Labor court allows appeal to interpret collective agreement regarding annual leave law reference.

Työehtosopimusneuvotteluista esitetyn selvityksen mukaan vuosilomalakia ei sellaisenaan ollut otettu paperiteollisuuden työehtosopimuksen osaksi, vaan sopimusmääräyksessä oleva viittaus voimassa olevaan vuosilomalainsäädäntöön oli luonteeltaan vain tiedottava.

Kanteen tutkiminen edellytti kuitenkin perehtymistä työehtosopimuksessa olevaan toiseen määräykseen, joka puolestaan oli kiinteässä asiayhteydessä työssäoloajan veroista aikaa koskeviin, työehtosopimuksessa erikseen viitattuihin vuosilomalain säännöksiin. Tämä oli myös se asiakokonaisuus, joka oli ollut erimielisyydestä käytyjen sovintoneuvottelujen kohteena. Kanteessa oli siten kysymys työehtosopimuksen tulkinnasta, joka työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n mukaan kuului työtuomioistuimen toimivaltaan. Tämän vuoksi kanteen tutkimiselle ei ollut vastaajien oikeudenkäyntiväitteessä tarkoitettua estettä. Kanteen tutkimista vastaan esitetty oikeudenkäyntiväite hylätty.

TYÖTUOMIOISTUIN PÄÄTÖS Nro 113

KANTAJA

Paperiliitto ry, Helsinki

VASTAAJAT

Metsäteollisuus ry, Helsinki

Stora Enso Oyj, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 28.8.2007

Pääkäsittely 2.10.2007

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 1.7.2005 allekirjoittamassa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa n:o 43 on vuosilomista muun muassa seuraavat määräykset:

26.1 Vuosilomalaki ja keskusjärjestöjen välinen lomapalkkasopimus

Työntekijän vuosilomiin nähden noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja keskusjärjestöjen välillä allekirjoitettua lomapalkkasopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on loma-kautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskey- tymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

SOV.

Vuosilomalain 24 §:n mukaan ilman työntekijän suostumusta ei työnantaja saa määrätä lomaa tai sen osaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, mikäli tämä johtaisi lomapäivien lukumäärän vähenemiseen. Tätä määräystä on tulkittava siten, että vuosiloma ei saa alkaa työntekijän vapaapäivänä, jos vuosilomaan kuuluvien tai siihen liittyvien vapaapäivien lukumäärä vähenisi.

Mikäli työntekijän vuosiloma alkaa tai päättyy kesken neljän yövuoron, työntekijää ei kutsuta työhön vajaaksi yövuoroksi, ja kausipalkka maksetaan täytenä. Vuosilomaa ei kulu työaikamuodoissa 37, 17 ja 27 tes-seisokkina.

26.2. Työssäolopäivien veroiset päivät

Työssäolon veroisia päiviä vuosiloman pituutta laskettaessa ovat vuosilomalaissa määrättyjen työssäolopäivien lisäksi:

ammattiyhdistyskoulutukseen enintään yhden kuukauden pituisiin kursseihin käytetyt työpäivät;

tämän sopimuksen 6 §:ssä tarkoitetut vuorovapaat;

Paperiliiton liittokokoukseen, liittovaltuustoon tai liittotoimikunnan kokoukseen sekä SAK:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumisen ajalle sattuvat työvuorot. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

KANNE

Vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtaalla 1. vuorossa työaikamuodossa TAM 37 työskennelleille työntekijöille, jotka ovat olleet vuosilomalla ajanjaksolla 13.6. - 2.7.2005, on kertynyt kesäkuulta 2005 vuosilomaa työehtosopimuksen 26.1 ja 26.2 §:n mukaisesti 2 tai 2,5 arkipäivää,

tuomitsee Stora Enso Oyj:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon,

tuomitsee Metsäteollisuus ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Metsäteollisuus ry:n ja Stora Enso Oyj:n korvaamaan yhteisvastuullisesti Paperiliiton oikeudenkäyntikulut asiassa laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Perusteet

Paperiteollisuudessa on alkanut Metsäteollisuus ry:n julistama työsulku 18.5.2005, joka on kestänyt aina 1.7.2005 saakka. Yhtiön Veitsiluodon tehtaalla työaikamuodossa 37 työskennelleellä yhdellä vuorolla vuosiloma olisi alkuperäisen ilmoituksen perusteella alkanut 13.6.2005. Osa Veitsiluodon tehtaan työntekijöistä suostui pitämään lomansa sulun aikana alkuperäisen lomailmoituksen mukaisesti tehtaan häiriöttömän toiminnan turvaamiseksi työsulun päätyttyä. Työsulun päättymisen jälkeen yhtiö kuitenkin ilmoitti, että näille työntekijöille ei kertyisikään uutta lomaa kesäkuulta 2005, koska työnantajan näkemyksen mukaan mainitulle lomanmääräytymiskuukaudelle sijoittuisi vain 13 työssäolon veroista päivää.

Työehtosopimuksessa viitataan vuosilomalakiin, jonka mukaan työntekijän oma vuosiloma on työssäolon veroista aikaa. Kun työntekijät ovat jääneet vuosilomalle 13.6.2005 ja olleet vuosilomalla tästä ajankohdasta eteenpäin koko loppukuukauden, on heille kertynyt työssäolon veroisia päiviä yhteensä vuosilomalaissa edellytetyt 14 kappaletta. Laskenta perustuu siihen, että loma ansaitaan ja annetaan arkipäivinä.

Erimielisyys koskee juhannusviikon torstaita, joka on niin sanottu tes-seisokkipäivä. Paperiteollisuuden työehtosopimuksen 26.1 kohdassa on todettu, että vuosiloma ei kulu työaikamuodoissa 37, 17 ja 27 tes-seisokkina. Mainittu kohta korostaa sitä, että kysymyksessä on vuosilomalain mukainen lomapäivä, jonka osalta on kuitenkin sovittu, että mainittu lomapäivä ei kuluta työntekijän jäljellä olevien lomapäivien määrää. Kun työntekijöiden vuosiloman sisään jäänyt juhannusviikon torstai otetaan huomioon, kesäkuu on ollut työntekijöiden täysi lomanmääräytymiskuukausi.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry ja Stora Enso Oyj ovat ensisijaisesti vaatineet kanteen jättämistä tutkimatta ja toissijaisesti sen hylkäämistä.

Metsäteollisuus ry ja Stora Enso Oyj ovat lisäksi vaatineet Paperiliiton velvoittamista korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja Stora Enso Oyj:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Oikeudenkäyntiväite

Asiassa on kysymys vuosilomalain 7 §:ssä tarkoitetun työssäolon veroista aikaa koskevan määritelmän tulkinnasta. Sen ratkaiseminen ei kuulu työtuomioistuimen toimivaltaan.

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen 26.1 kohdassa on todettu, että työntekijän vuosilomiin nähden noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Viittauksella lainsäädäntöön ei vuosilomalain säännöksiä ole tarkoitettu ottaa työehtosopimuksen osaksi. Tätä kantaa tukee työtuomioistuimen tuomio 1989-137.

Kanteen mukaan tes-seisokkiaikaan ajoittuva juhannusviikon torstai olisi työssäolon veroinen päivä siitä huolimatta, että työehtosopimuksen 26.1. kohdan soveltamisohjeen mukaan vuosiloma ei kulu työaikamuodoissa 37, 17 ja 27 tes-seisokkina. Tes-seisokkiaikaa ei ole myöskään mainittu työehtosopimuksen 26.2 kohdassa, jossa on tyhjentävästi sovittu työssäolon veroisesta ajasta vuosilomalain 7 §:ää laajemmin. Kysymys siitä, onko tes-seisokkiaikaan ajoittuva juhannusviikon torstai työntekijälle työssäolon veroista aikaa, tulee ratkaista vuosilomalain säännösten perusteella yleisessä alioikeudessa.

PAPERILIITON VASTAUS OIKEUDENKÄYNTIVÄITTEESEEN

Paperiliitto on vaatinut Metsäteollisuus ry:n ja Stora Enso Oyj:n oikeudenkäyntiväitteen ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksen hylkäämistä.

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen 1988-1990 vuosilomia koskevaa 26 §:ää muutettiin tarkoituksella työtuomioistuimen tuomion 1989-137 perusteella vuoden 1990 työehtosopimusneuvotteluissa sellaiseksi kuin se on paperiteollisuuden työehtosopimuksen 1990-1992 vuosilomia koskevassa 26 §:ssä. Viimeksi mainitun työehtosopimuksen 26 §:ssä on viittaus vuosilomalakiin, jota määräyksen nojalla noudatetaan työehtosopimuksen osana.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Paperiteollisuuden työehtosopimuksen 1988-1990 26 § ja paperiteollisuuden työehtosopimuksen 1990-1992 26 §

2. Paikallinen erimielisyysmuistio 16.6.2006

3. Liittojen välinen erimielisyyspöytäkirja 8.9.2006

Vastaajien kirjallinen todiste

1. Paperiteollisuuden työehtosopimuksen 1988-1990 26 § ja paperiteollisuuden työehtosopimuksen 1990-1992 26 §

Kantajan henkilötodistelu

1. Paperiliiton entinen palkkasihteeri A

Vastaajien henkilötodistelu

1. Metsäteollisuus ry:n työmarkkinapäällikkö B

KÄSITTELYRATKAISU

Perustelut

Oikeudenkäyntiväite

Metsäteollisuus ry ja Stora Enso Oyj ovat ennen pääasiaan vastaamista vaatineet työtuomioistuinta jättämään kanteen tutkimatta sen vuoksi, että asiassa on kysymys vuosilomalain 7 §:ssä tarkoitetun työssäolon veroista aikaa koskevan määritelmän tulkinnasta. Vuosilomalain soveltaminen ei kuulu työtuomioistuimen toimivaltaan. Paperiteollisuuden työehtosopimuksen 26 §:n 1 kohdassa olevalla viittauksella vuosilomalainsäädäntöön ei vuosilomalain säännöksiä ole tarkoitettu ottaa työehtosopimuksen osaksi.

Työtuomioistuin on ottanut vastaajien oikeudenkäyntiväitteen erikseen ratkaistavakseen.

Asiassa esitetty selvitys

Erimielisyyden taustalla on työtuomioistuimen tuomio TT 1989:137, jossa on ollut esillä kysymys vuosilomalain soveltamisesta osana vuosien 1988-1990 paperiteollisuuden työehtosopimusta. Paperiliiton vastakanteen perusteella tutkittiin, oliko työnantaja rikkonut työehtosopimusta työntekijöiden vuosilomista ilmoittaessaan. Tuomion mukaan asiassa oli jäänyt epäselväksi, oliko vuosilomalain säännökset tarkoitettu ottaa työehtosopimuksen osaksi, minkä vuoksi työnantajan ei katsottu rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Ratkaisussa otettiin siis nimenomaisesti kantaa vain työehtosopimuksen tietensä rikkomiseen, ei sen sijaan itse tulkintakysymykseen viittausmääräyksen sisällöstä.

Tämän jälkeen paperiteollisuuden työehtosopimuksen määräyksiä, niiden joukossa vuosilomaa koskevan 26 §:n tekstiä ja otsikointia tarkistettiin vuoden 1990 työehtosopimusneuvotteluissa. Työtuomioistuimessa on kuultu todistajina näistä neuvotteluista Paperiliiton entistä palkkasihteeriä A:ta ja Metsäteollisuus ry:n työmarkkinapäällikkö B:tä

A on kertonut osallistuneensa Paperiliiton neuvottelijana työryhmään, joka valmisteli määräysten muutoksia. Paperiliiton yleisenä tavoitteena oli selkeyttää työehtosopimuksen määräyksiä. Tässä yhteydessä haluttiin täsmentää, että vuosilomalaki on työehtosopimuksen osa, koska asia oli jäänyt epäselväksi työtuomioistuimen vuoden 1989 ratkaisussa. Paperiliiton käsityksen mukaan vuosilomalaki ja lomapalkkasopimus olivat jo aiemmin olleet työehtosopimuksen osa.

Arviointi

Vuoden 1990 työehtosopimusneuvotteluista kuullut todistajat ovat kertoneet yhdensuuntaisesti, että uudessa sopimuksessa on täsmennetty työehtosopimuksen 26.1 §:n määräystä muuttamatta sen asiasisältöä. Todistajilla on kuitenkin ollut määräyksen sisällöstä erilainen käsitys. Työehtosopimukseen osallisten tarkoitusta joudutaan siten selvittämään lähinnä sopimustekstin perusteella.

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen 26 §:n 1 kohdan otsikoksi on vuosien 1990-1992 työehtosopimukseen kirjoitettu "Vuosilomalaki ja keskusjärjestöjen välinen lomapalkkasopimus". Mainitun kohdan ensimmäisen kappaleen loppuosaan on lisätty lomapalkkasopimusta koskevia päivämäärätietoja ja maininta siitä, että lomapalkkasopimusta noudatetaan työehtosopimuksen osana. Ennalleen on jätetty saman virkkeen alkuosa, jonka mukaan työntekijän vuosilomaan nähden noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Työtuomioistuimen mielestä määräyksen tekstiin tehty muutos puoltaa tulkintaa, jonka mukaan työehtosopimuksen osana noudatetaan vain keskusjärjestöjen lomapalkkasopimusta erotuksena vuosilomalaista. Tämä erottelu ilmenee vielä selvemmin sopimusmääräyksen voimassa olevasta, hiukan lyhennetystä tekstistä. Esitettyä tulkintaa puoltaa myös tapa, jolla yhteistoimintalain eri kohtia on vuonna 1990 otettu nimenomaisin maininnoin työehtosopimuksen osaksi.

Paperiteollisuuden työehtosopimusta koskevasta oikeuskäytännöstä voidaan viitata ratkaisuun TT 2005:106. Kanteessa vaadittiin vahvistettavaksi, että työntekijöille oli annettava vuoden 2005 työtaistelujen vuoksi osittain tai kokonaan pitämättä jääneet vuosilomat ennen seuraavan lomakauden alkua. Kanteessa nojauduttiin työehtosopimuksen 26 §:n 3 kohdassa oleviin määräyksiin loman antamisesta keskeytymättömässä vuorotyössä. Työehtosopimuksessa ei kuitenkaan ollut määräystä tilanteesta, jossa vuosilomien sijoittaminen ei ollut työehtosopimuksessa sovitulla tavalla enää mahdollista. Sen vuoksi kanteen muutoin hyväksyvässä tuomiossa ei voitu vahvistaa vaatimusta, joka koski pitämättä jääneiden lomien ajankohtaa, vaan tältä osin asia jätettiin vuosilomalain säännösten varaan. Työtuomioistuin olisi lausunut asiasta toisin, jos vuosilomalaki olisi katsottu työehtosopimuksen osaksi.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei vuosilomalakia sellaisenaan ole otettu paperiteollisuuden työehtosopimuksen osaksi, vaan sopimuksen 26 §:n 1 kohdassa oleva viittaus voimassa olevaan vuosilomalainsäädäntöön on luonteeltaan vain tiedottava.

Vireillä olevassa asiassa on toisaalta kysymys siitä, katsotaanko vuosiloman ajalle sijoittuva juhannusviikon torstai, joka on niin sanottu tes-seisokkipäivä, työssäoloajan veroiseksi ajaksi. Kanteen mukaan kysymyksessä on työntekijän lomapäivä, joka vuosilomalain 7 §:n mukaan kerryttää vuosilomaa. Työssäolopäivien veroisista päivistä on määräys työehtosopimuksen 26 §:n 2 kohdassa. Siinä on muun ohella viitattu vuosilomalaissa säädettyyn työssäolon veroiseen aikaan. Edelleen kanteessa on kysymys työehtosopimuksen 26 §:n 1 kohdan soveltamisohjeen määräyksestä, jonka mukaan vuosiloma ei kulu työaikamuodossa 37 tes-seisokkina. Osapuolilla on erilaiset käsitykset määräyksen sisällöstä: tarkoittaako määräys vain sitä, ettei vuosiloma kulu tes-seisokkipäivänä, vai tämän ohella sitä, ettei vuosilomaa myöskään ansaita tes-seisokkipäivänä.

Näistä syistä kanteen tutkiminen edellyttää perehtymistä työehtosopimuksessa olevaan määräykseen, joka puolestaan on kiinteässä asiayhteydessä työssäoloajan veroista aikaa koskeviin, työehtosopimuksessa erikseen viitattuihin vuosilomalain säännöksiin. Tämä on myös se asiakokonaisuus, joka on ollut erimielisyydestä käytyjen sovintoneuvottelujen kohteena. Kanteessa on siten kysymys työehtosopimuksen tulkinnasta, joka työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n mukaan kuuluu työtuomioistuimen toimivaltaan. Tämän vuoksi työtuomioistuin katsoo, ettei Paperiliiton kanteen tutkimiselle ole vastaajien oikeudenkäyntiväitteessä tarkoitettua estettä.

Päätöslauselma

Työtuomioistuin hylkää Metsäteollisuus ry:n ja Stora Enso Oyj:n oikeudenkäyntiväitteen.

Paperiliiton kanteen käsittelyä jatketaan työtuomioistuimen puheenjohtajan erikseen määräämällä tavalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Mikkola, H. Rautiainen, Niskanen, Reinamo ja Rantinoja jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Päätös on yksimielinen.