Labor court dismisses appeal; collective agreement not binding as it covers only 41% of employees.

Tili- ja kirjanpitotoimistoissa työskenteleviä tilitoimisto- ja taloushallintoalan toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta ei voitu vahvistaa soveltamisalallaan edustavana pidettäväksi työehtosopimukseksi.

TYÖTUOMIOISTUIN PÄÄTÖS Nro 32

VALITTAJAT

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry

Toimihenkilöunioni TU ry

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan 23.3.2006 antama päätös nro 5/2006 tilitoimistoja koskevan työehtosopimuksen yleissitovuudesta.

VAHVISTAMISLAUTAKUNNAN RATKAISU

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on katsonut, että tili- ja kirjanpitotoimistoissa työskentelevien tilitoimisto- ja taloushallintoalan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus ei ole soveltamisalallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava eikä siten yleissitova.

Tili- ja kirjanpitotoimistoissa työskenteleviä tilitoimisto- ja taloushallintoalan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus on valtakunnallinen. Työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan työehtosopimusta sovelletaan tili- ja kirjanpitotoimistoissa työskenteleviin toimihenkilöihin. Työehtosopimusta ei kuitenkaan sovelleta yritysten johtoon eikä toimihenkilöihin, jotka päättävät työnantajan edustajana itsenäisesti työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevien toimihenkilöiden työehdoista.

Soveltamisalamääräyksen mukaan tilitoimisto- ja taloushallintoalalla tarkoitetaan yrityksiä, joiden pääasiallisena toimintana on

a) tuottaa kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluita sekä niihin liittyvää raportointia ja asiakasyritysten palkkojen laskentapalveluita,

b) tuottaa asiakkaille tilinpäätöksen valmistukseen liittyviä palveluita ja

c) antaa vero- ja talousneuvontaa sekä muita taloushallinnon palveluita.

Erityispalveluiden Työnantajaliitto on huhtikuussa 2005 ilmoittanut, että sen 200 jäsenyrityksen palveluksessa on 1 700 sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa toimihenkilöä. Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:n ilmoituksen mukaan sillä on ollut huhtikuussa 2005 työehtosopimuksen piiriin kuuluvia jäseniä 2 519. Toimihenkilöunioni TU on kesäkuussa 2005 ilmoittanut jäsentensä määräksi tilitoimistoalalla noin 1 000.

Työehtosopimuksen osapuolet ovat antaneet 1.3.2005 suostumuksensa siihen, että tilitoimistoalalla toimivat työnantajat, jotka eivät sopimusta tehtäessä tule siihen sidotuksi, voivat jälkeenpäin siihen kirjallisesti yhtyä. Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO on ilmoittanut tammikuussa 2006, että 82:ssa liittymissopimuksen tehneessä tilitoimistossa työskentelee 700 tilitoimistoalan työehtosopimuksen piirissä olevaa toimihenkilöä.

Taloushallintopalveluja tarjoava auktorisoitujen tilitoimistojen valtakunnallinen liitto Suomen Taloushallintoliitto on ilmoittanut pitävänsä Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:n esittämiä toimihenkilöiden lukumääriä liian suurina. Liitto on joitakin yrityksiä koskevilla yksityiskohtaisille tiedoilla osoittanut, että yritysten toimihenkilömäärät ovat selvästi ERTO:n ilmoittamia pienempiä.

Lautakunta on arvioinut asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että liityntäpöytäkirjojen nojalla työehtosopimusta on sovellettu noin 500 toimihenkilöön.

Työehtosopimusta ei sopijaosapuolilta saadun selvityksen mukaan sovelleta työntekijöihin eikä ylempiin toimihenkilöihin. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan alan palkansaajista on työntekijäasemassa noin 3,8 prosenttia eli vuoden 2003 työssäkäyntitilaston perusteella arvioiden noin 280. Erityispalvelujen Työnantajaliitto on arvioinut ylempien toimihenkilöiden määräksi noin 200, Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO 150 - 200 ja Toimihenkilöunioni TU 100 - 150. Ylempien toimihenkilöiden määräksi voidaan sopijapuolten ilmoitusten perusteella arvioida noin 200.

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston 2003 mukaan kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelun toimialalla on työssä yhteensä 7 385 henkilöä. Kun tästä vähennetään työehtosopimuksen soveltamisalaan kuulumattomat noin 200 ylempää toimihenkilöä ja noin 280 työntekijää, voidaan työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien henkilöiden lukumääräksi arvioida noin 6 900.

Kun verrataan toisiinsa yhtäältä tili- ja kirjanpitotoimistoissa työskenteleviä tilitoimisto- ja taloushallintoalan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen tarkoittaman alan koko toimihenkilömäärää 6 900 ja toisaalta työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sidottuisuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määrää yhteensä noin 2 200, voidaan todeta, että tili- ja kirjanpitotoimistoissa työskenteleviä tilitoimisto- ja taloushallintoalan toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta ei ole pidettävä työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla soveltamisalallaan edustavana.

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Valitus

Erityispalvelujen Työnantajaliitto, Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ja Toimihenkilöunioni TU vaativat, että työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös kumotaan ja tili- ja kirjanpitotoimistoissa työskentelevien tilitoimisto- ja taloushallintoalan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus vahvistetaan yleissitovaksi sopimuskauden alusta 2.3.2005 lukien.

Vahvistamislautakunnan päätöksessä on tulkittu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoa 2003 virheellisesti siltä osin, että siinä on katsottu kaikkien kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelun toimialalla (74121) työskentelevien henkilöiden (tilaston mukaan 7 385 ihmistä) kuuluvan työehtosopimuksen soveltamisalaan lukuunottamatta päätöksessä mainittuja ylempiä toimihenkilöitä ja työntekijöitä (yhteensä 480 henkilöä). Toimialaan on kirjattu runsaasti yrityksiä, jotka eivät tosiasiallisesti toimi työehtosopimuksen soveltamisalalla. Tällaisia ovat esimerkiksi Vähittäiskaupan Tilipalvelu VTP Oy (noudattaa PAM:n työehtosopimusta), Helsingin Osuuskauppa Elanto, No Brakes Marketin Oy ja paikallispankkien PP-Laskenta Oy (noudattaa pankkialan työehtosopimusta). Näissä yrityksissä työskentelevien henkilöiden lukumäärä on vähintään 500. Tilaston luotettavuutta heikentää se, että Tilastokeskuksen ilmoituksen mukaan palkansaajien lukumääriä ei voi tilastolain perusteella ilmoittaa yrityskohtaisesti.

Toisaalta tilastosta ei ole vähennetty kokonaisuudessaan toimialan henkilöstön kokonaismäärään sisältyvien, yrittäjäasemassa olevien henkilöiden määrää, jotka ovat työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolella. Suomessa on noin 3 800 tili- ja kirjanpitotoimistoa. Kun alan henkilöstön kokonaismäärä on tilastokeskuksen mukaan noin 8 800 henkilöä ja kun jokaisessa yrityksessä on vähintään yksi yrittäjäasemassa oleva henkilö ja monissa jopa useampi, työehtosopimuksen soveltamisen piirissä työskentelevien toimihenkilöiden määrä on noin 4 500 - 5 000 henkilöä. Kun työehtosopimuksen työehtosopimuslain sidottuisuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määrä on vähintään päätöksessä mainittu 2 200 henkilöä, on työehtosopimusta jo näitä lukuja vertailtaessa pidettävä yleissitovana.

Pelkkien lukujen lisäksi on otettava huomioon, että valtaosa toimialalla toimivista yrityksistä on pieniä, korkeintaan muutaman työntekijän työllistäviä, järjestäytymättömiä työnantajia. Työsopimuslain esitöiden mukaan yksi keskeinen yleissitovuuden tavoite on nimenomaan järjestäytymättömien työnantajien työntekijöiden työnteon vähimmäisehtojen turvaaminen. Tämän vuoksi työehtosopimus on katsottava yleissitovaksi siinäkin tapauksessa, että sen toimialalla työskentelevien henkilöiden kokonaismäärän katsottaisiin jonkin verran ylittävän 5 000 henkilöä.

Lausunnot

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on työtuomioistuimelle antamassaan lausunnossa todennut, että vahvistamislautakunta on perustanut ratkaisunsa Tilastokeskuksen julkaisemaan työssäkäyntitilastoon. Sen mukaan vuonna 2003 kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelun toimialalla oli työssä 7 385 henkilöä. Tähän määrään eivät sisälly yrittäjänä pidettävät henkilöt, joiden määräksi työssäkäyntitilastossa ilmoitetaan erikseen 1 066.

Tilitoimistoalan työehtosopimus koskee vain toimihenkilöitä, joten 7 385 henkilöstä on vähennetty työehtosopimuksen soveltamisalaan kuulumattomat noin 200 ylempää toimihenkilöä ja noin 280 työntekijää ja päädytty lukuun 6 900.

Vahvistamislautakunta perustaa ratkaisunsa Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon. Se on virallinen ja luotettavin lähde eri alojen työntekijöiden ja toimihenkilöiden määriä selvitettäessä. Jos tilitoimistoalan työnantaja haluaa yleissitovan työehtosopimuksen puuttuessa noudattaa esimerkiksi rahoitusalan työehtosopimusta, ei se sinällään merkitse, että yrityksen päätoimialana ei enää olisikaan tilitoimistoala.

Työehtosopimuksen normaalisitovuuden piirissä olevia toimihenkilöitä on liityntäsopimusten piirissä olevat toimihenkilöt mukaan lukien yhteensä 2 200, eikä valituksessa ole kiistetty tämän luvun paikkansapitävyyttä. Valituksessa mainitut yrittäjäasemassa olevat työlliset henkilöt on tilastoitu erikseen työssäkäyntitilastossa, eivätkä he siten ole mukana vahvistamislautakunnan toteamassa alan työntekijämäärässä 6 900. Mainittuja yrittäjiä ei esimerkiksi pelkän omistaja-aseman perusteella ole tullut välttämättä tilastoida työssäkäyntitilastoon lainkaan. Siltä osin kun yrittäjiä työssäkäyntitilastoon ylipäätään tilastoidaan, he ilmenevät nimenomaan yrittäjiä koskevista lukumääristä. Vahvistamislautakunnan päätöksen perusteena ollut työehtosopimuksen piirissä tili- ja kirjanpitoalalla työskentelevien toimihenkilöiden määrä 6 900 on oikein arvioitu.

Verrattaessa normaalisitovuuden piirissä olevien henkilöiden määrää 2 200 alan toimihenkilömäärän 6 900, saatiin työehtosopimuksen edustavuudeksi 32 prosenttia. Tilastollisesti laskettavan edustavuuden jäätyä näin pieneksi työehtosopimus on tullut vahvistaa yleissitovuutta vailla olevaksi valituksessa mainituista yleissitovuuden tavoitteista huolimatta.

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO, Toimihenkilöunioni TU ja Erityispalvelujen Työnantajaliitto ovat lausunnossaan todenneet, että vahvistamislautakunta on tulkinnut Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoa virheellisesti, mikä johtuu tilaston puutteellisuudesta. Työssäkäyntitilastosta ei ilmene, mitkä yritykset ovat mukana lautakunnan ilmoittamassa ja sen luotettavana pitämässä kokonaisluvussa 7 385. Valittajat ovat tämän vuoksi hankkineet Tilastokeskukselta täsmällisempiä tietoja eli tietoja Tilastokeskuksen yritysrekisteristä. Näitä tietoja on käyty läpi yrityskohtaisesti vertaamalla yritysten ilmoittamaa päätoimialaa sekä yritysten kuulumista verottajan työnantajarekisteriin.

Tilastokeskuksen yritysrekisterin toimialalla 74121 (kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu) on yritysrekisteritietojen mukaan yhteensä 4 716 yritystä. Niistä 287 on sellaisia, joiden toimiala on väärä eli ne eivät todellisuudessa toimi kyseisellä toimialalla. Tilastossa on myös 25 yritystä, joiden toiminta on päättynyt. Sinänsä oikealla toimialalla olevia yrityksiä, jotka eivät kuitenkaan ole rekisteröityneitä työnantajia eli niillä ei ole palveluksessaan yhtään työntekijää, on puolestaan 2 588. Yhdelläkään edellä mainitulla yrityksellä ei siis voi olla palveluksessaan sellaisia toimihenkilöitä, joilla olisi tässä asiassa merkitystä. Silti ne näkyvät työssäkäyntitilastossa ja nostavat työntekijämäärää perusteettomasti.

Näin ollen Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan oikealla toimialalla olevia, tämän asian kannalta relevantteja yrityksiä on 1 820, ja niiden palveluksessa olevan henkilöstön kokonaismäärä on yhteensä 6 118 henkilöä. Tästä luvusta on vähennettävä lautakunnan lausunnon mukaisesti työehtosopimuksen soveltamisalaan kuulumattomat ylemmät toimihenkilöt (noin 200) sekä noin 280 muuta työntekijää. Näin päästään lukuun 5 638 henkilöä, jota on pidettävä yleissitovuutta arvioitaessa tilitoimistoalan toimihenkilöiden kokonaislukumääränä. On vielä huomattava, että valittajien hankkimat luvut ovat vuodelta 2004 eli ne ovat uudempia kuin se työssäkäyntitilasto, johon lautakunta on ratkaisunsa perustanut.

Lautakunnan lausunnossa todetaan, että valittajat eivät ole kiistäneet työehtosopimuksen normaalisitovuuden piirissä olevien toimihenkilöiden kokonaismäärää, joksi lautakunta on katsonut 2 200 henkilöä. Tämä pitää paikkansa, mutta asiassa on otettava huomioon, että valituksen laatimisen jälkeen Pretax-yhtiöt ovat kokonaisuudessaan liittyneet työnantajaliiton jäseneksi ja heidän kanssaan on tehty työehtosopimuksen mukainen paikallinen sopimus. Tämän jälkeen tilanne on sellainen, että normaalisitovuuden piirissä on kaiken kaikkiaan vähintään 2 850 toimihenkilöä, koska Pretax-yhtiöissä on yhteensä 975 toimihenkilöä, joista noin 300:aan sovellettiin työehtosopimusta jo ennen paikallisen sopimuksen syntymistä.

Kun verrataan normaalisitovuuden piirissä olevan henkilöstön määrää (2 850) alan todelliseen toimihenkilömäärään (5 638), saadaan työehtosopimuksen edustavuudeksi melko tarkkaan 50 prosenttia. Kun vielä otetaan huomioon valituksessa mainitut yleissitovuuden tavoitteet, työehtosopimusta on pidettävä yleissitovana siinäkin tapauksessa, että edustavuus jäisi jonkin verran alle 50 prosentin. Yleissitovuuden vahvistaminen on tässä tapauksessa erityisen tärkeää alan luonteesta johtuen. Jos yleissitovuutta ei vahvistettaisi, järjestäytymättömät työnantajat saisivat merkittävän kilpailuedun järjestäytyneisiin työnantajiin verrattuna. Tämä olisi omiaan lisäämään merkittävästi houkutusta erota työnantajaliiton jäsenyydestä, mikä puolestaan vesittäisi järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa olevien työntekijöiden työnteon vähimmäisehtojen turvaamisen.

Tilastokeskus on työtuomioistuimen siltä valittajien lausunnon johdosta pyytämässä lausunnossa todennut seuraavaa:

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto tai yritys- ja toimipaikkarekisteri eivät erottele eri työehtosopimusalojen työntekijöitä toisistaan vaan yritykset ja henkilöt tilastoidaan yrityksen tai yritysten toimipaikkojen toimialan mukaan. Käytetty luokitus on Toimialaluokitus TOL2002, joka perustuu Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin julkaisemaan NACE 2002 -toimialaluokitukseen.

Tilastokeskus toteaa, että sekä työssäkäyntitilaston että yritysrekisterin perusteella julkistetut tilastotiedot vuodelta 2003 toimialalta 74121 Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu on tarkistettu ja ne ovat oikeita kummankin tilaston tilastokäsitteiden mukaisesti. Työssäkäyntitilaston tiedot ovat vuoden lopun tietoja ja kukin ko. toimialalla työskentelevä muodostaa yhden tilastoyksikön riippumatta hänen työpanoksestaan (koko-/osa-aikaisuus). Yritysrekisterin julkaisemat luvut henkilöstön määrästä kuvaavat vuosityöpanosta, jossa osa-aikaisesti työskentelevien työpanokset lasketaan yhteen. Molemmista tilastoista on saatavissa myös tiedot henkilöstön jakautumisesta yrittäjiin ja palkansaajiin. Kuitenkin on huomattava, että yksikäsitteistä yrittäjäkäsitettä ei ole olemassa. Työssäkäyntitilaston tiedot yrittäjyydestä perustuvat henkilön yrittäjäeläkevakuutustietoihin.

Tilastolain 18 §:n mukaan yrityksiä koskevat tiedot mm. yrityksen nimestä, sijainnista, toimialasta sekä henkilömäärästä ovat julkisia yritysrekisterissä. Sen sijaan työssäkäyntitilastosta ei yritystä koskevia tietoja esim. henkilöstömäärää voi tilastolain perusteella luovuttaa yrityksittäin.

Tilastokeskuksen vuodelta 2003 julkistetut tilastot toimialalta 74121 Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu ovat:

..................................yrityksiä.......henkilöstö

työssäkäyntitilasto..........................8451

yritysrekisteri...............3865............8888

Työssäkäyntitilaston henkilöstö jakautuu palkansaajiin (7385) ja yrittäjiin (1066). Yritysrekisterin henkilöstöluku voidaan jakaa palkattuun työpanokseen (7345) ja yrittäjätyöpanokseen (1544).

Työssäkäyntitilasto on kokonaisaineisto. Kunkin vuoden tilasto kattaa kaikki kyseisen vuoden viimeisenä päivänä Suomessa vakinaisesti asuvat henkilöt. Tilaston lähdeaineistoina käytetään lähinnä hallinnollisia rekistereitä ja muita rekisteripohjaisia tietoaineistoja.

Työssäkäyntitilaston viiteajankohtana on vuoden viimeinen viikko. Siten esim. julkaistut tiedot työllisten toimialoista kuvaavat vuoden lopun tilannetta. Tilastossa ei oteta huomioon sitä, työskenteleekö henkilö koko- vai osa-aikaisesti, vaan jokainen vuoden viimeisellä viikolla työsuhteessa oleva määritellään työlliseksi ja muodostaa siis yhden työpaikan. Henkilö tilastoidaan ensisijaisesti päätyösuhteen mukaan, jolloin henkilön mahdollinen sivutyö jää tilastoinnin ulkopuolelle.

Tiedot henkilön työssäoloajasta ja työnantajasta perustuvat työeläkevakuutustietoihin sekä työnantajien vuosi-ilmoitustietoihin, jotka yhdistetään Tilastokeskuksen yritysrekisteriin. Toimiala henkilölle saadaan siten tämän yhdistelyn perusteella yritysrekisteristä hakemalla kyseisen vuoden tiedot mahdollisimman valmiista yritysrekisteristä. Työssäkäyntitilastossa henkilön toimiala määräytyy toimipaikan toimialan eikä yrityksen päätoimialan mukaan.

Työssäkäyntitilasto erittelee toisistaan palkansaajat ja yrittäjät. Yrittäjinä toimivat määritellään voimassa olevan yrittäjäeläkevakuutuksen perusteella. Jos henkilö toimii yrityksessä yrittäjäasemassa, mutta on työeläkevakuutettu (TEL, LEL, TaEL) henkilö tilastoidaan palkansaajaksi.

Yritys- ja toimipaikkarekisterissä yritykset luokitellaan päätoimialan mukaan. Yritysten henkilöstön määrää mitataan vuosityöpanos -käsitteellä. Yksi kokonainen koko vuoden työssä ollut muodostaa yhden henkilötyövuoden tilastossa ja osa-aikaisten työpanokset lasketaan tilastossa yhteen. Työpanos, josta on maksettu palkkaa on palkansaajatyöpanosta. Henkilön työpanos voi siis jakautua palkansaaja- ja yrittäjäpanokseen. Tiedonlähteenä ovat tiedustelut yrityksille, hallinnolliset aineistot ja henkilöstön määrän estimointi.

Toimihenkilöliitto ERTO ry:n, Toimihenkilöunioni TU ry:n ja Erityispalvelujen Työnantajaliiton työtuomioistuimelle antaman lausuman liiteaineistossa on tarkasteltu listauksia yritysrekisteristä toimialalta 74121. Kyseessä oleva listaus on aina tietyn poikkileikkaustilanteen mukainen poiminta yritysrekisteristä (tässä tapauksessa huhtikuulta 2006) ja sisältää myös tarkistamattomia tietoja. Tarkistetut tilastot vuodelta 2003 yritysrekisteristä ovat aiemmin tekstissä esitetyt.

Erityisalojen Työnantajaliitto, Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ja Toimihenkilöunioni TU ovat antaneet lausunnon Tilastokeskuksen lausunnossa esitetyn johdosta.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Valittajat ovat pyytäneet suullisen käsittelyn toimittamista ja ERTOn puheenjohtajan A:n ja johtavan asiantuntijan B:n kuulemista todistelutarkoituksessa tai todistajana sen selvittämiseksi, että tilitoimistoalan työntekijöiden kokonaismäärä on noin 5 600 henkilöä.

Vastaajat ovat valituksessaan ja vahvistamislautakunnan lausunnon johdosta antamassaan lausunnossa esittäneet kantansa vahvistamislautakunnan päätöksensä perusteena käyttämän Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston lukujen oikeellisuudesta. Tilastokeskus on antanut työtuomioistuimen siltä pyytämän lausunnon, jossa se on selvittänyt työssäkäyntitilaston ja yritysrekisterin rakennetta ja esittänyt kantansa valittajien esittämiin lukuihin. Valittajat ovat tämän jälkeen esittäneet näkemyksensä Tilastokeskuksen lausumassa esitetyn johdosta.

Valittajat ovat perustaneet käsityksensä tilitoimistoalan työntekijöiden kokonaismäärästä yritysrekisterin tietoihin ja niistä tekemiinsä tulkintoihin. Kun nämä seikat on jo asian kirjallisen käsittelyn yhteydessä työtuomioistuimelle selvitetty ja kun pyyntöä kuulla todistajia ei ole muutoin yksilöity, työtuomioistuin katsoo, ettei valittajien ilmoittamien todistajien kuulemisella ole saatavissa asiaan sen ratkaisun kannalta oleellista lisätietoa. Tämän vuoksi työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 37a §:n ja hallintolainkäyttölain 38 §:n nojalla hylännyt esitetyn vaatimuksen.

Pääasiaratkaisun perustelut

Arvioinnin lähtökohdat

Työehtosopimuksen yleissitovuutta harkittaessa edustavuuden kannalta on keskeistä, kuinka suuri osa alalla työskentelevistä työntekijöistä kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin työehtosopimuslain 4 §:n perusteella.

Vahvistamislautakunnalle toimitettujen ja sen ratkaisun perusteena olleiden tietojen mukaan tili- ja kirjanpitotoimistoissa työskenteleviä tilitoimisto- ja taloushallintoalan toimihenkilöitä koskevaan valtakunnalliseen työehtosopimukseen sidottujen toimihenkilöiden määrä on ollut noin 2 000. Työehtosopimuksen tarkoittaman alan koko toimihenkilömäärä on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston 2003 mukaan ollut 6 900. Näiden tietojen perusteella vahvistamislautakunta on katsonut, ettei työehtosopimusta voida pitää asianomaisella alalla edustavana eikä siten yleissitovana.

Valittajat ovat valituksessaan ja lausumissaan todenneet, että Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tietoja ei voida käyttää ratkaisun perusteena muun muassa siitä syystä, että työssäkäyntitilastossa kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelun toimialalle (74121) on kirjattu yrityksiä, jotka eivät tosiasiallisesti toimi työehtosopimuksen soveltamisalalla. Lisäksi valittajat ovat todenneet, että toimihenkilöiden lukumäärään on sisällytetty työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle jääviä yrittäjäasemassa olevia henkilöitä. Valittajat ovat esittäneet Tilastokeskuksen yritysrekisteristä saamiaan lukuja, jotka koskevat kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelun alalla toimivia yrityksiä ja niiden palveluksessa olevia toimihenkilöitä ja työehtosopimuksen ulkopuolelle kuuluvia yrittäjinä pidettäviä henkilöitä. Hankkimiensa tietojen perusteella valittajat ovat katsoneet, että yleissitovuutta ratkaistaessa alan todelliseksi toimihenkilömääräksi on katsottava 5 638.

Valittajat ovat vielä ilmoittaneet, että Pretax-yhtiöiden liityttyä kokonaisuudessaan Erityispalvelujen Työnantajaliittoon syyskuussa 2006 on työehtosopimuslain mukaiseen sidottuisuuspiiriin kuuluvien toimihenkilöiden lukumäärä 2 850.

Arviointi ja johtopäätös

Yleissitovuusasioita ratkaistaessa edustavuusvertailun pohjana on sekä vahvistamislautakunnan että työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä muun luotettavan selvityksen puuttuessa käytetty suhteellisen luotettavana pidettävää uusimpaa työssäkäyntitilastoa. Valittajien mukaan kysymyksessä olevan alan kokonaismäärästä työssäkäyntitilasto ei anna oikeaa lukumäärää, minkä vuoksi kokonaismäärää määriteltäessä pitäisi huomioon ottaa myös yritysrekisteristä saatavat tiedot, joskaan kumpaakaan tilastoa sellaisenaan ei valittajienkaan mukaan voida ottaa pohjaksi arvioitaessa alan koko toimihenkilöiden määrää.

Työtuomioistuin toteaa, että vaikka tilastotiedot sinänsä eivät aina anna täsmälleen oikeaa tietoa kulloinkin vallitsevassa tilanteessa, on ratkaisu kuitenkin perustettava saatavissa oleviin tilastotietoihin. Tilastokeskuksen esittämin tavoin työssäkäyntitilasto ja yritysrekisterin tiedot perustuvat erilaisiin käsitteisiin. Tilastoista ilmeneviä tietoja ja tietojen oikeellisuutta ei siten voida verrata toisiinsa. Tilastokeskuksen lausumassaan esittämän perusteella työtuomioistuin katsoo, että työssäkäyntitilastosta on saatavissa edustavuuden arvioinnin kannalta luotettavin tieto kysymyksessä olevan alan työntekijöiden kokonaismäärästä. Tämän vuoksi edustavuusvertailussa voidaan työtuomioistuimen mielestä käyttää Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston 2003 tietojen pohjalta saatua lukua 6 900.

Työtuomioistuin on päätöksessään TT: 2003-72 hyväksynyt sen periaatteen, että edustavuusvertailua tehtäessä normaalisitovuuden piiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärä voidaan perustaa mahdollisimman uusiin tietoihin normaalisitovuuden piiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärästä, vaikka koko alan työntekijämäärää ei voitaisi selvittää samalta ajalta. Näin on katsottu perustelluksi menetellä sen vuoksi, että normaalisitovuuden piirissä olevien palkansaajien määrän muutos ei suoranaisesti riipu koko alan työntekijämäärän muutoksesta. Näin työtuomioistuin on katsonut voitavan menetellä myös valitusasiaa ratkaistaessa. Tämän vuoksi nyt esillä olevassa asiassa voidaan vertailua tehtäessä käyttää vastaajien ilmoittamaa normaalisitovuuden piiriin kuuluvien toimihenkilöiden lukumäärää 2 850.

Työehtosopimusta on työsopimuslain esitöiden mukaan pidettävä yleissitovana muun muassa silloin, kun työehtosopimuksen piiriin kuuluu noin puolet alan työntekijöistä. Verrattaessa tili- ja kirjanpitotoimistoissa työskentelevien tilitoimisto- ja taloushallintoalan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien henkilöiden lukumäärää alan kokonaistoimihenkilömäärään, ei edellä mainittu edellytys täyty, koska vain noin 41 prosenttia alalla työskentelevistä henkilöistä kuuluu mainitun työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Tili- ja kirjanpitotoimistoissa työskenteleviä tilitoimisto- ja taloushallintoalan toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta ei voida siten pitää soveltamisalallaan edustavana työehtosopimuksena.

Päätöslauselma

Työtuomioistuin hylkää valituksen.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Saloheimo, Kröger, Sutela ja Vertanen jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Päätös on yksimielinen.