Labor court allows union claim against airline and union for breach of collective agreement on emergency work compensation.

Työehtosopimuksen mukaan työ katsotaan hälytysluonteiseksi silloin, kun työhöntulosta sovitaan työntekijän vapaa-aikana ja työ tehdään ennen seuraavan työvuoron alkua.Yhtiö oli menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti jättäessään hälytystyökorvauksen maksamatta pelkästään sillä perusteella, että työstä oli ilmoitettu työpaikalla työntekijän työvuoron aikana, vaikka hälytystyöhön tulemisesta on työntekijän kanssa sovittu vasta työvuoron jälkeen työntekijän vapaa-aikana.

Yhtiö oli rikkonut tietensä työehtosopimusta ja työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 107

KANTAJA

Ilmailualan Unioni IAU ry, Helsinki

VASTAAJAT

Palvelualojen Toimialaliitto ry, Helsinki

SAS Ground Services Finland Oy, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 23.8.2007

Pääkäsittely 8.10.2007

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 17.8.2005 allekirjoitetussa säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskevassa työehtosopimuksessa kohdassa 6.15.1 on hälytysluonteinen työ määritelty seuraavasti:

Työ katsotaan hälytysluonteiseksi silloin, kun työhöntulosta sovitaan työntekijän vapaa-aikana ja työ tehdään ennen seuraavan työvuoron alkua. Hälytysluonteinen työ päättyy viimeistään normaalin työvuoron alkaessa.

Samansisältöinen määräys sisältyy samojen asianosaisten kesken 30.8.2006 tehdyn lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen 37 §:ään.

KANNE

Vaatimukset

Ilmailualan Unioni IAU on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa oikeaksi tulkinnan, jonka mukaan SAS Ground Services Finland Oy menettelee lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen 37 §:n vastaisesti jättäessään työehtosopimuksen mukaisen hälytystyökorvauksen maksamatta tilanteessa, jossa työstä on ilmoitettu yhtiön AAP-sivuilla työntekijän työvuoron aikana, vaikka hälytystyöhön tulemisesta on työntekijän kanssa sovittu työntekijän vapaa-aikana ja työ tehdään ennen seuraavan säännöllisen työvuoron alkua,

tuomitsee SAS Ground Services Finland Oy:n työehtosopimuksen tieten rikkomisesta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitettuun hyvityssakkoon,

tuomitsee Palvelualojen Toimialaliiton valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä työehtosopimuslain 9 §:ssä tarkoitettuun hyvityssakkoon, ja

velvoittaa Palvelualojen Toimialaliiton ja SAS Ground Services Finland Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ilmailualan Unioni IAU:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun työtuomioistuimen tuomion antopäivästä on kulunut 30 päivää.

Perusteet

SAS Ground Services Finland Oy:ssä on työehtosopimuksen hälytystyötä koskevaa työehtosopimusmääräystä tulkittu aikaisemmin työehtosopimuksen vakiintuneen käytännön ja sopimuskohdan sanamuodon mukaisesti. Hälytystyökorvaus on maksettu, jos työhöntulosta oli sovittu työntekijän vapaa-aikana ja työ oli tehty ennen seuraavan työvuoron alkua. Yhtiö ilmoitti 22.2.2006 muuttavansa noudatettua käytäntöä ja siirtyvänsä hälytystyön kohdalla uuteen tulkintaan, jonka mukaan hälytystyökorvauksen maksamisen edellytykset määräytyvät sen mukaan, milloin tarjolla oleva työ on merkitty yhtiön sisäisille AAP-infosivuille. Jokaisella työosastolla on oma sivu, johon on kerätty tietoja ja toimintaohjeita sekä muun muassa henkilöstön yhteystietoja. Ratkaisevana ei enää pidetty sitä, milloin työhöntulosta sovitaan työntekijän kanssa.

Yhtiön omaksuma uusi käytäntö hälytysrahan maksamisessa perustuu sille ajatukselle, että työstä ilmoittaminen työnantajan ylläpitämillä AAP-sivuilla voidaan katsoa työehtosopimuksen tarkoittamaksi "työhöntulosta sopimiseksi". Vastaajayritys ei ole sanottavasti perustellut tätä työehtosopimuksen sanamuodon ja aiemman käytännön vastaista tulkintaansa. Sopimusoikeudellisesta näkökulmasta katsottuna työstä ilmoittaminen AAP-sivuilla merkitsee enintään sopimustarjousta, mutta se ei ole sopimus. Tämän riidan keskeinen ydin on se, voidaanko työn kirjaaminen AAP-sivuille luokitella työehtosopimuksen edellyttämäksi työhöntulosta sopimiseksi. Kantajan mielestä näin ei ole asianlaita.

Yhtiö oli muuttanut hälytystyötä koskevaa käytäntöään, vaikka yhtiö oli tiennyt hälytystyön korvaamista koskevan työehtosopimuskohdan oikean tulkinnan. Palvelualojan Toimialaliitto ei ole tehnyt mitään oikean käytännön palauttamiseksi, vaikka sitä on liitolta vaadittu.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen Toimialaliitto ja SAS Ground Services Finland Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Palvelualojen Toimialaliitto ja SAS Ground Services Finland Oy ovat lisäksi vaatineet Ilmailualan Unioni IAU:n velvoittamista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työehtosopimuksen hälytysluonteista työtä koskeva määräys on pysynyt sanamuodoltaan samana ainakin 1.1.1998 lähtien. Asianosaisliitot uudistivat ja yksinkertaistivat voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksiä siten, että sanamuodoltaan ja rakenteeltaan uudistettu lentoliikenteen palveluja koskeva työehtosopimus tuli voimaan 31.8.2006. Työehtosopimuksesta neuvoteltaessa tai aikaisemminkaan työntekijäliitto ei ole ottanut keskusteluun hälytystyötä koskevia tulkintaepäselvyyksiä, jotka vaatisivat osapuolilta uudelleen määrittelyä.

Hälytysluonteista työtä koskeva määräys solmittiin ennen modernia teknologiaa, sähköpostia ja tekstiviestiä aikana, jolloin esimies soitti henkilökohtaisesti työntekijälle tarvitessaan tätä hälytysluonteiseen työhön. Jos kanteessa omaksuttu kanta olisi ollut työehtosopimusosapuolten tarkoitus, olisi työehtosopimukseen todennäköisesti kirjattu jotain muuta kuin alkuperäinen otsikko hälytystyö ja sanamuoto hälytysluonteinen työ. Hälytysluonteisuuden tulee työehtosopimusmääräyksen tarkoituksen mukaan ilmetä siten, että työntekijä saa tiedon yli- tai lisätyöstä vapaa-ajallaan.

Yhtiöllä on käytössä niin sanotut AAP-sivut, joille kaikilla työntekijöillä on pääsy ja joilla ilmoitetaan esimerkiksi listavajeista johtuvat ylityövuorot. Jos työntekijät eivät ota ylityövuoroja AAP-sivuilta hyvin lähellä miehittämätöntä työvuoroa, lähetetään ryhmätekstiviesti kaikille työntekijöille, jotka kompetenssinsa puolesta ovat soveliaita tekemään kyseessä olevan työvuoron. AAP-sivujen ja ryhmätekstiviestin alkuperäinen tarkoitus on se, että kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus tehdä taloudellisesti kannattavia ylityö- ja hälytysvuoroja.

Yhtiö ei ole muuttanut aiempaa käytäntöään hälytyskorvauksen maksamisesta eikä se ollut omaksunut asiassa uutta tulkintaa vuonna 2006, vaan työnantajan tulkinta on ollut vakiintunut jo ainakin 1990-luvun lopusta. Asia on tullut esille ja vaatinut tarkennuksia vasta ramp-toimintojen aloittamisen jälkeen työntekijöiden "pelaamisen" seurauksena. He eivät ottaneet ylityötä AAP-sivuilta, vaan odottivat, kunnes työnantaja lähetti ylityövuorosta tekstiviestin, johon sitten vastasivat esimerkiksi parkkipaikalta työvuoron päätyttyä. Asiasta oli jo 2005 keväällä keskusteltu pääluottamusmiehen kanssa. Yhtiö ei perusta kantaansa siihen, että työstä ilmoittaminen AAP-sivuilla voidaan katsoa "työhöntulosta sopimiseksi", vaan työehtosopimuksen tarkoitukseen ja omaan vakiintuneeseen tulkintaansa. Myös Finnair Oyj soveltaa määräystä samalla tavalla kuin vastaajayhtiö.

Yllä kerrotuin perustein yhtiö ei ole tietensä rikkonut työehtosopimusta. Palvelualojen Toimialaliitto ei siten myöskään ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Mikäli työtuomioistuin päätyy toisenlaiseen lopputulokseen, on asiassa kuitenkin sen tulkinnanvaraisuuden vuoksi perusteet jättää vaaditut hyvityssakot tuomitsematta.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Erimielisyysmuistiot

2. SAS Ground Services Finland Oy:n tulkintaohje 13.10.2006

3. Ilmailualan Unionin pyyntö välimiesoikeuden käyttämisestä ja vastaajaliiton vastaus

4. Työehtosopimusmääräys vuodelta 1972

5. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirje

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Ote ohjeesta yhtiön henkilöstökoordinaattoreille

2. Ilmailualan Unioni IAU:n ja SAS Ground Services Finland Oy:n välillä 29.9.2005 solmittu tuntityöntekijöitä koskeva pöytäkirja

3. SAS Ground Services Finland Oy:n esimiehen viikkokirje 24.3.2005 aulakuormaajille ja lastaajille

4. Yhtiön yhteistoimintaelimen pöytäkirjat 18.5.2005 ja 15.6.2005

6. Yhtiön henkilöstölehdessä See & Surf 4.2.2006 annettu työnantajan ohje

7. Erimielisyysmuistiot

8. Yhtiön henkilöstölehti See & Surf 20.10.2006 ja sen liitteenä oleva ohje 13.10.2006

9. Ote yhtiön operatiivisesta manuaalista 1.3.2005

Kantajan henkilötodistelu

1. IAU:n varapuheenjohtaja A

2. Pääluottamusmies, rampmies B

3. Entinen pääluottamusmies, alue-esimies C

Vastaajien henkilötodistelu

1. Blue1 Oy:n operatiivinen päällikkö D

2. Finnair Oyj:n työsuhdepäällikkö E

3. SAS Ground Services Finland Oy:n toimitusjohtaja F

4. Entinen pääluottamusmies, asemapalvelupäällikkö G

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen 37 §:n mukaan työ katsotaan hälytysluonteiseksi silloin, kun työhöntulosta sovitaan työntekijän vapaa-aikana ja työ tehdään ennen seuraavan työvuoron alkua. Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko työehtosopimuksessa tarkoitettua hälytysluonteista työtä työ, josta on ilmoitettu työpaikalla työntekijän työvuoron aikana, mutta jonka tekemisestä sovitaan työntekijän kanssa vasta työvuoron päätyttyä.

Työehtosopimusmääräysten tulkinta ja soveltaminen

Työtuomioistuimessa on kuultu työehtosopimusmääräysten tulkinnasta ja soveltamisesta kantajayhdistyksen varapuheenjohtaja A:ta, joka on kertonut osallistuneensa työehtosopimusneuvotteluihin muun muassa vuonna 2006. Työehtosopimuksen hälytysluonteista työtä koskevaa määräystä on sovellettu vuodesta 1972 alkaen niin sanotulla maapalvelupuolella ja vuodesta 2006 lähtien koko alalla. Ratkaisevana ajankohtana hälytystyökorvauksen maksamiselle on vakiintuneesti ainakin 1980-luvulta alkaen pidetty sitä hetkeä, jolloin siitä on sovittu työnantajan ja työntekijän kesken. Sillä seikalla, milloin työnantaja on ilmoittanut työntekijälle vapaana olevasta työvuorosta, ei ole tässä suhteessa ollut merkitystä.

Soveltamiskäytäntö Ground Services Finland Oy:ssä

Vastaajayhtiön nykyisen toimitusjohtajan F:n mukaan SAS Ground Services Finland Oy:ssä työntekijöiden poissaoloprosentti on noin 15. Tästä syystä työvuoroja voidaan joutua jättämään tyhjiksi ja päivittämään ne AAP-sivuilla, joille vuoro voi olla merkittynä enimmillään kuutta viikkoa aikaisemmin. Tekstiviestiä käytetään yleensä lähinnä seuraavan vuoron täyttämiseksi. Hälytystyönä tehdään suuri osa ylitöistä niin, että 30-40 prosenttia ylityöhön käytetystä kokonaissummasta maksetaan hälytystyöstä. Työnantajalla on ollut aihetta epäillä, että jotkut työntekijät käyttävät väärin hälytystyöjärjestelmää. Tällaisesta voisi olla kysymys esimerkiksi silloin, jos tietty työntekijäryhmä ei ottaisi vastaan muuta lisä- tai ylityötä kuin hälytystyönä tehtäviä vuoroja tai jos se keskuudessaan kierrättäisi tällaisia vuoroja.

D, joka toimii Blue1 Oy:n operatiivisena johtajana, on kertonut, että työnantaja ei ole muuttanut hälytystyömääräyksen soveltamista vuodenvaihteessa 2005-2006. Hälytystyötä ei ole aiemminkaan ollut työ, josta työnantaja on ilmoittanut hyvissä ajoin etukäteen. Osa-aikaisia työntekijöitä koskevassa sopimuksessa on 48 tunnin aikaraja työn tarjoamisesta työn vastaanottamiseen, jotta työ olisi hälytysluonteista työtä. Kokoaikaisten työntekijöiden osalta ei ole sovittu mitään muuta sääntöä tai poikkeusta. Myös D:n mukaan riski käyttää järjestelmää yksittäisissä tapauksissa väärin on ollut olemassa. Se on kuitenkin lähinnä työnjohdollinen ongelma.

Vastaajayhtiön pääluottamusmiehenä vuosina 1999-2003 toimineen asemapalvelupäällikkö G:n mukaan yhtiön tarjoamat yli- ja lisätyöt olivat esillä yleensä hyvissä ajoin yhtiön AAP-sivuilla. Varsinaisesta hälytystyöstä esimerkiksi odottamattomien sairaustapausten ollessa kyseessä lähetettiin noin päivää aikaisemmin ryhmätekstiviestit työntekijöille. Työntekijän ollessa työvuorossa heille tuolloin ilmoitetut työvuorot eivät oikeuttaneet hälytystyökorvaukseen. Hälytystyöstä ei liioin ollut kysymys, jos työntekijä esimerkiksi maanantaina sopi työvuorosta seuraavaksi perjantaiksi siitä riippumatta, oliko hän maanantaina tai sen jälkeen työvuorossa vai ei. Järjestelmää sovellettiin reilun pelin hengessä eikä ongelmia ollut. Todistajan mielestä tekniikka on mennyt ohi nykyisistä työehtosopimusmääräyksistä.

Ramp-miehenä työskentelevä B on toiminut osaston luottamusmiehenä vuodesta 2005 ja pääluottamusmiehenä vuoden 2007 alusta. B:n mukaan SAS Ground Services Finland Oy:n ramp-osastolla on työntekijävajausta ja ylitöitä joudutaan tekemään paljon. Osaston 130 työntekijälle on tullut tekstiviestinä päivittäin 1-3 ylityökutsua. Tarjotuista ylityövuoroista ehkä 1-2 vuoroa kymmenestä tehdään hälytystyönä. Yhtiön aiemman käytännön mukaan kysymys on ollut hälytystyöstä, kun työntekijä on vapaa-aikanaan soittanut työnantajalle ja ilmoittanut tekevänsä tarjotun työn. Yhtiö on kuitenkin vuodenvaihteessa 2005-2006 muuttanut hälytystyökorvauksen maksuedellytyksiä siten, että jo työnantajan ilmoitus hälytysluontoisesta työstä yhtiön AAP-sivuilla on merkinnyt työhöntulosta sopimista.

Soveltamiskäytäntö alan muissa yrityksissä

Työehtosopimuksen hälytystyömääräysten soveltamisesta muissa alan yrityksissä on kuultu todistajina Finnair Oyj:n tytäryhtiössä Northport Oy:ssä aulaesimiehenä työskentelevää C:tä ja työsuhdepäällikkö E:tä Finnair Oyj:stä.

C:n mukaan Northport Oy toimii samalla alalla kuin vastaajayhtiö, mutta se on sitä noin puolet suurempi. Ylitöitä yhtiössä tehdään vaihtelevasti. Ylitöistä ilmoitetaan ilmoitustaululla ja niihin kysytään työvuorossa olevia. Tarvittaessa tiedustellaan puhelimitse kotoa työhön halukkuutta. Yhtiön ilmoitustaululla ylityöstä ilmoittamisella ei ole ollut mitään merkitystä hälytystyökorvauksen maksamisessa. Työntekijä on ollut oikeutettu saamaan hälytystyökorvauksen silloin, kun siitä on työnantajan aloitteesta sovittu työntekijän vapaa-aikana ja työ on suoritettu ennen seuraavan työvuoron alkua. Työehtosopimusta on aina sovellettu tällä tavalla.

Myös työsuhdepäällikkö E:n mukaan Finnair Oyj:ssä on tarjolla olevista ylityövuoroista ilmoitettu henkilöstölle työpaikalla työvuoron aikana yleensä paperitulosteena mutta joissakin tapauksissa myös sähköisesti. Ryhmätekstiviestejä ei ole yhtiössä käytetty kuin yksittäistapauksissa. Hälytystyömääräysten soveltamisessa ei ole ollut mitään suuria ongelmia. Jos työntekijää on tarvittu hänen säännöllisen työaikansa ulkopuolella töihin ja siitä on ilmoitettu työntekijälle työvuoron jälkeen, työntekijälle on maksettu hälytystyökorvaus siitä huolimatta, että työvuorosta oli jo aiemmin ilmoitettu ilmoitustaululla. Jos sen sijaan ylimääräisestä työvuoroa on työntekijälle tarjottu henkilökohtaisesti etukäteen jo työvuoron aikana ja työntekijä ilmoittaa vasta vapaa-aikanaan ottavansa työvuoron vastaan, kyseessä ei ole ollut hälytystyö. Tällaiset tilanteet ovat todistajan mukaan hyvin harvinaisia.

Arviointi ja johtopäätökset

Määräyksen sanamuodon mukaan työ katsotaan hälytysluontoiseksi silloin, kun työhöntulosta sovitaan työntekijän vapaa-aikana.

Esitetty selvitys osoittaa, että ylimääräisistä työvuoroista on voitu ilmoittaa eri tavoin eri työpaikoilla. Perinteisesti niitä on tarjottu suoraan työvuorossa oleville tai niistä on ilmoitettu työpaikan ilmoitustaululla tai muulla vastaavalla tavalla. Sähköisten verkkojen myötä ilmoitustavaksi ovat yleistyneet sähköiset ilmoitustavat. Ilmoitustavasta riippumatta työn hälytysluonteisuus on käytännössä määräytynyt sen mukaan, milloin työvuoron tekemisestä on henkilökohtaisesti, puhelimitse tai muulla tavalla sovittu työntekijän kanssa edellyttäen, että työtä sinänsä on voitu pitää hälytysluonteisena.

Edellä kuvattu soveltamiskäytäntö on ollut voimassa esitetyn todistelun mukaan alalla yleisesti ja myös SAS Ground Services Finland Oy:ssä vuoteen 2006 saakka. Tuolloin yhtiö oli sen edellä kerrotuista ohjeista ja todistelusta ilmenevistä syistä muuttanut soveltamiskäytäntöään niin, että hälytysluonteisuuden määrittelyssä ratkaisevaksi perusteeksi otettiin sopimishetken asemesta se ajankohta, milloin vapaasta työvuorosta oli ilmoitettu ja mistä lähtien työvuoron tekeminen olisi siten ollut sovittavissa.

SAS Ground Services Finland Oy:ssä vuonna 2006 omaksuttu soveltamiskäytäntö on ristiriidassa työehtomääräyksen selkeän sanamuodon ja alalla vakiintuneen soveltamiskäytännön kanssa. Yhtiöllä ei ole ollut työehtosopimuksen mukaan oikeutta kieltäytyä maksamasta hälytystyökorvausta pelkästään sillä perusteella, että työstä oli ilmoitettu yhtiön AAP-sivuilla työntekijän työvuoron aikana, jos työn tekemisestä on sovittu työntekijän vapaa-ajalla ja työ tehdään ennen seuraavaa säännöllistä työvuoroa.

Työehtosopimuksen rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyöminen

SAS Ground Services Finland Oy:llä on voinut olla ilmoittamansa perusteet pyrkiä kehittämään yhtiön sisällä hälytystyöstä syntyneitä käytäntöjä. Sen on kuitenkin muuttaessaan edellä kerrotun mukaisesti yksipuolisesti ja vastoin työehtosopimuksen sanamuotoa aiemman soveltamiskäytäntönsä tullut perustellusti tietää rikkovansa työehtosopimusta.

Palvelualojen Toimialaliiton olisi tullut huolehtia siitä, että sen jäsenyrityksen ilmeisen väärä työehtosopimuksen soveltaminen nopeasti korjataan. Tämän laiminlyödessään ja tyytyessään tukemaan SAS Ground Services Finland Oy:n menettelyä liitto on laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Palvelualojen Toimialaliitto ja SAS Ground Services Finland Oy ovat jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollisia korvaamaan Ilmailualan Unioni IAU:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 8.776,60 euroa. Vastaajapuoli on paljoksunut kantajan asiamiehen tuntiveloitusta ja katsonut, että asian hoitamiseen olisi riittänyt 15 tuntia.

Kantajan vaatimus perustuu yksilöityyn laskuun, josta käyvät ilmi laskun perusteena olevat toimenpiteet ja niihin käytetty aika. Käytettyä tuntiveloitusta on pidettävä kohtuullisena ja asiassa suoritettuja toimenpiteitä asian laatuun nähden tarpeellisina. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi korvauksen määräksi vaaditut 8.776,60 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että SAS Ground Services Finland Oy menettelee lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen 37 §:n vastaisesti jättäessään työehtosopimuksen mukaisen hälytystyökorvauksen maksamatta pelkästään sillä perusteella, että työstä on ilmoitettu yhtiön AAP-sivuilla työntekijän työvuoron aikana, vaikka hälytystyöhön tulemisesta on työntekijän kanssa sovittu työntekijän vapaa-aikana ja työ tehdään ennen seuraavan säännöllisen työvuoron alkua.

Palvelualojen Toimialaliitto ja SAS Ground Services Finland Oy tuomitaan työehtosopimuslain 7, 8 ja 10 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa Ilmailualan Unioni IAU:lle, SAS Ground Services Finland Oy työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 2.200 euroa ja Palvelualojen Toimialaliitto valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä samoin 2.200 euroa.

Palvelualojen Toimialaliitto ja SAS Ground Services Finland Oy velvoitetaan lisäksi yhteisvastuullisesti korvaamaan Ilmailualan Unioni IAU:n oikeudenkäyntikulut 8.776,60 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Mikkola, Lindgren, Etu-Seppälä, Ahokas ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.