Labour court dismissed claim that Sunday work premiums must be included in sick leave pay under collective agreement.

Kysymys siitä, oliko toimihenkilöllä, jonka työsuhteeseen sovellettiin kiinteistöpalvelualan toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta, oikeus sairausloma-ajalta maksettavan kuukausipalkan lisäksi työehtosopimuksen mukaiseen sunnuntaityökorvaukseen sairauslomaan sisältyneiltä työtuntijärjestelmässä työpäiviksi merkityiltä sunnuntaipäiviltä.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 3

KANTAJA

Toimihenkilöunioni TU ry, Helsinki

VASTAAJA

Kiinteistöpalvelut ry, Helsinki

KUULTAVA

ISS Palvelut Oy, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 1.11.2006

Pääkäsittely 5.12.2006

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Toimihenkilöunioni TU:n ja Kiinteistöpalvelut ry:n välillä ajaksi 1.6.2003 - 15.2.2005 solmitussa kiinteistöpalvelualan toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III TYÖAIKA

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 § Sunnuntaityö

1. Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorvauksena yksinkertainen palkka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

V POISSAOLOT

19 § Sairausajan palkka

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Sairausajan palkanmaksun edellytykset

4. Toimihenkilölle maksetaan säännöllisen työajan palkkaa luontoisetuineen, jos hän on sairauden tai tapaturman johdosta työkyvytön eikä ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella eikä ole työsopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajalta sairautta. Palkkaa maksetaan työpäiviltä, jotka sisältyvät alla mainittuihin jaksoihin seuraavasti:

Työsuhteen jatkuttua yhdenjaksoisesti....Palkallisen jakson pituus

vähintään 1 kk, mutta alle 1 v. ................28 kalenteripäivää

vähintään 1 v, mutta alle 5 v. ..................35 kalenteripäivää

vähintään 5 v. tai kauemmin....................90 kalenteripäivää

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Samansisältöiset määräykset ovat myös samojen osapuolten välillä ajaksi 16.2.2005 - 30.9.2007 solmitussa kiinteistöpalvelualan toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa.

KANNE

Vaatimukset

Toimihenkilöunioni TU on pyytänyt, että työtuomioistuin

vahvistaa, että ISS Palvelut Oy on menetellyt kiinteistöpalvelualan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen sairausajan palkkausta koskevien määräysten vastaisesti, kun se ei ole suorittanut toimihenkilötehtävässä työskentelevälle A:lle hänen sairauslomansa ajalta säännölliseen työaikaan luetuilta sunnuntaityöpäiviltä 13.2.2005 ja 27.2.2005 maksetun kuukausipalkan lisäksi myös työehtosopimuksen 12 §:ssä tarkoitettua sunnuntaityökorvausta,

velvoittaa ISS Palvelut Oy:n suorittamaan A:lle saamatta jääneet sunnuntaityökorvaukset yhteensä 211,20 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 28.2.2006 lukien ja

tuomitsee Kiinteistöpalvelut ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Toimihenkilöunioni TU on lisäksi vaatinut Kiinteistöpalvelut ry:n ja ISS Palvelut Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Toimihenkilöunioni TU:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

ISS Palvelut Oy:n palveluksessa olevan A:n säännöllinen työaika on joka toinen viikko tiistaista perjantaihin kahdeksan tuntia päivävuorossa. Joka toinen viikko A:n säännöllinen työaika on iltavuorossa maanantaista keskiviikkoon kello 15.30 - 22.30 sekä lauantaina ja sunnuntaina kello 15 - 22.30.

A oli ollut yhdenjaksoisesti jatkuneella sairauslomalla 19.12.2004 - 28.2.2005. Sairauslomajaksoon sisältyivät säännölliseksi työajaksi kuuluneet sunnuntaipäivät 19.12.2004, 1.1. ja 2.1.2005, 6.1., 16.1., 30.1., 13.2. ja 27.2.2005. Mainitut sunnuntaipäivät olivat olleet A:n työtuntijärjestelmän mukaisia työpäiviä siten, että hänen työaikansa olisi näinä päivinä ollut kello 15 - 22.30.

ISS Palvelut Oy oli suorittanut A:lle palkallisen sairausloman ajalta kuukausipalkan lisäksi sunnuntaityökorvaukset ajalta 19.12.2004 - 31.1.2005. Työnantaja ei ollut kuitenkaan suorittanut sunnuntaityökorvauksia 13.2. eikä 27.2.2005 työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä. Kummaltakin päivältä A:lta oli jäänyt saamatta 7,5 tunnin sekä 14,08 euron tuntipalkan mukaan laskettuna 105,60 euroa eli yhteensä 211,20 euroa.

A:n ja ISS Palvelut Oy:n edustajien välillä oli neuvoteltu A:n oikeudesta työehtosopimuksen 12 §:ssä tarkoitettuun sunnuntaityökorvaukseen edellä mainituilta päiviltä. Näissä neuvotteluissa tai myöskään liittojen välisissä neuvotteluissa ei päästy asiassa yksimielisyyteen.

Kiinteistöpalvelualan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 19 §:n sairausajan palkkamääräystä tuli tulkita sanamuodon ja vakiintuneen soveltamiskäytännön perusteella siten, että sairausajan palkkana tulee suoritettavaksi myös työehtosopimuksen 12 §:ssä tarkoitettu sunnuntaityökorvaus, mikäli toimihenkilön säännöllinen työaika olisi sisältänyt sunnuntaityötä sairausloman aikana.

Kiinteistöalan jäsenyrityksissä oli järjestäytyneisyydestä riippuen 1970-luvun alkupuolelta lähtien sovellettu joko runkosopimusta tai yleissopimusta. Sopimusten sairausajan palkkaa koskevissa määräyksissä oli todettu, että toimihenkilöllä on oikeus työkyvyttömyyden vallitessa saada palkkansa luontaisetuineen sen suuruisena, kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaikana ansainnut.

Runkosopimus ja yleissopimus oli eriytetty teollisuusalakohtaisiksi työehtosopimuksiksi 1995. Sopimusten asiasisältö sairausajan palkkausmääräysten osalta ei ollut muuttunut siitä, mitä se oli ollut jo runko- ja yleissopimuksissa. Vuonna 2003 voimaan tulleella työehtosopimuksella aiemmat KITA- ja KIPA-sopimukset oli yhdistetty. Erilliset teknisten toimihenkilöiden ja konttoritoimihenkilöiden sopimukset oli yhdistetty yhdeksi kiinteistöpalvelualan toimihenkilön tehtävät kattavaksi työehtosopimukseksi. Sopimusmääräyksen sisältö ei sairausajan palkkamääräyksen osalta ollut muuttunut. Sopimuksen syntymiseen ei ollut liittynyt keskustelua sisällön muuttamisesta eikä muutosesityksiä.

Sairausajan palkkamääräystä oli tulkittu vakiintuneesta ja riidattomasti siten, että sairausajan palkkaan luettiin ja sen yhteydessä maksettiin myös sunnuntaityökorvaus. Toimihenkilöunioni TU:n tiedossa ei ollut yhtään sopimuksen tulkinnasta syntynyttä erimielisyyttä.

Kiinteistöpalvelut ry oli asiasta käytyjen neuvottelujen aikana tukenut yhtiön menettelyä. Kiinteistöpalvelut ry oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa salliessaan yhtiön rikkoa työehtosopimuksen määräyksiä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimukseen

Kiinteistöpalvelut ry on vastauksessaan, johon ISS Palvelut Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kiinteistöpalvelut ry on lisäksi vaatinut Toimihenkilöunioni TU:n velvoittamista korvaamaan Kiinteistöpalvelut ry:n ja ISS-Palvelut Oy:n oikeudenkäyntikulut korkolain mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työsopimuslain 2 luvun 11 §:n mukaan työntekijällä on oikeus saada täysi palkkansa sairauspoissaolon ajalta. Työsopimuslaissa ei ole määritelty sitä, mitä ilmaisulla "täysi palkka" tarkoitetaan. Hallituksen esityksessä ei myöskään oteta kantaa siihen, miten ilmaisua tulisi tulkita. Sen sijaan oikeuskirjallisuudessa työsopimuslain säännöksen on katsottu tarkoittavan säännöllisen työajan palkkaa ilman olosuhteisiin perustuvia lisiä (esim. Kairinen, Koskinen, Nieminen ja Valkonen teoksessa Työoikeus sekä Mauri Saarinen teoksessa Työsuhdeasioiden käsikirja). Työsopimuslain mukaan ei sunnuntaityökorvauksia siten tullut maksaa sairausajan palkassa.

Kiinteistöpalvelualan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus 1.2.2003 - 15.2.2005 ei ollut syntynyt kahden entisen (KITA ja KIPA) työehtosopimuksen yhdistämisestä. Kiinteistöpalvelualan toimihenkilöille oli vuonna 2003 neuvoteltu kokonaan uusi työehtosopimus, jolla oli korvattu Suomen Kiinteistöliitto ry:n ja Suomen Kiinteistöyhteisöt ry:n (KITA) sekä Kiinteistöpalvelualat KIPA ry:n (KIPA) neuvottelemat työehtosopimukset kahden yhdistyksen yhdistymisen jälkeen. Vuonna 2003 oli neuvoteltu kokonaan uusi kiinteistöpalvelualan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus, joka oli laadittu selkokielelle. Malleina työnantajapuolella oli tuolloin pidetty muun muassa kaupan työehtosopimusta sekä majoitus- ja ravitsemisalan esimiesten työehtosopimusta.

Koska kiinteistöpalvelualan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen sanamuoto ei vastannut eikä sen ollut tarkoitettukaan vastaavan kumpaakaan aikaisempien työehtosopimusten sanamuodoista, määräysten tulkintaa ei tullut perustaa näiden aikaisempien sopimusten sanamuotoon vaan puhtaasti kiinteistöpalvelualan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen sanamuotoon ja neuvottelijoiden tarkoitukseen vuonna 2003.

Työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevassa määräyksessä tulisi olla erityinen maininta olosuhdelisien ottamisesta huomioon sairausajan palkassa, mikäli olisi ollut tarkoitus poiketa työsopimuslain säännöksistä. Mikäli sairausajan palkkaan olisi ollut tarkoitus lukea mukaan työaikalain mukaisia lisiä, olisi tästä tullut sopia erityisen selkeästi, koska tällainen määräys poikkesi yleisestä työehtosopimuskäytännöstä. Kiinteistöpalvelualan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen sanamuodosta ei voitu päätellä, että määräyksellä olisi ollut tarkoitus poiketa työsopimuslain säännöksistä eikä tällaisesta poikkeamisesta myöskään ollut sopimusneuvotteluissa puhuttu.

Kiinteistöpalvelualan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen mukaan toimihenkilöille maksetaan sairausajan palkkana säännöllisen työajan palkka luontoisetuineen. Ilmaisulla säännöllisen työajan palkka tarkoitettiin yleisesti työntekijän kanssa työsopimuksella sovittua perustunti- tai peruskuukausipalkkaa. Yleinen käytäntö alalla on ollut, että sunnuntaityökorvauksia ei maksettu sairausajan palkassa. Asiasta ei ollut aikaisemmin ollut erimielisyyttä liittojen välillä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko ISS Palvelut Oy kiinteistöpalvelualan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 19 §:n 4. kohdan mukaan velvollinen maksamaan palveluksessaan olevalle A:lle sairausloma-ajalta maksettavan kuukausipalkan lisäksi myös työehtosopimuksen 12 §:ssä tarkoitetun sunnuntaityökorvauksen A:n sairauslomaan sisältyneiltä sunnuntaipäiviltä 13.2. ja 27.2.2005, jotka ovat olleet A:n työtuntijärjestelmän mukaisia työpäiviä.

Työehtosopimusmääräysten tulkinnasta esitetty selvitys

Kiinteistöalalla sovellettujen työehtosopimusten sairausajan palkkamääräysten tulkinnasta työtuomioistuimessa on kuultu kantajan puolesta todistajina entistä työsuhdeasiainjohtajaa B:tä ja neuvottelupäällikkö C:tä sekä työnantajapuolen puolesta toimitusjohtaja D:tä ja entistä asiantuntijaa E:tä. Kantaja on lisäksi viitannut kirjallisena todisteena jättämiinsä eri työehtosopimusten sairausajan palkkamääräyksiin.

C on vuodesta 1977 alkaen ollut Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ry:n palveluksessa ja tämän jälkeen liittojen yhdistymisen myötä muodostetussa Toimihenkilöunioni TU:ssa. C:n mukaan yleissopimuksen sairausajan palkkamääräystä oli Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL:ssä tulkittu siten, että sairausajan palkkaan sisältyväksi on katsottu myös vuorotyölisät ja sunnuntaityökorvaukset, mikäli ne olisivat tulleet maksettaviksi toimihenkilön ollessa työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti. Sunnuntaityön tekeminen yleissopimuksen soveltamisalalla on ollut kuitenkin harvinaista, mutta asiaa kysyttäessä C:n tulkinta on ollut edellä esitetyn mukainen. C ei muistanut, että yleissopimuksen voimassaoloaikana työehtosopimusosapuolten välillä olisi keskusteltu sairausajan palkan määräytymiseen liittyvistä kysymyksistä.

C on edelleen kertonut, että Kiinteistöpalvelut ry:n vuonna 2002 tapahtuneen perustamisen jälkeen työehtosopimusosapuolten tavoitteena on ollut saada alalle yksi ainoa työehtosopimus tuolloin sovellettavina olleiden niin sanottuja KITA- ja KIPA-sopimusten tilalle. Uutta työehtosopimusta koskeneissa neuvotteluissa sairausajan palkkamääräyksen osalta keskustelua oli käyty ainoastaan siitä, määritelläänkö sairausajan palkanmaksujakso KITA-sopimuksen mukaisesti kalenteripäivinä vai KIPA-sopimuksen mukaisesti viikkoina. Neuvotteluissa oli päädytty kalenteripäivinä määriteltyyn jaksoon. Työsopimuslain sairausajan palkkaa koskevan säännöksen, kuten myöskään minkään palvelualan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen tulkinta ei ole ollut esillä uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa. Työehtosopimuksen tekstit ovat työnantajapuolen edustajien laatimia ja tekstit olivat olleet C:n kommentoitavina ennen työehtosopimuksen solmimista.

E, joka vuodesta 1974 alkaen on ollut silloisen Liiketyönantajain Keskusliitto LTK ry:n ja siihen kuuluvien eri palvelualojen työnantajaliittojen palveluksessa, on osallistunut kiinteistöpalvelualan toimihenkilöitä koskeneisiin työehtosopimusneuvotteluihin vuonna 2002. Tarkoituksena on ollut saada aikaan kahden työehtosopimuksen asemesta kokonaan uusi alan työehtosopimus. Palvelualalla työehtosopimuksen sairausajan palkkamääräyksiä on vakiintuneesti tulkittu siten, että sunnuntaityökorotukset ja olosuhdelisät eivät kuulu sairausajan palkkaan. Uuden työehtosopimuksen sanamuodolla säännöllisen työajan palkka on E:n mukaan ymmärretty normaalilta työajalta maksettavaa palkkaa ilman korotuksia. Tästä kirjauksesta ei ollut erikseen keskusteltu Toimihenkilöunioni TU:n neuvotteluedustajan kanssa. Työnantajapuolen tarkoituksena on ollut tehdä kiinteistöalalla palvelualan työnantajaliitoille ominainen työehtosopimus, minkä myös C oli ymmärtänyt.

Arviointi ja johtopäätökset

Työsopimuslain 2 luvun 11 §:n mukaan työntekijälle maksetaan sairausajan palkkana täysi palkka. Työsopimuslaissa tai myöskään asiaa koskevassa hallituksen esityksessä ei ole määritelty, mitä työsopimuslaissa täydellä palkalla ymmärretään. Työsopimuslain tulkintaa koskevassa oikeuskirjallisuudessa, johon työnantajapuoli on viitannut, on katsottu, että lain mukaiseen täyteen palkkaan eivät kuulu sunnuntaityö- tai muut sellaiset lisät, jotka perustuvat todelliseen työntekoon. Työehtosopimuksissa on kuitenkin saatettu laista poiketen sopia joidenkin lisien lukemisesta sairausajan palkkaan.

Kun nyt tulkittavana olevasta sairausajan palkkamääräyksestä sovittaessa osapuolten välillä ei ole keskusteltu aikaisempien työehtosopimusten vastaavan määräyksen tulkinnasta eikä sairausajan palkkamääräyksen sisällöstä muutoinkaan, tulkinnassa on lähdettävä työehtosopimuksen sanamuodosta. Ilmaisu "säännöllisen työajan palkka" voidaan perustellusti ymmärtää siten, että määräyksellä on tarkoitettu työaikalain ja työehtosopimuksen mukaiselta säännölliseltä työajalta maksettavaa palkkaa ilman todellisesta työnteosta riippuvia lisiä. Määräyksen sanamuodosta ei muutoinkaan ole saatavissa tukea sille, että määräystä tulisi tulkita toisin kuin työsopimuslain sairausajan palkkaa koskevaa säännöstä. Muun selvityksen puuttuessa työtuomioistuin katsoo työnantajapuolen esittämän tulkinnan paremmin vastaavan työehtosopimuksen sanamuodon mukaista tulkintaa. Näin ollen perusteita kanteessa esitettyjen vahvistus- ja muiden vaatimuksen hyväksymiselle ei ole.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin tulkinnanvarainen, että Toimihenkilöunioni TU:lla on ollut perusteltua aihetta tähän oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi Kiinteistöpalvelut ry ja ISS Palvelut Oy jutun voittaessaankin saavat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin mukaan pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Sutela, Vertanen ja Forsén jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.