Labor court dismisses claims where prior judgment already resolved the core issue of external workforce classification.

Työtuomioistuimen tuomiossa TT:2007-56 on ollut kysymys siitä, edellyttikö yhtiön vesivoimalaitosten kunnossapitotoimintojen luovuttaminen liikkeen luovutuksena toisen yhtiön hoidettavaksi paperiteollisuuden työehtosopimuksen mukaan paikallista sopimusta.

Kun edellä mainitulla tuomiolla ei ollut ratkaistu sitä, oliko kysymyksessä olevan luovutuksensaajan työntekijöitä pidettävä paperiteollisuuden työehtosopimuksessa tarkoitettuna ulkopuolisena työvoimana, ei aikaisempi tuomio estänyt uudessa kanteessa esitettyjen vahvistus- ja hyvityssakkovaatimusten ottamista tutkittavaksi.

TYÖTUOMIOISTUIN PÄÄTÖS Nro 111

KANTAJA

Paperiliitto ry, Helsinki

VASTAAJAT

Metsäteollisuus ry, Helsinki

UPM-Kymmene Oyj, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 5.10.2007

Pääkäsittely 5.11.2007

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliitto ry:n 1.7.2005 allekirjoittamassa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 § Soveltamisala

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Ulkopuolisen työvoiman käytössä sovelletaan liittojen sopimia soveltamisohjeita.

SOV. ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ

1. Ulkopuolisella työvoimalla tarkoitetaan kaikkea sitä työvoimaa, joka ei ole työsopimussuhteessa alan asianomaiseen työnantajaan.

Jos samalla tehdasalueella toimii useita tämän sopimuksen soveltamispiirissä olevia yrityksiä, joiden työntekijöitä edustaa yhteinen pääluottamusmies tai asiasta on paikallisesti sovittu, ulkopuolisena työvoimana ei pidetä työntekijää, joka on työsuhteessa toiseen samalla tehdasalueella olevaan yritykseen.

2. Välittömästi teollisuuslaitoksen tuotantoon ja niiden energiantuotantoon liittyvät käyttö- ja valmistusosastojen, kemiantehtaiden sekä jalostuslaitosten säännöllisesti toistuvat tuotantotehtävät luokitellaan työehtosopimuksen tai paikallisen sopimuksen ammattiryhmittelyn mukaisesti sekä suoritetaan siltä osin yritykseen työsuhteessa olevalla työvoimalla.

3. Työhuippujen tasaamisessa tai muuten ajallisesti tai laadullisesti selvästi rajoitetuissa työtehtävissä on ulkopuolisen työvoiman tilapäinen käyttö mahdollista.

Tehtaan tuotantoprosessiin kuuluvia vakansseja ei saa täyttää ulkopuolisella työvoimalla siltä osin, kuin vakanssit paikallisesti luokitellaan työehtosopimuksen ammattiryhmittelyn perusteella A-, B-, I- ja K-ryhmään. Ulkopuolista työvoimaa voidaan käyttää siivous-, vartiointi- ja muissa niihin verrattavissa tuotannon palvelutehtävissä.

Liitot korostavat pääluottamusmiehelle vieraan työvoiman käytöstä annettavan riittävän varhaisen informaation merkitystä. Pääluottamusmiehelle annetaan kuukausittain tiedossa oleva mahdollisimman yksityiskohtainen selvitys tehtaalla olevista ja etukäteen selvitys sinne tulevista aliurakoitsijoista, töiden todennäköisestä kestoajasta ja työntekijämäärästä sekä neljännesvuosittain selvitys toteutuneesta ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Tilaisuudesta laaditaan pöytäkirja, joka jaetaan työsuojeluvaltuutetuille ja ylläpitoosastojen luottamusmiehille. Poikkeuksista etukäteen annettuun kuukausiselvitykseen tiedotetaan pääluottamusmiehelle tai asianomaisen osaston luottamusmiehelle niiden ilmaannuttua. Tässä kappaleessa tarkoitetusta menettelytavasta voidaan paikallisesti sopia toisin.

4. Ennen ulkopuolisen työvoiman hyväksikäyttöä edellä 3. kohdassa mainituissa tapauksissa on työnantajan varmistauduttava, ettei oma, tehtävän suorittamiseen soveltuva työvoima samaan aikaan toimi vajaatehoisesti. Ulkopuolisen työvoiman käyttö ei saa johtaa oman työvoiman irtisanomiseen.

5. Kunnossapito- ja korjaustöissä sekä tehdasalueella tapahtuvissa kuljetuksissa ja puunkäsittelyssä on ulkopuolisen työvoiman käyttö mahdollista seuraavan kaltaisissa tapauksissa:

Kunnossapito- ja korjaustyöt, milloin kysymyksessä on:

a) työhuiput

b) suuret peruskorjaukset

c) yhtymän oman keskuskorjaamon tai konepajan käyttö

d) erikoiskalustoa, -työvälineitä tai -ammattimiehiä edellyttävät työt ellei tehtaalla ole edellä mainittuja

e) koneiden ja laitteiden hankinta-, kauppa- tai vuokrasopimukseen liittyvät asennus-, huolto- ym. vastaavat työt

f) muut tehtävät, joista sovitaan paikallisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että UPM-Kymmene Oyj rikkoo paperiteollisuuden työehtosopimuksen 1 §:n 3. kohdan soveltamisohjeissa mainittuja ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevia määräyksiä käyttäessään kyseisten soveltamisohjeiden 1. kohdassa tarkoitettua ulkopuolista työvoimaa Kuusankosken ja Kaltimon vesivoimalaitosten kunnossapitotoiminnoissa ilman, että asiasta olisi sovittu soveltamisohjeiden 5. kohdan edellyttämällä tavalla paikallisesti,

tuomitsee UPM-Kymmene Oyj:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon,

tuomitsee Metsäteollisuus ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

velvoittaa Metsäteollisuus ry:n ja UPM-Kymmene Oyj:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut asiassa laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perustelut

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritys UPM-Kymmene Oyj käyttää ulkopuolista työvoimaa eli YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy:n työntekijöitä omistamiensa Kuusankoskella ja Kaltimossa sijaitsevien vesivoimaloiden kunnossapitotöissä. Kun mainitut työntekijät eivät ole työsopimussuhteessa UPM-Kymmene Oyj:hin, on kysymys työehtosopimuksessa tarkoitetusta ulkopuolisesta työvoimasta. Koska kunnossapitotöiden ulkoistamisesta ei ole tehty työehtosopimuksen 1 § 3. kohdan soveltamisohjeiden 5. kohdan edellyttämää paikallista sopimusta, on käytössä oleva järjestely työehtosopimuksen vastainen.

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen 1 §:n 3. kohdan soveltamisohjeiden 1. kohdassa tarkoitetun ulkopuolisen työvoiman käytöstä on mahdollista sopia paikallisesti. Paikallisesti voidaan ensinnäkin edellä viitattujen soveltamisohjeiden 5. kohdan perusteella sopia siitä, että kunnossapito- ja korjaustöissä sekä puunkäsittelyssä ja sisäisissä kuljetuksissa käytetään ulkopuolista työvoimaa. Soveltamisohjeiden mukaan sopimus voidaan tehdä ainoastaan paikallisesti ammattiosaston ja työnantajan välillä.

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä on myös mahdollista laajentaa paikallisella sopimuksella siivous-, vartiointi- ja muissa tuotannon palvelutehtävissä allekirjoituspöytäkirjan 19. kohdan mukaisesti. Allekirjoituspöytäkirjan 19. kohdan määräykset kokonaisuudessaan liittyvät ainoastaan työehtosopimuksen 1 §:n 3. kohdan soveltamisohjeiden 3. kohdan toisen kappaleen toiseen lauseeseen, jonka mukaan ulkopuolista työvoimaa voidaan käyttää siivous-, vartiointi- ja muissa niihin verrattavissa tuotannon palvelutehtävissä.

Työtuomioistuin on ratkaisuissaan 2004-112 ja 2006-37 käsitellyt laajasti soveltamisohjeissa tarkoitettua paikallista sopimista ja näihin liittyvien säännösten syntyhistoriaa. Näissä ratkaisuissaan työtuomioistuin on johdonmukaisesti katsonut, että soveltamisohjeiden 5. kohdan mukaiseen paikalliseen sopimiseen ei sovelleta allekirjoituspöytäkirjan 19. kohdan määräyksiä miltään osin. Tämän vuoksi tätä asiaa koskeneessa edellisessä oikeudenkäynnissä (TT: 2007-56) ei katsottu tarpeelliseksi käsitellä Paperiliiton puolelta allekirjoituspöytäkirjan sisällön oikeaa tulkintaa.

Ratkaisussaan 2007-56 työtuomioistuin on katsonut, että kunnossapitotoimintojen ulkoistamisen edellytykset määräytyvät 1 §:n 3. kohdan soveltamisohjeiden 5. kohdan mukaisesti. Lisäksi työtuomioistuin on katsonut, että tässä tapauksessa kysymyksessä olevien töiden ulkoistaminen edellyttää paikallista sopimista. Kun paikallista sopimusta ei ole tehty, ja kun YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy:n kunnossapitotöitä tekevät työntekijät ovat soveltamisohjeiden 1. kohdan mukaan yksiselitteisesti ulkopuolista työvoimaa, rikkoo UPM-Kymmene Oyj työehtosopimuksen ulkopuolista työvoimaa koskevia määräyksiä.

UPM-Kymmene Oyj:n ja Metsäteollisuus ry:n menettelyä arvioitaessa nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa tulee ottaa huomioon se seikka, että työehtosopimuksen vastainen ulkopuolisen työvoiman käyttö vesivoimalaitoksilla on jatkunut jo pitkään ja jatkuu edelleen. Metsäteollisuus ry ja UPM-Kymmene Oyj eivät ole millään tavalla reagoineet työtuomioistuimen ratkaisuun 2007-56, jossa on todettu, että kunnossapitotöiden ulkoistamisesta olisi tullut sopia paikallisesti.

Paperiliitto on lähettänyt Metsäteollisuus ry:lle 26.6.2007 asiassa valvontakirjeen, jossa on vaadittu tilanteen saattamista työehtosopimuksen mukaiseen tilaan. Valvontakirje ei kuitenkaan ole johtanut siihen, että UPM-Kymmene Oyj tai Metsäteollisuus ry olisivat ryhtyneet toimenpiteisiin asiassa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry ja UPM-Kymmene Oyj ovat vaatineet, että kanne jätetään tutkimatta ja Paperiliitto velvoitetaan korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Oikeudenkäyntiväitteen perustelut

Paperiliitto on asiassa R 146/06, jonka työtuomioistuin on ratkaissut 4.6.2007 antamallaan tuomiolla nro 56, vaatinut työtuomioistuimelta seuraavaa:

vahvistamaan, että UPM-Kymmene Oyj on rikkonut paperiteollisuuden työehtosopimuksen 1 §:n 3. kohdassa mainittuja ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevia määräyksiä ulkoistaessaan vesivoimalaitostensa kunnossapitotoiminnot Kuusankoskella ja Kaltimossa YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy:lle 1.10.2006 sopimatta siitä paikallisesti työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla,

tuomitsemaan UPM-Kymmene Oyj:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

tuomitsemaan Metsäteollisuus ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittamaan Metsäteollisuus ry:n ja UPM-Kymmene Oyj:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Työtuomioistuin on antamassaan tuomiossa päätynyt seuraavaan ratkaisuun:

Työtuomioistuin kanteen siten hyväksyen vahvistaa, että UPM-Kymmene Oyj:n Kuusankoskella ja Kaltimossa sijaitsevien vesivoimalaitosten kunnossapitotoimintojen luovutukseen YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy:n hoidettaviksi 1.10.2006 on tullut soveltaa paperiteollisuuden työehtosopimuksen 1 §:n 3. kohdan soveltamisohjeiden 5. kohdan määräyksiä, jos luovutuksen saajaa on pidettävä muuna kuin paperiteollisuuden työehtosopimukseen sidottuna yrityksenä.

Paperiliitto vaatii nyt 2.8.2007 vireille panemassaan haastehakemuksessa samaa oikeusseuraamusta, minkä työtuomioistuin on jo edellä mainitussa tuomiossa lainvoimaisesti ratkaissut. Tämän vuoksi asiassa on tullut oikeusvoimaiseksi edellä mainitun työtuomioistuimen tuomion tuomiolauselmassa ilmaistu kannanotto nyt vireillä olevassa kanteessa vaadittuun vahvistusvaatimukseen. Oikeusvoima merkitsee tässä sitä, ettei lainvoimaisella tuomiolla ratkaistua asiaa voida enää saattaa uudelleen tuomioistuimen tutkittavaksi ja että kanne pitää jättää tutkimatta.

PAPERILIITON LAUSUMA OIKEUDENKÄYNTIVÄITTEEN JOHDOSTA

Oikeustieteessä vallitsevan kannan mukaan oikeusvoimasta osalliseksi tulee vain se, mitä oikeus on tuomiossaan ratkaissut. Nyt vireillä olevaa asiaa eli sitä, rikkooko UPM-Kymmene Oyj paperiteollisuuden työehtosopimusta käyttäessään haastehakemuksessa mainituilla vesivoimalaitoksilla Paperiliitto ry:n näkemyksen mukaan ulkopuolista työvoimaa, ei ole lainvoimaisesti ratkaistu.

Työtuomioistuimen tuomiossa 2007:56 on nimenomaisesti todettu seuraavaa:

"Kanne on oikeudenkäynnin aikana rajattu niin, että sen perusteella työtuomioistuimen tutkittavana ei ole ollut kysymystä siitä, onko liikkeen luovutuksensaaja, joka muutoin ei ole sidottu paperiteollisuuden työehtosopimukseen, katsottava sellaiseksi paperiteollisuuden työehtosopimukseen sidotuksi työnantajaksi, jota työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa tarkoitetaan ja jonka palveluksessa olevia työntekijöitä ei pidetä ulkopuolisena työvoimana."

Näin ollen sitä seikkaa, onko YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy:n työntekijöitä pidettävä paperiteollisuuden työehtosopimuksessa tarkoitettuna ulkopuolisena työvoimana, ei ole työtuomioistuimen aiemmassa tuomiossa käsitelty ja ratkaistu. Nyt esitetyt vaatimukset voidaan siten aiemman tuomion estämättä tutkia.

Paperiliiton haastehakemuksessa asiassa, josta työtuomioistuin on antanut edellä mainitun tuomionsa, on nimenomaisesti todettu useaan kertaan, että allekirjoituspöytäkirja ei liity kunnossapitotoimintojen ulkoistamiseen millään tavalla. Paperiliitto kantajana ei ole siten tuossa asiassa voinut luopua osasta kanneperusteitaan allekirjoituspöytäkirjan tulkinnan osalta, kun se on prosessin alusta lähtien korostanut sitä, että allekirjoituspöytäkirja ei liity nyt ratkaistavana olevaan asiaan lainkaan. Paperiliitto ry:n näkemyksen mukaan siitä, mitä ei ole edes vaadittu, ei ole myöskään voitu luopua saatikka kannetta rajata tältä osin.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Metsäteollisuus ry ja UPM-Kymmene Oyj ovat edellä vastauksessa tarkemmin kerrotuilla perusteilla vaatineet kanteen jättämistä tutkimatta, koska kantajan vaatimukset on jo oikeusvoimaisesti ratkaistu työtuomioistuimen tuomiolla TT 2007-56. Työtuomioistuin on ottanut vastaajien oikeudenkäyntiväitteen erikseen ratkaistavaksi.

Asiassa on kysymys siitä, estääkö työtuomioistuimen mainittu tuomio, jolla Paperiliiton Metsäteollisuus ry:tä ja UPM-Kymmene Oyj:tä vastaan ajama kanne on osittain hyväksytty ja osittain hylätty, tutkimasta nyt kysymyksessä olevaa, Paperiliiton vastaajiin kohdistamaa uutta kannetta.

Työtuomioistuimen tuomio TT 2007-56

Paperiliitto on tuomiolla TT 2007-56 ratkaistussa jutussa esittänyt samansisältöiset vahvistus- ja hyvityssakkovaatimukset kuin nyt käsiteltävässä asiassa.

Esitetyn vahvistusvaatimuksen osalta työtuomioistuin tuomiosta lähemmin ilmenevin perustein katsoi, että kunnossapitotoimintojen ulkoistamisen edellytykset määräytyvät paperiteollisuuden työehtosopimuksen 1 §:n 3. kohdan soveltamisohjeiden 5. kohdan mukaisesti. Sikäli kuin ulkoistamisessa ei ole kysymys soveltamisohjeessa luetellusta tapauksesta, ulkopuolisen työvoiman käyttö on mahdollista paikallisesti sopimalla. Tässä tapauksessa kysymyksessä olleiden kunnossapitotöiden ulkoistaminen edellytti paikallista sopimista.

Esitettyjen hyvityssakkovaatimusten osalta työtuomioistuin lausui seuraavaa:

"Hyvityssakkovaatimuksia työehtosopimuksen rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä on kanteessa alunalkaen perusteltu muun muassa sillä, että UPM-Kymmene Oyj:llä ei ole liikkeen luovutuksen yhteydessä ollut oikeutta paikallisesti sopimatta siirtää vesivoimalaitostensa kunnossapitoa ulkopuoliselle yrittäjälle. Kanne on vastaavasti kiistetty osaksi sillä perusteella, että kysymys ei ole ollut työehtosopimuksessa tarkoitetusta ulkoistamisesta, kun vesivoimalaitokset ovat liikkeen luovutuksen kautta siirtyneet uudelle omistajalle, joka on ollut edelleen velvollinen soveltamaan paperiteollisuuden työehtosopimusta.

Oikeudenkäynnin aikana Paperiliitto on rajaten kanneperusteita vaatinut hyvityssakkoon tuomitsemista vain sillä perusteella, että UPM-Kymmene Oyj on rikkonut työehtosopimusta ulkoistaessaan kunnossapitotoiminnot soveltamatta soveltamisohjeen 5. kohdan määräyksiä ja Metsäteollisuus ry laiminlyönyt valvoa, että yhtiö olisi kyseistä soveltamisohjeiden määräystä noudattanut.

Kanne on oikeudenkäynnin aikana rajattu niin, että sen perusteella työtuomioistuimen tutkittavana ei ole ollut kysymystä siitä, onko liikkeen luovutuksensaaja, joka muutoin ei ole sidottu paperiteollisuuden työehtosopimukseen, katsottava sellaiseksi paperiteollisuuden työehtosopimukseen sidotuksi työnantajaksi, jota työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa tarkoitetaan ja jonka palveluksessa olevia työntekijöitä ei pidetä ulkopuolisena työvoimana. Jos tässä arviossa päädyttäisiin siihen, että liikkeen luovutuksensaajan työntekijät eivät ole ulkopuolista työvoimaa, ei työnantaja olisi voinut rikkoa soveltamisohjeen 5. kohdan määräyksiä. Soveltamisohjeiden 5. kohdan rikkomiseen perustettua hyvityssakkovaatimusta ei siten voida hyväksyä ottamatta kantaa kysymyksiin, jotka on rajattu kanteen ulkopuolelle. Näin ollen työehtosopimuksen rikkomisen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnin johdosta edellä todetuilla perusteilla esitetyt hyvityssakkovaatimukset on hylättävä."

Tuomion TT 2007-56 oikeusvoimavaikutus

Oikeusvoimalla tarkoitetaan, että tuomioistuimen ratkaisu, joka on saanut lainvoiman, on tulevaisuuteen nähden sitova asianomaiseen oikeusriitaan nähden. Oikeusvoimavaikutuksesta seuraa, että asiasta, joka on ratkaistu lainvoimaisella tuomiolla, ei saa nostaa uutta oikeudenkäyntiä (ns. negatiivinen oikeusvoimavaikutus). Toisaalta aiempi tuomio on otettava tuomioistuimen ratkaisun lähtökohdaksi myöhemmissä samaan asiaan liittyvissä oikeudenkäynneissä (ns. positiivinen oikeusvoimavaikutus).

Vastaajien käsityksen mukaan kantaja on esittänyt tässä jutussa samat vaatimukset kuin tuomiolla TT 2007-56 ratkaistussa jutussa, joten viimeksi mainitun jutun tuomiolauselmassa esitetyllä kannanotolla on nyt esitetty vahvistusvaatimus tullut oikeusvoimaisesti ratkaistuksi.

Korkein oikeus on ratkaisukäytännössään (ks. esim. KKO 2001:136) katsonut, että silloin kun kantaja vaatii uudella kanteellaan asiallisesti samaa kuin aikaisemmassa lainvoimaisesti hylätyssä kanteessaan, kantajalla ei ole uutta kannetta koskevassa oikeudenkäynnissä oikeutta vedota sellaisiin uusiin seikkoihin, joihin hän olisi voinut vedota jo aikaisempaa kannetta koskevassa oikeudenkäynnissä. Tätä tulkintaa on perusteltu muun muassa sillä, että oikeudenkäymiskaaren 6 luvun 9 §:n mukaan asianosainen ei saa asiassa, jossa sovinto on sallittu, pääkäsittelyssä vedota seikkaan tai todisteeseen, johon hän ei ole vedonnut valmistelussa, ellei hän saata todennäköiseksi, että hänen menettelynsä johtuu pätevästä syystä. Lainkäytön tehokkuus, taloudellisuus ja asianosaisen oikeusturva edellyttävät, ettei asianosainen myöskään nostamalla kanteen voi saada vaatimustaan tutkituksi sellaisella perusteella, johon hän ei mainitun lainkohdan mukaan enää pääkäsittelyssä saa vedota.

Työtuomioistuimesta annetun lain 31 §:n 2 momentissa on oikeudenkäymiskaaren 6 luvun 9 §:ää vastaava säännös. Sitä soveltaessaan työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa korkeimman oikeuden kannasta. Aikaisemman tuomion oikeusvoimavaikutuksen ulottuminen nyt vireillä olevassa jutussa esitettyihin vaatimuksiin kuitenkin edellyttää, että kysymys on samasta tuolla tuomiolla ratkaistusta asiasta eli että tuolla tuomiolla on pysyvästi ratkaistu vaatimukset, jotka jälkimmäisessä kanteessa on esitetty.

Tuomiollaan TT 2007-56 työtuomioistuin on esitetyn vahvistusvaatimuksen osittain hyväksyen lainvoimaisesti ratkaissut, että riidan kohteena olleiden kunnossapitotoimintojen ulkoistamiseen tulee soveltaa soveltamisohjeiden 5. kohdan määräyksiä. Tältä osin tuomion oikeusvoimavaikutus sellaisenaan estää samaa asiaa koskevan oikeudenkäynnin ja toisaalta tuomio on otettava huomioon samaan asiaan liittyvässä oikeudenkäynnissä. Kanteessa ei tältä osin ole esitetty vaatimuksia, vaan sen lähtökohtana on vahvistustuomio sellaisenaan.

Sen sijaan tuomiossa ei ole otettu lopullista kantaa siihen samaan vahvistusvaatimukseen liittyvään riidanalaiseen kysymykseen, onko vesivoimalaitosten kunnossapitotöiden luovutuksensaajan palveluksessa olevia työntekijöitä pidettävä paperiteollisuuden työehtosopimuksessa tarkoitetuin tavoin ulkopuolisena työvoimana ja onko UPM-Kymmene Oyj ulkoistaessaan kyseiset toiminnot sopimatta siitä paikallisesti menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti, vaan nämä kysymykset ovat tuomion mukaan rajautuneet arvioinnin ulkopuolelle. Tältä osin asia voidaan tuomion estämättä saattaa uudella kanteella työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Kysymykset siitä, oliko UPM-Kymmene Oyj rikkonut työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla ja Metsäteollisuus ry laiminlyönyt työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen valvontavelvollisuutensa ja tällaisesta rikkomisesta tai laiminlyönnistä tuomittavista hyvityssakoista ovat liittyneet vahvistusvaatimukseen, joka työtuomioistuimen tulkinnan mukaan oli edellä todetulla tavalla rajattu arvioinnin ulkopuolelle. Tämän vuoksi mainitussa tuomiossa ei ole otettu kantaa tähän oikeudenkäyntiin vaikuttavalla tavalla myöskään hyvityssakkovaatimuksiin, joten myös ne voidaan tässä oikeudenkäynnissä tutkia.

Johtopäätös

Kun nyt käsiteltävänä olevassa kanteessa esitettyjä vaatimuksia ei ole aikaisemmassa oikeudenkäynnissä hyväksytty tai myöskään asiallisesti tutkittu, Paperiliitolla on oikeus saada tuomioistuimen ratkaisu vaatimuksistaan. Näin ollen esitetyt oikeudenkäyntiväitteet ovat perusteettomia.

Päätöslauselma

Työtuomioistuin hylkää Metsäteollisuus ry:n ja UPM-Kymmene Oyj:n oikeudenkäyntiväitteet.

Asian käsittelyä jatketaan työtuomioistuimen puheenjohtajan erikseen määräämällä tavalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lonka, Virtanen, Niskanen, Lehto ja Salonen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Päätös on yksimielinen.