Labor court allows severance for sales manager due to lack of suitable alternative job offer during restructuring.

Yhtiö oli tilauskannan vähentymisen vuoksi järjestänyt uudelleen organisaatiotaan, karsinut kustannuksiaan ja vähentänyt työvoimaa eri yksiköistään. Järjestelyt olivat ulottuneet myös yhtiön hydrometallurgian yksikköön, josta oli irtisanottu myyntipäällikkö. Irtisanomisen jälkeen yhtiöön oli palkattu kolme toimihenkilöä hydrometallurgian alan tehtäviin. Palkattujen toimenkuvista mikään ei ollut sellaisenaan vastannut myyntipäällikön aikaisemmin hoitamia tehtäviä. Myyntipäällikölle ei kuitenkaan ollut irtisanomisen yhteydessä tai irtisanomisaikana tarjottu mahdollisuutta sijoittua näihin tai muihinkaan tehtäviin yhtiössä.

Kun otettiin huomioon myyntipäällikön ikä ja 35 vuotta kestänyt työsuhde, asiassa katsottiin jääneen näyttämättä, ettei yhtiö olisi voinut tarjota myyntipäällikölle hänen koulutustaan, kokemustaan ja ammattitaitoaan vastaavaa työtä irtisanomisen vaihtoehtona. Yhtiöllä ei tästä syystä ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytettyä asiallista ja painavaa syytä myyntipäällikön työsopimuksen irtisanomiseen.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 26

KANTAJA

Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry, Helsinki

VASTAAJAT

Teknologiateollisuus ry; Helsinki

Outokumpu Technology Oy, Espoo

ASIA

Irtisanomissuojasopimuksen vastainen menettely

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 27.11.2006

Pääkäsittely 19.2.2007

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisjärjestöjen välisen vuosien 2005 - 2007 teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen osana noudatettavassa metalliteollisuuden ylempiä toimihenkilöitä koskevassa irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

III TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN JA YLEMMÄN TOIMIHENKILÖN LOMAUTTAMINEN TALOUDELLISISTA, TUOTANNOLLISISTA TAI TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UUDELLEEN- JÄRJESTELYISTÄ JOHTUVISTA SYISTÄ

10 §

Irtisanomisen perusteet

Irtisanomisen perusteet ovat työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ien (taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt) mukaiset.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot katsovat, että työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus koskee ensisijaisesti samalla työssäkäyntialueella tarjolla olevaa sellaista työtä, johon ylempi toimihenkilö voidaan tarkoituksenmukaisesti ja kohtuudella sijoittaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV KORVAUKSET

13 §

Korvaukset

Perusteen rikkominen

Työnantajan korvausvelvollisuus tämän sopimuksen mukaisten perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä ja työntekijän lomauttamisesta määräytyy seuraavasti:

Työsopimuksen irtisanominen (6 ja 10 §:t)

Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

KANNE

Vaatimukset

Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN on vaatinut, että työtuomioistuin

ensisijaisesti vahvistaa myyntipäällikkö A:n työsopimuksen irtisanomisen taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä tapahtuneen irtisanomissuojasopimuksen 10 §:n vastaisesti, ja

velvoittaa Outokumpu Technology Oy:n suorittamaan A:lle korvauksena irtisanomissuojasopimuksen 10 §:n vastaisesta taloudellis-tuotannollisesta irtisanomisesta irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n tarkoittamana korvauksena hänen 24 kuukauden palkkaansa vastaavan määrän yhteensä 109.128 euroa laillisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien, tai

toissijaisesti tuomitsee Outokumpu Technology Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestysmääräyksen tietensä rikkomisesta.

Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN on lisäksi vaatinut, että työtuomioistuin velvoittaa Outokumpu Technology Oy:n korvaamaan Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

A oli ollut Outokumpu Technology Oy:n palveluksessa vuodesta 1970 alkaen hydrometallurgian alan tehtävissä. Yhtiö irtisanoi 20.5.2005 A:n työsopimuksen päättymään 31.1.2006. Irtisanomisperusteeksi yhtiö ilmoitti tuotannolliset ja taloudelliset sekä toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt.

A:n aikaisemmin hoitamaa hydrometallurgisen kuparin valmistusteknologian myyntiä hoidetaan nykyään yrityksen hydrometallurgian yksikössä muun muassa talon ulkopuolelta uusina työntekijöinä palkattujen B:n ja C:n toimesta. B palkattiin syys-lokakuussa 2005 hydrometallurgian prosessiteknologian päällikkötehtävään, joka sisälsi samoja tehtäviä, joita A oli yhtiössä aiemmin tehnyt. C puolestaan palkattiin syys-lokakuussa 2005 hydrometallurgian myyntijohtajaksi. A oli muun muassa myyntipäällikkönä ollessaan tehnyt samankaltaisia tehtäviä, joten hän olisi ammattitaitonsa puolesta suoriutunut myös näistä myyntijohtajan tehtävistä ilman erillistä lisäkoulutusta. Yhtiö palkkasi myös ulkopuolelta 1.2.2006 D:n Outokumpu Research Oy:stä tekemään samoja hydrometallurgian myyntipäällikön tehtäviä, joita A oli työuransa aikana yhtiössä tehnyt.

A:n kanssa ei ollut käyty ennen irtisanomista minkäänlaisia keskusteluja hänen uudelleensijoittamismahdollisuuksistaan eikä hänelle ollut tarjottu ennen irtisanomista mahdollisuutta siirtyä näihin tehtäviin. Myöskään käydyissä yt-neuvotteluissa ei ollut hänen osaltaan käsitelty lainkaan uudelleensijoitus- ja koulutusmahdollisuuksia. Koska työnantaja oli palkannut yhtiön ulkopuolelta A:n irtisanomisen jälkeen samoihin tehtäviin C:n, B:n ja D:n, ei työnantajalla ollut taloudellis-tuotannollista perustetta irtisanoa A:n työsopimusta uudelleenjärjestelyn ja työn vähentymisen perusteella. Päin vastoin työnantaja oli lisännyt työvoimaa tehtäviin, joissa A oli aikaisemmin työskennellyt. Näin ollen A:n työtehtävät eivät olleet vähentyneet työsopimuslain 7 luvun 3 §:n tai työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla ja A:n työsopimuksen irtisanominen oli ollut perusteeton.

Mikäli työnantajalla katsottaisiin olleen perusteet työvoiman vähentämiseen yksiköstä, olisi A kuitenkin ammattitaitonsa ja kauan aikaa kestäneen työsuhteensa takia pitänyt jättää irtisanomatta ja kohdistaa irtisanominen vähemmän ammattitaitoa omaavaan henkilöön.

Korvausta korottavia seikkoja olivat A:n 35 vuotta kestänyt työsuhde, hänen ikänsä ja edelleen jatkuva työttömyytensä. Lisäksi korvausta korottavina seikkoina oli otettava huomioon työnantajan laiminlyönti selvittää A:n uudelleensijoittamismahdollisuudet sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet yleensä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry ja Outokumpu Technology Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä lisäksi Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n velvoittamista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Yhtiöllä oli ollut asiallinen ja painava syy A:n työsopimuksen irtisanomiseen. Yhtiön ja sen Espoon toimipisteen tilauskanta oli vähentynyt, projekteja oli toteutettu enemmän paikallisin voimavaroin, yhtiö oli joutunut karsimaan kustannuksia pitääkseen toiminnan kannattavana. Yhtiö oli lisäksi uudelleen järjestellyt organisaatiotaan. Uudelleenjärjestelyjen yhteydessä yhtiön service divisioona lopetettiin ja jaettiin kahteen aikaisempaan divisioonaan sekä perustettiin uusi divisioona base metals, jonka pääpaikka on Espoo. Yhtiön tarjolla oleva työ oli vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi taloudellisista, tuotannollisista ja toiminnan uudelleen järjestelyyn liittyvistä syistä. Työnantaja ei ollut rikkonut uudelleensijoitusvelvollisuuttaan. A:n ammattitaito, koulutus ja kielitaito eivät olleet riittäneet vapaina oleviin tehtäviin, joihin oli palkattu uusia työntekijöitä.

A oli työskennellyt yhtiössä hydrometallurgian sektorilla myyntifunktiossa myyntipäällikkönä. Hänen tehtävänään oli ollut koordinoida tarjottavan projektin tekninen osio sekä juridinen ja taloudellinen osio tarjoukseksi, käydä tarjousta koskevat sopimusneuvottelut sekä luovuttaa saatu projekti lopulta eteenpäin organisaatiossa. Hänen asiantuntemuksensa liittyi lähinnä uuttoteknologiaan, jota tarvittiin kuparin siirtämiseksi nesteestä toiseen. A:lla ei ollut niin syvällistä teknistä asiantuntemusta, että hän ilman teknisiä asiantuntijoita pystyisi keskustelemaan asiakkaiden kanssa projektista. Hänen tieto-taitonsa ei myöskään ollut riittävä projektien kokonaisvaltaiseen kehittämiseen asiakkaan johdon kanssa. Koulutukseltaan A oli opistoinsinööri.

B oli palkattu teknologiaryhmään uuttoteknologian tekniseksi asiantuntijaksi. Tehtävä oli edellyttänyt syvällistä teknistä tietoa sekä käytännön kokemusta teknologian soveltamisesta tehtaalla. Työtehtävä edellytti diplomi-insinöörin koulutusta. B:n tehtävät eivät olleet samoja kuin A:n tehtävät. A:lla ei olisi ollut mahdollisuuksia hoitaa tehtävää. Hänen tekninen tietämyksensä sekä koulutuksensa eivät olleet riittäviä. B:n täysin erilainen tehtävä oli teknologiavetoisessa ryhmässä ja tehtävän vaatimukset edellä kerrotun mukaisesti täysin erilaiset kuin aikaisemmin suunnitellut tehtävät.

C oli palkattu myyntijohtajaksi. Tehtävät eivät olleet millään tavoin samankaltaisia kuin A:n aikaisemmin hoitamat myyntipäällikön tehtävät. Tehtävä edellytti erittäin sujuvaa englanninkielen taitoa ja liiketoiminnan laaja-alaista ymmärrystä. Näitä taitoja A:lla ei ollut. Kyse oli selvästi vaativammasta tehtävästä kuin A:n lakkautettu tehtävä.

D oli palkattu myyntipäälliköksi myymään uutta sinkkiteknologiaa. Tehtävästä selviytyminen oli edellyttänyt syvällistä tuntemusta kyseisestä tekniikasta. A:lla tätä ei ollut ollut. D oli sen sijaan ollut kehittämässä kyseistä tekniikkaa Outokumpu Technology Oy:n tuolloisessa sisaryhtiössä Outokumpu Research Center Oy:ssä. Kyse ei ollut siten samoista tehtävistä, missä A oli toiminut.

Myöskään työvoiman vähentämisjärjestystä koskevia määräyksiä ei ollut rikottu A:ta irtisanottaessa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

A oli ollut Outokumpu Technology Oy:n palveluksessa vuodesta 1970 alkaen eri tehtävissä, viimeksi myyntipäällikkönä hydrometallurgian yksikössä. Yhtiö on 20.5.2005 irtisanonut A:n työsopimuksen päättymään 31.1.2006. Irtisanomisen perusteeksi yhtiö on ilmoittanut tuotannolliset sekä yrityksen toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt. A on ollut ainoa kysymyksessä olevasta yksiköstä irtisanottu.

Yhtiö on syys-lokakuussa 2005 palkannut hydrometallurgian yksikköön B:n asiantuntijaksi ja C:n myyntijohtajaksi. Yhtiö on edelleen 1.2.2006 palkannut yksikköön D:n myyntipäälliköksi.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko Outokumpu Technology Oy menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti palkatessaan B:n, C:n ja D:n edellä mainittuihin tehtäviin ja jättäessään tarjoamatta näitä töitä A:lle. Kanteessa vaaditaan toissijaisesti yhtiötä tuomittavaksi hyvityssakkoon työehtosopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan määräyksen rikkomisesta A:ta irtisanottaessa.

Todistelu

A:n työtehtävistä ja työsopimuksen irtisanomiseen johtaneista syistä työtuomioistuimessa on kuultu työnantajapuolelta todistajina divisioonanjohtaja E:tä, myyntijohtaja F:ää ja teknologiajohtaja G:tä. Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n puolesta todistelutarkoituksessa on kuultu A:ta itseään ja todistajina luottamushenkilö H:ta, teknologiajohtaja I:tä, senior process metallurgist J:tä ja projekti-insinööri K:ta. Kirjallisina todisteina asianosaiset ovat vedonneet valmisteluistunnon pöytäkirjasta ilmeneviin asiakirjoihin.

A:n työtehtävistä ja ammattitaidosta esitetty selvitys

Yhtiön antaman työtodistuksen ja A:n laatiman ansioluettelon mukaan A on viimeksi toiminut yhtiössä myyntipäällikkönä hydrometallurgian yksikössä päävastuualueenaan hydrometallurgisten prosessien markkinointi ja myynti. Tähän on kuulunut tarjousten valmistelu, sopimusten vastuuhenkilönä toimiminen, sopimusneuvotteluihin osallistuminen, myyntiprojektien toteuttamiseen osallistuminen, hydrometallurgisten tuotteiden kehittämistyöhön osallistuminen sekä näihin toimintoihin liittyvä raportointi ja budjetointi. Aikaisemmin hän oli toiminut yhtiössä muun muassa markkinointipäällikkönä, tuotepäällikkönä ja kupariyksikössä käyttöpäällikkönä. Koulutukseltaan A on prosessiteknologian insinööri. Asiakirjojen mukaan A on osallisena viidessätoista patenttiin johtaneessa hydrometallurgian työsuhdekeksinnössä.

A on työtuomioistuimessa kertonut toimineensa viimeiset 10-15 vuotta kuparin uuttoteknologiaan liittyvissä myyntitehtävissä. Tänä aikana kauppoja on tehty noin 150 miljoonan euron edestä A:n ollessa päämyyntivastuussa. A:n ja hänen esimiehensä F:n kertoman mukaan A:n tehtävänä oli koota tiimi, johon kuului 1-3 prosessiteknologian asiantuntijaa. Pääneuvottelijana A osallistui teknisen ratkaisun kehittämiseen, lisäsi siihen kaupalliset ehdot ja neuvotteli sopimukset. Myyntikohteita oli ympäri maailmaa, ennen muuta Chilessä ja Yhdysvaltain eteläisissä osavaltioissa.

Todistajat I, J ja K ovat kertoneet osallistuneensa teknisinä asiantuntijoina A:n johtamien myyntitiimien työhön. Todistajien mukaan A oli erinomainen myyntipäällikkö, joka pystyi nopeasti luomaan asiakkaaseen luottamukselliset suhteet. A johti neuvotteluja asiantuntijoiden hoitaessa tekniset yksityiskohdat. Kuitenkin myös A:lla oli myyntitehtävän vaatima riittävä teknologian tuntemus. Tiiminvetäjän tehtävä muotoutuu sen mukaan, painottuuko hänen asiantuntemuksensa teknologiaan vai myyntityöhön.

Tarjolla olevasta työstä esitetty selvitys

Myyntijohtaja F:n mukaan yhtiön Espoon toimipisteellä ei ollut vuonna 2005 riittävästi tilauskantaa. Yhtiön markkinatilanne ja asiakaskunta olivat muuttumassa ja ne aiheuttivat yhtiön toimintatapojen muutoksen. Yhtiö oli lisäksi uudelleen järjestellyt organisaatiotaan. A:lla ei ollut sellaista osaamista, että hän olisi suoriutunut yhtiöön palkattujen uusien työntekijöiden B:n, D:n ja C:n tehtävistä. A valittiin irtisanottavaksi, koska hänellä ei todistajan näkemyksen mukaan ollut uusissa tehtävissä vaadittavaa syvällistä teknologista asiantuntemusta tai kykyä rakentaa asiakkaille kokonaisia liiketoimintakonsepteja. A:n myyntitehtävien hoidossa ei sinänsä ollut ilmennyt virheitä tai puutteita.

F, E ja G ovat kertoneet, että B:tä palkattaessa yhtiö halusi palvelukseensa teknologian syvällistä teorian ja käytännön osaajaa. A:lla ei ollut riittävää teoreettista osaamista, koska kysymyksessä ei ollut myyntitehtävä vaan nimenomaan asiantuntijatehtävä. A ei ollut toiminut projekteissa teknologia-asiantuntijana. A:lla oli teknologian perusasioiden tuntemusta, mutta niissä hankkeissa, joissa hän oli myyntivastuullisena toiminut, työskenteli erikseen teknologia-asiantuntija. A:n teknisen osaamisen syvyys ei olisi riittänyt tähän tehtävään. B palkattiin tehtävään ilmastointialan konsulttiyrityksestä, mutta hänellä oli aikaisempaa uuttoteknologian tuntemusta Harjavallan tehtaalta. Tehtävä tuli täytettäväksi, kun J, joka sittemmin on palannut yhtiöön, oli syksyllä 2005 irtisanoutunut yhtiön palveluksesta. Työpaikkaa ei ollut lehdessä ilmoitettu haettavaksi. G oli keskustelussa E:n kanssa päätynyt siihen, ettei aiemmin irtisanotun A:n tilanne estänyt B:n palkkaamista.

H ja I ovat kertoneet, että B osallistuu yhtiössä myyntityöhön yhtenä tiimin asiantuntijana. Tiimityö on samalla tavalla kokonaisvaltaista kuin A:n aikana. Työskentelytavassa ja myyntitapahtumassa ei ollut tapahtunut muutoksia, vaikka käyttöön oli otettu uusia nimikkeitä kuten teknologiatiimi. A olisi kyennyt suoriutumaan niistä tehtävistä, joihin B palkattiin. Myös J:n mukaan A olisi opastuksen jälkeen kyennyt hyvin suoriutumaan niistä tehtävistä, joihin B palkattiin ja joita J itse oli aikaisemmin hoitanut. J oli antanut B:lekin opastusta uuteen tehtävään. A oli toiminut jo pitkään kyseisen teknologian parissa ja tunsi asiakaskunnan ja myytävät tuotteet. J:n mukaan yhtiössä oli paljonkin esimerkiksi projektin toteutuspuolen tehtäviä, jotka olisivat soveltuneet A:lle. Vaikka yhtiössä kokonaisuutena oli menossa huono jakso, uuttotekniikan hydrometallurgiassa oli käynnissä useita projekteja.

E ja G ovat kertoneet, että D palkattiin yhtiöön sinkkiteknologia-alan myyntipäälliköksi. D:llä oli syvällinen sinkkiteknologian teoreettinen osaaminen ja hän oli aiemmin ollut töissä yhtiön organisaation tutkimuslaitoksella Porissa.

J:n mukaan D oli otettu yhtiöön sinkkiteknologia-alan myyntipäälliköksi. A olisi suoriutunut näistä myyntipäällikön tehtävistä, koska hän oli ollut yhtiössä vastaavissa sinkkiteknologiaan liittyvissä tehtävissä aikaisemmin. Myyntiorganisaation toiminnassa ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia. Yhtiön tekninen tuki avustaa myyntipäällikköä ja tarvittaessa paikallinen edustaja osallistuu keskusteluihin asiakkaan kanssa. I:n mukaan D oli myyntityössä vielä kokematon.

E:n mukaan uuteen organisaatioon perustettiin myyntijohtajan vakanssi. Tehtävän luonteen vuoksi siihen päätettiin palkata ulkopuolinen henkilö hoitamaan laajoja kokonaisuuksia. Myyntijohtajaksi valittiin C, jonka alaisiksi tulivat hydrometallurgisen teknologian myyntipäälliköt. Tehtävä oli niin laaja ja vaativa, ettei A ollut voinut tulla kysymykseen. E ei ole toiminut A:n esimiehenä, mutta hänen käsityksensä mukaan A oli pienempien myyntiprojektien myyntipäällikkö. Myyntijohtajalla oli E:n arvion mukaan noin 30 prosenttia korkeampi palkkaus kuin myyntipäälliköllä.

H:n ja J:n mukaan C oli palkattu hydrometallurgian alueen myyntijohtajaksi, joka toimii myyntipäälliköiden esimiehenä. Myyntijohtajan tehtäviin kuuluu kuitenkin myös myyntityö eli osallistuminen myyntitapahtumaan. Tehtävää olisi voinut tarjota A:lle.

Ylempiä toimihenkilöitä yhteistoimintaneuvotteluissa edustanut luottamusmies H on kertonut, ettei neuvotteluissa ilmoitettu henkilöstön edustajille irtisanottavien nimiä. Irtisanomisten kerrottiin kohdistuvan tasaisesti eri yksiköihin. A:n kertoman mukaan yhtiö ilmoitti sisäisessä sähköpostissa keväällä 2005, että yhtiö aikoi vähentää henkilökuntaansa taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä. Irtisanomisen yhteydessä työnantaja ei tarjonnut A:lle uusia työtehtäviä. Mistään uudelleen sijoittamisesta ei tuolloin edes keskusteltu. Myös F on kertonut, ettei A:han oltu yhteydessä yksikössä avoimina olevista tehtävistä.

Arviointi ja johtopäätökset

Irtisanomissuojasopimuksen 10 §:n mukaan irtisanomisen perusteet määräytyvät työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:n mukaisesti. Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin saman luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Saman pykälän 2 momentin mukaan työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.

Esitetyn selvityksen mukaan Outokumpu Technology Oy on tilauskannan vähentymisen vuoksi järjestänyt uudelleen organisaatiotaan, karsinut kustannuksia ja vähentänyt työvoimaa eri yksiköistään. Järjestelyt ovat ulottuneet myös yhtiön hydrometallurgian yksikköön, josta on irtisanottu myyntipäällikkönä toiminut A. Hydrometallurgian myynnin toimintatapa on selvityksen mukaan säilynyt A:n irtisanomisen jälkeen yhtiössä pääosin entisen kaltaisena. Myyntiä hoidetaan tiimeissä, joiden kokoonpanossa on edustettuna teknologinen ja myyntityön asiantuntemus.

Yhtiöön on A:n irtisanomisen jälkeen palkattu myyntijohtajaksi ja hydrometallurgian myyntipäälliköiden esimieheksi C. Hänen asemansa ja työtehtävänsä ovat poikenneet A:n tehtävästä. Näin ollen C:n palkkaaminen ei sinällään osoita, ettei työnantajalla olisi ollut irtisanomissuojasopimuksen mukaisia perusteita päättää A:n työsuhde. Myyntijohtajan uuden vakanssin perustaminen kuitenkin osoittaa, että hydrometallurgian alan myyntityölle on yhtiössä ollut jatkuvaa tarvetta.

A:n irtisanomisaikana yhtiö on ottanut palvelukseensa B:n hydrometallurgian asiantuntijan tehtävään. B:n asiantuntemus on painottunut kuparin uuttoteknologiaan eli niihin tuotteisiin, joiden myyntityö puolestaan on ollut A:n päätehtävänä. Heti irtisanomisajan päätyttyä yhtiö on ottanut D:n hydrometallurgian myyntipäälliköksi eli nimikkeeltään samaan tehtävään jota A oli hoitanut. D:n tehtävänä on kuitenkin ollut sinkkiteknolgian alan myynti.

Asiassa on esitetty selvitys A:n pitkäaikaisesta ja monipuolisesta kokemuksesta ja menestyksellisestä toiminnasta hydrometallurgian alan tehtävissä. A on ollut ennen muuta myyntityön ammattilainen, mutta hän on perehtynyt myös uuttoteknologian kysymyksiin. Kuparin uuttoteknologian ohella A on aikaisemmin työskennellyt myös muihin metalleihin liittyvissä, kuten sinkkiteknologian alan tehtävissä.

Esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, ettei yhtiö olisi voinut tarjota A:lle hänen koulutustaan, kokemustaan ja ammattitaitoaan vastaavaa työtä irtisanomisen vaihtoehtona. Yhtiöllä ei tästä syystä ole ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytettyä asiallista ja painavaa syytä A:n työsopimuksen irtisanomiseen.

Koska irtisanominen on todettu irtisanomissuojasopimuksen nojalla perusteettomaksi ja kantajan ensisijainen kanneperuste on siten hyväksytty, työtuomioistuimen ei ota kantaa toissijaiseen kanneperusteeseen eli työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan määräyksen rikkomiseen.

Korvausvelvollisuus

Kun työnantaja on päättänyt A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen 10 §:n vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n mukaan korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti. Huomioon on tällöin otettava muun muassa työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansionmenetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

A:n työsuhde oli irtisanomiseen mennessä jatkunut yli 35 vuotta. Hän oli 58 vuoden ikäinen ja on edelleen työttömänä työnhakijana. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin arvioi kohtuullisen korvauksen määräksi noin kuudentoista kuukauden palkkaa vastaavat 72.700 euroa.

A:lle on esitetyn selvityksen mukaan maksettu työttömyysturvalain mukaista ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa työsuhteen päättymisen jälkeiseltä ajalta 13.4.2006 - 4.3.2007 yhteensä 18.712,21 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta 72.700 eurosta on vähennettävä 75 prosenttia hänelle edellä mainitulta ajalta maksetusta työttömyyspäivärahasta eli 14.034,16 euroa. Näin ollen A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 58.665,84 euroa. Outokumpu Technology Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn määrän 14.034,16 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.

Oikeudenkäyntikulut

Outokumpu Technology Oy on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 11.076 euroa. Määrää ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Outokumpu Technology Oy on menetellyt irtisanomissuojasopimuksen 10 §:n vastaisesti irtisanoessaan A:n työsopimuksen taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä.

Outokumpu Technology Oy velvoitetaan irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n nojalla suorittamaan A:lle korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 58.665,84 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 10.7.2006 lukien.

Outokumpu Technology Oy velvoitetaan maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle (Nordea 200138-483595) korvauksesta vähennetty rahamäärä 14.034,16 euroa ja mainitulle summalle viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Outokumpu Technology Oy velvoitetaan korvaamaan Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n oikeudenkäyntikulut 11.076 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Suviranta, Virtanen, Niskanen, Ahokas ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.