Labor court dismisses union claim that employee entitled to maternity pay when maternity leave starts during parental leave.

Työehtosopimusmääräystä oli tulkittava vakiintuneen ja kummankin osapuolen tiedossa olleen soveltamiskäytännön mukaisesti.

Toimihenkilön äitiysvapaa oli alkanut kesken palkattoman hoitovapaan. Poissaolon katsottu aikaprioriteettiperiaatteen mukaisesti johtuneen hoitovapaasta, jolloin työnantajalla ei ollut palkanmaksuvelvollisuutta siltä ajalta kun hoitovapaa jatkui äitiysvapaan aikana.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 16

KANTAJA

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry, Helsinki

VASTAAJA

Tietoalojen liitto ry, Helsinki

KUULTAVA

Fujitsu Services Oy, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 26.10.2006

Pääkäsittely 16.1.2007

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 10.2.2005 allekirjoitetussa tietotekniikan palvelualaa koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 POISSAOLOT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

18 § PERHEVAPAAT

1. Erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, adoptio- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaan. Työnantajalla on oikeus saada työntekijälle samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen äitiysraha taikka maksettua palkkaa vastaava osa siitä.

2. Työnantaja maksaa naispuoliselle työntekijälle lakimääräisen synnytysloman yhteydessä palkan kolmelta kuukaudelta. Edellytyksenä on, että työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään viisi kuukautta ennen synnytystä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa tietotekniikan palvelualaa koskevan työehtosopimuksen 18 §:n 1 ja 2 kohtien oikeaksi tulkinnaksi, että naispuolisella työntekijällä, jonka työsuhde on yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään viisi kuukautta ennen synnytystä, on oikeus saada työnantajalta palkka työsopimuslaissa ja sairausvakuutuslaissa tarkoitetun lakimääräisen äitiysvapaan kolmen ensimmäisen kuukauden ajalta siinäkin tapauksessa, että synnytysloma alkaa hoitovapaan kestäessä,

vahvistaa Tietoalojen liiton laiminlyöneen työehtosopimuslain 9 §:ssä säädetyn valvontavelvollisuutensa jättämällä huolehtimatta siitä, että Fujitsu Services Oy olisi maksanut A:lle äitiysvapaa-ajan palkan,

velvoittaa Fujitsu Services Oy:n suorittamaan A:lle äitiysvapaa-ajan palkkaa 22.8. ja 21.11.2005 väliseltä ajalta 2 880,20 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 1.12.2005 lukien,

tuomitsee Tietoalojen liiton työehtosopimuslain 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Tietoalojen liiton korvaamaan Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

A oli ollut Fujitsu Services Oy:n ja sen edeltäjän palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa yhdenjaksoisesti 26.3.2001 lukien. Hän oli 11.5.2004 jäänyt ensimmäiselle äitiysvapaalle, jonka jälkeinen vanhempainloma päättyi 21.3.2005. A ilmoitti 11.1.2005 työnantajalle jäävänsä vanhempainloman päättymisen jälkeen hoitovapaalle 24.5.2007 saakka.

Saatuaan tietää uudesta raskaudestaan A ilmoitti työnantajalle 11.5.2005 aloittavansa uuden, lakisääteisen äitiysvapaansa 22.8.2005. Samassa yhteydessä A pyysi, että työnantaja maksaisi hänelle tämän johdosta työehtosopimuksen mukaisen palkan kolmelta kuukaudelta. Yhtiö oli aikaprioriteettiperiaatteen perusteella kieltäytynyt maksamasta A:n saatavaa, koska hoitovapaa alkoi ennen uutta äitiyslomaa. Palkanmaksuvelvollisuus määräytyi työnantajan mukaan ensisijaisen poissaoloperusteen mukaan. Kun hoitovapaan ajalta ei makseta palkkaa, A:lla ei työnantajan näkemyksen mukaan ollut oikeutta myöskään työehtosopimuksen mukaiseen riidanalaiseen palkkaan.

Työehtosopimuksen 18 §:n 1 ja 2 kohtien määräykset olivat sanamuotonsa puolesta täysin selviä. Riidanalaisessa määräyksessä ei asetettu synnytysloman yhteydessä maksettavan palkan maksamiselle mitään muuta edellytystä kuin se, että työntekijän työsuhde oli ennen synnytystä jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään viisi kuukautta. Merkityksetöntä oli näin ollen, oliko työntekijä ennen synnytystä ollut lakimääräisellä perhevapaalla. Jos sopimusosapuolet olisivat tarkoittaneet asettaa palkan maksamiselle edellä kuvatun edellytyksen, se olisi luonnollisesti kirjattu työehtosopimukseen.

Asiaa arvioitaessa oli lisäksi olennaista, että määräyksissä viitattiin työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaiseen, lakimääräiseen synnytyslomaan. Tuo lainsäädäntö oli ollut voimassa vuodesta 1985. Työehtosopimuksen riidanalaiset määräykset puolestaan olivat olleet asiallisesti samanlaisina voimassa 28.10.1986 allekirjoitetusta työehtosopimuksesta lukien ilman, että vastaajapuolen väittämää tulkintaa olisi siihen kirjattu tai sellaisesta olisi missään vaiheessa neuvoteltu. Tämän vuoksi määräyksiä oli välttämättä tulkittava niiden sanamuodon mukaisesti. Synnytyslomakäsite vastasi tuolloin voimassa ollut lain terminologiaa, joka on myöhemmin muutettu äitiysvapaaksi ilman, että työehtosopimukseen olisi tehty vastaavaa, pelkästään terminologista muutosta.

Huomioon ottaen työtuomioistuimen aikaisemmat tuomiot TT 1990-49 ja TT 1997-27 työnantajaliiton olisi tullut ryhtyä toimiin sen turvaamiseksi, että yhtiö suorittaa A:lle hänen saatavansa. Kun työnantajaliitto ei ollut näin menetellyt, se oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa asiassa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Tietoalojen liitto on vastauksessaan, johon Fujitsu Services Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Tietoalojen liitto on lisäksi vaatinut Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:n velvoittamista korvaamaan Tietoalojen liiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen 18 §:n 1 ja 2 kohtien oikea tulkinta oli se, että äitiysloman ajalta maksettava kolmen kuukauden palkka maksetaan äitiysloman toistuessa vain silloin, kun työntekijä oli ollut työssä ennen kuin uusi äitiysloma alkoi. A oli ollut sovitun mukaisesti hoitovapaalla koko sen ajan, jolta kanteessa vaadittiin palkan maksamista. Hoitovapaata ei voida keskeyttää uuden äitiysloman vuoksi.

Työnantajaliitto oli tulkinnut työehtosopimuksen sisältöä edellä kerrotun mukaisesti jo 20 vuotta. Asia oli neuvotteluissa jäänyt erimieliseksi ja se oli todettu työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa 16.5.1989. Toimihenkilöliitto ei ollut esittänyt työnantajaliitolle vaatimuksia asiassa ennen kuluvaa vuotta 2006. Näin ollen työnantajaliitto ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan asiassa.

Hoitovapaasäännösten laajennettua asia oli ollut esillä sopijapuolten välillä, mutta neuvottelut olivat päättyneet siihen, että osapuolet olivat olleet asiasta eri mieltä. Yhtä mieltä sopijapuolet olivat puolestaan olleet siitä, että määräyksellä oli alunperin tarkoitettu ensimmäistä synnytyslomaa työstä poisjäännin jälkeen. Työnantajaliitto oli ollut tulkinnassaan johdonmukainen. Tulkinta on ollut myös toimihenkilöliiton tiedossa, mutta toimihenkilöliitto ei ollut asiaan virallisesti reagoinut. Mikäli toimihenkilöliitto olisi toiminut johdonmukaisesti, liitto olisi vienyt asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi jo vuonna 1989. Työnantajaliitto vetosi kantansa tueksi työtuomioistuimen tuomioihin TT 1988-166, TT 1993-104 ja TT 2001-21.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko A:lla työehtosopimuksen mukaan oikeus synnytysloma-ajan palkkaan siltä ajalta, kun hänen uusi äitiysvapaansa on mennyt päällekkäin aiemmin alkaneen hoitovapaan kanssa.

Todistelu

Työtuomioistuimessa on kuultu kantajan puolelta todistajina toimihenkilöliiton entistä puheenjohtajaa B:tä, toimihenkilöliiton entistä asiamiestä C:tä ja toimihenkilöliiton entistä luottamusmiestä, projektipäällikkö D:tä. Vastaajien nimeäminä todistajina on kuultu työmarkkinajohtaja E:tä, Fujitsu Services Oy:n henkilöstöpäällikköä F:ää, TietoEnator Oyj:n henkilöstöpäällikköä G:tä ja Luja-Yhtiöt Oy:n henkilöstöpäällikköä H:ta. Työnantajapuoli on viitannut kirjallisena todisteena LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto ry:n ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ry:n välillä 16.5.1989 allekirjoitettuun pöytäkirjaan.

B ja C ovat työtuomioistuimessa kertoneet, että työehtosopimuksen riidanalaisen määräyksen sanamuodon mukaan synnytysloma-ajan palkan maksamisen ainoana edellytyksenä on työsuhteen yhdenjaksoinen jatkuminen vähintään viisi kuukautta ennen synnytystä. Työsopimuslain muututtua hoitovapaan osalta otettiin sopimusmääräys esille vuoden 1989 työehtosopimusneuvotteluissa. Toimihenkilöpuoli ehdotti neuvotteluissa, että sopimusmääräystä muutettaisiin siten, että synnytysloma-ajan palkka maksetaan myös hoitovapaalta synnytyslomalle jäätäessä. Työnantajapuolen mielestä synnytysloma-ajan palkkaa ei kuitenkaan tuossa tilanteeessa tullut maksaa. Koska osapuolilla oli erilaiset kannat asiassa, niin sopimusmääräystä ei muutettu. Asiantila kirjattiin 16.5.1989 allekirjoitettuun pöytäkirjaan.

E:n mukaan uudistettaessa työehtosopimusta vuonna 1989 oli työehtosopimusneuvotteluissa ollut esillä tilanne, jossa toimihenkilö oli jäänyt uudelle äitiyslomalle suoraan hoitovapaalta. Työnantajapuolen kanta oli ollut, ettei riidanalaisessa tilanteessa tullut maksaa äitiysloma-ajan palkkaa. Asianosaisliitot olivat jääneet erimielisiksi äitiysloma-ajan palkanmaksusta ja sen vuoksi jättäneet muuttamatta määräyksen sanamuodon. Työnantajaliitto oli aina tulkinnut ja ohjeistanut asian oman kantansa mukaisesti. Tapauksia on alalla tullut esille silloin tällöin eikä toimihenkilöille ole niissä maksettu äitiysloma-ajan palkkaa.

G:n mukaan TietoEnator Oyj:ssä on ollut useita tapauksia, joissa toimihenkilö oli siirtynyt uudelle äitiyslomalle suoraan hoitovapaalta. Työnantajaliiton ohjeiden mukaisesti yhtiö ei ollut tuolloin maksanut toimihenkilöille hoitovapaan ajalta äitiysloma-ajan palkkaa.

Arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen 18 §:n 2 kohdan mukaan työnantaja maksaa lakimääräisen synnytysloman yhteydessä palkan kolmelta kuukaudelta. Palkanmaksun edellytyksenä on määräyksen mukaan työsuhteen yhdenjaksoinen jatkuminen vähintään viisi kuukautta ennen synnytystä.

Hoitovapaasäännösten laajennuttua on työehtosopimusosapuolten välisissä neuvotteluissa toukokuussa 1989 ollut todistajien kertomin tavoin esillä, miten määräystä tulee soveltaa tilanteessa, jossa toimihenkilö on jäänyt uudelle äitiyslomalle suoraan hoitovapaalta. Koska asia oli neuvotteluissa jäänyt erimieliseksi, osalliset olivat päättäneet olla muuttamatta työehtosopimusmääräyksen sanamuotoa ja tulkintaerimielisyys oli kirjattu työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan.

Jutussa esitetyn selvityksen mukaan määräystä on vuodesta 1989 lähtien sovellettu alalla työnantajapuolen ohjeistuksen mukaisesti.

Vastaajapuoli on kantansa tueksi viitannut työtuomioistuimen Lahden raastuvanoikeudelle antamaan lausuntoon TT 1993-104. Lahden raastuvanoikeudessa oli vuonna 1992 tullut vireille kanne, jossa nyt kysymyksessä olevan työehtosopimuksen soveltamispiirissä ollut atk-suunnittelija oli vaatinut työehtosopimukseen vedoten palkkaa äitiysloman ajalta. Hän oli ollut lomautettuna ennen äitiysloman alkamista. Työtuomioistuin lausunnossaan katsoi, että aikaprioriteettiperiaatteen mukaisesti, josta työtuomioistuimella ei tuon asian yhteydessä esitetyn selvityksen perusteella ollut syytä poiketa, työnantajalla ei ollut palkanmaksuvelvollisuutta siinä tapauksessa, että työntekijä on synnytysloman alkaessa ollut lomautettuna, vaikka työsuhde olisi jatkunut yhtäjaksoisesti työehtosopimuksessa mainitun ajan.

Lausunnon kohteena ollut tapaus ei tosiseikastoltaan vastaa nyt käsiteltävänä olevaa tapausta, joten lausunnossa esitetty ei suoraan ole sovellettavissa ratkaistaessa nyt esillä olevaa kannetta.

Työtuomioistuin on useita kertoja joutunut tulkitsemaan eri alojen työehtosopimusten äitiysloma-ajan palkkamääräyksiä myös nyt kysymyksessä olevaa vastaavassa tilanteessa. Aikaprioriteettiperiaatteen soveltamiseen työtuomioistuin on päätynyt silloin, kun sopimusta on selvitetty käytännössä sovelletun mainitun periaatteen mukaisesti yhteisesti hyväksytyksi katsottavalla tavalla (TT 1997-23). Toisaalta silloin, kun tällaista käytäntöä ei ole näytetty syntyneen, määräystä on tulkittu sen sanamuotoa vastaavalla tavalla niin, että työntekijän jäädessä äitiyslomalle suoraan hoitovapaalta hänellä on ollut oikeus sopimuksen mukaiseen äitiysloma-ajan palkkaan. (TT 1997-27, TT 1999-23 ja TT 1999-24)

Tässä tapauksessa sopijapuolet ovat vuonna 1989 yhdessä todenneet ja kirjanneet olevansa eri mieltä riidanalaisen sopimusmääräyksen tulkinnasta silloin, kun työntekijä jää hoitovapaalta äitiysvapaalle palaamatta välillä työhön. Käytännössä sopimusta on näytetty tämän jälkeen sovelletun työnantajan omaksuman tulkinnan mukaisesti. Tätä soveltamiskäytäntöä ei ole riitautettu eikä vastakkaisesta soveltamiskäytännöstä ole esitetty selvitystä. Vakiintuneeksi näytetty ja kummankin osapuolen tiedossa ollut soveltamiskäytäntö on näin muodostunut sopijapuolten yhteiseksi sopimustulkinnaksi.

Edellä lausutun perusteella työtuomioistuin katsoo, että hoitovapaalla olevan toimihenkilön jäädessä hoitovapaan kestäessä äitiyslomalle, on poissaolon aikaprioriteettisäännön mukaisesti katsottava johtuvan hoitovapaasta, jolloin työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta siltä ajalta kuin hoitovapaa jatkuu. A:lla ei siten ole oikeutta kanteessa vaadittuun palkkaan äitiysvapaan ajalta. Kun Fujitsu Services Oy ei ole palkanmaksusta kieltäytyessään menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti, myöskään Tietoalojen Liitto ei ole laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Tietoalojen Liiton ja Fujitsu Services Oy:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Ottaen huomioon asian laatu, sen hoidon edellyttämät toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen määräksi 800 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO velvoitetaan korvaamaan Tietoalojen Liiton ja Fujitsu Services Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 800 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Suviranta, Virtanen, Niskanen, Vertanen ja Ahokas jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.