Labor court dismisses union claim that university violated collective agreement by moving official without prior consultation.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court dismissed the union's claim that the University of Helsinki violated its collective agreement by transferring a public official without prior consultation. The court found that while the University failed to hold required negotiations before the 2007 transfer, the official's 2005 transfer was legally valid because it involved a different legal basis and authority. Consequently, the court ruled that the University did not violate the collective agreement in the manner specified by the relevant labor law.
Legislator headnote
AI generatedVirkamieslain 5 §; 20 §; Yhteistoimintasopimuksen 3 §: Viran siirtäminen ilman virkamieslain mukaisia edellytyksiä on lainvastainen, mutta yhteistoimintasopimuksen rikkominen vaatii tarkastelun eri virkasiirtojen oikeudellisen perustan ja menettelyn erottamista toisistaan.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan hallintopäällikön tehtävät siirrettiin toisen henkilön hoidettavaksi lähes vuoden määräajaksi. Päätös tehtiin ennen kuin hallintopäällikön kanssa oli käyty yliopiston yhteistoimintasopimuksen edellyttämiä yksilötason yhteistoimintaneuvotteluja toisiin tehtäviin siirtämisestä. Laiminlyömällä aloittaa yhteistoimintaneuvottelut sopimuksen edellyttämässä päätöksentekovaiheessa yliopisto oli tieten rikkonut virkaehtosopimusta.
Kysymys oli myös oikeasta yhteistoimintatasosta em. päätöksenteon yhteydessä sekä hallintopäällikön yliopiston hallintovirastoon siirtämisen yhteydessä seuraavana vuonna toteutetun yt-menettelyn oikeellisuudesta. (Ään.)
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 106
KANTAJA
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry
VASTAAJA
Valtiovarainministeriö
ASIA
Yhteistoimintasopimuksen tieten rikkominen
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 23.5.2007
Pääkäsittely 21.8.2007 ja 22.8.2007
VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Helsingin yliopisto ja Akava ry (nykyisin JUKO ry), Korkeakoulujen ja opetusalan henkilökuntaliitto - Högskolornas och undervisningssektorns personalförbund KHL ry:n paikallisyhdistys, Helsingin yliopiston henkilö yhdistys HYHY ry sekä Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry (nykyisin JHL ry) ovat tehneet yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 15 §:n mukaisesti Helsingin yliopistoa koskevan virastokohtaisen yhteistoimintasopimuksen. Yhteistoimintasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
3 § Yhteistoiminnan edistäminen
Yhteistoimintamenettelyssä käsitellään yhdessä valmisteilla olevan toimenpiteen perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja.
Yhteistoiminnan edellyttämät neuvottelut on aloitettava asian sellaisessa suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa, jossa yhteistoiminnan tarkoittama vuorovaikutus sekä asiaan ja sen vaihtoehtoihin vaikuttaminen voivat myös käytännössä toteutua.
Yliopiston tulee toimia järjestäessään organisaatiotaan, henkilöstön työtehtäviä ja johtamista siten, että järjestelyt edistävät sekä henkilöstön ja esimiesten välistä että henkilöstön keskinäistä yhteistoimintaa ja tuloksellista työskentelyä sekä antavat henkilöstöön kuuluville mahdollisuuden vaikuttaa työnsä sisältöön ja työympäristöön sekä saada tietoja työnsä tavoitteista, merkityksestä ja tuloksista.
Henkilöstöllä ja henkilöstön edustajilla on oikeus tehdä aloitteita ja esityksiä yhteistoimintamenettelyä varten yhteistoiminnan asiapiiriin kuuluvissa asioissa.
Kun henkilöstön edustaja pyytää yhteistoimintamenettelyn aloittamista yhteistoimintalain 7 §:n 1-5- tai 10-kohdassa tarkoitetussa asiassa, työnantajan edustajina olevien virkamiesten on annettava laissa tarkoitettu neuvotteluesitys tai kirjallinen ilmoitus siitä, millä perusteella yhteistoimintamenettelyä ei pidetä tarpeellisena. Neuvotteluesitys tai kirjallinen ilmoitus on annettava viipymättä pyynnöstä aiheutuvien valmistelujen jälkeen.
Jos yhteistoimintamenettelyn jälkeen asiassa tapahtuu olennainen muutos, asia on käsiteltävä uudelleen yhteistoimintamenettelyssä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
7 § Yksilötason yhteistoiminta
Yksilötason yhteistoiminnalla tarkoitetaan yhteistoimintamenettelyä yksittäisen virkamiehen tai työntekijän ja hänen esimiehensä välillä.
8 § Yksilötason yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat
Yhteistoimintamenettelyssä yksittäisen henkilön kanssa käsitellään erityisesti seuraavat yhteistoimintalain 7 §:ään perustuvat asiat:
1. henkilön asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä ja tehtävien järjestelyssä sekä siirto toisiin tehtäviin, toiseen valtion virkaan tai pysyvästi toiselle paikkakunnalle;
2. henkilön asemaan vaikuttavat organisaation, tehtävien, palvelutoiminnan tuotevalikoiman muutokset, olennaiset työtilojen järjestelyt sekä kone- ja laitehankinnat niiden henkilövaikutusten osalta, työpaikan lakkauttaminen tai siirto toiselle paikkakunnalle sekä työpaikan tai sen osan toiminnan laajentaminen tai supistaminen;
3. henkilön asemaan vaikuttavat rationalisointi- ja kehittämishankkeet;
4. työaikajärjestelyt;
5. hallinnollisista, tuotannollisista ja taloudellisista syistä toimeenpantavat osa-aikaistamiset, lomauttamiset ja irtisanomiset sekä niihin liittyvät koulutus- ja uudelleensijoittamisratkaisut;
6. esitykset viran perustamiseksi tai lakkauttamiseksi tai viran nimen, opetusalan tai tehtäväpiirin muuttamiseksi sekä virkajärjestelyiksi; ja
7. koulutukseen osallistuminen
9 § Menettely yksilötason yhteistoiminnassa
Esimiehen tulee selvästi ilmoittaa, milloin kyseessä on yhteistoimintamenettely. Asian käsittelystä laaditaan pöytäkirja, jonka allekirjoittavat työnantaja ja virkamies tai työntekijä. Virkamiehellä tai työntekijällä on oikeus saada asian käsittelyyn mukaan haluamansa henkilöstön edustaja. Pöytäkirja tulee asianomaisen pyynnöstä toimittaa hänen luottamusmiehelleen tai työsuojeluvaltuutetulle tiedoksi.
10 § Toimintayksikkötason yhteistoiminta
Toimintayksiköllä tarkoitetaan tiedekuntien laitoksia, kirjastoja, tiedekuntien kanslioita, erillisiä laitoksia sekä hallintoviraston osastoja ja vastuualueita. Teknisessä osastossa toimintayksikkötasolla tarkoitetaan myös työnjohtoaluetta. Toimintayksikön kokous voi toimia toimintayksikkötason yhteistoimintaelimenä.
Toimintayksikkötason yhteistoimintamuodoiksi voidaan katsoa myös toimintayksikön esimiehen tai johtajan ja henkilöstön edustajan tai edustajien välinen neuvottelu sekä yksikön kokous tai valmisteleva toimielin ja työryhmä tai muu henkilöstön edustajista koostuva toimielin.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
15 § Toimintayksikkökokouksessa käsiteltävät asiat
Yhteistoimintamenettelyssä toimintayksikkötasolla käsitellään erityisesti seuraavat yhteistoimintalain 7 §:ään perustuvat asiat:
1. yksikön henkilöstön asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä ja tehtävien järjestelyssä sekä siirrot toisiin tehtäviin, toiseen valtion virkaan tai pysyvästi toiselle paikkakunnalle;
2. henkilöstön asemaan vaikuttavat yksikön organisaation, tehtävien ja palvelutoiminnan muutokset sekä olennaiset kone- ja laitehankinnat ja olennaiset työtilojen järjestelyt sekä toimintayksikön työolosuhteet;
3. yksikön tai sen osan lakkauttaminen tai siirto toiselle paikkakunnalle tai sen toiminnan laajentaminen tai supistaminen;
4. kehittämis- ja rationalisointihankkeet;
5. edellä 1 - 4 -kohdissa tarkoitettujen toimenpiteiden johdosta suoritettavat järjestelyt, jotka vaikuttavat henkilöstön määrään, laatuun ja rakenteeseen;
6. yksikön talousarvioehdotus sekä toiminta- ja taloussuunnitelma;
7. yksikön henkilöstöhallinnon periaatteet sekä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat menettelytavat;
8. sukupuolten tasa-arvon edistämisestä laaditut suunnitelmat;
9. yksikön työaikajärjestelyt;
10. hallinnollisista, tuotannollisista ja taloudellisista syistä toimeenpantavat osa-aikaistamiset, lomauttamiset ja irtisanomiset sekä niihin liittyvät koulutus- ja uudelleensijoittamisratkaisut;
11. henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat ja niihin suunnitelmakaudella tehtävät muutokset;
12. ne yhteistoimintalain 7 §:n 14- ja 7-kohdan tarkoittamat vaikutukset, joita on yksityisten yritysten käyttämisellä toimintayksikön tehtävien suorittamiseen;
13. esitykset viran perustamiseksi tai lakkauttamiseksi tai viran nimen, opetusalan tai tehtäväpiirin muuttamiseksi sekä virkajärjestelyiksi;
14. talousarviossa osoitettujen varojen puitteissa yksikön sosiaalitilojen käyttö ja suunnittelu, virkistystoiminta ja henkilöstölle myönnettävät avustukset;
15. yksikön sisäisen tiedotustoiminnan periaatteet;
16. työhön perehdyttäminen;
17. työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimintayksikön olosuhteet ja niiden kehittämistoimenpiteet silloin, kun toimenpide koskee koko toimintayksikköä tai osaa siitä;
18. toimenpiteet työpaikan työturvallisuuteen liittyvän työhönopastuksen, koneistuksen ja tiedotuksen järjestämisestä silloin, kun toimenpide koskee koko toimintayksikköä tai osaa siitä; ja
19. ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat periaatteet.
16 § Tiedekuntatason yhteistoiminta
Tiedekuntatasolla yhteistoiminta järjestetään tiedekuntaneuvoston asettamassa valmisteluelimessä tai tilapäisessä tai pysyvässä työryhmässä taikka dekaanin ja henkilöstön tai henkilöstön edustajien välillä tapahtuvassa yhteistoimintamenettelyssä.
Työryhmässä tulee olla edustajat yliopistosta ja niistä henkilöstöryhmistä, joita asia koskee.
KANNE
Vaatimukset
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin
vahvistaa Helsingin yliopiston rikkoneen yliopiston yhteistoimintasopimusta hallintopäällikkö A:n virkatehtävien uudelleenjärjestelyitä koskeneessa asiassa vuosina 2004 ja 2005,
tuomitsee Suomen valtion maksamaan hyvityssakkoa kantajalle virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta, ja
velvoittaa vastaajan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.
Perusteet
Asian tausta
A on nimitetty oikeustieteellisen tiedekunnan tiedekuntasihteerin virkaan 1.12.1992 lukien. Viran nimi muutettiin vuonna 2001 hallintopäällikön viraksi.
Hallintopäällikkö A jäi sairauslomalle keväällä 2004. Sairauslomansa päätyttyä 4.7.2004 A piti saldovapaitaan ja oli vuosilomalla 26.9.2004 saakka.
Tiedekunnan dekaani B oli A:n sairausloman aikana 8.6.2004 ilmoittanut tiedekunnan kanslian henkilöstölle, ettei A enää ole kanslian esimies eikä enää hoida hallintopäällikön tehtäviä. Nimityspäätöksellä 10.9.2004 dekaani antoi hallintopäällikön virkatehtävät määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetyn toisen henkilön hoidettaviksi 15.8.2005 saakka, vaikka A oli heti sairauslomansa päätyttyä 5.7.2004 tiedustellut dekaanilta, tulisiko hänen palata töihin jo syyskuun alussa. Dekaani ei pitänyt tätä tarpeellisena.
A:n vuosiloman päätyttyä hänen kanssaan järjestettiin yliopiston yhteistoimintasopimuksen mukainen yksilötason yt-neuvottelu 1.10.2004. Tässä neuvottelussa käsiteltiin dekaanin aloitteesta A:n virkatehtävien muuttamista ja dekaani antoi 4.10.2004 ohjeet A:n sijoittamisesta hoitamaan muutettuja virkatehtäviä. A valitti tästä dekaanin ratkaisusta Helsingin hallinto-oikeuteen, joka jätti valituksen sittemmin tutkimatta. A teki dekaanin hänelle määräämää selvitystehtävää ajan 4.10.2004 - 16.6.2005.
Dekaani teki 16.6.2005 päätöksen hallintopäällikön viran siirtämisestä oikeustieteellisestä tiedekunnasta yliopiston hallintovirastoon. Tiedekuntaneuvosto puolestaan päätti 30.8.2005, että A siirtyy 1.9.2005 lukien toistaiseksi hoitamaan Helsingin yliopiston hallintoviraston hänelle tarkemmin osoittamia, vaativuustasoltaan hallintopäällikön virkatehtäviin rinnastuvia tehtäviä sijoituspaikkanaan yliopiston hallintovirasto.
A haki sekä dekaanin että tiedekuntaneuvoston päätöksen purkua korkeimmalta hallinto-oikeudelta (KHO). KHO hylkäsi A:n hakemukset 23.10.2006 antamallaan päätöksellä, jossa tuomioistuin totesi dekaanin tehneen viran siirtoa koskevan päätöksen ilman toimivaltaa, mutta tämän päätöksen korvautuneen tiedekuntaneuvoston myöhemmällä päätöksellä. Tämän vuoksi KHO katsoi, ettei dekaanin päätös loukkaa A:n oikeutta eikä julkinen etu vaadi päätöksen purkamista. KHO totesi, että tiedekuntaneuvoston 30.8.2005 tekemä päätös oli perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen, mutta katsoi tästä huolimatta, ettei päätös loukkaa A:n oikeutta yliopiston virkamiehenä sillä tavoin, että se tulisi purkaa.
Helsingin hallinto-oikeus on lainvoimaa vailla olevalla päätöksellään 24.11.2006 kumonnut tiedekuntaneuvoston 30.8.2005 tekemän päätöksen A:n siirtämisestä hallintovirastoon.
Yhteistoimintasopimuksen rikkominen A:n virkajärjestelyjen yhteydessä vuonna 2004
Dekaani ilmoitti 8.6.2004 tiedekunnan kanslian henkilöstölle, että A ei enää ole kanslian esimies eikä enää hoida hallintopäällikön virkatehtäviä. Tätä A:n asemaan vaikuttavaa olennaista muutosta ei ennen päätöksen tekemistä käsitelty yhteistoimintasopimuksen 8 §:n edellyttämässä yksilötason yt-menettelyssä. Vaikka kyseessä oli myös yksikön henkilöstön asemaan vaikuttava olennainen tehtävien järjestely ja hallintopäällikön viran tehtäväpiirin muuttaminen, ei tiedekunnan kansliassa tai henkilöstön edustajan kanssa pidetty myöskään sopimuksen 15 §:n edellyttämiä yksikkötason yt-neuvotteluita ennen dekaanin ilmoitusta. A:n sairausloma ei voinut estää ainakaan yksikkötason yt-neuvotteluiden käymistä.
Dekaani nimitti 10.9.2004 hallintopäällikön virkasuhteeseen toisen henkilön 15.8.2005 päättyväksi määräajaksi. Tällä päätöksellä oikeustieteelliseen tiedekuntaan syntyi tilanne, jossa tiedekunnassa oli kaksi hallintopäällikköä. Virkajärjestelystä olisi tullut käydä yhteistoimintasopimuksen mukaiset yksilötason, yksikkötason ja tiedekuntatason yt-neuvottelut ennen ratkaisun tekemistä.
Kesällä ja syksyllä 2004 toteutetuista virkajärjestelyistä yksilötason yt-neuvottelu järjestettiin vasta 1.10.2004, vaikka yhteistoimintasopimuksen 3 § edellyttää neuvotteluiden aloittamista hyvissä ajoin ennen asian ratkaisemista. Tosiasialliset ratkaisut A:n virkatehtävien muuttamisesta oli tehty jo paljon ennen neuvottelun käymistä. A:n ja dekaanin keväällä 2004 käymät keskustelut A:n tehtävistä eivät korvaa yt-menettelyä.
Yhteistoimintasopimuksen rikkominen tiedekuntaneuvoston 30.8.2005 tekemän päätöksen yhteydessä
Päätöksellään 16.6.2005 dekaani siirsi A:n hallintopäällikön viran oikeustieteellisestä tiedekunnasta yliopiston hallintovirastoon. Saman päivän aamuna oli järjestetty yksilötason yt-neuvottelu virkasiirtoon liittyen. Oikeustieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto teki 30.8.2005 päätöksen, että hallintopäällikkö A siirtyy 1.9.2005 lukien toistaiseksi hoitamaan Helsingin yliopiston hallintoviraston hänelle tarkemmin osoittamia, vaativuustasoltaan hallintopäällikön virkatehtäviin rinnastuvia tehtäviä sijoituspaikkanaan yliopiston hallintovirasto.
Tiedekuntaneuvoston päätöksessä on ollut kysymys siirrosta toisiin tehtäviin sekä työtehtävien olennaisesta muutoksesta, joten asiassa olisi tullut järjestää yhteistoimintasopimuksen 7 §:ssä tarkoitettu yksilötason yt-neuvottelu. Helsingin hallinto-oikeus on päätöksessään 24.11.2006 todennut, ettei tiedekuntaneuvoston päätös 30.8.2004 ollut valtion virkamieslain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu viran siirtoa koskeva päätös. Koska dekaanin aiemmin tekemä päätös koski nimenomaan viran siirtämistä, ei A:n kanssa 16.6.2005 järjestettyä yt-menettelyä voida pitää riittävänä tiedekuntaneuvoston tekemän ratkaisun osalta.
Virkaehtosopimuksen vastainen menettely
Yliopiston yt-sopimuksen vaatimukset ovat selvät. Työnantajana asiassa toimineen oikeustieteellisen tiedekunnan toiminta A:n virkajärjestelyissä osoittaa niin karkeaa välinpitämättömyyttä sopimuksen velvoitteita kohtaan, että menettelyä on pidettävä sopimuksen tieten rikkomisena.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Valtiovarainministeriö on kiistänyt kanteen ja vaatinut, että se hylätään ja kantaja velvoitetaan korvaavaan ministeriön oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.
Kanteen kiistämisen perusteet
Asian tausta
Oikeustieteen lisensiaatti A on toiminut Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kansliassa hallintopäällikkönä. Hän ei sopeutunut työskentelemään yhteistyössä vuoden 2004 alusta lukien tehtäviinsä valitun tiedekunnan johdon kanssa ja muun muassa kieltäytyi hänelle annettujen keskeisten virkatehtävien suorittamisesta. Valtion virkamieslain 25 §:n mukaisen irtisanomisperusteen käyttämisen asemesta yliopistossa haluttiin hoitaa asia neuvotteluteitse. Yliopiston edustajat neuvottelivat kevään 2004 aikana A:n kanssa useita kertoja eri ratkaisuvaihtoehdoista, joissa kaikissa lähtökohtana oli A:n viran, viran nimen ja palkkauksen pysyminen entisellään. A ilmaisi tuolloin olevansa periaatteessa kiinnostunut työskentelemään ns. Bologna-projektissa, mutta neuvottelut katkesivat A:n jäätyä yllättäen yhdistetylle sairaus- ja vuosilomalle. A:n poissaolo kesti yhteensä lähes kuusi kuukautta.
Tiedekunta ei voinut toimia ilman hallintopäällikköä, joten A:lle nimitettiin sijainen ensin puolentoista kuukauden ajanjaksoksi. Kun täyttä varmuutta A:n työhön paluusta, paluun ajankohdasta ja hänen tulevista tehtävistään ei ollut, dekaani nimitti tiedekunnan hallinnon turvaamiseksi A:n sijaisena toimineen henkilö määräaikaiseen virkasuhteeseen vajaan vuoden ajaksi hoitamaan hallintopäällikön tehtäviä.
Kun A:n asia oli edelleen sopimatta syyslukukauden 2004 alussa, yt-menettelyn aloittaminen nähtiin välttämättömäksi. Neuvottelussa 1.10.2004 keskusteltiin A:n tehtävistä. Mitään päätöstä asiassa ei oltu tehty ennalta eikä sitä tehty myöskään tässä kokouksessa. Mikäli A olisi osoittanut valmiutta muuttaa toimintatapojaan, hänen paluunsa hallintopäällikön tehtäviin olisi ollut mahdollinen. Lopulta kävi niin, että A otti vapaaehtoisesti vastaan tehtävän Bologna -projektissa ilman, että asiasta tehtiin varsinaista päätöstä. Sittemmin A ei kuitenkaan halunnut jatkaa tässä tehtävässä ja projekti päättyi hänen osaltaan.
Kun tiedekunnan sisällä toteutettavissa olevaa ratkaisua ei yrityksistä huolimatta löytynyt, tiedekunnan johto ja tiedekunnan kaikkien ainelaitosten johtajat pyysivät yliopiston rehtoria käynnistämään keskushallinnon kautta toimenpiteet A:n sijoittamiseksi uusiin tehtäviin. Saatuaan yliopiston keskushallinnon tuen hankkeelle dekaani teki asianmukaisen yt-menettelyn jälkeen 16.6.2005 päätöksen A:n viran siirtämisestä yliopiston hallintovirastoon. A kuitenkin kritisoi päätöstä ja katsoi muun ohessa, ettei dekaanilla ollut toimivaltaa siirtopäätöksen tekemiseen. Tämän vuoksi asia vietiin tiedekuntaneuvoston käsittelyyn, joka teki 30.8.2005 dekaanin aikaisemman päätöksen korvaavan samansisältöisen päätöksen.
Asian oikeudellinen arviointi
Yliopistossa on katsottu, että yksilötason yhteistoimintaneuvottelua ei voida käydä virkamiehen sairausloman aikana eikä myöskään vuosiloman aikana, mikäli virkamies ei sitä hyväksy. Kun A ei suostunut käymään työtehtäviään koskevaa yt-neuvottelua vuosilomallaan, neuvottelu pidettiin ensimmäisenä hänen hyväksymänään ajankohtana 1.10.2004. Yt-neuvottelun pöytäkirjasta ilmenee, että tuolloin selviteltiin vielä eri vaihtoehtoja. Mitään ratkaisua A:n uusista tehtävistä ei ollut tehty vielä ennen kansliahenkilöstölle 8.6.2004 pidettyä tiedotustilaisuutta, jossa dekaani oli ainoastaan kertonut kanslian henkilökunnalle siitä, että A:n pitkän sairausloman johdosta hänelle hankitaan sijainen.
Ennen dekaanin 16.6.2005 tekemää ratkaisua A:n viran siirtämisestä hallintovirastoon hänen kanssaan pidettiin niin ikään yt-neuvottelu. Kantajan mukaan neuvottelu olisi pitänyt käydä uudelleen sen johdosta, että tiedekuntaneuvosto otti sittemmin saman asian käsiteltäväkseen. Kuten KHO:kin toteaa, tiedekuntaneuvoston tekemässä päätöksessä kyse oli samasta asiasta kuin dekaanin päätöksessä, joten ennen dekaanin päätöstä käytyä yt-neuvottelua on pidettävä riittävänä.
Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain lähtökohta on, että yksittäistä virkamiestä tai työntekijää koskeva asia käsitellään ensisijaisesti välittömässä yhteistoiminnassa työnantajan ja asianomaisen henkilön välillä. Tiedekunnassa tehdyt yksinomaan A:han liittyneet ratkaisut eivät ole edellyttäneet yksikkö- tai tiedekuntatason yt-menettelyä. Dekaanin päätöksessä ottaa sijainen alle vuoden määräajaksi ei ollut kysymys virkajärjestelystä vaan tiedekunnan hallinnon jatkuvuutta turvaavasta väliaikaisjärjestelystä. Siinäkään tapauksessa, että puheena olevien järjestelyiden katsottaisiin koskeneen henkilöstöä laajemmin, yhteistoimintasopimuksen 15 §:n 1 kohdan olennaisuusvaatimus ei täyty.
Yliopiston yhteistoimintasopimuksen 8 §:n 6 kohdan sekä 15 §:n 13 kohdan mukaan yhteistoimintaa edellyttäviä asioita ovat muun muassa esitykset viran perustamisesta tai lakkauttamisesta. Sen sijaan sopimuskohdissa ei mainita päätöstä määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämistä. Näin ollen päätös toisen henkilön nimittämisestä määräaikaiseen alle vuoden mittaiseen virkasuhteeseen ei ole edellyttänyt yt-menettelyä sen enempää yksilö- kuin yksikkötasollakaan.
Valtion yhteistoimintalain 1 §:n mukaan yhteistoiminnan tarkoituksena on antaa henkilöstölle vaikutusmahdollisuus työhönsä ja työoloihinsa vaikuttavaan päätöksentekoon. Tämä tarkoitus voidaan saavuttaa varsinaisen yhteistoimintamenettelyn lisäksi muullakin vuorovaikutuksella ja välittömällä yhteistoiminnalla. Myöskään työtuomioistuin ei ole ratkaisussaan TT 2003-34 pitänyt välttämättömänä yhteistoimintasopimuksen kirjaimellista noudattamista, kun työnantaja oli pyrkinyt noudattamaan yhteistoimintasopimuksen vakiintunutta soveltamistapaa ja huolehtimaan siitä, että yhteistoiminnan tavoitteet ja tarkoitus toteutuvat.
A:n tapauksessa yliopiston ja tiedekunnan toiminta on ollut avointa. Hänen kanssaan on neuvoteltu puheena olevista asioista kymmenissä eri tilaisuuksissa sekä keväällä että syksyllä 2004. Toteutetut ratkaisut eivät tulleet A:lle yllätyksenä ja hän on saanut niihin itse vaikuttaa sekä harkita niitä pitkään. Valtion yhteistoimintalain ja yliopiston yhteistoimintasopimuksen tarkoitus on A:n kohdalla toteutunut paitsi varsinaisissa yt-menettelyissä myös lukuisissa muissa asiallisesti yt-neuvotteluita vastanneissa neuvotteluissa. Yliopiston käytäntönä ei ole ollut kaikissa tapauksissa laatia muodollisia pöytäkirjoja käydyistä keskusteluista. Palkansaajajärjestöt ovat aikaisemmin hyväksyneet tämän käytännön.
Yliopisto on menetellyt vakiintuneella tavalla ja asianmukaisesti, eikä yhteistoimintasopimusta ole rikottu ainakaan tietoisesti. Kaikki asianhaarat huomioon ottaen hyvityssakko tulee joka tapauksessa jättää tuomitsematta.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
1. Tausta ja erimielisyys
Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan hallintopäällikkö A on keväällä 2004 jäänyt sairauslomalle ja pitänyt sen jälkeen vuosilomaa ja muita vapaita syyskuun loppupuolelle 2004 asti. Kesäkuun alussa tiedekunnan kanslian henkilöstölle on ilmoitettu, ettei hallintopäällikkö enää toimi heidän esimiehenään ja kuun lopussa tiedekuntaan on nimitetty noin puoleksitoista kuukaudeksi hallintopäällikön vuosilomasijainen. Sama henkilö on 10.9.2004 nimitetty hoitamaan hallintopäällikön tehtäviä lähes vuoden määräajaksi. A:n palattua lomalta syyskuun lopussa hänen kanssaan on 1.10.2004 käyty yksilötason yhteistoimintaneuvottelu työtehtävien muuttamisesta. Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko kesällä ja syksyllä 2004 toteutetuista järjestelyistä käyty yt-neuvottelut yliopiston yhteistoimintasopimuksessa tarkoitetussa päätöksentekovaiheessa ja sopimuksen edellyttämällä yhteistoimintatasolla.
Tiedekunnan dekaani on 16.6.2005 käydyn yksilötason yhteistoimintaneuvottelun jälkeen samana päivänä tehnyt päätöksen hallintopäällikön viran siirtämisestä yliopiston keskushallintoon. Oikeustieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto on 30.8.2005 päättänyt hallintopäällikön siirtämisestä hoitamaan yliopiston hallintoviraston hänelle osoittamia tehtäviä hallintovirastossa. Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko tiedekuntaneuvoston päätöksessä kysymys sillä tavoin eri asiasta kuin dekaanin päätöksessä, että yhteistoimintasopimus olisi edellyttänyt uuden yksilötason yt-neuvottelun käymistä ennen tiedekuntaneuvoston päätöstä.
2. Todistelu
Asianosaiset ovat kirjallisina todisteina vedonneet yt-neuvottelusta 1.10.2004 ja 16.6.2005 laadittuun pöytäkirjaan, dekaanin 16.6.2005 ja tiedekuntaneuvoston 30.8.2005 tekemään päätökseen sekä muihin pääkäsittely- ja valmisteluistunnon pöytäkirjasta ilmeneviin kirjallisiin todisteisiin. Pääkäsittelyssä on palkansaajapuolen nimeämänä kuultu A:ta, C:tä, D:tä, E:tä, F:ää, G:tä, H:ta ja I:tä. Työnantajapuolen nimeämänä on kuultu B:tä, J:tä ja K:ta.
3. Yt-sopimuksen rikkominen vuonna 2004
3.1. Vuoden 2004 tapahtumista esitetty selvitys
Kirjallisena todisteena esitetystä dekaanin päätöksestä 28.6.2004 ilmenee, että tiedekuntaan on nimitetty hallintopäällikön vuosiloman sijainen ajalle 16.8. - 26.9.2004. Dekaani B:n A:lle lähettämästä, 24.8.2004 päivätystä yt-kutsusta on todettavissa, että yksilötason neuvottelussa oli tarkoitus käsitellä muutoksia A:n työtehtävissä. Dekaanin 10.9.2004 tekemän päätöksen mukaan tiedekuntaan on nimitetty määräaikainen hallintopäällikkö ajalle 27.9.2004 - 15.8.2005. Yksilötason yt-neuvottelusta 1.10.2004 laaditusta pöytäkirjasta ilmenee, että neuvottelussa on käsitelty A:n työtehtävien muuttamista ja että dekaani ei ole pitänyt mahdollisena hallintopäällikön tehtävien palauttamista A:lle.
Tiedekunnan kansliassa kesällä 2004 työskennelleet F, G, H ja I ovat kertoneet, että dekaanien järjestämässä tiedotustilaisuudessa 8.6.2004 heille ilmoitettiin, ettei A enää toimi kanslian esimiehenä eikä häneen tule olla yhteydessä työasioissa. Todistajat olivat saaneet ilmoituksesta sen käsityksen, että järjestely oli tarkoitettu pysyväksi.
Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja E on kertonut olleensa A:n pyynnöstä läsnä tämän ja dekaanin välisessä yt-neuvottelussa 1.10.2004 ja toimineensa neuvottelun sihteerinä. Todistaja oli saanut käsityksen, että hallintopäällikön tehtävät oli jo otettu pois A:lta ja B:n tavoitteena oli määritellä kokouksessa A:n uudet tehtävät. A ei ollut kiinnostunut muista kuin aiemmista tehtävistään, mutta niihin palaamista B ei pitänyt mahdollisena.
3.2. Yliopiston yhteistoimintasopimuksen soveltamiskäytännöstä esitetty selvitys
Helsingin yliopiston henkilökuntayhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 1997 toiminut C on kertonut olevansa paljon mukana jäsenistön yt-menettelyissä ja olevansa yliopiston yt-neuvoston jäsen. Todistajan mukaan palkansaajapuoli on joutunut kiinnittämään huomiota siihen, että yt-menettelyt toteutetaan yliopiston yt-sopimuksen määrittelemällä tavalla. Henkilöstöjärjestöt eivät suosittele jäseniään käymään yt-neuvotteluvelvollisuuden alaisissa asioissa epävirallisia keskusteluja, eivätkä järjestöt ole hyväksyneet yt-menettelyn kuittaamista sillä, että epävirallisista keskusteluista laaditaan yt-neuvottelun muodot täyttävä pöytäkirja. Yliopiston yt-sopimuksen uudistamistyö on aloitettu vuonna 2003 C:n aloitteesta.
JUKO:n päätoimisena pääluottamusmiehenä Helsingin yliopistossa vuodesta 2002 toiminut D on kertonut, että hänen toimenkuvaansa kuuluu järjestön jäseniä koskeviin yt-menettelyihin osallistuminen ja luottamusmiesten kouluttaminen muun muassa yt-asioissa. Todistajan mukaan palkansaajapuoli on korostanut yt-sopimuksen kirjaimellista noudattamista, eikä epämuodollisia yt-keskusteluja ole hyväksytty. D osallistuu yt-sopimuksen vuonna 2003 aloitettuun uudistamistyöhön.
3.3. Arviointi
Yliopiston yhteistoimintasopimuksen 3 §:n mukaan yhteistoiminnan edellyttämät neuvottelut on aloitettava sellaisessa vaiheessa, jossa asiaan ja sen vaihtoehtoihin vaikuttaminen voi myös käytännössä toteutua. Sopimuksen 8 §:n mukaan yksilötason yhteistoiminnassa käsitellään muun muassa henkilön asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset työtehtävissä ja tehtävien järjestelyssä sekä siirto toisiin tehtäviin. Edelleen sopimuksen 9 §:ssä on menettelymääräykset, joiden mukaan esimiehen tulee selvästi ilmoittaa, milloin kysymyksessä on yhteistoimintamenettely. Asian käsittelystä laaditaan pöytäkirja, jonka yksilötason neuvottelun osapuolet allekirjoittavat.
Työnantajan edustajat ovat yhteistoimintasopimuksen menettelytapoja noudattamatta keskustelleet A:n kanssa talvella ja keväällä 2004 tämän viranhoidosta ja vaihtoehdoista hänen ja tiedekunnan johdon välisten ristiriitojen ratkaisemiseksi. Näissä keskusteluissa ei ole saavutettu yhteisesti hyväksyttyä näkemystä toimenpiteistä tilanteen ratkaisemiseksi. Työnantajapuolen käsitys on, että nämä keskustelut ovat toteuttaneet yhteistoimintasopimuksen tavoitteet ja tarkoituksen ja että tällaiset epäviralliset menettelytavat on yliopistolla puolin ja toisin hyväksytty. Henkilötodistelusta kuitenkin ilmenee, että palkansaajapuoli on pitänyt kiinni yt-menettelyn toteuttamisesta sopimuksen mukaisesti ja että työnantajapuolen esittämää vapaamuotoisempaa yt-menettelyä ei ole palkansaajapuolella hyväksytty.
A:n kanssa ei ole ennen 1.10.2004 väitetty käydyn yhteistoimintamenettelyksi ilmoitettuja keskusteluja eikä käydyistä muistakaan keskusteluista ole laadittu yhteistoimintasopimuksen edellyttämää pöytäkirjaa. Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsookin jääneen näyttämättä, että A:n kanssa olisi käyty sopimuksen mukaisia yhteistoimintaneuvotteluja aiemmin kuin 1.10.2004. Näin ollen A:n virkatehtävien uudelleenjärjestelyjen yhteydessä toteutetun yhteistoimintamenettelyn asianmukaisuutta arvioitaessa on tutkittava vuoden 2004 osalta sitä, onko ennen mainittua yhteistoimintaneuvottelua tehty sellaisia ratkaisuja, jotka yliopiston yhteistoimintasopimuksen perusteella edellyttävät yhteistoimintaa ja onko yhteistoimintamenettely käyty sopimuksen edellyttämällä yhteistoimintatasolla.
Keväällä 2004 käydyistä A:n ja työnantajan edustajien välisistä keskusteluista esitetty selvitys ja erityisesti B:n kertomus osoittavat, että työnantajapuolella oli kevään kuluessa muodostunut näkemys, että tiedekunnan johdon ja A:n välisen ristiriitatilanteen laukaiseminen edellytti A:n tehtävien uudelleenjärjestelyä ja että tässä tarkoituksessa oli etsitty A:nkin hyväksyttävissä olevia vaihtoehtoja. Työtuomioistuin pitää uskottavana, että kansliahenkilökunnalle oli 8.6.2004 pidetyssä tiedotustilaisuudessa ilmoitettu, että A ei enää toimi hallintopäällikkönä. Ilmoitus on työtuomioistuimen mielestä tulkittavissa J:n kertomin tavoin pyrkimykseksi vapauttaa A myös käytännössä poissaolonsa ajaksi hallintotehtävistä, joita hoitamaan oltiin hankkimassa sijainen. Ottaen myös huomioon, että sijainen oli 28.6.2004 otettu vain A:n tiedossa olleen poissaolon ajaksi työtuomioistuin katsoo, että A:n työtehtävien uudelleenjärjestelyä ei ollut vielä kesäkuun alussa ratkaistu.
Sen sijaan dekaanin 10.9.2004 tekemä päätös, jolla A:n hallintopäällikön tehtävät määrättiin toisen henkilön hoidettaviksi 15.8.2005 saakka, on tosiasiallisesti merkinnyt A:n siirtämistä toisiin tehtäviin ja se on ollut sellainen virkamiehen asemaan vaikuttava olennainen muutos, joka olisi tullut yhteistoimintasopimuksen 8 §:n mukaan käsitellä yhteistoimintamenettelyssä A:n kanssa. Tällainen yhteistoimintamenettely on toteutettu kuitenkin vasta 1.10.2004. Tämä yhteistoimintaneuvottelu ei täytä sopimuksen määräyksiä neuvottelujen aloittamisesta sellaisessa vaiheessa, jossa asiaan ja sen vaihtoehtoihin vaikuttaminen voi toteutua myös käytännössä. Näin ollen työnantaja on rikkonut yliopiston yhteistoimintasopimusta päättäessään A:n siirtämisestä pois hallintopäällikön tehtävistä ennen kuin asiaa oli käsitelty yhteistoimintamenettelyssä.
Kantaja on esittänyt, että dekaanin 10.9.2004 tekemä päätös määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämisestä ja A:n tehtävien siirtäminen toiselle henkilölle muodostavat sellaisen olennaisen tehtävien järjestelyn ja viran tehtäväpiirin muuttamisen, joka olisi edellyttänyt yksilötason yt-menettelyn lisäksi myös työyksikkötason yt-menettelyä. Koska mainittujen toimenpiteiden tuloksena tiedekunnassa oli kaksi hallintopäällikön nimikkeellä toimivaa henkilöä, järjestely olisi kantajan mukaan edellyttänyt myös tiedekuntatason yt-menettelyä.
Yliopiston yhteistoimintasopimuksen 15 §:n mukaan toimintayksikkötason yt-menettelyssä on käsiteltävä muun muassa yksikön henkilöstön asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset tehtävien järjestelyssä sekä siirrot toisiin tehtäviin ja henkilöstön asemaan vaikuttavat muutokset yksikön organisaatiossa. Yliopiston yhteistoimintasopimuksen 16 §:ssä on määräykset tiedekuntatason yt-menettelystä.
4. Yhteistoimintasopimuksen rikkominen vuonna 2005
Yliopiston yhteistoimintasopimuksen 3 §:n mukaan asia on käsiteltävä uudelleen yhteistoimintamenettelyssä, mikäli käydyn yhteistoimintamenettelyn jälkeen asiassa tapahtuu olennainen muutos.
Kirjallisena todisteena esitetystä yliopiston hallintojohtajan ja henkilöstöpäällikön dekaani B:lle lähettämästä, 4.5.2005 päivätystä kirjeestä ilmenee, että tiedekunnan johto on talvella 2005 esittänyt yliopiston rehtorille pyynnön A:n siirtämiseksi muihin tehtäviin. Kirjeen mukaan
"...Hallintovirastossa katsotaan, että asiaan on etsittävä uusi ratkaisu ja on päädytty esittämään vaihtoehtoa, jonka mukaan A sijoitettaisiin hallintovirastoon suoraan hallintojohtajan alaisuuteen oikeudellista osaamista edellyttäviin erityistehtäviin hänen aikaisemman toiveensa mukaisesti.
Vaikka kaikki virat yliopistossa ovat yhteisiä, edellyttää tällaisen siirtopäätöksen tekeminen yhteistoimintamenettelyä paikallistasolla ja sen jälkeen dekaanin siirtopäätöstä. Hallintovirasto vahvistaa tällä kirjeellä halukkuutensa sijoittaa hallintopäällikkö A edellä mainittuihin tehtäviin.
Hallintovirasto esittää, että dekaani käynnistää asiassa viran siirtopäätöksen edellyttämän yhteistoimintamenettelyn ja sen jälkeen tekee siirtopäätöksen, ellei yhteistoimintamenettelyssä ilmene seikkoja, jotka estäisivät tällaisen päätöksen tekemisen."
Dekaani B on 16.6.2005 käydyn yksilötason yhteistoimintaneuvottelun jälkeen tehnyt päätöksen A:n viran siirtämisestä yliopiston keskushallintoon. Oikeustieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto on 30.8.2005 päättänyt, että A siirretään työskentelemään hallintovirastoon. Kantajan mukaan tiedekuntaneuvoston päätöksessä on kysymys eri asiasta kuin dekaanin päätöksessä ja A:n kanssa olisi tämän vuoksi tullut käydä uusi yksilötason yt-neuvottelu ennen tiedekuntaneuvoston päätöstä.
Yt-neuvottelusta 16.6.2005 pidetyn pöytäkirjan liitteenä olevasta A:n lausumasta ilmenee, että A on katsonut viran siirtopäätöksen olevan dekaanin toimivallan ulkopuolella ja että siirto edellyttäisi joka tapauksessa hänen suostumustaan. Lausumasta ilmenee edelleen, että A on viran siirtämisen ohella vastustanut myös siirtymistä yliopiston hallintovirastoon.
A on työtuomioistuimessa kuultaessa kertonut, että 16.6.2005 pidetyn yt-neuvottelun taustalla oli yliopiston hallintojohtajan dekaanille lähettämä kirje ja että A oli neuvottelussa lukenut ennalta laatimansa kirjallisen lausuman. Tilaisuudessa oli puhuttu ainoastaan A:n viran siirtämisestä hallintovirastoon, mutta A oli kyllä ymmärtänyt siirtyvänsä virkansa mukana. A:n mukaan myös tiedekuntaneuvoston 30.8.2005 tekemän päätöksen taustalla oli sama hallintojohtajan dekaanille lähettämä kirje.
B ja J ovat kertoneet, että sekä dekaanin päätöksessä 16.6.2005 että tiedekuntaneuvoston päätöksessä 30.8.2005 kysymys oli käytännössä samasta asiasta eli A:n siirtämisestä tiedekunnasta keskushallintoon. Todistajien mukaan asia vietiin tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi vain siitä syystä, että A oli kyseenalaistanut dekaanin toimivallan viran siirtopäätöksen tekijänä.
5. Virkaehtosopimuksen tieten rikkominen
Helsingin yliopisto on edellä kerrotuin tavoin vuonna 2004 rikkonut yhteistoimintasopimuksen 3 §:n määräystä yhteistoimintamenettelyn oikeasta aloittamisajankohdasta. Esitetystä todistelusta on pääteltävissä, että hallintopäällikön vaihtamiseen on ryhdytty tiedekunnan johdon ja hallintopäällikön välillä vallinneen tulehtuneen tilanteen laukaisemiseksi. Esitetty selvitys toisaalta osoittaa, että ratkaisut on tehty tietoisena siitä, että A:n kanssa ei ollut käyty aiottuja yhteistoimintaneuvotteluja eikä asiaa siten ollut käsitelty yhteistoimintamenettelyssä Helsingin yliopiston yhteistoimintasopimuksessa edellytetyllä tavalla. Helsingin yliopisto on näin rikkonut virkaehtosopimusta tieten valtion virkaehtosopimuslain 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
6. Oikeudenkäyntikulut
Valtiovarainministeriö on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan JUKO:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 15.608,35 euroa. Määrä on paljoksuttu 10.000 euroa ylittävältä osalta. Kantajan vaatimus perustuu yksilöityyn laskuun, jossa eriteltyjä toimenpiteitä on pidettävä asian hoitamisen kannalta tarpeellisina ja käytettyä tuntiveloitusta kohtuullisena. Valtiovarainministeriö on siten velvollinen korvaamaan JUKO:n oikeudenkäyntikulut vaaditun mukaisesti.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin vahvistaa Helsingin yliopiston rikkoneen yliopiston yhteistoimintasopimusta, kun oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani on vuonna 2004 tehnyt päätöksen hallintopäällikkö A:n virkatehtävien siirtämisestä toisen henkilön hoidettavaksi ennen yliopiston yhteistoimintasopimuksen 3 ja 8 §:ssä tarkoitettujen yhteistoimintaneuvottelujen käymistä.
Työtuomioistuin tuomitsee valtiovarainministeriön maksamaan virkaehtosopimuslain 19 §:n 1 momentin ja 20 §:n nojalla hyvityssakkoa virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle 2.500 euroa.
Enemmälti kanne hylätään.
Valtiovarainministeriö velvoitetaan korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 15.608,25 eurolla, jolle on maksettava viivästyskor-koa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lonka, Parikka, Etu-Seppälä, Lehto ja Kauppala jäseninä. Sihteeri on ollut Ruohoniemi.
Eri mieltä olevan jäsen Kauppalan lausunto, johon jäsen Lehto yhtyi:
Yhdyn tuomioon muilta osin, mutta yhteistoimintasopimuksen rikkomisesta vuonna 2005 lausun seuraavaa:
Asiassa on riidatonta, että sekä dekaanin 16.6.2005 että tiedekuntaneuvoston 30.8.2005 tekemät päätökset pohjautuvat edellä mainittuun hallintojohtajan kirjeeseen ja että tiedekuntaneuvosto on ottanut asian käsiteltäväkseen sen vuoksi, että A oli kyseenalaistanut dekaanin toimivallan viran siirtopäätöksen tekijänä. A on myös viitannut valtion virkamieslain 5 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan täytetyn viran siirtämiseen muuhun yksikköön kuin mihin se on perustettu vaaditaan virkamiehen suostumus. B:n ja A:n 16.6.2005 käymässä yksilötason yhteistoimintaneuvottelussa on käsitelty hallintojohtajan kirjeessä esittämää toimenpidettä ja A:n yhteistoimintaneuvotteluista laadittuun pöytäkirjaan liitetystä kirjallisesta lausumasta ilmenee, että hallintojohtajan kirje on ollut myös A:n käytettävissä ennen neuvottelua.
A:n työtuomioistuimessa kertomasta samoin kuin edellä mainitusta kirjallisesta lausumasta ilmenee myös, että hän on sinänsä mieltänyt, että neuvottelussa on käytännössä keskusteltu hänen siirtämisestään virkansa mukana oikeustieteellisestä tiedekunnasta yliopiston hallintovirastoon. Toisaalta niin hallintojohtajan 4.5.2005 päivätystä kirjeestä, 16.6.2005 päivätystä yhteistoimintapöytäkirjasta, A:n yhteistoimintamenettelyn yhteydessä lausumasta kuin dekaanin 16.6.2005 tekemästä päätöksestä ilmenee, että asiaa on käsitelty puolin ja toisin nimenomaan yksilöidyn vakinaisesti täytetyn viran, hallintopäällikkö A:n viran, siirtämisasiana.
Sen sijaan tiedekuntaneuvoston 30.8.2005 tekemässä päätöksessä on sen sanamuodon mukaan kyse vain hallintopäällikkö A:n virkatehtäviä ja viranhoitoa koskevista uudelleenjärjestelyistä, ei viran siirtämisestä. Päätöksen mukaan hallintopäällikkö A siirtyy 1.9.2005 lukien toistaiseksi hoitamaan Helsingin yliopiston hallintoviraston hänelle tarkemmin osoittamia, vaativuustasoltaan hallintopäällikön virkatehtäviin rinnastuvia tehtäviä sijoituspaikkanaan yliopiston hallintovirasto. Asiassa jää lopulta epäselväksi, mikä on ollut tiedekuntaneuvoston päätöksen oikeudellinen perusta. Asiaa on joka tapauksessa käsitelty nimenomaan virkamiehen virkatehtävien ja viranhoidon uudelleenjärjestelyinä, ei viransiirtona, ja A, ei hänen hoitamansa hallintopäällikön virka, on siirretty oikeustieteellisestä tiedekunnasta yliopiston hallintovirastoon.
Valtion virkamieslain 5 §:ssä ja valtion virkamiesasetuksen 3 §:ssä on säädetty viran siirtämisestä ja sen oikeudellisista edellytyksistä. Virkamiehen siirtämisestä ja sen oikeudellisista edellytyksistä on puolestaan säädetty valtion virkamieslain 20 §:ssä ja valtion virkamiesasetuksen 41 §:ssä. Valtion virkamieslaissa ei ole muita säännöksiä A:n virkaa vastaavaa virkaa hoitavan virkamiehen siirtämisestä. Ottamatta kantaa siihen, voidaanko virka tai virkamies siirtää jollain muulla kuin virkamieslaissa säädetyllä perusteella, on ilmeistä, että viran ja toisaalta virkamiehen siirtämisen edellytykset poikkeavat selvästi toisistaan.
Helsingin yliopiston yhteistoimintasopimuksen 3 §:n 1 momentin mukaan yhteistoimintamenettelyssä käsitellään yhdessä valmisteilla olevan toimenpiteen perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Yhteistoimintasopimuksen tarkoittamiin toimenpiteen perusteisiin kuuluvat epäilemättä muun ohella sen oikeudelliset perusteet. Toimenpiteen vaikutukset voivat poiketa riippuen siitä, siirretäänkö virkamies virkoineen vai ilman virkaa. Näin ollen yhteistoimintamenettelyn oikeellisuutta ja täyttymistä ei voi tarkastella pelkästään sen lopputuloksen kannalta.
Dekaanin päätöksen 16.6.2007 ja tiedekuntaneuvoston päätöksen 30.8.2007 lopputulos on sikäli sama, että A siirrettiin oikeustieteellisestä tiedekunnasta yliopiston hallintovirastoon. Päätösten oikeudellinen perusta ja edellytykset poikkeavat kuitenkin niin merkittävästi toisistaan, että dekaanin päätöksen osalta käydyissä yhteistoimintaneuvotteluissa ei ole käsitelty samaa toimenpidettä kuin mistä tiedekuntaneuvoston päätöksessä oli kysymys.
Arvioitaessa uuden yhteistoimintamenettelyn tarvetta on myös otettava huomioon, että täytetyn viran siirtäminen edellyttää valtion virkamieslain mukaan virkamiehen suostumusta samoin kuin se, että toimivalta viran siirtämisen osalta kuului tiedekuntaneuvostolle. Kun kumpikaan näistä edellytyksistä ei täyttynyt, hallintopäällikkö A:lla on oikeustieteen lisensiaattina ollut yhteistoimintaneuvotteluja käytäessä perusteltua syytä olettaa, että dekaanin päätös sellaisenaan oli lainvastainen, eikä se siten voisi toteutua. Tilanne oli toisenlainen niin oikeudellisesti kuin tosiasiallisesti kun kyseessä oli tiedekuntaneuvoston päätös joka koski virkamiehen siirtämistä, joten myös yhteistoimintaneuvottelujen lähtökohdat olisivat olleet toisenlaiset.
Hallintopäällikkö A:n kanssa ei ole käyty 16.6.2005 yhteistoimintaneuvotteluja, joissa olisi käsitelty A:n virkamiehenä siirtämisen perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Hänen kanssaan olisi tämän vuoksi tullut käydä erikseen yhteistoimintamenettely ennen tiedekuntaneuvoston päätöstä. Näin ollen Helsingin yliopisto on rikkonut yhteistoimintasopimusta myös vuoden 2005 järjestelyjen osalta. Ottaen kuitenkin huomioon tilanteen monisäikeisyys ja tulkinnanvaraisuus virkaehtosopimuksen rikkominen ei tältä osin ole tapahtunut tieten valtion virkaehtosopimuslain 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Edellä lausumillani perusteilla vahvistan Helsingin yliopiston rikkoneen yliopiston yhteistoimintasopimusta myös vuonna 2005.