Labour court dismissed union claim that unpaid paternity leave must count as work days in rotation system.

Poissaolojen suhdetta vuorottelujärjestelmään koskevassa työehtosopimusmääräyksessä työssäolopäivään rinnastetaan ne lakiin tai sopimukseen perustuvat poissaolot, joiden osalta työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle palkkaa. Sopimuskohdan perusteella katsottiin, että merimiehen työvuorolistan mukaisina työpäivinä pitämät palkattomat isyysvapaapäivät eivät rinnastuneet työssäolopäiviin. Työnantajalla oli ollut oikeus käsitellä isyysvapaapäiviä samalla tavalla kuin muitakin palkattomia poissaoloja eli sovellettavan vuorottelujärjestelmän ulkopuolelle jäävinä päivinä.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 12

KANTAJA

Suomen Merimies-Unioni SM-U ry, Helsinki

VASTAAJA

Suomen Varustamoyhdistys ry, Helsinki

KUULTAVA

Silja Oy Ab, Espoo

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 31.8.2006

Pääkäsittely 13.12.2006

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Varustamoyhdistys ry:n ja Ålands Redarförening rf:n sekä Suomen MerimiesUnioni SM-U ry:n välillä 1.3.2003 - 28.2.2005 voimassa olleessa ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. TYÖAIKA JA VUOROTTELU

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5.9 Eri vuorottelujärjestelmät

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5.9.2 Järjestelmä B (1:1):

Takuupalkkaan sisältyvä vuorokautinen työaika: 10 tuntia.

Työpäivien lukumäärä vuodessa: 173,5.

Vuosiloma: kahden peräkkäisen lomanmääräytymiskuukauden aikana 35 päivää, joista vuorotteluun voidaan käyttää 17 päivää.

Vapaajaksot ja vuosiloma annetaan siten, että työntekijä saa kahden peräkkäisen lomanmääräytymiskauden aikana vähintään yhden yhdenjaksoisen loman, joka on 18 päivää.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9. POISSAOLO

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9.5 Poissaolon suhde vuorotteluun

Kun työntekijä on työvuoron aikana kykenemätön tekemään työtä sairauden tai vamman johdosta ja on tämän vuoksi poissa työstä, työpäivien lukumäärää vähennetään yhdellä (1) päivällä jokaista poissaolopäivää kohden. Jos sairaudesta tai vammasta johtuva työkyvyttömyys ajoittuu vapaavuorolle, vapaavuorolla olopäivien lukumäärää vähennetään yhdellä päivällä jokaista sairauspäivää kohden.

Mitä edellä on määrätty sairauden tai vamman aiheuttaman työkyvyttömyyden osalta, sovelletaan vastaavasti muihin lakiin tai sopimukseen perustuviin poissaoloihin, joiden osalta työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle palkkaa.

Mikäli työntekijä osallistuu työnantajan osoittamaan koulutukseen tai kurssille vapaajaksonsa aikana, hänelle on oikeus pitää näin menettämänsä vapaa-aika myöhemmin. koulutukseen tai kurssille osallistumisaika luetaan työpäiväksi. Koulutukseen tai kurssille osallistumisen vuoksi pitämättä jääneiden vapaapäivien antamiseen sovelletaan lisäksi, mitä kohdassa 6.4. on määrätty vapaan antamisen yleisistä edellytyksistä. Tämä ei koske kansainvälisesti tai kansallisesti pakolliseksi säädettyä koulutusta tai kurssittamista Tällöin työntekijällä on kuitenkin oikeus pitää menettämänsä vapaa-aika myöhemmin.

Mikäli työntekijä on ollut kahden viimeisen vuorottelujärjestelmän kattaman ajanjakson, kuitenkin enintään viimeisen vuoden, aikana pois töistä edellä mainittujen syiden johdosta siten, että työpäivien lukumäärä on pienempi kuin vapaavuorolla oltujen vapaapäivien lukumäärä, työnantajalla ei ole oikeutta vähentää työntekijän palkasta vuorottelujärjestelmän mukaisesti kertymätöntä vapaata.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Suomen Merimies-Unioni on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että A:n työjaksojen 5.6.-11.6.2003, 17.7. - 23.7.2003 ja 31.7. - 3.8.2003 aikana pitämien isyysvapaiden johdosta Silja Oy Ab:llä ei ole ollut oikeutta vähentää A:n vuorottelujärjestelmän mukaisten vapaapäivien lukumäärää ja

velvoittaa Suomen Varustamoyhdistyksen korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Kokki A on ollut Silja Oy Ab:n palveluksessa 23.12.1981 lähtien. Silja Oy Ab:ssä noudatetaan työehtosopimuksen vuorottelujärjestelmää B. A on kesällä 2003 työskennellyt m/s Silja Europa -aluksella ja hän on ollut merimieslain 32 §:n mukaisella isyysvapaalla 5.6. - 11.6.2003, 17.7. - 23.7.2003 sekä 31.7. - 3.8.2003. Kaikki A:n isyysvapaapäivät ovat olleet työvuorolistan mukaisia työpäiviä. Silja Oy Ab on kuitenkin työaikakirjanpidossaan kirjannut pidetyt isyysvapaa-ajanjaksot siten, että puolet niistä olisi ollut työpäiviä ja puolet vapaapäiviä. Isyysvapaa on palkaton ja Silja Oy Ab onkin vähentänyt A:n takuupalkasta isyysvapaaseen käytettyjen päivien lukumäärän mukaisen päiväpalkan. Yhtiöllä ei sen sijaan ole ollut oikeutta vähentää isyysloman perusteella A:n palkallisia vapaapäiviä siitä, mitä työehtosopimus hänelle takaa. Yhtiön tulkinta siitä, että isyysvapaa jäisi vuorottelujärjestelmän ulkopuolelle aiheuttaa työntekijälle edun menetystä, mikä on EY:n vanhempainvapaita koskevan direktiivin vastaista.

Isyysvapaan alle jäävät työvuorolistan mukaiset työpäivät kuluvat normaalisti. Vuosittaisten työpäivien lukumäärää on vähennettävä isyysvapaan alle jäävien työpäivien lukumäärällä, mutta työehtosopimuksen mukaisten vuosittaisten palkallisten vapaapäivien lukumäärään isyyslomalla ei ole vaikutusta. Vaikka työehtosopimuksen määrittelemästä 173,5 työpäivästä matemaattisesti seuraa 173,5 vapaapäivää, ei työehtosopimus perustu vapaapäivien ansaintajärjestelmään. Tämä työnantajapuolen tulkinta nimenomaisesti torjuttiin sopimusneuvotteluissa. Työehtosopimuksen 9.5 kohtaa työpäiviin verrannollisista poissaoloista tulee soveltaa myös niissä tilanteissa, joissa työntekijällä on lain nojalla ehdoton oikeus pitää palkatonta vapaata.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimukseen

Suomen Varustamoyhdistys ja Silja Oy Ab ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Lisäksi Suomen Varustamoyhdistys ja Silja Oy Ab ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Suomen Varustamoyhdistys

Matkustaja-alussopimus perustuu palkallisten vapaapäivien ansaintaperiaatteelle. Vuorottelujärjestelmä 1:1 tarkoittaa sanamuotonsa mukaisesti sitä, että palkallisia vapaapäiviä on yhtä paljon kuin tehtyjä työpäiviä. Vaikka ansaintaperiaatetta ei työntekijäpuolen toivomuksesta nimenomaisesti kirjattu työehtosopimukseen, ilmenee sen olemassaolo erinäisistä sopimusmääräyksistä.

Työehtosopimuksen kohta 9.5 sisältää poikkeuksen ansaintaperiaatteesta määrätessään, että tietyt palkalliset poissaolot katsotaan työssäolopäivän veroisiksi. Sopimuskohta sisältää myös ajatuksen, että vuorottelun toteutuminen tarkastetaan jälkikäteen. Sopimuskohdassa ei määritellä mitään palkattomia vapaita työpäivän veroiseksi. Näin ollen on katsottava, että mikäli isyysvapaan takia työntekijän takuupalkkaan sisältyvä työpäivien lukumäärä ei täyty, työntekijä ansaitsee palkallista vapaata vain sen verran kuin hänellä on tehtyjä työpäiviä. Palkattoman vapaan pitäminen ei saa vaikuttaa vuorotteluun työntekijän eduksi tai haitaksi, joten sitä on käsiteltävä järjestelmän ulkopuolella. Muu tulkinta johtaisi siihen, että työntekijä saisi etua siitä, että sijoittaa isyysvapaansa työvuorolistan mukaisille työpäiville.

Vuorottelujärjestelmän B toimintaa voidaan havainnollistaa seuraavien laskuesimerkkien avulla:

päivien lukumäärä vuodessa ..............................................365

vuorottelujärjestelmän ulkopuolelle jäävä vuosiloma.................................................................18

vuorottelujärjestelmään kuuluva osa.....................................347

työpäivien lukumäärä eli puolet.................................173,5

palkallisten vapaapäivien lukumäärä eli puolet.....................................................................173,5

(sisältää vuorottelujärjestelmään kuuluvan osan vuosilomasta eli 17 päivää)

Täysimääräisen 173,5 palkallisen vapaapäivän ansaitsemiseksi on tarkastelujakson aikana tehtävä 173,5 työpäivää. Mikäli työpäivien määrä ylittää 173,5 päivää, ylimenevät päivät siirretään seuraavalle vuodelle ja lasketaan työntekijän hyväksi työpäivinä tai korvataan rahassa.

Mikäli työntekijä pitää vuoden aikana palkatonta lomaa, kuten isyysvapaata, laskelma on seuraava:

päivien lukumäärä vuodessa ..............................................365

palkaton isyysvapaa .................................................18

vuorottelujärjestelmän ulkopuolelle jäävä

vuosiloma...........................................................................18

vuorottelujärjestelmään kuuluva osa.....................................329

työpäivien lukumäärä eli puolet.................................164,5

palkallisten vapaapäivien lukumäärä eli puolet....................................................................164,5

(sisältää vuorottelujärjestelmään kuuluvan osan vuosilomasta eli 17 päivää)

Työntekijä saa tekemällä 164,5 työpäivää yhteensä 200,5 palkallista tai korvauksellista vapaapäivää. Palkkalaskelmissa vuositulo maksetaan merityöaikalain ja matkustaja-alussopimuksen mukaisesti 360 päivältä.

Kantajan esittämässä mallissa työntekijä saisi tekemällä 155,5 työpäivää yhteensä 209,5 palkallista tai korvauksellista vapaapäivää. Työnantaja maksaisi tyhjästä yhdeksän päivän palkallisen vapaan, joten palkaton isyysvapaa muuttuisi osittain palkalliseksi.

A on saanut vuoden 360 palkkapäivältä palkkaa kaikilta muilta kuin isyysvapaan päiviltä. Hänelle ei ole aiheutunut mitään edun menetystä.

Silja Oy Ab

Varustamoyhdistyksen vastauksessa esitetyn lisäksi Silja Oy Ab on lausunut, että yhtiössä ja sen aluksilla on käytössä Proshift-niminen ohjelmisto, jonka avulla huolehditaan työaikakirjanpidosta ja palkkahallinnosta. Järjestelmässä kunkin työntekijän vuosittaista työaikaa seurataan kuukausittaisilla palkkalaskelmilla ja ajantasaisella vuosityöajan seurannalla. A on pitänyt isyyslomaa kolmessa jaksossa yhteensä 18 päivää, jotka on merkitty työvuoroille palkattomiksi vapaapäiviksi. Työaikapäiväkirjassa on kunkin tällaisen työvuoron päälle osuneen palkattoman päivän kohdalle merkitty tekninen ja laskennallinen 0,5 vähennys työvelvoitteesta. A:n palkallisista vapaapäivistä ei ole tehty mitään vähennystä.

Mikäli työntekijä on tehnyt 12 kuukauden tarkastelujaksona 1.3. - 28.2. matkustaja-alussopimuksen edellyttämän takuupalkkaan oikeuttavan määrän työpäiviä eli 173,5 päivää, hän saa pitää palkallista vapaata vaikka koko loppuvuoden. Mikäli työntekijä on tehnyt enemmän kuin 173,5 työpäivää, ylimenevä osuus siirretään seuraavalle 1.3. alkavalle tarkastelujaksolle tai maksetaan rahassa. Sen sijaan mikäli hän on tehnyt työpäiviä vähemmän kuin mainitut 173,5 päivää, syntynyttä negatiivista saldoa ei siirretä seuraavalle vuodelle, vaan se poistetaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Merimieslain 32 §:n mukaan työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä muun muassa sairausvakuutuslaissa tarkoitettu isyysrahakausi. Tämä vapaa on palkaton.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, ovatko työvuorolistan mukaisina työpäivinä pidetyt isyysvapaapäivät työehtosopimuksen mukaan työssäolopäivään rinnastuvia päiviä vai voidaanko isyyslomapäiviä työehtosopimuksen mukaan käsitellä vuorottelujärjestelmän ulkopuolisina päivinä.

Todistelu

Työtuomioistuimessa on kuultu työntekijäpuolen nimeäminä puheenjohtaja B:tä ja sopimussihteeri C:tä. Työnantajapuolen nimeämänä on kuultu entistä osastopäällikköä D:tä ja henkilöstöpurseri E:tä. Kirjallisina todisteina asianosaiset ovat vedonneet valmisteluistunnon pöytäkirjasta ilmeneviin, jäljempänä tarpeellisin osin selostettaviin asiakirjoihin.

B on kertonut toimineensa Merimies-Unionissa vuodesta 1993 ja sen puheenjohtajana vuodesta 2000 alkaen. Toisin kuin alan aiempi työehtosopimus, nyt sovellettava työehtosopimus ei perustu vapaiden ansaintaperiaatteelle. Työnantaja voi seurata merimiehen työpäivien ja vapaapäivien suhdetta, mutta työehtosopimus ei tätä sääntele. Puolivuosittain tehtävän työvuorolistan mukaiset työntekijän työ- ja vapaapäivät kuluvat listan mukaisesti mahdollisista poissaoloista riippumatta ja työntekijä jatkaa poissaolon jälkeen työntekoa listan mukaan. Työvuorolistaa voidaan muuttaa vain poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten aluksen jouduttua haveriin tai telakalle. Isyysvapaa on lakiin perustuva oikeus ja sitä on B:n mukaan tämän vuoksi vuorottelujärjestelmässä käsiteltävä samoin kuin sopimuksen kohdassa 9.5 lueteltuja poissaoloja.

C on kertonut toimineensa Merimies-Unionissa runsaat 10 vuotta ja osallistuneensa nykyisen matkustaja-alussopimuksen neuvotteluihin. Sopimus ei perustu vapaiden ansaintaperiaatteelle, vaan sopimus ainoastaan määrittelee kunkin vuorottelujärjestelmän mukaiset työpäivät. Ansaintaperiaate suljettiin pois jo neuvotteluiden alussa. Työehtosopimuksen kohdassa 9.5 mainitut poissaolot sijoitetaan vuorottelujärjestelmän sisälle, eikä työvuorosuunnitelmaa niiden vuoksi muuteta. Perhevapaista ei neuvotteluissa keskusteltu ollenkaan.

D on kertonut toimineensa Varustamoyhdistyksessä 27 vuotta ja olleensa työnantajapuolen pääneuvottelija työehtosopimusneuvotteluissa. Työntekijäpuoli oli vastustanut ansaintaperiaate-termin ottamista sopimukseen, joten samaan lopputulokseen johtava järjestelmä oli luotu muulla tavoin. Työehtosopimuksen kohdasta 5.9.2 ilmenee, että vapaapäivien lukumäärä johdetaan työpäivien lukumäärästä. Palkattomat perhevapaat jätettiin sopimuksen ulkopuolelle merimieslain säännösten varaan. Työntekijäpuolen edustajat olivat neuvotteluissa tavoitelleet sitä, että myös palkattomat vapaat olisi käsitelty vuorottelujärjestelmän sisällä, mutta tästä ei sovittu. Sopimuskohta 9.5 soveltuu vain siinä nimettyihin palkallisiin poissaoloihin. Tämän asian erimielisyysneuvotteluissa D oli esittänyt, että vastaisten ongelmien välttämiseksi ansaintaperiaatteen olemassaolo ilmaistaisiin sopimuksessa nykyistä selkeämmin.

E on kertonut olleensa Silja Oy Ab:n palveluksessa vuodesta 1981 ja toimivansa henkilöstöpurserina yhtiön eräällä aluksella. E on ollut mukana kehittämässä yhtiön työaikakirjanpitoa ja palkanlaskentaa koskevia atk-ohjelmia ja hän on näiden ohjelmien pääkäyttäjä. E on kertonut myös vastaavansa yhtiön kaikkien alusten osalta siitä, että palkanlaskenta tehdään lakien ja sopimusten mukaisesti. Atk-ohjelmat on luotu päällystön työehtosopimuksen pohjalta, minkä vuoksi miehistön työaikakirjanpitoa pidettäessä joudutaan käyttämään teknis-laskennallisia, keinotekoisia merkintöjä oikean lopputuloksen saavuttamiseksi. Todistajan mukaan työaikakirjanpito ja jokaisen työntekijän vuosityöaika täsmäytetään vain kerran vuodessa, tarvittaessa manuaalisesti laskemalla. Edellä mainituista syistä työntekijän työaikapäiväkirjassa voi olla tarkastelujakson aikana virheitä, kuten A:nkin tapauksessa oli ollut.

E:n mukaan työehtosopimuksen lähtökohta on, että palkalliset vapaapäivät ansaitaan työtä tekemällä. Palkattomat poissaolot kuuluvat vuorottelujärjestelmän ulkopuolelle. Sopimuksen kohdassa 9.5 luetellaan ne poissaolot, joita poikkeuksellisesti pidetään työssäolopäivien veroisina.

Arviointi ja johtopäätös

Kanteessa on vaadittu vahvistettavaksi, että vuorottelujärjestelmässä B (1:1) työvuoroille sijoitettujen isyysvapaiden johdosta työnantajalla ei ole oikeutta vähentää vuorottelujärjestelmän mukaisten vapaapäivien lukumäärää.

Asiassa on riidatonta, että sopijapuolet eivät ole työehtosopimusneuvotteluissa tai muissakaan keskinäisissä neuvotteluissa ottaneet kantaa siihen, mikä on palkattoman isyysvapaan suhde vuorottelujärjestelmiin yleensä tai erityisesti nyt kysymyksessä olevaan 1:1 vuorottelujärjestelmään, joka rakentuu periaatteelle, että tarkastelujaksoon kuuluu työ- ja vapaapäiviä samassa suhteessa. C:n ja D:n mukaan työehtosopimusneuvotteluissa ei käsitelty palkattomia perhevapaita ollenkaan, vaan ne jätettiin merimieslain säännösten varaan. Näin ollen asia jää ratkaistavaksi poissaoloa yleisesti koskevien sopimusmääräysten tulkinnalla.

Kantaja on perustellut omaa tulkintaansa sillä, että työntekijällä on merimieslain mukaan ehdoton oikeus pitää isyysvapaata. Tämä tilanne on kantajan mukaan rinnastettava niihin työehtosopimuksen 9.5 kohdassa tarkoitettuihin poissaoloihin, joiden johdosta työnantajalla ei ole oikeutta vähentää vuorottelujärjestelmän mukaisesti kertymätöntä vapaata.

Sovellettavan matkustaja-alussopimuksen kohdassa 9.5 käsitellään muun muassa poissaolojen suhdetta vuorotteluun ja nimetään ne poissaoloperusteet, joiden nojalla työntekijän poissaolo katsotaan työssäolopäivää vastaavaksi. Määräyksessä nimetään työssäolopäivään rinnastettaviksi päiviksi sairauden tai vamman aiheuttamat työkyvyttömyyspäivät. Lisäksi määräyksessä todetaan, että vastaavaa menettelyä sovelletaan myös muihin lakiin tai sopimukseen perustuviin poissaoloihin, joiden osalta työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle palkkaa.

Työehtosopimuksen 9.5 kohdan viimeisessä momentissa on vielä sovittu, että työntekijän oltua kahden viimeisen vuorottelujärjestelmän kattaman ajanjakson, kuitenkin enintään viimeisen vuoden aikana pois töistä "edellä mainittujen syiden johdosta siten, että työpäivien lukumäärä on pienempi kuin vapaavuorolla oltujen vapaapäivien lukumäärä, työnantajalla ei ole oikeutta vähentää työntekijän palkasta vuorottelujärjestelmän mukaisesti kertymätöntä vapaata". Tämä rajoitus koskee siten sanamuotonsa mukaan vain kohdassa 9.5 mainittujen syiden eli sairauden tai vamman aiheuttaman työkyvyttömyyden johdosta, tai muusta lakiin tai sopimukseen perustuvasta syystä johtuneita poissaoloja, joiden osalta työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle palkan.

Työehtosopimuksen kohdan 9.5 sanamuoto on selkeä ja ilmentää työtuomioistuimen käsityksen mukaan pyrkimystä määritellä tyhjentävästi ne tilanteet, jolloin poissaolo rinnastuu työssäolopäivään. D:n mukaan työntekijäpuoli oli neuvotteluissa tavoitellut myös palkattomien vapaapäivien rinnastamista työssäolopäiviksi työnantajapuolen siihen kuitenkaan myöntymättä. Jos työntekijäpuolen neuvottelijat kuitenkin ovat tarkoittaneet määräyksestä sopiessaan määräyksen sanamuodosta poiketen sopia myös lakisääteisten, mutta palkattomien poissaolojen rinnastamisesta työssäolopäivään, olisi tämä käsitys tullut ilmaista tapahtunutta selvemmin. Poissaoloa koskevia määräyksiä ei ole liioin selvitetty käytännössä tulkitun työntekijäpuolen kanteessa esitetyllä tavalla.

Edellä lausutuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että työnantajalla on työehtosopimuksen mukaan vuorottelujärjestelmässä B (1:1) oikeus käsitellä lakisääteistä palkatonta isyysvapaata samalla tavalla kuin muitakin palkattomia poissaoloja. Silja Oy Ab ei siten ole menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti käsitellessään A:n isyysvapaapäiviä vuorottelujärjestelmän ulkopuolelle jäävinä päivinä, joten kanteessa esitetyn vahvistusvaatimuksen hyväksymiselle ei ole perusteita.

Oikeudenkäyntikulut

Merimies-Unioni on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Varustamoyhdistyksen ja Silja Oy Ab:n oikeudenkäyntikulut, joiden yhteiseksi määräksi on ilmoitettu ilman arvonlisäveroa 24.604 euroa. Kantaja on määrällisesti hyväksynyt Varustamoyhdistyksen ja Silja Oy Ab:n oikeudenkäyntikuluista 27.2.2006 mennessä suoritetuista toimenpiteistä yhteensä 2.003,25 euroa ja tämän jälkeisistä toimenpiteistä ja oikeudenistunnoista yhteensä 5.500 euroa. Kantaja on paljoksunut asiamiehen 295 euron suuruista tuntiveloitusta sekä myönnettyjen määrien ylittävältä osalta myös asian valmisteluun käytettyä aikaa ja toimenpiteiden tarpeellisuutta.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Suomen Merimies-Unioni ry velvoitetaan korvaamaan Suomen Varustamoyhdistys ry:n ja Silja Oy Ab:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 9.435 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Niskanen, Kari, Ahokas ja Raitoharju jäseninä. Sihteeri on ollut Ruohoniemi.

Tuomio on yksimielinen.