TT:2007-22 · Työtuomioistuin

Kysymys siitä, oliko suomalaisen yhtiön palveluksessa Ruotsissa metsurina työskennelleen työntekijän työsuhteeseen sovellettava metsäalan työntekijäsopimusta vai toimihenkilösopimusta.

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 22

KUULTAVAT

Maaseudun Työnantajaliitto ry, Helsinki

Metsähallitus

Metsäteollisuus ry, Helsinki

Yksityismetsätalouden Työnantajat ry, Helsinki

Puu- ja erityisalojen liitto ry, Helsinki

METO - Metsäalan Asiantuntijat ry, Helsinki

ASIA

Heinolan käräjäoikeuden lausuntopyyntö työntekijän palkkaetuja koskevassa asiassa (A / Lusto Oy)

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 7.2.2007

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Maaseudun Työnantajaliiton, Metsähallituksen, Metsäteollisuus ry:n ja Yksityismetsätalouden Työnantajat ry:n sekä Puu- ja erityisalojen liiton välillä ajaksi 16.2.2005 - 30.9.2007 tehdyssä metsäalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

1 §

Sopimuksen soveltamisala

1 Sopimuksen määräyksiä sovelletaan Maaseudun Työnantajaliiton, Metsäteollisuus ry:n, Yksityismetsätalouden Työnantajien jäsenten ja Metsähallituksen palveluksessa puutavaran valmistuksessa, metsänhoito- ja metsänparannustöissä, muissa metsätöissä, uittotöissä sekä näihin liittyvissä töissä työskentelevien työntekijäin työolosuhteisiin.

4 §

Palkkamääräykset

Vaativuusryhmittely

3 Monipuolista ja hyvää ammattitaitoa sekä erittäin suurta vastuuta vaativa työ normaalilla kuormituksella tai vaativuusryhmä 2:n työ kuormitukseltaan raskaana.

5 Kun tason 3 työhön liittyy tehtäviä, joihin tarvittava erikoisammattitaito edellyttää monipuolista jatkokoulutusta tai kurssitusta. Nämä tehtävät vaikuttavat myös muiden työntekijöiden tai alihankkijoiden työsuoritukseen tai asiakassuhteisiin.

Metsäteollisuus ry:n ja METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n välillä ajaksi 16.2.2005 - 30.9.2007 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

1 §

SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

1 Sopimus sitoo sopijaosapuolia Metsäteollisuus ry:tä ja METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:tä.

2 Sopimuksen määräyksiä sovelletaan Metsäteollisuus ry:n jäsenten sekä heidän palveluksessaan olevien METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n toimipaikkaosastojen ja/tai heidän alueyhdistysten jäseninä olevien metsäalan toimihenkilöiden välisiin työsuhteisiin.

3 Metsäalan toimihenkilöllä tarkoitetaan tässä sopimuksessa henkilöä, joka metsäalan koulutuksen tai toimen edellyttämän tietopuolisen ja käytännöllisen pätevyyden omaavana toimii jäljempänä määritellyissä tehtävissä eli

a) henkilöä, joka työsopimussuhteensa perusteella toimii työnantajan edustajana metsä- ja uittoalan työntekijöihin nähden ja joka työnantajalle kuuluvaa oikeutta ja valtaa käyttäen jakaa, johtaa, valvoo ja tarkkailee työtä ottamatta säännöllisesti osaa itse työhön ja osallistumatta työntekijäin urakka-ansioihin

b) henkilöä, joka välittömästi johtamatta työntekijäin työtä suunnittelee, ohjaa ja tarkastaa alaansa kuuluvia toimenpiteitä tai edustaa työnantajaa metsäkaupoissa tai puutavaran kaupoissa, vaihdoissa, vastaanotoissa tai luovutuksissa sekä henkilöä, joka työskentelee metsäalan teknillisissä, koulutus-, suunnittelu- tai neuvontatehtävissä

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

Vaatimukset

A on vaatinut, että Heinolan käräjäoikeus velvoittaa Lusto Oy:n suorittamaan hänelle muun ohella päivärahoja ajalta 1.6. - 23.6.2005, loma-ajan korvausta ajalta 1.5. - 30.6.2005 ja työajan lyhennyskorvausta kanteessa mainitut määrät korkoineen.

Perusteet

A oli työskennellyt yhtiön palveluksessa Ruotsissa työsopimuslain mukaisessa määräaikaisessa työsuhteessa 14.3.2005 lukien siten, että työnteko oli tosiasiallisesti päättynyt 28.6.2005. Hän toimi tuntipalkkaisena metsurina vappuun 2005 asti. Työsuhteeseen sovellettiin metsäalan työehtosopimusta.

A:n työsopimuksen suullisen muutoksen mukaisesti hän toimi vapusta 2005 lähtien 1 800 euron kuukausipalkalla työnjohtaja-asiantuntijatehtävissä. Tähän työsuhteeseen olisi pitänyt soveltaa Metsäteollisuus ry:n ja METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n työehtosopimusta. Yhtiö ei ollut maksanut A:lle työsuhteeseen sovellettavan yleissitovan työehtosopimuksen mukaisia päivärahoja, loma-ajan korvausta ja työajan lyhennyskorvausta. Kun yhtiö ei ollut huomautuksesta huolimatta suorittanut saataviaan, oli sen maksettava odotusajan palkkaa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Lusto Oy on kiistänyt kanteen ja vaatinut A:n velvoittamista korvaamaan Lusto Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

A:lla ei ollut palkkasaatavia yhtiöltä. Yhtiö palkkasi A:n Ruotsiin yhtiön palvelukseen metsurin tehtäviin, joihin sovelletaan metsäalan työehtosopimusta. Toukokuun alusta 2005 lukien hänen työtehtävänsä muuttuivat työehtosopimuksen 4 §:n 3. vaativuusryhmän tehtävistä 5. ryhmän tehtäviin ja hänen palkkansa muutettiin 18 euron tuntipalkasta 1 800 euron kuukausipalkkaan. A:lla ei ollut työnjohtovastuuta eikä hän ollut tehnyt työnjohtajan töitä. Missään vaiheessa ei ollut tehty uutta työsopimusta eikä muutettu sovellettua työsopimusta muutoin kuin sopimalla Ruotsissa hänen siirtymisestään kuukausipalkkaiseksi. A:n työtehtävät eivät olleet Metsäteollisuus ry:n ja METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n työehtosopimuksen 1 §:n 3 kohdan mukaiset.

A:han sovellettavan metsäalan työehtosopimuksen mukaan hänellä ei ollut oikeutta päivärahaan. Myöskään yhtiön ja A:n välisessä kirjallisessa työsopimuksessa ei ollut sovittu maksettavaksi palkan lisäksi verovapaata päivärahaa. Työsopimuksessa oli vain sovittu, että ulkomaan päivärahaa vastaava osuus palkasta siihen sisältyvänä maksetaan Sisä-Suomen veroviraston hyväksymänä verovapaana etuutena.

Kun metsäalan työehtosopimuksen vaatimustaso 5:n mukaan A:n päiväpalkka oli 78,76 euroa ja kun työsopimuksen mukaan palkkaan sisältyi verottomana etuutena Ruotsin päivärahan osuus 62 euroa eli 1 860 euroa kuukaudessa, A:lle ei jäänyt lainkaan maksettavaksi verotettavaa tuloa tai erikseen maksettavaa ulkomaan päivärahaa. Mikäli vastoin yhtiön käsitystä katsottaisiin, että yhtiön ja A:n työsuhteeseen sovellettaisiin Metsäteollisuus ry:n ja METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n välistä työehtosopimusta, päivärahan maksuvelvollisuutta ei ollut, koska A:n muutettujen työtehtävien sopimispaikka eli palkkauspaikka oli Ruotsi ja työnantajan osoittama toimipiste asunto Ruotsissa. Metsäalan työehtosopimuksen mukaan kuukausipalkkaiselle työntekijälle ei makseta lainkaan työajan lyhentämiskorvausta.

A:n työtehtävät kuukausipalkkaisena metsurina Ruotissa touko-kesäkuussa 2005 olivat seuraavat. Hän oli ollut työhön osallistuva etumies eli 5. palkkaluokan metsuri. Hänen tehtävänään oli ollut tukea omalla panoksellaan metsureiden työtä. Yksityiskohtaisina tehtävinä hänellä oli ollut merkitä myrskytuhoalue ilmakuvien ja karttojen perusteella maastoon nauhoilla eli rajata alueet sekä selvittää ja merkitä ajourat metsässä eri tuhokohteiden välillä. Tuhot olivat pisteittäisiä. A ei puhunut ruotsia.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Maaseudun Työnantajaliitolle, Metsähallitukselle, Metsäteollisuus ry:lle, Yksityismetsätalouden Työnantajat ry:lle sekä Puu- ja erityisalojen liitolle ja METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Metsäteollisuus ry, jonka lausuntoon Maaseudun Työnantajaliitto on yhtynyt, on lausunnossaan esittänyt seuraavaa:

Lausunto

Kuvatun kaltaisissa työtehtävissä Suomessa työskentelevään työntekijään tulee soveltaa yleissitovaksi 29.8.2002 vahvistettua metsäalan työehtosopimusta. Yleissitovan työehtosopimuksen kansainvälinen sovellettavuus määräytyy lainvalinnan kautta, joten siihen asiaan emme anna lausuntoa.

Perustelut

Metsäalan työehtosopimuksen soveltaminen

Käräjäoikeuden kertoelmaan sisältyvän tehtäväkuvauksen perusteella arvioituna A on ollut työntekijänä työhön osaa ottavan etumiehen asemessa. Hän ei ole toiminut työntekijöiden palkoista vastuullisena tilittäjänä eikä edustanut työnantajaansa puutavaran kaupoissa, vaihdoissa ja vastaanotoissa allekirjoittamalla näitä koskevia sopimuksia.

A on työssään pitänyt yhteyttä puun myyjiin tai heidän edustajiinsa ja raportoinut työtuloksista puut vastaanottavalle yhtiölle. Tämän perusteella hänen työtehtävänsä kuuluu 5. vaativuusryhmään (Metsäalan palkkauskoulutusaineisto XIV painos kohta 2.2). Yleissitovaksi 5.3.2002 vahvistettu Metsä-Meto työehtosopimus ei tule sovellettavaksi A:n työsuhteeseen.

Yrittäjien polttoaine- ja korjaushuoltotoimenpiteiden järjesteleminen kuuluu itsenäisen yrittäjän hoitamiin tehtäviin, ei Metsäalan tai Metsä-Meto työehtosopimuksen mukaisiin tehtäviin.

Metsäalan työehtosopimuksen vaativuusryhmä 5:n mukainen vähimmäispalkka 14.3.2005 - 28.6.2006 oli 75,90 €/pv eli 1 631,85 €/kk. Henkilökohtainen palkanosa 2-20 % tulee arvioida viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Kun A:n työsuhde ei kestänyt kolmea kuukautta, työnantajalla ei ollut velvollisuutta arvioida ja ottaa käyttöön henkilökohtaista palkanosaa. A:lle maksettu 1 800 €/kk palkka ylittää metsäalan työehtosopimuksen 5. vaativuusryhmän mukaisen palkan.

Kansainvälinen ulottuvuus

Metsäalan ja Metsä-Meto työehtosopimuksia sovelletaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla yleissitovina. Kumpaankaan työehtosopimukseen ei ole kirjattu rajoitusta kansainväliseen sovellettavuuteen. Työehtosopimusta sovelletaan ulkomaantyössä, jos työsuhteeseen sovelletaan Suomen työsopimuslakia. Lainvalintaan tässä lausunnossa ei oteta kantaa.

Päiväraha

Metsäalan työehtosopimuksen mukaan työntekijälle ei makseta päivärahaa. Kaukana vakinaisesta asuinpaikastaan asuvalle maksetaan työehtosopimuksen 6.2 §:n mukaista ylläpitokorvausta 10,72 €/yöpymisvuorokausi ja kotonakäynnin korvausta enintään 49,89 €/kerta.

Metsä-Meto työehtosopimuksen mukaan toimihenkilölle tulee maksaa 6 §:n 2 kohdan mukainen vähimmäispalkka. Tämän lisäksi maksettavien ulkomaan päivärahojen osalta työehtosopimuksen 9 §:n 12 kohdan mukaan noudatetaan verohallituksen päätöstä.

Kummassakaan sopimuksessa ei ole kielletty verottoman päivärahan sisällyttämistä palkkaan, jos työehtosopimuksen vähimmäisehdot (palkka ja päiväraha) täyttyvät. Käytännössä tällaisia järjestelyjä ei käytetä verotukseen liittyvien ongelmien takia.

Metsähallitus on lausunnossaan esittänyt seuraavaa:

Metsähallitus yhtyy Metsäteollisuus ry:n asiassa antamaan lausuntoon ja sen perusteluihin ja katsoo, että lausuntopyynnössä kuvatun kaltaisissa työtehtävissä Suomessa työskentelevään työntekijään tulee soveltaa yleissitovaksi 29.8.2002 vahvistettua metsäalan työehtosopimusta. Yleissitovan työehtosopimuksen kansainvälinen sovellettavuus määräytyy lainvalinnan kautta, joten siihen asiaan emme anna lausuntoa.

Yksityismetsätalouden Työnantajat ry on lausunnossaan esittänyt seuraavaa:

Lausuntopyynnössä kuvatun kaltaisessa työtehtävässä työskentelevään työntekijään tulee soveltaa yleissitovaksi 29.8.2002 vahvistettua metsäalan työehtosopimusta.

Yhdymme Metsäteollisuus ry:n perusteluihin metsäalan työehtosopimuksen soveltamisesta, Metsä-Meto työehtosopimuksesta, kansainvälisestä ulottuvuudesta sekä päivärahamääräyksestä.

Puu- ja erityisalojen liitto on lausunnossaan esittänyt seuraavaa:

Metsäalan työehtosopimuksen 1 §:n mukaan sopimuksen määräyksiä sovelletaan "...puutavaran valmistuksessa, metsänhoito- ja metsänparannustöissä, muissa metsätöissä, uittotöissä sekä näihin liittyvissä töissä työskentelevien työntekijäin työsuhteisiin."

Mainitun työehtosopimuksen määräyksiä ei sovelleta työntekijään, joka on esimiesasemassa, eikä myöskään työnjohtotehtävissä olevaan.

Kun otetaan huomioon kanteen perusteissa oleva selostus A:n työtehtävistä 1.5.2005 lukien, hänen tehtävänsä eivät kokonaisuutena arvioiden kuulu metsäalan työehtosopimuksen soveltamisen piiriin. Selostuksessa olevia työtehtäviä kuuluu myöskin metsäalan työehtosopimuksen soveltamisen piiriin, pois lukien työnjohdolle tyypillisesti kuuluvat valvontatehtävät.

Mainittakoon, että myöskään metsäalan työehtosopimuksen palkkausta koskevat vähimmäisehdot eivät salli päivärahojen sisällyttämistä palkkaan. Metsäalan työehtosopimuksen mukaan työkohtainen 5 vaativuusryhmän päiväpalkan suuruus on, kuten kanteen kiistäjä väittää 78,76 euroa. Työkohtainen palkka on työstä maksettavaa veroennakonpidätyksen alaista palkkaa, eikä sillä ole mitään tekemistä päivärahojen kanssa.

METO - Metsäalan Asiantuntijat ry on lausunnossaan esittänyt seuraavaa:

A:n ja Lusto Oy:n väliseen työsuhteeseen sovellettavana työehtosopimuksena 1.5.2005 lukien tulee kyseeseen joko metsäalan työehtosopimus tai Metsäteollisuus ry:n ja METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n välinen työehtosopimus. Muut sopimukset eivät käsityksemme mukaan voi tulla sovellettavaksi.

Ratkaisevaa soveltamisessa on A:n työtehtävät. Osapuolten kuvaus tehtävien sisällöstä on ristiriitainen. Lusto Oy:n kuvaus tehtävistä viittaa ns. työntekijätasoiseen tehtävään, jolloin sovellettavaksi tulisi metsäalan työehtosopimus. Vastaavasti A:n selvitys työtehtävistä, erityisesti metsurien valvontatehtävä sekä yhteydenpidosta huolehtiminen puita vastaanottavaan yhtiöön, viittaavat työnantajan edustajana toimimiseen ja esimiesasemaan metsureihin nähden. Tällöin sovellettavaksi tulisi Metsäteollisuus ry:n ja METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n välinen työehtosopimus.

Työehtosopimuksen soveltamisessa ei näkemyksemme mukaan tässä tapauksessa ole merkitystä sillä, onko sopimus solmittu Suomessa vai Ruotsissa. Työnantajana toiminut Lusto Oy on tulkintamme mukaan tunnustanut A:lle ns. lähetetyn työntekijän aseman jo 14.3.2005 tehdyllä työsopimuksella soveltaen metsäalan työehtosopimusta ja suomalaista työlainsäädäntöä.

Em. viitaten näkemyksemme mukaan sopimuksen soveltamisen kannalta merkitystä ei ole myöskään sillä seikalla, missä maassa sopimuksen muuttamisesta on sovittu.

Metsäteollisuus ry:n ja METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n sopimuksen mukaan A:lla on oikeus päivärahaan sopimuksenmukaisen kuukausipalkan lisäksi.

METO - Metsäalan Asiantuntijat ry katsoo A:n työtehtävistään antamaan selvitykseen perustuen hänen kuuluneen Metsäteollisuus ry:n ja METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n välisen voimassa olevan työehtosopimuksen soveltamisen piiriin mainitun sopimuksen 1 §:n 3. kohdan tarkoittamalla tavalla.

Katsomme, että mainitun sopimuksen 6 §:n 2. kohdan mukaisesti A:lla olisi oikeus palkkaryhmä III:n (välitön esimiestaso) mukaiseen 2 162 euroa/kk kuukausipalkkaan vähennettynä kyseisen pykälän 4. Kohdan mukaisesti enintään 20 %:lla ja olisi siten vähintään 1 729,60 euroa/kk.

Em. kuukausipalkan lisäksi A:lla on oikeus sopimuksen 9 §:n 18. kohdan mukaiseen ulkomaan päivärahaan, jossa noudatettavaksi tulee verohallituksen päätös vuodelta 2005 verosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten korvausten perusteista ja määristä. Työajan lyhentäminen määräytyy kyseisen sopimuksen 11 §:n ja vuosiloma kyseisen sopimuksen 13 §:n mukaisesti.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Perustelut

Lusto Oy:n palveluksessa Ruotsissa metsurina 14.3.2005 lukien työskennellyt A on käräjäoikeudessa vaatinut yhtiön velvoittamista suorittamaan Metsäteollisuus ry:n ja METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n välisen työehtosopimuksen määräyksiin perustettuja palkkasaatavia työtehtävien muutoksesta 1.5.2005 lukien. Lusto Oy on kiistänyt vaatimukset katsoen, ettei A:n työtehtävien muutos ollut muuttanut sovellettavaa työehtosopimusta, joka on ollut metsäalan työehtosopimus.

Metsäalan työehtosopimus on vahvistettu yleissitovaksi 29.8.2002 ja Metsäteollisuus ry:n ja METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n välinen työehtosopimus 5.3.2002.

Mainittuihin työehtosopimuksiin osalliset työnantaja- ja työntekijäliitot ovat antaneet asian johdosta työtuomioistuimelle edellä selostetut kirjalliset lausumansa. Lausuntoasian suullisessa valmisteluistunnossa liitot ovat päätyneet yhteisiin suuntaviivoihin, joiden mukaisesti A:n työhön 1.5.2005 lukien sovellettava työehtosopimus olisi ratkaistava, kun käräjäoikeudessa on vastaanotettu tarvittava näyttö. Asiassa tähän asti kertynyttä selvitystä liitot ovat arvioineet jossakin määrin eri painotuksin siten kuin kirjallisista lausumista ilmenee.

Osallisliittojen kannanottojen mukaisesti myös työtuomioistuin katsoo, että A:n työhön sovellettava työehtosopimus voi määräytyä ensinnäkin sen mukaan, onko A ollut metsurien työtä johtavan esimiehen asemassa vai pääosin suorittavaa työtä tekevä metsuri. Metsätalousinsinöörin koulutuksen saaneena hän voisi sinänsä kuulua Metsäteollisuus ry:n ja METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n välisen työehtosopimuksen piiriin, jos hän lisäksi on toiminut työnantajan edustajana metsä- ja uittoalan työntekijöihin nähden. Tällainen toimihenkilö käyttää työnantajalle kuuluvaa oikeutta ja valtaa eli jakaa, johtaa, valvoo ja tarkkailee työtä ottamatta säännöllisesti osaa itse työhön ja osallistumatta työntekijäin urakka-ansioihin (työehtosopimuksen 1 §:n 3 kohdan a-kohta). Toisena vaihtoehtona olisi katsoa A metsäalan työehtosopimuksen alaista metsurin työtä tekeväksi henkilöksi, jollaisella voi olla myös toisten metsureiden ja työnantajan välistä yhteydenpitoa hoitavan etumiehen tehtävä.

Jutussa on toistaiseksi esitetty ristiriitaisia väitteitä A:n työnjohdollisten tehtävien laadusta ja määrästä. Epäselvyyttä on esimerkiksi siitä, onko A valvonut muiden metsurien työtä ja kuinka pitkiä aikoja vakituinen työnjohto ollut työmaalta poissa. Työtuomioistuin katsoo, että käräjäoikeudessa esitettävää näyttöä kokonaisuudessaan arvioitaessa yksittäisten työnjohdollisten tehtävien ehkä lyhytaikainen hoito ei vielä perusta asianomaiselle työnantajan edustajan asemaa. Vastaavasti suorittavaan metsurintyöhön osallistuminen puoltaa metsäalan työehtosopimuksen soveltamista.

Käräjäoikeuden tiedustelemista muista seikoista työtuomioistuin toteaa seuraavaa. Työtuomioistuimessa kuultavina olleet Metsäteollisuus ry:n ja METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n välisen työehtosopimuksen osallisliitot ovat olleet yhtä mieltä siitä, että päivärahaa on työehtosopimuksen perusteella maksettava vähimmäispalkan lisäksi, jos sen edellytykset muuten täyttyvät. Työtuomioistuin voi yhtyä tähän kannanottoon. Mikäli A:lla on ollut vakituinen asunto Suomessa, hänellä on tämän edellytyksen puolesta ollut oikeus ulkomaan päivärahaan työehtosopimuksen 9 §:n 12 kohdan nojalla.

Metsäteollisuus ry:n ja METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n välisessä työehtosopimuksessa ei sopimukseen osallisten mukaan ole määräystä, jonka nojalla sopimuksen soveltaminen ulkomailla tehtävään työhön riippuisi työntekijän asemapaikasta, palkkauspaikasta tai muusta sellaisesta perusteesta. Kun työehtosopimuksessa lisäksi on nimenomaisia määräyksiä ulkomaan päivärahoista, osapuolten voidaan katsoa tarkoittaneen työehtosopimuksen soveltuvan myös ulkomaankomennuksella tehtyyn työhön. Siten työtuomioistuin katsoo, ettei ole estettä soveltaa työehtosopimusta A:n Ruotsissa tekemään työhön, mikäli työ muutoin on kuulunut sopimuksen soveltamispiiriin.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, H. Rautiainen, Virtanen, Vertanen ja Ahokas jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Lausunto on yksimielinen.