takaisinottovelvollisuutta ei ollut silloin, jos takaisinottovelvollisuuden piiriin kuuluva työnantaja alkoi käyttää alihankintaa. Yhtiö ei ollut rikkonut tiedustelu- ja takaisinottovelvollisuutta.

Rakennusliiton aluetoimitsija ja yhtiön toimitusjohtaja selvittivät puhelinneuvottelussa A:n erääntyneiden työsuhdesaatavien suuruuden ja loppuosa työsuhdesaatavista maksettiin tämän neuvottelun perusteella A:lle 24.3.2005. A:n työsuhdesaatavia koskevia neuvotteluja käytiin työsuhteen päättymisen 26.2.2005 jälkeen. Rakennusliitto ohitti neuvottelujärjestyksen esittämällä työnantajalle suoraan vaatimuksia ilman asian käsittelemistä työpaikka- ja yritystasolla. Työnantaja ei ollut laiminlyönyt palkanmaksua ja takaisinottovelvollisuutta koskevia määräyksiä.

Rakennusliike Porrokki Oy ei ollut rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä kanteessa väitetyillä tavoilla. Rakennusteollisuus RT:n Sisä-Suomen piiri ei ollut syyllistynyt kanteessa esitettyihin toimiin. Rakennusteollisuus RT ei ollut laiminlyönyt työehtosopimuksen mukaista valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja sen päättyminen

A on työskennellyt Rakennusliike Porrokki Oy:n palveluksessa nosturinkuljettajana 30.6.1997 lukien. Yhtiö on lomauttanut A:n 15.11.2004 alkaen toistaiseksi taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvan työn vähentymisen vuoksi. Lomautusilmoituksen antamisen yhteydessä työnantaja on lisäksi ehdollisesti irtisanonut A:n työsopimuksen siten, että mikäli yhtiö ei 90 päivän kuluessa lomautuksen alkamisesta voi järjestää hänelle uutta työtä, hänen työsuhteensa päättyy 26.2.2005. A:n työsuhde on päättynyt annetun ilmoituksen mukaisesti.

Kanteessa on ensisijaisesti katsottu, että yhtiöllä ei ole ollut irtisanomissuojasopimuksen mukaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä A:n työsopimuksen päättämiselle. Toissijaisesti kanteessa on katsottu yhtiön menetelleen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti sen jättäessä tarjoamatta A:lle työtä työsopimuksen päättymisen jälkeen.

Todistelu

Työnantajapuolelta on työtuomioistuimessa kuultu yhtiön työtilanteesta ja A:lle tarjotusta työstä Rakennusliike Porrokki Oy:n toimitusjohtajaa F:ää sekä työnantajaliiton valvontavelvollisuuden täyttämisestä Rakennusteollisuus RT:n Sisä-Suomen piirin aluepäällikköä G:tä ja Rakennusteollisuusliitto RT:n johtajaa H:ta. Ensiksi mainituista seikoista on työntekijäpuolelta kuultu A:ta itseään ja silloista luottamusmiestä, kirvesmies I:tä sekä A:n saatavien viivästyksistä Rakennusliiton Keski-Suomen aluetoimiston aluepäällikköä J:tä. Lisäksi asiassa on esitetty asiakirjaselvitystä.

Yhtiön työtilanne ja työn tarjoaminen A:lle

F on työtuomioistuimessa kertonut, että A:n yhtiön palveluksessa käyttämä nosturi purettiin elokuussa 2004 Jyväkylässä. Yhtiölle ei sen jälkeen jäänyt uusia työkohteita, joihin nosturia olisi tarvittu. Yhtiön työkanta oli talvella 2004 - 2005 erittäin pieni eikä työkohteissa tarvittu nosturia. Yhtiön nosturit pystytettiin vasta huhti- toukokuun vaihteessa 2005. A teki yhtiön nosturin purun ja hänen lomauttamisensa välisen ajan eristysurakkatöitä ja toimi yhtiön varikolla varastomiehen apumiehenä kunnostaen kalustoa ja asettaen sitä talvisäilöön. F on edelleen kertonut, että A:n ehdollisen irtisanomisen jälkeen Rakennusliike Porrokki Oy oli 14.3.2005 saanut Saarijärven yrityspalvelulta vahvistuksen urakkatarjouksen hyväksymisestä Forelian taimitarhalle.

Hyväksymisen osoittava Saarijärven yrityspalvelu Oy:n hankintapäätös on jätetty työtuomioistuimelle kirjallisena todisteena. Päätöksen liitteenä on asiakirja yhtiöiden välillä 9.3.2005 käydystä, urakkatarjouksen sisältöä koskevasta neuvottelusta.

F oli kertomansa mukaan tämän jälkeen 16.3.2005 puhelimitse yhteydessä A:han kysyen häntä nosturinkuljettajan työhön huhti-toukokuun vaihteessa 2005. A ilmoitti tuolloin, ettei hän voi vielä sitoutua tarjottuun työhön. Kun nosturinkuljettajan tehtävä tuli Äänekosken työvoimatoimiston kautta hakuun maaliskuun lopulla 2005, otti A yhteyttä yhtiöön tiedustellen työtä. Yhtiö oli kuitenkin hieman aikaisemmin tarvinnut Forelian työmaalle nosturinkuljettajan, minkä johdosta yhtiö oli 30.3.2005 solminut toisen työntekijän kanssa työsopimuksen nosturinkuljettajan tehtävästä 27.4.2005 lukien. A:lle tarjottiin toistamiseen työtä 16.6.2005. Työhönpaluusta käytiin neuvottelu F:n, A:n ja luottamusmies I:n välillä. Asia kuitenkin kariutui A:n puolelta esitettyihin vaatimuksiin, jotka koskivat korvauksen maksamista edellisen työsuhteen päättymisestä ja uuden työsuhteen ehtoja. F halusi lakkauttaa vanhat erimielisyydet ja maksoi heinäkuussa 2005 A:lle 3 179 euroa.

A on kertonut, että hän oli yhtiössä työskennellessään ajanut torninosturia aina sen ollessa pystytettynä työmaalle ja muina aikoina tehnyt rakennusaputöitä. A:n ollessa lomautettuna F otti helmikuun puolivälissä 2005 häneen yhteyttä puhelimitse ja ilmoitti, että uusi työmaa oli mahdollisesti alkamassa myöhemmin keväällä, jolloin siellä tarvittaisiin nosturinkuljettajaa. Edelleen F ilmoitti soittavansa A:lle sitten kun näiden töiden alkaminen varmistuisi. Työsuhteen päättymisen jälkeen A soitti 31.3.2005 avoimesta työpaikasta F:lle saatuaan sitä koskevan kirjeen Äänekosken työvoimatoimistosta. F ilmoitti ottavansa asiasta itse yhteyttä A:han myöhemmin. Sitä ennen työnantaja ei ollut tarjonnut mitään työtä. A:n ja työnantajan välinen neuvottelu kesäkuussa 2005 koski yhtiön Hietaman koulutyömaan töitä 27.6.2005 alkaen ja kevään 2005 palkkasaatavia. Sopimusta ei kuitenkaan syntynyt ja F ilmoitti ottavansa työmaalle ostopalveluna autonosturin.

I:n mukaan A:n irtisanomisen jälkeen nosturinkuljettajaksi otettiin toinen työntekijä 30.3.2005, vaikka A oli aiemmin tarjoutunut yhtiöön töihin. Hietaman koululle yhtiö otti nosturinkuljettajan vuokrausyhtiöstä ajamaan autonosturia. A:n osalta käytiin yhtiön kanssa neuvottelu kesäkuussa 2005 pääsemättä aikaisempien korvausten määristä yhteisymmärrykseen.

Työtuomioistuimelle on jätetty todisteeksi Äänekosken työvoimatoimiston A:lle 30.3.2005 välittämä tiedote vastaajayhtiössä avoimena olevasta torninosturinkuljettajan työpaikasta. Työn kestoksi on ilmoitettu 4-5 kuukautta ja alkamisajankohdaksi toukokuu 2005. Kirjeessä olevien työvoimaneuvojan tekemien merkintöjen mukaan ilmoitus tarjolla olevasta työstä on tullut työvoimatoimistoon 13.3.2006. Asiakirjoista ilmenee, että A on tänä aikana ollut työvoimatoimistossa työnhakijana.

Arviointi ja johtopäätökset

Rakennusalan työehtosopimuksen osana noudatettavan rakennusalan irtisanomissuojasopimuksen 3 §:n 4 kohdassa on sovittu siitä, että mikäli työsopimus on jo lomautusilmoituksen antamisen yhteydessä ehdollisesti irtisanottu, lomautus ja työsuhde päättyvät irtisanomisilmoituksen mukaisesti, jos työnantaja ei 90 päivän kuluessa ole voinut järjestää työntekijälle tämän ammattitaitoa vastaavaa työtä. Rakennusalan irtisanomissopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Saman pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet.

Rakennusliike Porrokki Oy:llä ei ole esitetyn selvityksen mukaan ollut yhtään torninosturia käytössään elokuun 2004 ja huhtikuun lopun 2005 välisenä aikana yhtiön työkannan vähyyden johdosta. A on kuljettanut yhtiön torninosturia työmailla aina sen ollessa käytössä. Muina aikoina hän on tehnyt rakennusaputöitä. Sen jälkeen kun A:n käyttämä torninosturi purettiin elokuussa 2004 hän työskenteli rakennusaputöissä, kunnes hänet on töiden loppumisen takia lomautettu ja ehdollisesti irtisanottu 15.11.2004. A:n työsuhteen päätyttyä 26.2.2005 yhtiö on saanut tiedon seuraavasta urakasta, jossa torninosturille on ollut käyttöä, maaliskuun puolivälin aikoihin 2005.

Edellä kerrotuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo näytetyksi, ettei Rakennusliike Porrokki Oy ole voinut järjestää A:lle tämän ammattitaitoa vastaavaa työtä irtisanomissuojasopimuksen mukaisen ajan kuluessa lomautus- ja irtisanomisilmoituksesta. Uutta työtä on tullut näköpiiriin vasta A:n työsuhteen päättymisen jälkeen. Yhtiössä tarjottavana oleva työ on näin ollen A:n työsuhteen päättämisen aikana olennaisesti ja pysyvästi vähentynyt siten, että yhtiöllä on ollut irtisanomissuojasopimuksen ja työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaan oikeus A:n työsopimuksen irtisanomiseen.

Koska irtisanominen on todettu irtisanomissuojasopimuksen nojalla perustelluksi ja kantajan ensisijainen kanneperuste siten on hylätty, työtuomioistuimen tulee ottaa kantaa toissijaiseen kanneperusteeseen eli takaisinottovelvollisuuden laiminlyöntiin.

Rakennusalan irtisanomissuojasopimuksen 7 §:n mukaan työnantajan on tarjottava työtä taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työnteon lopettamisesta samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.

Esitetyn selvityksen mukaan A on hakenut työtä työvoimatoimistosta ja tarjoutunut sieltä saamansa, avointa työpaikkaa koskevan kirjeen perusteella 31.3.2005 Rakennusliike Porrokki Oy:hyn työhön nosturinkuljettajaksi. Työvoimatoimistoon tieto avoimesta työpaikasta oli jätetty 13.3.2005. Lisäksi A ja F ovat työtuomioistuimessa kertoneet joko helmikuun tai maaliskuun puolivälissä käydystä puhelinkeskustelusta, jossa esillä on ollut myöhemmin keväällä ehkä alkava työ. A:n mukaan F oli helmikuussa esitellyt vasta alustavia työnäkymiä, kun taas F:n mukaan hän olisi maaliskuussa tarjonnut A:lle työtä, johon tämä ei ollut vielä halukas sitoutumaan.

Työtuomioistuin katsoo selvitetyksi, että yhtiö on 13.3.2005 ilmoittanut avoimesta torninosturinkuljettajan työpaikasta työvoimatoimistoon tiedustelematta tässä yhteydessä, onko yhtiön irtisanomia työntekijöitä hakemassa tällaista työtä. A on vasta jonkin aikaa myöhemmin työvoimatoimiston aloitteesta saanut tiedon tarjolla olevasta työstä ja ilmoittautunut siihen halukkaaksi. Yhtiö oli kuitenkin tällöin jo täyttänyt työpaikan palkkaamalla siihen uuden työntekijän 30.3.2006 tehdyllä työsopimuksella. Tämä on tapahtunut yhdeksän kuukauden kuluessa A:n lomauttamisesta. Osittain ristiriitaisten kertomusten perusteella työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että toimitusjohtaja F olisi keväällä 2005 tarjonnut A:lle työtä siten kuin takaisinottovelvollisuuden täyttäminen lain ja työehtosopimuksen mukaan edellyttää. Edellä kerrotulla tavalla menetellessään Rakennusliike Porrokki Oy on laiminlyönyt irtisanomissuojasopimuksen mukaisen tiedustelu- ja takaisinottovelvollisuutensa.

Korvausvelvollisuus

Rakennusliike Porrokki Oy on laiminlyödessään A:n takaisinottovelvollisuuden velvollinen suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen mukaisen korvauksen. Irtisanomissuojasopimuksen mukaan työsopimuslain asianomaisia säännöksiä noudatetaan sopimuksen osana. Korvaus takaisinottovelvollisuuden laiminlyönnistä tuomitaan työsopimuslain 12 luvun 1 §:n nojalla. Kanteessa esitetty vahingonkorvauksen määrä 3 462 euroa on riidaton.

Palkkasaatavat

Asianosaiset ovat olleet eri mieltä A:lle maksetun irtisanomisajan palkan suuruudesta. Lisäksi jutussa on ollut kysymys irtisanomisajan palkan maksun viivästymisestä.

F:n mukaan Rakennusliiton aluetoimitsijoiden kanssa käytiin puhelinneuvotteluja 22. - 24.3.2005 A:n erääntyneiden työsuhdesaatavien suuruudesta ja irtisanomisajan palkan laskentaperusteesta. Yhtiö käytti A:n palkan laskentaperusteena työehtosopimuksen mukaista 10,42 euron tuntipalkkaa. Koska A oli palkkajaksojen aikana ollut myös urakoissa mukana, hänelle oli maksettu urakkapohjia ja keskituntiansioksi oli muodostunut 11,48 euroa. Yhtiö ei ollut huolimattomuuden vuoksi maksanut A:lle työsuhdesaatavia hänen työsuhteensa päätyttyä 26.2.2005, vaan vasta 18. ja 24.3.2005.

A:n mukaan hänen tuntipalkkansa pohjapalkka oli 10,42 euroa, mutta hänelle kuitenkin maksettiin torninosturintyössä 13,51 euron tuntipalkkaa ja ennen lomautusta syksyllä 2004 hänen palkkansa oli ollut 11,48 euroa tunnissa. Työsuhteen päättymispäivänä 26.2.2005 A:lle ei ollut maksettu kaikkia työsuhteeseen liittyviä palkkasaatavia. Niistä oli osa maksettu vasta myöhemmin.

J:n mukaan Rakennusliiton laskelmissa irtisanomisajan palkka perustui A:n viimeiseen palkkausperusteeseen ennen lomautuksen alkamista. Asiaa ei ollut missään vaiheessa sovittu toisella tavoin.

Rakennusalalla sovellettavan irtisanomissuojasopimuksen 3 §:n 4 kohdassa on määräys siitä, että ehdollisesti irtisanotulla työntekijällä on työsuhteen päättyessä oikeus saada vahingonkorvauksena irtisanomisajan ja lomautusilmoitusajan palkan erotus. Rakennusalan työehtosopimuksen 24 §:n 2 kohdan mukaan palkka on työsuhdetta irtisanottaessa maksettava viimeistään irtisanomisajan päätyttyä.

Esitetyn selvityksen mukaan yhtiö ei ole maksanut puuttuvaa irtisanomisajan palkkaa työsuhteen päättymispäivänä 26.2.2005. Viivästyneenäkin maksettu irtisanomisajan palkan osa on ollut määrältään liian pieni, koska se on maksettu A:n taulukkopalkan mukaan. Työtuomioistuin katsoo, että työntekijälle on irtisanomisajan palkkaa vastaavana vahinkona korvattava se palkka, joka hänelle olisi hänen työssä ollessaan maksettu irtisanomisaikana (ks. myös KKO 1997:180). Tässä tapauksessa A:n tuntipalkka on ennen lomautusta ollut 11,48 euroa, jonka suuruisen menetyksen hän on muun selvityksen puuttuessa kärsinyt. Tällä perusteella A on oikeutettu saamaan hänelle maksamatta jäänyttä irtisanomisajan palkkaa sekä työajan lyhennysrahaa ja lomakorvausta irtisanomisajalta kanteessa vaaditut 666,19 euroa.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Työtuomioistuimelle jätetyn asiakirja-aineiston mukaan Rakennusliiton Keski-Suomen aluetoimiston päällikkö ja alueasiamies ovat Rakennusliike Porrokki Oy:lle 8.3., 8.4. ja 29.6.2005 lähettämissään kirjeissä vaatineet yhtiötä maksamaan A:lle puuttuvia irtisanomisajan saatavia. Samansisältöisen sähköpostiviestin on yhtiön toimitusjohtajalle lähettänyt työnantajaliiton Sisä-Suomen piirin aluepäällikkö 11.4.2005.

Rakennusliike Porrokki Oy on työehtosopimuksen 24 §:n vastaisesti ja toistuvista huomautuksista huolimatta jättänyt maksamatta A:lle kuuluvaa irtisanomisajan palkkaa irtisanomisajan päätyttyä. Yhtiö on näin menetellessään rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Työnantajaliiton valvontavelvollisuus

Aluepäällikkö G on työtuomioistuimessa kertonut, että Rakennusteollisuus RT:n Sisä-Suomen piiri oli itsenäinen yhdistys, jolla oli oma talous ja oma hallinto. Edelleen G on kertonut toimitusjohtaja F:lle kevään 2005 kuluessa lähettämistään useista viesteistä, joissa G on Rakennusliitolta saamiensa valvontakirjeiden johdosta kehottanut yhtiötä maksamaan A:n puuttuvat palkkasaatavat ja käymään työntekijäpuolen kanssa neuvottelut A:n työsuhteen päättämistä koskevan asian sopimiseksi. G on ollut A:n asian johdosta yhteydessä myös Rakennusteollisuus RT:n keskustoimiston asiamieheen.

H:n mukaan A:han liittyvä tapahtumaketju sattui keväällä 2005. G piti yhteyttä Rakennusteollisuus RT:n asiamieheen. Rakennusliiton valvontakirjeiden jälkeen työnantajaliitosta tiedusteltiin aluetason neuvotteluista ja asian tosiasioista G:lta. Kesän 2005 aikana työnantajaliiton asiamies lähetti valvontakirjeen yhtiölle kehottaen sitä menettelemään työehtosopimuksen neuvottelujärjestysmääräyksen mukaisesti. Tämän jälkeen yhtiö maksoi A:lle vielä työsuhdesaatavia. Liittokohtaiset neuvottelut käytiin 2.12 ja 20.12.2005. Neuvotteluissa Rakennusteollisuus RT on nojautunut yhtiöltä saamaansa tietoon, jonka mukaan A:lle oli 16.3.2005 tarjottu työtä.

J:n mukaan A:n työsuhdesaatavia ja takaisinottovelvollisuutta koskevia valvontakirjeitä lähetettiin työnantajaliitolle useita. Neuvotteluja käytiin työnantajaliiton piiriyhdistyksen kanssa.

Rakennusteollisuus RT tai sen piirijärjestö on edellä kerrotun mukaisesti ohjeistanut työnantajaa neuvottelujen eri vaiheissa vaatien A:n palkkasaatavien maksamista. Liitolla on saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta olettaa, että yhtiö on A:n työsuhteen päättymisen jälkeen tarjonnut tälle uutta työtä ja siten täyttänyt takaisinottovelvollisuutensa. Se, ettei näin ole lopulta näytetty tapahtuneen, on selvinnyt vasta työtuomioistuimessa esitetyn todistelun perusteella. Irtisanomisajan palkan määräytymisperustetta koskeva kysymys on ollut siinä määrin epäselvä, ettei työnantajaliiton voida katsoa tältäkään osin laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan. Selostetuista syistä työtuomioistuin katsoo, ettei Rakennusteollisuus RT ole laiminlyönyt sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvaa valvontavelvollisuutta A:n asiassa.

Oikeudenkäyntikulut

Rakennusliike Porrokki Oy on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 6 984,80 euroa. Vastaajapuoli on paljoksunut vaatimuksen määrää. Työtuomioistuimelle on esitetty eritelty lasku asian ajamiseksi suoritetuista toimenpiteistä ja aiheutuneista kustannuksista. Ottaen huomioon asian laatu ilmoitettuja toimenpiteitä on pidettävä tarpeellisina ja niistä vaadittua korvausta kohtuullisena.

Asian laatu ja lopputulos huomioon ottaen Rakennusteollisuus RT saa vastata omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin kanteen siten hyväksyen vahvistaa, että Rakennusliike Porrokki Oy on rikkonut irtisanomissuojasopimuksen 7 §:n mukaista tiedustelu- ja takaisinottovelvollisuutta palkatessaan uutta työvoimaa nosturinkuljettajan tehtäviin 27.4.2005 alkaen.

Rakennusliike Porrokki Oy velvoitetaan maksamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen mukaisena korvauksena takaisinottovelvollisuuden laiminlyönnistä 3 462 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisi- ne korkoineen 26.2.2005 lukien.

Rakennusliike Porrokki Oy:n vahvistetaan rikkoneen rakennusalan työehtosopimuksen 24 §:ää jättäessään osan A:n palkasta ja muista työehtosopimukseen perustuvista saatavista maksamatta ja maksaessaan osan vasta työsuhteen päättymisen jälkeen.

Rakennusliike Porrokki Oy velvoitetaan suorittamaan A:lle korvauksena saamatta jääneestä irtisanomisajan palkasta, työajan lyhennysrahasta ja lomakorvauksesta 666 euroa 19 senttiä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 26.2.2005 lukien.

Rakennusliike Porrokki Oy tuomitaan työehtosopimuslain 7 §:n nojalla maksamaan Rakennusliitolle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 2 000 euroa.

Enemmälti kanne hylätään.

Rakennusliike Porrokki Oy velvoitetaan korvaamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut 6 984 eurolla 80 sentillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Rakennusteollisuus RT saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Sutela, Vuorio Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.