Labor court dismissed union claim that employees retained personal pay component after job transfer under collective agreement.

Yhtiö oli lakkauttanut numeropalvelukeskuksensa, ja siellä työskennelleille toimihenkilöille oli tarjottu irtisanomisten vaihtoehtona mahdollisuutta siirtyä työhön yhtiön toiseen yksikköön. Siirtyneiden toimihenkilöiden kanssa tehdyissä uusissa työsopimuksissa oli palkaksi sovittu heidän aikaisemman vaativuusryhmänsä mukainen peruspalkka.

Uudet asiakaspalvelutehtävät poikkesivat toimihenkilöiden aikaisemmista työtehtävistä. Työehtosopimuksen mukaan toimihenkilön palkkaus ja tarvittaessa myös työsopimus voitiin tarkistaa työtehtävien muuttuessa pysyvästi. Kanteessa tarkoitetuilla toimihenkilöillä ei ollut työehtosopimukseen perustuvaa oikeutta saada uudessa työssä heille aikaisemmin maksetun suuruista henkilökohtaista palkanosaa peruspalkan lisäksi. Tehdyillä työsopimuksilla ei ollut rikottu työehtosopimusta, eikä myöskään työnantajaliitto ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 13

KANTAJA

Toimihenkilöunioni TU ry, Helsinki

VASTAAJAT

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry, Helsinki

TeliaSonera Finland Oyj, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 24.10.2006

Pääkäsittely 20.12.2006

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Muiden ohella Työnantajaliitto Allianssi TLA ry:n (nykyisin Tieto- ja tekniikka-alojen työantajaliitto TIKLI ry) ja Tietoliikenneliitto TLL ry:n (nykyisin Toimihenkilöunioni TU ry) välisen Sonera-konserniin kuuluvia jäsenyrityksiä koskevan 26.1.2000 allekirjoitetun työehtosopimuksen palkkaliitteessä on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Palkkaperusteet

1. Työntekijän palkka muodostuu tehtäväosasta eli peruspalkasta, mahdollisesta henkilöosasta ja erillisistä lisistä.

2. Peruspalkat perustuvat tehtävien vaativuuden mukaiseen ryhmittelyyn. Tehtävien vaativuuden määrittämiseksi on osapuolten välillä yhteisesti sovittu perustoimet ja määritelty niiden vaativuus. Työntekijöiden tehtävien vaativuudet arvioidaan yhtenäisten perusteiden mukaan tukeutuen perustoimiin.

Työntekijän peruspalkka määräytyy sen vaativuusryhmän perusteella, johon hänen tehtäväkokonaisuutensa kuuluu.

3. Työntekijälle voidaan maksaa peruspalkkaa korkeampaa palkkaa toiminnan tuloksellisuuden ja laadun, ammattitaidon sekä kehityskyvyn ja aloitteellisuuden perusteella, sekä esimiesasemassa olevalle työntekijälle myös esimiestaidon perusteella.

4. Kun työntekijän tehtävät muuttuvat pysyvästi tai pitempiaikaisesti, selvitetään uusien tehtävien vaativuusryhmä ja työntekijän henkilökohtaisen palkkauksen tarkistaminen. Tarvittaessa tarkistetaan myös työsopimus.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Toimihenkilöunioni TU on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että TeliaSonera Finland Oyj:n palveluksessa olevilla A:lla, B:llä, C:llä, D:llä, E:llä, F:llä, G:llä, H:lla, I:llä, J:llä, K:lla, L:llä, M:llä, N:llä ja O:lla on ollut oikeus saada työehtosopimuksen mukainen henkilökohtainen palkanosa myös 1.11.2000 jälkeen heidän siirryttyään TeliaSonera Finland Oyj:n palveluksessa Sonera Info Communications -yksikön Vaasan numeropalvelukeskuksesta Mobile Service -yksikön asiakaspalveluun,

vahvistaa TeliaSonera Finland Oyj:n menetelleen työehtosopimuksen palkkaliitteen 2 §:n vastaisesti sen poistaessa koko siirtyvältä henkilöstöllä palkan henkilöosan kokonaisuudessaan,

tuomitsee TeliaSonera Finland Oyj:n työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon ja

tuomitsee Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLIn hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Toimihenkilöunioni TU on lisäksi vaatinut Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLIn ja TeliaSonera Finland Oyj:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Toimihenkilöunioni TU:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua siitä, kun työtuomioistuimen tuomio on annettu.

Perusteet

A, B, C, D, E, F, G, H, I, J, K, L, M, N ja O olivat alkuvuonna 2000 työskennelleet TeliaSonera Finland Oyj:n Sonera Info Communications (jäljempänä SIC) -yksikössä Vaasan numeropalvelukeskuksessa asiakaspalvelussa. SIC oli ollut vuonna 2000 lakkauttamassa Vaasan numeropalvelukeskusta ja samanaikaisesti TeliaSonera Finland Oyj:n Mobile Service -yksikkö (jäljempänä MOS) oli tarvinnut lisää henkilöstöä Vaasan yksikköönsä.

SIC ja MOS -yksiköt olivat 23.2.2000 päivätyllä keskinäisellä sopimuksella sopineet Vaasan numeropalvelukeskuksen vakinaisen henkilöstön eli 26 henkilön siirrosta SIC -yksiköstä MOS -yksikön asiakaspalveluun 1.4.2000 alkaen ilman paluuoikeutta SIC:iin. Sopimuksen mukaan SIC oli maksanut henkilöstön palkat 31.10.2000 asti niin sanotulta koulutusajalta. Yksiköiden keskinäisen sopimuksen mukaan MOS oli tehnyt 1.11.2000 alkaen jokaiselle uudet työsopimukset tehtävien vaativuuksien mukaan. Yksiköiden keskinäisessä sopimuksessa oli lisäksi sovittu siitä, että ne henkilöt, jotka halusivat siirtyä SIC -yksikön sisällä toiseen numeropalvelukeskukseen, eivät siirtyisi MOS -yksikköön 1.4.2000.

Henkilöstölle 23.3.2000 pidetyssä yt-tilaisuudessa oli selvitetty, että henkilöstöllä oli mahdollisuus siirtyä MOS:n asiakaspalveluun 1.4.2000 lukien ilman paluuoikeutta SIC -yksikköön ja että siirtyminen tapahtuu viimeistään 15.5.2000. Yt-tilaisuudessa oli selvitetty, että SIC -yksikkö maksaa vakinaisten henkilöiden palkat 31.10.2000 saakka. Yt-tilaisuudessa oli myös ilmoitettu, että työnantaja käsitteli siirtymisestä kieltäytymistä työstä kieltäytymisenä, joka olisi irtisanomisen peruste.

Kysymyksessä olevat henkilöt olivat toimineet asiakasneuvojan tehtävässä ennen siirtoa ja toimivat edelleen asiakasneuvojan tehtävässä yksikkösiirron jälkeen. Molemmissa tehtävissä työehtosopimuksen mukainen palkkaryhmä oli määritelty vaativuusryhmään D00 kuuluvaksi. Yksikkösiirron yhteydessä H ja O olivat siirtyneet mainitun vaativuusryhmän mukaisista tehtävistä yhtä vaativuusryhmää alempiin tehtäviin eli vaativuusryhmän C00 mukaisiin tehtäviin. Siirron yhteydessä kaikilta henkilöiltä oli poistettu palkan henkilöosa ja maksettu pelkästään kyseisen vaativuusryhmän mukainen peruspalkka.

Työnantajalla ei ollut työehtosopimusten määräysten mukaan tehtäväsiirron perusteella oikeutta poistaa kultakin siirretyltä henkilöltä palkkauksesta henkilöosaa. Henkilöosan tuli säilyä ennallaan, jos kysymys oli siirtymisestä saman vaativuusryhmän tehtävään. Solmiessaan uudet työsopimukset toimihenkilöt eivät olleet hyväksyneet sitä, että henkilöosa oli poistettu. Työsopimukset olivat tältä osin työehtosopimuksen vastaisia. Toimihenkilöt olivat allekirjoittaneet työsopimukset, koska he olivat halunneet säilyttää työpaikkansa. Siirtyvillä henkilöillä oli useiden vuosien ja joillakin jopa kymmenien vuosien kokemus asiakaspalvelutyöstä. Menettelyllä työnantajayhtiö oli mitätöinyt täysin henkilöstön kokemuksen ja ammattitaidon.

SIC ja MOS -yksiköiden pääluottamusmiehet olivat lokakuussa 2000 työnantajan kanssa käymissään neuvotteluissa ilmoittaneet, että he eivät henkilöstön edustajina hyväksyneet työnantajan menettelyä poistaa sisäisten siirtojen yhteydessä henkilöstöltä palkkauksen henkilöosa. Liittotason 7.11.2005 päättyneissä erimielisyysneuvotteluissa ei ollut päästy asiassa yksimielisyyteen.

Työnantajapuolelta oli erimielisyysneuvottelujen yhteydessä vedottu siihen, että MOS -yksikön asiakaspalvelussa työtehtävät ja niissä käytettävät tietojärjestelmät olivat erilaisia kuin SIC -yksikön asiakaspalvelussa. Työnantajapuolelta oli myös vedottu siihen, että siirrettävät henkilöt piti kouluttaa uusiin tehtäviin. Asiakaspalvelutehtävissä siirtyminen tehtävästä toiseen kuului työn luonteeseen ja tavanomaista oli opetella uusiin, jatkuvasti muuttuviin asiasisältöihin. Henkilöiden koulutettavuus kuvasi heidän perusammattitaitoaan ja kykyään eli tekijöitä, joiden perusteella palkan henkilöosa määriteltiin.

TeliaSonera Finland Oyj oli menetellyt työehtosopimuksen palkkaliitteen 2 §:n vastaisesti poistaessa yksikkösiirron yhteydessä siirrettyjen henkilöiden palkkaukseen kuuluvan niin sanotun henkilöosan. Menettelyllään yhtiö oli tietensä rikkonut työehtosopimusta.

Tieto- ja tekniikka-alan työnantajaliitto TIKLIn olisi tullut viimeistään liittoneuvottelujen yhteydessä havaita työantajan menetelleen työehtosopimusmääräysten vastaisesti ja ohjeistaa yhtiötä palauttamaan henkilöille poistettu henkilöosa. Laiminlyödessään menetellä tällä tavoin oli työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ja TeliaSonera Finland Oyj ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ja TeliaSonera Finland Oyj ovat lisäksi vaatineet Toimihenkilöunioni TU:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Koska kanteessa tarkoitettujen yksiköstä toiseen siirtyneiden henkilöiden kohdalla kysymys oli ollut uusista tehtävistä, oli henkilöille jouduttu järjestämään erityistä koulutusta ja perehdyttämistä. Henkilöt olivat pystyneet aloittamaan uuden työnsä ohjatusti yksinkertaisimmista tehtävistä siten, että he olivat vasta noin vuoden kuluttua pystyneet täysipainoiseen työskentelyyn. Kouluttaminen ja perehdyttäminen uusiin tehtäviin oli aloitettu keväällä 2000 numeropalvelukeskuksen lakattua. Numeropalvelutehtäviin kouluttaminen ja perehdyttäminen kesti vain seitsemän päivää. Numeropalvelussa työnteko oli rutiininomaista, kun sen sijaan uusissa tehtävissä syntyi jatkuvasti uusia haasteellisia tilanteita. Kanteessa mainitut henkilöt olivat kuuluneet kuitenkin organisatorisesti edelleen SIC -yksikköön, joka oli huolehtinut muun muassa heidän työn johdosta ja palkan maksusta.

Työnantaja oli solminut kanteessa tarkoitettujen henkilöiden kanssa MOS -yksikössä työskentelyä koskevat työsopimukset siten, että henkilöt olivat aloittaneet uusissa tehtävissä 1.11.2000. Työsopimuksissa ei ollut sovittu henkilökohtaisen palkanosan maksamisesta. Työsopimusten solmimiseen ja toisenlaisiin tehtäviin siirtymiseen ei työntekijöillä ollut ollut mitään velvollisuutta.

Työehtosopimuksen palkkaliitteen 2 §:n 4. kohdassa tarkoitettu henkilökohtaisen palkkauksen tarkistus tarkoitti myös sitä, että henkilökohtainen palkanosa voi poistua uuden tehtävän alkaessa.

Kanteessa mainitut henkilöt olivat toimineet erilaisissa tehtävissä ennen vuoden 2000 marraskuuta, joten myös heidän tuolloinen henkilökohtainen palkanosansa oli muodostunut eri perusteilla. Se seikka, että henkilö oli ollut numeropalvelussa asiakaspalvelutehtävissä, ei velvoittanut käsittelemään häntä uusissa tehtävissä eri tavalla kuin henkilöä, joka oli palkattu esimerkiksi kaupanalan asiakaspalvelutehtävistä työskentelemään TeliaSonera Finland Oyj:n MOS -yksikköön. Numeropalvelusta siirtyville henkilöille työehdot palkkauksen osalta oli sovittu samantasoisiksi kuin yksikössä jo työskentelevillä noin 200 henkilöllä. MOS -yksikön kysymyksessä olevien tehtävien vaativuus ja sisältö huomioon ottaen kanteessa tarkoitetuilla henkilöillä ei ollut sellaista osaamista tai kokemusta, joka olisi työehtosopimuksen mukaan oikeuttanut heidät henkilökohtaiseen palkanosaan.

Koska työnantajayhtiö oli menetellyt asiassa työehtosopimuksen mukaisesti, ei myöskään työnantajaliitto ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko Sonera Oy:n SIC-yksikön lakkautetussa Vaasan numeropalvelukeskuksessa asiakaspalvelutehtävissä työskennelleillä ja uuden työsopimuksen perusteella MOS -yksikköön siirtyneillä toimihenkilöillä oikeus heille aikaisemmassa työtehtävässä maksettuun henkilökohtaiseen palkanosaan myös 1.11.2000 jälkeen.

Todistelu

Kantajan puolesta todistajina on kuultu pääluottamusmies P:tä, projektiassistentti Q:ta ja palveluneuvoja R:ää sekä todistelutarkoituksessa opiskelija E:tä. Työnantajapuolen nimeäminä todistajina asiassa on kuultu asiakaspalvelupäällikkö S:ää, johtaja T:tä, kehityspäällikkö U:ta ja asiamies V:tä.

Kantaja on viitannut kirjallisina todisteina valmisteluistunnosta laaditusta pöytäkirjasta ilmeneviin asiakirjoihin ja työnantajapuoli jättämiinsä toimihenkilöiden kanssa solmittuihin uusiin työsopimuksiin.

Työehtosopimusmääräysten tulkinnasta esitetty selvitys

P on toiminut toimihenkilöiden pääluottamusmiehenä 19 vuoden ajan, mistä ajasta hän on viimeiset kuusi vuotta toiminut Sonera -konsernin pääluottamusmiehenä. P on osallistunut työehtosopimusneuvotteluihin 20 vuoden ajan. Hän on osallistunut muun muassa niihin neuvotteluihin, joissa oli sovittu vuonna 1994 käyttöön otetusta palkkausjärjestelmästä. Tämän piiriin olivat tulleet työsuhteiset henkilöt ja aikaisemmin virkasuhteessa olleet henkilöt. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä uuden taulukkopalkan ylimenevästä palkasta oli asianomaisille henkilöille muodostettu henkilökohtainen palkanosa.

P:n mukaan työehtosopimus edellyttää, että tehtävämuutoksen yhteydessä tarkistetaan, pitääkö myös työsopimusta muuttaa. Jos henkilö siirtyy tehtävästä toiseen saman vaativuusryhmän tehtävään, käytäntönä yhtiössä on ollut, ettei toimihenkilön palkka eikä myöskään henkilökohtainen palkanosa muutu. Kanteessa tarkoitetun kaltainen henkilökohtaisen palkanosan tarkistaminen alaspäin on ensimmäinen, joka on tullut P:n tietoon.

U on TeliaSonera Finland Oyj:n palveluksessa. Työsuhdeasioita hän on hoitanut 16 vuoden ajan. U on ollut muotoilemassa työehtosopimuksen palkkamääräyksiä, mutta ei soveltamassa niitä. Työehtosopimuksessa on lähdetty siitä, että toimihenkilön palkkaa tarkistetaan, jos hän siirtyy sisällöltään toisenlaisiin tehtäviin. Työehtosopimuksessa ei ole määritelty, miten henkilökohtainen palkanosa käyttäytyy eri tilanteissa.

Uusiin työtehtäviin siirtymisestä esitetty selvitys

Q on kanteessa tarkoitettuna ajankohtana ollut Sonera Oy:n palveluksessa Tampereella ja osallistunut pääluottamusmiehen ominaisuudessa yhteistoimintaneuvotteluihin, joissa on käsitelty Vaasan numeropalvelukeskuksen lakkauttamista ja sen henkilöstön siirtymistä MOS -yksikön asiakaspalveluun. Yhteistoimintaneuvotteluissa työnantajapuolelta oli selvitetty ne vaihtoehdot, joita lakkautettavan yksikön henkilöstöllä on. Ellei henkilö halunnut siirtyä MOS -yksikköön tai toiseen numeropalvelukeskukseen, käsitteli työnantaja antamansa selvityksen mukaan toimihenkilön menettelyä työstä kieltäytymisenä. Työnantajapuolelta oli myös selvitetty siirtyville toimihenkilöille annettavaa koulutusta ja todettu, että uuden tehtävän vaativuusryhmä on sama kuin SIC -yksikössä. Henkilökohtaisesta palkanosasta ei yhteistoimintaneuvotteluissa ollut keskusteltu.

R, joka on ollut 18 vuotta TeliaSonera Finland Oyj:n palveluksessa, on vuosina 1994 - 2000 toiminut MOS -yksikön luottamusmiehenä ja vuosina 1996 - 2003 päätoimisen luottamusmiehen varamiehenä. Luottamusmiehen ominaisuudessa hän on ollut mukana yhteistoimintaneuvotteluissa, joissa lakkautetun SIC -yksikön henkilöstölle oli kerrottu siirtymisestä MOS -yksikköön. Työnantajapuolen esittämistä vaihtoehdoista R on kertonut kuten Q. Työnantajapuoli oli ilmoittanut siirtymisen tapahtuvan entisin ehdoin ja SIC -yksikön maksavan palkan vuoden 2000 lokakuun loppuun.

S:n mukaan SIC -yksikön henkilöstölle oli työnantajan edustajien puolelta käytyjen neuvottelujen yhteydessä esitetty eri vaihtoehdot, mutta minkäänlaista painostusta työnantajan taholta ei ollut ollut.

T työskentelee TeliaSonera Finland Oyj:n Mobile Service -yksikössä Helsingin Vallilassa. T ei ollut osallistunut Vaasassa käytyihin yhteistoimintaneuvotteluihin. Yhteistoimintaneuvotteluissa SIC:n kirjoilla oleville toimihenkilöille oli tarjottu mahdollisuutta siirtyä MOS -yksikköön, johon oli tuolloin palkattu henkilökuntaa myös yhtiön ulkopuolelta. T:n mukaan MOS -yksikön asiakaspalvelutehtävät poikkeavat SIC -yksikön asiakaspalvelutehtävistä ja siirtyminen on vaatinut asioihin ja järjestelmiin liittyvän koulutuksen saamista. Vanhassa yksikössä työ oli ollut nopeatempoista ja selkeää puhelinpalvelua. Uudessa yksikössä toimihenkilöt joutuvat tekemään asiakaskohtaisesti räätälöityä palvelutyötä ja hoitamaan hyvityksiä ja muita raha-asioita. Noin vuoden työkokemuksen jälkeen MOS-yksikössä työskentelevä pystyy pätevästi hoitamaan esiin tulevat tehtävät.

T:n mukaan vuoden 2000 syksyn aikana työnantajapuolen ja luottamusmiehen välillä oli neuvoteltu uusien työsopimusten tekemisestä siirtyville toimihenkilöille. Hankalin asia neuvotteluissa oli ollut palkkaus, koska SIC -yksikössä työskennelleiden toimihenkilöiden palkat olivat olleet korkeammat kuin MOS -yksikössä pitkään työskennelleillä ja asiantuntevilla henkilöillä. Luottamusmiesten kanssa 13.10.2000 käydyissä puhelinneuvotteluissa oli sovittu siitä, että SIC:stä siirtyvät palkataan samalla palkkatasolla kuin ulkopuoliset henkilöt eli peruspalkalla. Työsopimukset oli allekirjoitettu Vaasassa ja osa työntekijöistä oli allekirjoittanut työsopimukset jo ennen edellä mainittua puhelinneuvottelua ja osa sen jälkeen. Luottamusmiehet olivat riitauttaneet työsopimukset 25.10.2000, minkä jälkeen vielä kuusi toimihenkilöä oli allekirjoittanut työsopimukset.

Arviointi ja johtopäätökset

Kanteessa tarkoitetut toimihenkilöt ovat huhtikuussa 2000 uuteen yksikköön siirtyessään tienneet, että uuden työn vastaanottaminen on ollut heille irtisanomisen vaihtoehto. Allekirjoittaessaan työsopimukset lokakuussa he ovat olleet tietoisia uusien palkkojen määräytymisestä työehtosopimuksessa mainitun vaativuusryhmän peruspalkan mukaan. Jutussa ei ole selvitetty, että toimihenkilöitä olisi asiattomasti painostettu työsopimusten teossa. Koska uusissa työsopimuksissa sovittu palkkaus on ollut työehtosopimuksen mukainen, myöskään sillä, että luottamusmiehet olivat ilmoittaneet riitauttavansa henkilökohtainen palkanosan poistamisen, ei ole asiassa merkitystä.

Kun toimihenkilöillä ei ole ollut työehtosopimukseen perustuvaa oikeutta saada uuden työsopimuksen mukaisessa työssä heille aikaisemmin maksetun suuruista henkilökohtaista palkanosaa, ei yhtiö poistaessaan toimihenkilöiltä uusien työsopimusten solmimisen yhteydessä henkilökohtaisen lisän ole menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti. Näin ollen ei myöskään Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Toimihenkilöunioni TU on velvollinen korvaamaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI:n ja TeliaSonera Finland Oyj:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 5.500 euroa, mutta selvitystä ei ole esitetty siitä, mistä kulujen määrä on muodostunut. Kulujen määrä on riitautettu. Huomioon ottaen asian laatu, sen hoitamiseksi tarpeelliset toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi kulujen määräksi 3.000 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Toimihenkilöunioni TU velvoitetaan korvaamaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI:n ja TeliaSonera Finland Oyj:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Sutela, K. Rautiainen, Vertanen ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.