Union and unions fined for mass resignation violating permanent peace obligation; employer actions not considered strike pressure.

Pysyvä työrauhavelvollisuus

Työtaistelu

Valvontavelvollisuus

Joukkoirtisanoutumista ei voitu vastoin kunnallisen virkaehtosopimuslain sanamuotoa ja lain perusteluissa nimenomaisesti lausuttua tarkoitusta pitää kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaisena työtaistelukeinona. Hoitoalan työntekijäliiton ilmoittama joukkoirtisanoutuminen ei siten ollut lain 8 §:n mukaan sallittu siltä osin kuin joukkoirtisanoutumisten piirissä oli viranhaltijoita.

Joukkoirtisanoutumiset oli pantu toimeen työntekijäliiton päätöksellä. Työntekijäliitto oli siten rikkonut kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n 1 momentissa säädetyn pysyvän työrauhavelvollisuuden. Työtaistelun järjestäytynyt toteutustapa osoitti ammattiosastojen myötävaikutuksen asiassa. Ammattiosastot olivat näin syyllistyneet kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n 1 momentissa säädetyn pysyvän työrauhavelvollisuuden rikkomiseen. Liitto ja ammattiosastot tuomittiin maksamaan hyvityssakkoa.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kuntien palkka-asiamiehille antaman ohjeistuksen mukaan irtisanoutuneiden tilalle voidaan palkata uutta henkilöstöä määräaikaiseen tai pysyvään virkasuhteeseen. Kun otettiin huomioon työtaistelun aiheuttamat vakavat vaarat potilasturvallisuudelle ja se, että työntekijäliitto oli julistanut vapautuvat tehtävät hakusaartoon, työtuomioistuin piti aiheellisena, että virkojen täyttämiseen varauduttiin odottamatta kenties pitkän aikaa kestävän työtaistelun päättymistä. Työmarkkinalaitoksen ei siten ollut näytetty pyrkineen painostamaan työntekijäpuolta ohjeistuksellaan. Kunnallinen työmarkkinalaitos ja yksittäiset vastaajiksi haastetut kuntatyönantajat eivät olleet syyllistyneet virkojen täyttöasiassa työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Joukkoirtisanoutuminen oli pantu toimeen siten, että työntekijäliitto oli lähettänyt irtisanoutuvien nimet sisältävät listat työnantajille. Työnantajat puolestaan olivat Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ohjeen mukaisesti lähettäneet irtisanoutuville varmistuskirjeen, jossa asianomaisille varattiin tilaisuus peruuttaa irtisanoutuminen määräaikaan mennessä. Kun otettiin huomioon irtisanomislistoissa ilmenneet epäselvyydet, muun muassa puuttuvat allekirjoitukset, kirjeiden lähettämiseen oli ollut perusteltu aihe, eikä myöskään kirjeiden sävyä voitu pitää uhkaavana. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja vastaajana olevien työnantajien menettelyä ei katsottu työtaistelutoimenpiteeksi. (Ään.).

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 105

KANTAJAT

Kunnallinen työmarkkinalaitos

Tehy ry, Helsinki

VASTAAJAT

Tehy ry

Tehyn Etelä-Karjalan keskussairaalan ammattiosasto 450 ry, Lappeenranta

Tehyn Seinäjoen keskussairaalan ammattiosasto 668 ry, Seinäjoki

Tehyn Keski-Pohjanmaan keskussairaalan ammattiosasto ry, Kokkola

Tehyn Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ammattiosasto ry, Jyväskylä

Tehyn Lapin keskussairaalan ammattiosasto ry, Rovaniemi

Tehyn Tampereen yliopistollisen sairaalan ammattiosasto ry, Nokia

Tehyn Kaivannon sairaalan ammattiosasto ry, Kangasala

Tehyn Pikonlinnan ammattiosasto ry, Kangasala

Tehyn Pitkäniemen sairaalan ammattiosasto ry, Lempäälä

Tehyn Valkeakosken sairaalan ammattiosasto ry, Valkeakoski

Tehyn Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän ammattiosasto ry, Onkamo

Tehyn OYKS:n ammattiosasto 707 ry, Oulu

Tehyn Kys:n ammattiosasto ry, Kuopio

Tehyn Raahen aluesairaalan ammattiosasto ry, Raahe

Tehyn Raahen alueen ammattiosasto ry, Raahe

Tehyn Satakunnan keskussairaalan ammattiosasto ry, Pori

Tehyn Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatrian ammattiosasto 251 ry, Pori

Tehyn Tampereen kaupungin ammattiosasto ry, Tampere

TEHY:n Turun kaupungin sosiaali- ja avoterveydenhuollon ammattiosasto ry, Turku

Tehyn Turun kaupunginsairaalan ammattiosasto ry, Turku

Tehyn Vaasan keskussairaalan ammattiosasto ry, Vaasa

Tehyn Turun yliopistollisen keskussairaalan ammattiosasto ry, Turku

Kunnallinen työmarkkinalaitos

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Tampereen kaupunki

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 30.10. ja 1.11.2007

KANNE

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut, että työtuomioistuin

tuomitsee kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n nojalla Tehy ry:n maksamaan hyvityssakkoa kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin mukaisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, ja

tuomitsee kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n nojalla Tehy ry:n edellä luetellut osastot maksamaan hyvityssakkoa kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 § 1 momentin mukaisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lisäksi vaatinut näiden järjestöjen velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Tehy ry on 15.10.2007 toimittanut Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle ja valtakunnansovittelijan toimistoon ilmoituksen työtaistelutoimenpiteestä, joukkoirtisanoutumisesta sekä listan laitoksista, joihin toimenpide kohdistuu. Irtisanoutuneiden määrä on kaikkiaan noin 12 800. Tehy ry on 18.10.2007 toimittanut niille työnantajille, joihin työtaistelutoimenpide kohdistuu, listan, jossa on nimet irtisanoutuneista työntekijöistä ja viranhaltijoista. Irtisanoutuneet viranhaltijat kuuluvat kanteessa vastaajiksi haastettuihin ammattiosastoihin. Kyseisten henkilöiden palvelussuhteet päättyvät 19.11.2007.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 - 2007 voimassaolo on päättynyt. Tehy ry:n ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välillä ei ole tällä hetkellä voimassa olevaa virka- ja työehtosopimusta. Kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n mukaan muuhun voimassa olevaan palvelussuhdetta koskevaan työtaistelutoimenpiteeseen kuin työnsulkuun tai lakkoon ei saa ryhtyä. Nämäkin ovat kiellettyjä, jos niillä pyritään vaikuttamaan muihin kuin 2 §:n mukaan sopimuksenvaraisiin asioihin tai jos laissa on erikseen niin säädetty. Joukkoirtisanoutuminen on siis edellä mainitun määräyksen mukaan viranhaltijoiden osalta kielletty työtaistelutoimenpide, vaikka voimassa olevaa virkaehtosopimusta ei olekaan. Joukkoirtisanoutuminen on palvelussuhdetta koskeva työtaistelutoimenpide.

Tehy ry ei ole missään vaiheessa kieltänyt sitä, ettei irtisanoutuneiden joukossa olisi myös viranhaltijoita. Tehy ry on ollut täysin tietoinen ja suorastaan yllyttänyt sekä virka- että työsuhteista henkilöstöä irtisanoutumaan. Tämä käy ilmi myös Tehy ry:n tiedotteesta, joissa puhutaan esimerkiksi "palvelussuhteista" eikä työsuhteista sekä Tehy ry:n puheenjohtajan antamista haastatteluista. Tehy ry:n vastuu perustuu sen tekemään päätökseen joukkoirtisanoutumisesta työtaistelutoimenpiteenä.

Jokaisessa Tehy ry:n paikallisessa ammattiosastossa irtisanoutuneiden joukossa on luottamusmiehiä tai ammattiosaston puheenjohtajia. Luottamusmiehet ovat keränneet irtisanoutuvien nimiä ja muita tietoja Tehy ry:n toimeksiantamana. Luottamusmiehet ovat mitä ilmeisimmin saaneet luvan keskustasolta kerätä myös virkasuhteisen henkilöstön nimiä, ja näin on myös tapahtunut. Irtisanoutuneiden luottamusmiesten joukossa on itsekin viranhaltija-asemassa olevia. Näin ollen ammattiosastot ovat myös osaltaan aktiivisesti osallistuneet työtaisteluun sekä omilla laitonta työtaistelua laajentavilla toimillaan eli tiedottamalla ja nimilistoja keräämällä että itse viranhaltijoina irtisanoutumalla.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Tehy ry ja sen edellä luetellut osastot ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen velvoittamista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lukien, kun tuomion antopäivästä on kulunut yksi kuukausi.

Kanteen kiistämisen perusteet

Tehy ry:n toimeenpanema joukkoirtisanoutuminen tulee rinnastaa kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 § 2 momentin mukaiseen lakkoon ja on sen vuoksi katsottava sallituksi työtaistelutoimenpiteeksi myös viranhaltijoiden osalta. Kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 § 2 momentin mukaan lakolla tarkoitetaan viranhaltijayhdistyksen kuntaan tai kuntainliittoon kohdistamaa työnseisausta, jonka tarkoituksena on vastapuolen painostaminen työriidassa keskeyttämällä työnseisauksen piiriin kuuluvien viranhaltijoiden kaikkien virkatehtävien suorittaminen.

Sallimalla viranhaltijoille työtaistelumuodoksi vain lakko on tarkoitettu estää osittaisten työtaisteluaseiden käyttö. Viranhaltijat eivät voi ryhtyä osittaiseen työtaisteluun, kuten esimerkiksi kieltäytyä ylitöistä. Sallittuja työtaistelutoimia ovat Kari-Pekka Tiitisen Virkaehtosopimusoikeus-teoksen mukaan sellaiset, jotka toteutetaan palvelussuhteen "ulkopuolella" kieltäytymällä työstä. Joukkoirtisanoutumisen yhteydessä viranhaltijat eivät lyö laimin virasta johtuvia velvollisuuksiaan, koska työnteko lopetetaan vasta virkasuhteen muodollisesti päätyttyä. Näistä syistä Tiitinen katsoo, että joukkoirtisanoutuminen on niin sanottu rajatapaus ja että se voidaan useassa suhteessa rinnastaa työnseisaukseen.

Joukkoirtisanoutumisen tarkoituksena on painostaa työnantajapuolta työriidassa. Aivan kuten lakko, joukkoirtisanoutuminen on työtaistelutoimenpide, jonka tarkoituksena on saada aikaan Tehy ry:n tavoittelema työehtosopimusta koskeva neuvotteluratkaisu. Joukkoirtisanoutumisella keskeytetään tosiasiallisesti viranhaltijoiden kaikkien virkatehtävien suorittaminen. Jos työtaistelumuodoksi olisi valittu lakko, olisi vastaavasti lakolla keskeytetty kaikkien virkatehtävien suorittaminen.

Joukkoirtisanoutumisen tarkoituksena ei ole päättää viranhaltijoiden virkasuhteita lopullisesti. Tehy ry:n tavoitteena on saada aikaan neuvotteluratkaisu ennen kuin joukkoirtisanoutuminen realisoituu. Jos kuitenkin virkasuhteet muodollisesti päättyvät siitä syystä, että neuvotteluratkaisua ei ole saatu aikaan viimeistään 19.11.2007, viranhaltijat palaavat takaisin tehtäviinsä neuvottelutuloksen synnyttyä. Myös lakossa viranhaltijat palaisivat takaisin virkatehtäviinsä lakon loputtua. Tehy ry on ohjeistanut jäseniään siten, että kaikkien joukkoirtisanoutumiseen osallistuvien tulee palata töihin työtaistelutoimenpiteen päätyttyä. Joukkoirtisanoutuminen on kollektiivinen työtaistelutoimi eikä yksilökohtainen työstä irtisanoutuminen.

Oikeuskäytännössä ei ole otettu kantaa virkasuhteisten joukkoirtisanoutumisen laillisuuteen. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että joukkoirtisanoutumisen laillisuus ei ehkä käy lain sanamuodosta aivan yksiselitteisesti ilmi. Viranhaltijoiden joukkoirtisanoutumisen laillisuus on ollut siinä määrin epäselvä, että väite kiistattomasta lain rikkomisesta on perusteeton.

Joukkoirtisanoutumiseen on ottanut osaa yhteensä 12 800 työntekijää ja viranhaltijaa. Kanteen mukaan joukkoirtisanoutumiseen osallistuneiden viranhaltijoiden määrä on 764. Tehy ry on tehnyt päätöksen joukkoirtisanoutumisesta, josta ammattiosastot eivät ole voineet kieltäytyä. Se on mahdollista ammattiosastoille tuomittavaa hyvityssakkoa alentava tekijä.

Julkisen vallan käyttöä ei ole palvelujen toimeenpanotehtävissä. Päivähoito- ja terveydenhoitohenkilöstö hoitavat pääosin tällaisia palvelujen tuottamiseen liittyviä toimeenpanotehtäviä. Tavanomainen potilaan hoito ei siten ole julkisen vallan käyttöä. Tehy ry:n tekemän selvityksen mukaan joukkoirtisanoutumiseen osallistuneiden viranhaltijoiden joukossa on jopa satoja sellaisia henkilöitä, joiden työtehtävät koostuvat ainoastaan tavanomaisista hoitotehtävistä. Heidän työtehtäviinsä ei kuulu mitään sellaista, joka edes viittaisi julkisen vallan käyttämiseen. Tällaisia tehtävänimikkeitä ovat esimerkiksi sairaanhoitaja, hammashoitaja, röntgenhoitaja ja laboratoriohoitaja.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen laskelmien mukaisista 764 viranhaltijasta vain pieni osa käyttää julkista valtaa. Ainakin 542 henkilöä toimii tavanomaisissa hoitotehtävissä, joiden ei kuntalain 44 §:n mukaisesti tulisi olla lainkaan virkasuhteessa. Virkasuhteessa pitäisi näin ollen olla enintään 222 henkilöä. Pitämällä virkasuhteisina sellaisia henkilöitä, joiden työtehtäviin ei kuulu lainkaan julkisen vallan käyttöä, on samalla rajoitettu näiden henkilöiden työtaisteluoikeuksia. Viranhaltijoiden määrä 12 800 joukkoirtisanoutuneen joukossa on marginaalinen. Koska aitojen viranhaltijoiden määrä on tavattoman pieni, tulee tämä ottaa huomioon mahdollisen hyvityssakon määrää alentavana tekijänä. Se, että joukkoirtisanoutuminen on työtaistelukeinona nyt laaja, ei sinänsä voi vaikuttaa enentävästi mahdollisen hyvityssakon määrään.

Joukkoirtisanoutumiseen liittyy tässä vaiheessa ainoastaan painostusvaikutus, koska viranhaltijat hoitavat virkatehtävänsä normaalisti 19.11.2007 saakka. Siten työnantajalle ei ole aiheutunut minkäänlaista vahinkoa viranhaltijoiden työstä poissaolosta johtuvasta syystä. Tämä tulee ottaa huomioon mahdollisen hyvityssakon määrää alentavana tekijänä. Hyvityssakon määrää alentavana tekijänä on otettava huomioon myös se, että joukkoirtisanoutumisen luonne laillisena työtaistelukeinoja on viranhaltijoiden osalta tulkinnanvaraista.

Kaikilla työntekijöillä ja viranhaltijoilla on perustuslain 13 §:n takaama ammatillinen yhdistymisvapaus ja oikeus osallistua yhdistyksen toimintaan eli muun muassa oikeus osallistua työtaisteluun. Edes esimiesasemassa olevalla työntekijällä tai viranhaltijalla ei ole työtaistelutilanteessa työnantajaa kohtaan sellaista lojaliteettivelvollisuutta, joka estäisi heitä käyttämästä perustuslain suomia oikeuksia. Perustuslain mukaisen työtaisteluoikeuden käyttäminen ei lisää työtaistelutoimenpiteen laittomuutta tai moitittavuutta eikä sitä näin ollen voida ottaa huomioon hyvityssakon määrää lisäävänä tekijänä.

Kantaja on vedonnut hyvityssakon korottamista koskevan vaatimuksensa perusteeksi siihen, että viranhaltijoiden irtisanoutuminen on tapahtunut tilanteessa, jossa henki ja terveys ovat uhattuina. Tätäkään ei voi ottaa huomioon hyvityssakon määrää korottavana perusteena Yhdenkään potilaan henki tai terveys ei ole tässä vaiheessa ollut uhattuna siitä syystä, että joukkoirtisanoutumiseen on ilmoittautunut mukaan myös viranhaltijoita. Viranhaltijoiden määrän vähyyden vuoksi yksin heidän poisjäämisensä työstä joukkoirtisanoutumisen mahdollisesti realisoituessa ei myöskään tule aiheuttamaan kenenkään henkeä tai terveyttä uhkaavaa tilannetta.

VASTAKANNE

Vaatimukset

Tehy ry on vaatinut, että työtuomioistuin

tuomitsee kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n nojalla Kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksamaan hyvityssakkoa ensisijaisesti kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin mukaisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti kunnallisen virkaehtosopimuslain 11 §:n mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

tuomitsee kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n nojalla Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Tampereen kaupungin maksamaan hyvityssakkoa kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin mukaisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Tehy ry on lisäksi vaatinut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen velvoittamista korvaamaan Tehy ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Tehy ry:n välillä ei ole tällä hetkellä voimassa olevaa työehtosopimusta. Tehy ry on neuvottelutavoitteitaan vauhdittaakseen toimeenpannut joukkoirtisanoutumisen, johon on ottanut osaa 12 800 Tehy ry:n jäsentä. Näistä joukkoirtisanoutumiseen osallistuneista tehyläisistä osa on virkasuhteisia. Joukkoirtisanoutumista koskevan ennakkoilmoituksen mukaan palvelussuhteet päättyvät 19.11.2007.

Joidenkin työnantajien toimesta on ilmoitettu, että ne työpaikat ja virat, joista viranhaltijat ovat joukkoirtisanoutuneet, julistetaan tai on jo julistettu avoimiksi ja että niihin haetaan uutta työvoimaa. Tällaisen ilmoituksen ovat antaneet ainakin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Tampereen kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Joukkoirtisanoutuneille työntekijöille ja viranhaltijoille on myös lähetetty sävyltään painostavia kirjeitä, joissa heitä on kehotettu ilmoittamaan työnantajalle, jos he eivät haluakaan irtisanoutua.

Kirjeiden lähettäminen ja virkojen auki julistaminen tai sillä uhkaaminen ovat tosiasiallisesti työnantajan vastatoimenpiteitä Tehy ry:n julistamaa työtaistelua vastaan. Vastatoimilla yritetään painostaa kollektiivisesti sekä Tehy ry:tä että sen jäsenistöä. Tarkoituksena on saada aikaan joukkoirtisanoutumiseen osallistuneiden työntekijöiden ja viranhaltijoiden keskuudessa hajaannusta ja painostaa heitä perumaan siihen osallistuminen.

Joukkoirtisanoutuminen on työtaistelutoimenpide, jonka tarkoituksena ei ole päättää viranhaltijoiden virkasuhteita lopullisesti. Tehy ry:n tavoitteena on saada aikaan neuvotteluratkaisu ennen kuin joukkoirtisanoutuminen realisoituu. Jos kuitenkin virkasuhteet muodollisesti päättyvät siitä syystä, että neuvotteluratkaisua ei ole saatu aikaan viimeistään 19.11.2007, viranhaltijat palaavat takaisin tehtäviinsä neuvottelutuloksen synnyttyä. Näin ollen työnantajilla ei ole perustetta julistaa korkeintaan väliaikaisesti avoimeksi jääneitä virkoja haettaviksi.

Työnantajan lähettämä kirje ja ilmoitus virkojen auki julistamisesta on ollut tehokas toimenpide. Esimerkiksi Tampereen kaupungin osalta irtisanoutumisten perumisia on työnantajan ilmoituksen mukaan tullut runsaasti. Jo pelkkä uhkaaminen virkojen auki julistamisella täyttää työtaistelun tunnusmerkit.

Kolmas työtaistelun tunnusmerkki on toimenpiteen liittyminen palvelussuhteeseen. Kun kyseessä on työnantajan toimenpide, joka kohdistuu joukkoirtisanoutuneisiin viranhaltijoihin, on selvää että toimenpiteellä yritetään painostaa omaa työmarkkinavastapuolta työehtosopimussuhdetta koskevissa asioissa.

Kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 § 1 momentin mukaan muuhun voimassa olevaa palvelussuhdetta koskevaan työtaisteluun kuin työnsulkuun tai lakkoon ei saa ryhtyä. Nämäkin ovat kiellettyjä, jos niillä pyritään vaikuttamaan muihin kuin 2 §:n mukaan sopimuksenvaraisiin asioihin tai jos laissa on erikseen niin säädetty. Toimeenpanemalla muun työtaistelun kuin työnsulun työnantajat ovat toimineet kunnallisen virkaehtosopimuslain edellä siteeratun säännöksen vastaisesti.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole estänyt kuntatyönantajia julistamasta auki virkoja tai kieltänyt niitä lähettämästä joukkoirtisanoutuneille kirjeitä. Kunnallinen työmarkkinalaitos on jopa yllyttänyt Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tiedotteella 18.10.2007 kuntatyönantajia palkkaamaan uutta työvoimaa palvelussuhteisiin, pitäen sisällään myös virkasuhteet, irtisanoutuneiden tilalle. Myös kirjeiden lähettäminen joukkoirtisanoutumiseen osallistuville on tapahtunut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ohjeistuksen perusteella.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole pyrkinyt lopettamaan kuntatyönantajien lainvastaisia työtaistelutoimia, vaan on päinvastoin yllyttänyt työnantajia rikkomaan kunnallista virkaehtosopimuslakia. Näillä perusteilla Kunnallinen työmarkkinalaitos on laiminlyönyt kunnallisen virkaehtosopimuslain 11 §:n mukaisen valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS VASTAKANTEESEEN

Vastaus vastakanteessa esitettyihin vaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Tampereen kaupunki ovat kiistäneet vastakanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine korkoineen.

Vastakanteen kiistämisen perusteet

Asiassa voidaan käsitellä vain toisaalta virkasuhteiden päättymistä ja toisaalta virkasuhteiseen ottamiseen koskevia kysymyksiä. Kanne perustuu toisaalta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen antamiin ohjeisiin ja niiden mukaisiin mahdollisiin toimenpiteisiin paikallistasolla. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen palkka-asiamieskirjeissä antamat ohjeet työnantajille, työnantajien lähettämät irtisanomisten varmentamista koskevat kirjeet tai mahdolliset virkojen haettavaksi julistamiset eivät ole työtaistelutoimenpiteitä.

Tehy ry:n päätöksellään toimeenpanema ja ammattijärjestöjen aktiivisilla toimillaan toteuttama joukkoirtisanoutuminen on viranhaltijoiden osalta kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 § 1 momentin pysyvän työrauhavelvoitteen vastainen työtaistelutoimenpide. Tehy ry:n Kunnallista työmarkkinalaitosta ja kolmea kuntatyönantajaa vastaan nostama vastakanne työtaistelutoimenpiteestä taas on aiheeton. Työmarkkinakäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että laittomaan työtaistelutoimenpiteeseen ei voi kohdistua toisen osapuolen työtaistelutoimenpidettä. Ainoastaan lailliseen työtaistelutoimenpiteeseen voidaan kohdistaa vastatoimenpide. Sinänsä vastaajat kiistävät, että tässä olisi edes kyse sellaisesta jäljempänä esitetyin argumentein.

Koska kunnallisen viranhaltijalain 4 § mukaan virkasuhteeseen ottaminen edellyttää julkista hakumenettelyä tietyin poikkeuksin, jo itsessään tämän takia on tärkeää selvittää, onko viranhaltija todella ymmärtänyt irtisanomisilmoituksensa vaikutukset. Kunnallinen viranhaltijalaki ei tunne väliaikaisen irtisanoutumisen käsitettä. Kun irtisanominen on tullut työnantajan tietoon, työnantajalla ei ole enää velvollisuutta hyväksyä viranhaltijan irtisanomisen peruuttamista, vaan asia on työnantajan harkittavissa. Virka voidaan oikeuskäytännön mukaan laittaa hakuun jo ennen kuin viranomainen on myöntänyt viranhaltijalle tämän jo hakeman eron ja virka siten oli tullut avoimeksi (KHO 1982 II 29). Voimassa olevan lainsäädännön mukaan ei ole enää tarpeen tehdä erillistä päätöstä eron myöntämisestä, vaan virkasuhde päättyy irtisanomisajan kuluttua.

Tehy ry:n ammattiosastojen keräämissä irtisanoutumislistoissa oli Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja työnantajien havaintojen mukaan vakavia puutteita. Tämän vuoksi sekä Kunnallinen työmarkkinalaitos että kuntatyönantajat katsoivat, että asiaa tulisi vielä selventää. Viranhaltijan oikeusturvakin vaatii tällaisen kirjeen lähettämistä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos antoi tiedotteessaan sairaanhoitopiirien johdolle ja suurten kaupunkien vastaavalle johdolle suosituksen siitä, että työnantajien olisi syytä tällainen kirje lähettää. Vastaajat ovat myös näin toimineet. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kuin myöskään Tampereen kaupungissa kirjettä ei ole lähetetty viranhaltijoille, ainoastaan työsuhteisille. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä kirjeen lähettäminen viranhaltijoille on ollut tarpeen sen vuoksi, että Tehy ry:n keräämissä listoissa työnantajaksi oli nimetty Seinäjoen keskussairaala, mikä ei pitänyt paikkaansa. Kirjeiden sävy ei ole ollut uhkaava eikä painostava. Työnantajan puolelta on tärkeätä varmistaa, että irtisanoutumiset olivat todellisia ja tuoda esiin, mihin irtisanoutumiset johtavat.

Tarkistukset ovat olleet tarpeen erityisesti myös siksi, että Tehy ry:n toteuttamalla tavalla tapahtuneiden joukkoirtisanoutumisten luonne on Tehy ry:n omien ristiriitaisten kannanottojen vuoksi tullut epäselväksi. Tehy ry itse on jäsentensä valtuuttamana ilmoittanut, että palvelussuhteet päättyvät 19.11.2007 ja huolehtinut siitä, että irtisanoutumiset ovat tulleet päättävän viranomaisen tietoon. Tehy ry:n mukaan irtisanomislistojen sanamuoto on niin laadittu, että se on irtisanoutumisena pätevä ja että heillä on valtuudet toimittaa perille listat kaikkien puolesta, koska kyse on joukkotoimenpiteestä.

Kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 § 2 momentin mukaan Kunnallinen työmarkkinalaitos ei virkaehtosopimuksella edes voi sopia palvelussuhteen alkamista koskevasta asiasta. Palvelussuhteen alkaminen on työnantajien omassa harkinnassa. Näin ollen kyseisen asian sopiminen esimerkiksi lakon lopettamissopimuksen osana ei tule kyseeseen, eikä kysymys voi olla "väliaikaisesta" irtisanoutumisesta. Jos Kunnallinen työmarkkinalaitos sopisi jo päättyneen virkasuhteen palauttamisesta, tällainen kollektiivisopimus kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 § vastaisena olisi mitätön.

Vastaajina olevat työnantajat eivät ole julistaneet haettavaksi yhtäkään virkaa, jotka liittyisivät näihin joukkoirtisanoutuneisiin viranhaltijoihin. Kanne on tältäkin osin täysin perusteeton. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on keskustellut asiasta, mutta ei ole tehnyt toimenpiteitä asian suhteen. Sairaanhoitopiirin ohjeistuksen tarkoituksena on ensisijaisesti ollut, että yksiköt eivät käynnistäisi vakanssien täyttö-/hakumenettelyä oma-aloitteisesti tässä vaiheessa vallinneen tilanteen vuoksi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tilanne on sama, asiasta on informoitu ja asiaa on harkittu, mutta asiasta ei ole tehty päätöstä eikä hakuilmoituksia ole laadittu. Tampereen kaupunki taas on laittanut hakuun vain työsuhteita, ei yhtään virkaa. Kyseiset työsuhteet ovat olleet työsuhteita aikaisemmin, eikä siis ole kyse siitä, että jonkun virkasuhteisen irtisanoutujan virkasuhde olisi kuntalain 45 § mukaisesti muutettu työsuhteeksi.

Sinänsä virkojen haettavaksi julistamiselle ei ole juridisia esteitä. Työnantaja ei voi estää viranhaltijan virkasuhteen päättymistä hänen irtisanouduttuaan ja irtisanomisajan päätyttyä. Sisäisesti ei kaikkia lakisääteisiäkään tehtäviä pystytä siirroilla ynnä muilla sellaisilla toimenpiteillä takaamaan. Virkaan on haettava henkilöä julkisella haulla. On kunkin kuntayhtymän harkinnassa miten asiassa edetään. Lakisääteiset palvelut on turvattava. Kuntatyönantajat yrittävät toimia tässäkin tilanteessa niin, ettei ihmisten henki ja terveys vaarannu palvelujen saamatta jäämisen uhan takia. Tehy ry:n työtaistelutoimenpiteen johdosta ihmiset ovat irtisanoutuneet, mutta työt on silti jollakin tavalla tehtävä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet:

1. Tehy ry:n 15.10.2007 antama ilmoitus työtaistelutoimenpiteestä liitteineen

2. Esimerkki Tehy ry:n työnantajille toimittamista irtisanoutumislistoista

3. Työtaistelutoimenpiteeseen osallistuvien virkasuhteisen hoitohenkilökunnan nimet ja lukumäärät

4. Tehy ry:n tiedote työtaistelun laajuudesta 15.10.2007

5. MTV 3 Internet- uutinen 11.10.2007

6. Tampereen ammattiosaston pääluottamusmiehen tiedotteet 17.10.2007 ja 18.10.2007

7. Ammattiosastojen puheenjohtajien ja luottamusmiesten nimilistat

Vastaajien kirjalliset todisteet:

1. Tehyn jäsensivuilla oleva ohje "Entä jos en haluakaan enää palata joukkoirtisanoutumisen jälkeen takaisin vanhan työnantajan palvelukseen?"

2. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 20/03, 6.6.2003 ja sen liite 2

3. Kuntatyönantaja-lehden artikkeli 1/2003 "Julkista valtaa käyttävän on oltava virkasuhteessa kuntaan"

4. Vaasan sairaanhoitopiirin henkilöstöjaoksen pöytäkirja nro 1, 14.2.2005 ja sen liitteet 2 ja 3

5. Ylilääkäri A:n tiedote henkilökunnalle 19.10.2007

6. Ammattiosastojen selvitykset joukkoirtisanoutumiseen osallistuneiden viranhaltijoiden tehtävistä

7. Yleiskirje nro 9/1997

Vastakanteen kantajan kirjalliset todisteet:

1. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedote "Joukkoirtisanomisilmoitusten käsittely VSSHP:ssä"

2. Aamulehti-sanomalehden työpaikkailmoitus 25.10.2007 ja artikkeli 26.10.2007

3. Ilkka-sanomalehden artikkeli 23.10.2007

4. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tiedote sairaanhoitopiirien johdolle sekä suurten kaupunkien terveys- ja sosiaalitoimen johdolle ja henkilöstövastaaville 17.10.2007

5. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tiedote palkka-asiamiehille 18.10.2007

6. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin määräaikaisohje 9/2007

7. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kotisivu

8. Ylen uutissivut

9. Tehy ry:n jäsensivu

10. Tehy ry:n jäsensivu

11. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kirje 31.10.2007

Vastakanteen vastaajien kirjalliset todisteet:

1. Esimerkkejä (12 kpl) irtisanomislistoista

2. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kirje 31.10.2007

3. Tampereen pääluottamusmiehen tiedote 18.10.2007

4. Tehy ry:n ilmoitus työtaistelutoimenpiteestä 15.10.2007

5. Tehy ry:n jäsensivujen materiaalia

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

KUNNALLISEN TYÖMARKKINALAITOKSEN KANNE

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteiden laillisuus

Tehy ry on 15.10.2007 ilmoittanut Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle ja valtakunnansovittelijalle toimenpiteistään kunta-alan virka- ja työehtosopimusneuvotteluja koskevassa työriidassa. Ilmoituksen mukaan kunnallisissa laitoksissa pannaan toimeen joukkoirtisanoutumisia siten, että osallistujien palvelussuhteet päättyvät 19.11.2007. Järjestö on 18.10.2007 ilmoittanut työtaistelutoimenpiteen kohteina oleville työnantajille niiden irtisanoutuneiden työntekijöiden ja viranhaltijoiden nimet, jotka ovat Tehyn ry:n ammattiosastojen jäseniä. Irtisanoutuneiden määrä on kaikkiaan noin 12 800, ja näistä virkasuhteisia on runsaat 750.

Kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin mukaan muuhun voimassa olevaa palvelussuhdetta koskevaan työtaistelutoimenpiteeseen kuin työnsulkuun tai lakkoon ei saa ryhtyä. Lain mukaan sallitusta lakon toteuttamistavasta on erikseen määritelmä mainitun pykälän 2 momentissa. Vastaavat säännökset on muun muassa valtion virkaehtosopimuslaissa.

Virkaehtosopimuslakien säätämisestä on kulunut runsaasti aikaa, ja oikeuskehitys on johtanut siihen, että työtaisteluoikeuden rajoituksia on tulkittu suppeasti (esimerkkinä viranhaltijoiden lakon toteutustapaa koskeva ratkaisu TT 1998:17). Tulkintoihin ovat vaikuttaneet Suomen oikeusjärjestyksen osaksi saatetut kansainväliset sopimukset ja kotimainen vuoden 1995 perusoikeusuudistus.

Järjestöjen vastuu työtaistelutoimenpiteestä

Joukkoirtisanoutumiset on pantu toimeen Tehy ry:n päätöksellä. Tehy ry on siten rikkonut kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n 1 momentissa säädetyn pysyvän työrauhavelvollisuuden.

Irtisanoutuneiden nimet on kerätty sairaanhoitopiirien, kaupunkien ja kuntayhtymien työpaikoilla nopeasti ja järjestäytyneesti. Vaikka ammattiosastojen ei ole selvitetty tehneen erikseen päätöksiä toimenpiteeseen osallistumisesta, työtaistelun järjestäytynyt toteutustapa osoittaa ammattiosastojen myötävaikutuksen asiassa. Samaa osoittaa esitetty selvitys siitä, että kaikkien kanteessa mainittujen ammattiosastojen puheenjohtajia tai luottamusmiehiä on henkilökohtaisesti osallistunut joukkoirtisanoutumiseen. Ammattiosastot ovat näin syyllistyneet kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n 1 momentissa säädetyn pysyvän työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Hyvityssakkojen määrät

Hyvityssakkoihin tuomittaessa on otettu huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat kuten työtaistelun ilmoitettu laajuus, sen vaikutukset ja yhdistysten koko. Tehy ry:n ja sen ammattiosastojen keskinäistä vastuunjakoa arvioitaessa on otettu huomioon, että kysymys on valtakunnallisesta työtaistelusta, joka on järjestetty Tehy ry:n ohjauksessa.

TEHY RY:N KANNE

Perustelut

Virkojen täyttäminen

Työtuomioistuimelle jätetyn Kunnallisen työmarkkinalaitoksen 18.10.2007 antaman tiedotteen mukaan työnantaja voi Tehy ry:n työtaistelutoimenpiteistä huolimatta normaalisti palkata uutta henkilöstöä sekä vakinaiseen että määräaikaiseen palvelussuhteeseen irtisanoutuvien tilalle.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työnantajatoimikunnan tiedotteessa 19.10.2007 kerrotaan myöhemmin annettavasta ohjeistuksesta, joka koskee irtisanoutumisella vapautuvien virkojen auki julistamista. Edelleen työtuomioistuimelle on jätetty 25.10.2007 ilmestynyt lehti-ilmoitus, jolla Tampereen kaupunki hakee sairaanhoitajia ja vastaavaa hoitajaa kaupungin sairaanhoitolaitosten palvelukseen. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä koskevan 23.10.2007 ilmestyneen lehtiartikkelin mukaan sairaanhoitopiiri harkitsee kaikkien virkasuhteesta irtisanoutuneiden sairaanhoitajien virkojen julistamista haettavaksi. Asiassa on riidatonta, ettei mainittujen työnantajien palveluksessa virkasuhteessa olevien Tehy ry:n jäsenten tehtäviä ole julistettu haettavaksi.

Tehy ry:n kanteen mukaan edellä mainitut vastaajien toimenpiteet ovat olleet työnantajapuolen vastatyötaistelutoimenpiteitä, joilla on rikottu kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyä pysyvää työrauhavelvoitetta. Kanteessa katsotaan, että vastaajat ovat kielletyllä tavalla painostaneet ammattijärjestöä ja sen jäseniä luopumaan joukkoirtisanoutumisesta. Kunnallinen työmarkkinalaitos on kanteen mukaan joka tapauksessa laiminlyönyt kunnallisen virkaehtosopimuslain 11 §:ssä säädetyn velvollisuutensa valvoa, etteivät kunnat ja kuntayhtymät riko lain säännöksiä.

Kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n mukaan muuhun voimassa olevaa palvelussuhdetta koskevaan työtaistelutoimenpiteeseen kuin työnsulkuun tai lakkoon ei saa ryhtyä. Työtaistelutoimenpiteen käsitettä ei ole lainsäädännössä määritelty. Työnantajapuolen työtaistelutoimenpiteinä tulevat oikeuskäytännön mukaan kysymykseen työnsulun ohella erilaiset muutkin menettelytavat, joilla painostetaan esimerkiksi työriidan vastapuolena olevaa palkansaajajärjestöä. Työntekijäpuolen työtaistelusta johtuvat työnantajan välttämättömät toimenpiteet, joihin ei ryhdytä painostustarkoituksessa, eivät ole työtaistelutoimenpiteitä.

Tehy ry on ilmoittanut, ettei joukkoirtisanoutumisen tarkoituksena ole päättää virkasuhteita lopullisesti, vaan neuvottelutuloksen synnyttyä viranhaltijat palaavat tehtäviinsä. Työtuomioistuin toteaa, että päättyneet palvelussuhteet on tällöinkin palautettava asianmukaisessa järjestyksessä. Ainakin niiden tehtävien kohdalla, joissa käytetään julkista valtaa, asianomaiset on otettava virkasuhteeseen noudattaen viranhakumenettelyä hakuaikoineen.

Työtuomioistuimen mielestä on ymmärrettävää, että työnantajapuolella valmistaudutaan täyttämään vapautuvat virat normaalilla hakumenettelyllä. Kun otetaan huomioon työtaistelun aiheuttamat vakavat vaarat potilasturvallisuudelle, menettelyyn voidaan ryhtyä joutuisasti ja jäämättä odottamaan kenties pitkän aikaa kestävän työtaistelun päättymistä. Kysymykseen tulee myös virkojen täyttäminen uusilla henkilöillä, sillä Tehy ry on julistanut jäsenilleen kiellon hakea avoinna olevaa virkaa tai tehtävää, kuten Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ohjeessa ensin todetaan. Jos uutta hoitohenkilöstöä ei ole saatavissa muuten kuin pysyviin palvelussuhteisiin, tähänkin tilanteeseen on tapahtumien kehityksen mukaan varauduttava.

Edellä esitetyistä syistä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ohje on työtuomioistuimen mielestä ollut vallitsevissa olosuhteissa aiheellinen toimenpide osana niitä muita toimia, joilla työtaistelusta aiheutuviin vaaroihin on pyritty varautumaan. Kun Tehy ry on valinnut työtaistelukeinoksi joukkoirtisanoutumisen ja myös saattanut voimaan hakukiellon, työmarkkinalaitoksen ei ole selostetuissa olosuhteissa näytetty pyrkineen ohjeellaan painostamaan työntekijäpuolta. Kysymyksessä ei siten ole toimenpide, jolla työmarkkinalaitos olisi rikkonut kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyä pysyvää työrauhavelvollisuutta taikka lain 11 §:ssä tarkoitettua valvontavelvollisuutta. Myöskään Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Tampereen kaupungin tai Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ei ole näytetty painostaneen työntekijäpuolta virkojen täyttämisasiassa kunnallisessa virkaehtosopimuslaissa kielletyin työtaistelutoimenpitein.

Kirjeiden lähettäminen Tehy ry:n jäsenille

Irtisanoutuneille Tehy:n jäsenille on lähetetty kirjeitä, joiden keskeinen sisältö ilmenee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen 17.10.2007 sairaanhoitopiirien johdolle antamasta tiedotteesta. Kirjeen otsikkona on "Vahvistus irtisanoutumisesta". Kirjeessä kerrotaan, että irtisanoutuminen on yksilön kannalta vakava toimenpide, jolla on merkittävät oikeudelliset seuraamukset, minkä vuoksi työnantaja haluaa vielä tarkistaa asian. Kirjeessä pyydetään sen saajaa ilmoittamaan työnantajalle määräaikaan mennessä, mikäli asianomainen ei tarkoita irtisanoutua. Ellei vahvistusta tule, työnantaja katsoo asianomaisen irtisanoutuneen. Vastaajista vain Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on lähettänyt tällaisen kirjeen myös virkasuhteessa oleville, kun taas Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Tampereen kaupunki ovat lähettäneet kirjeen vain työsuhteisille.

Oikeudenkäyntikulut

Tehy ry ja vastaajina olevat Tehy ry:n ammattiosastot ovat hävitessään Kunnallisen työmarkkinalaitoksen nostaman jutun velvolliset työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 2 momentin nojalla korvaamaan yhteisvastuullisesti kantajan oikeudenkäyntikulut. Niiden määräksi on ilmoitettu 2.250 euroa, mitä ei ole riitautettu.

Tehy ry on hävitessään Kunnallista työmarkkinalaitosta, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymää, Tampereen kaupunkia ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymää vastaan nostamansa jutun velvollinen korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut. Niiden määräksi on ilmoitettu 1.200 euroa. Vaatimuksen määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee kunnallisen virkaehtosopimuslain 8, 10, 20 ja 21 §:n nojalla Tehy ry:n ja sen jäljempänä mainitut jäsenyhdistykset maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta,

Tehy ry:n 7.000 euroa,

Tehyn Etelä-Karjalan keskussairaalan ammattiosasto 450 ry:n 1.000 euroa,

Tehyn Seinäjoen keskussairaalan ammattiosasto 668 ry:n 1.300 euroa,

Tehyn Keski-Pohjanmaan keskussairaalan ammattiosasto ry:n 1.000 euroa,

Tehyn Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ammattiosasto ry:n 800 euroa,

Tehyn Lapin keskussairaalan ammattiosasto ry:n 1.000 euroa,

Tehyn Tampereen yliopistollisen sairaalan ammattiosasto ry:n 1.500 euroa,

Tehyn Kaivannon sairaalan ammattiosasto ry:n 800 euroa,

Tehyn Pikonlinnan ammattiosasto ry:n 800 euroa,

Tehyn Pitkäniemen sairaalan ammattiosasto ry:n 800 euroa,

Tehyn Valkeakosken sairaalan ammattiosasto ry:n 800 euroa,

Tehyn Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän ammattiosasto ry:n 1.300 euroa,

Tehyn OYKS:n ammattiosasto 707 ry:n 1.800 euroa,

Tehyn Kys:n ammattiosasto ry:n 1.500 euroa,

Tehyn Raahen aluesairaalan ammattiosasto ry:n 800 euroa,

Tehyn Raahen alueen ammattiosasto ry:n 800 euroa,

Tehyn Satakunnan keskussairaalan ammattiosasto ry:n 1.000 euroa,

Tehyn Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatrian ammattiosasto 251 ry:n 800 euroa,

Tehyn Tampereen kaupungin ammattiosasto ry:n 1.300 euroa,

TEHY:n Turun kaupungin sosiaali- ja avoterveydenhuollon ammattiosasto ry:n 1.000 euroa,

Tehyn Turun kaupunginsairaalan ammattiosasto ry:n 800 euroa,

Tehyn Vaasan keskussairaalan ammattiosasto ry:n 1.300 euroa, ja

Tehyn Turun yliopistollisen keskussairaalan ammattiosasto ry:n 1.800 euroa.

Tehy ry:n kanne hylätään.

Tehy ry ja sen edellä mainitut jäsenyhdistykset velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 2.250 eurolla.

Tehy ry velvoitetaan korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Tampereen kaupungin ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut vastakanneasiassa 1.200 eurolla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Äimä, Niskanen, Vainio, Lehto ja Lehto-Komulainen jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Eri mieltä olevan jäsen Lehto-Komulaisen lausunto, johon jäsen Lehto yhtyi:

KUNNALLISEN TYÖMARKKINALAITOKSEN KANNE

Virkamiesten oikeutta lakkoon on käsitelty sekä ILO:n että Euroopan sosiaalisen peruskirjan asiantuntijakomiteoissa. Komiteat ovat katsoneet, että silloin, kun kysymys on yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista, lakko-oikeutta voidaan rajoittaa tai kieltää se kokonaan. Euroopan sosiaalisen peruskirjan sosiaalisten oikeuksien komitea on kuitenkin toistuvasti todennut, että pelkästään työntekijän oikeudelliseen asemaan perustuvat rajoitukset ovat ristiriidassa 6(4) artiklan kanssa. Komitea on siis pitänyt virkamiesten lakko-oikeuteen kohdistettavien rajoitusten kriteereinä ensi sijassa heidän tehtäviensä luonnetta eikä oikeudellista asemaansa. Lakko-oikeuden käyttäminen tulee siis olla sallittua niille virkamiehille, jotka eivät käytä julkista valtaa. (Sulkunen Olavi: Kansainväliset ammattiyhdistysoikeudet. Helsinki 2000, 417 - 425).

Kunnallisen virkaehtosopimuslain (669/1970) 8 §:n 1 momentin mukaan virkamiehen ainoa sallittu työtaistelutoimenpide on lakko. Lakolla tarkoitetaan 2 momentin mukaan tilapäistä toimenpidettä, jonka tarkoituksena on vastapuolen painostaminen. Joukkoirtisanoutuminen ei siten olisi sallittua. Säännös koskee kaikkia virkamiehiä.

Kunnallinen virkaehtosopimuslaki on säädetty aikana, jolloin perusoikeuksia ei pidetty niin merkittävinä kuin nykyisin. Lain säätämisen jälkeen Suomessa on säädetty uusi perustuslaki ja ratifioitu mm. Euroopan ihmisoikeussopimus. Perustuslain säätämisen yhteydessä perusoikeuksia vahvistettiin. Oikeuskehitys on johtanut siihen, että työtaisteluoikeuksien rajoituksia on tulkittu suppeasti (TT 1998:17).

Kunnallisen virkaehtosopimuslain säätämisen jälkeen myös viranhaltijoiden osalta on tapahtunut muutoksia, kun virkasuhteisten asema on merkittävästi lähentynyt työsuhteisia. Lisäksi kuntalakia (365/1995) on muutettu. Muutoksen tarkoituksena on ollut virkasuhteen käytön rajaaminen niihin tehtäviin, joissa käytetään julkista valtaa (HE 196/2002). Nämä muutokset ovat johtaneet siihen, että virkasuhteisia on muutettu työsuhteisiksi. Näin on tapahtunut myös useissa sairaanhoitopiireissä, joissa työtuomioistui- melle esitetyn selvityksen mukaan yhä useampi virka on muuttunut palvelussuhteeksi. Esimerkiksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus on antanut ohjeen, jonka mukaan virkasuhdetta tulee käyttää vain julkista valtaa käytettäessä (Yleiskirje Nro 9/1997). Tästä ohjeesta ja muista työtuomioistuimelle jätetyistä vastaavista kirjallisista todisteista ilmenee, että sairaanhoitopiireissä on kuitenkin vielä runsaasti virkasuhteisia, jotka eivät käytä julkista valtaa.

Tehy ry:n mukaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen laskemien mukaisista 764 viranhaltijasta vain pieni osa käyttää julkista valtaa. Ainakin 542 on tavanomaisissa hoitotehtävissä. Julkista valtaa käyttäviä, virkasuhteessa olevia viranhaltijoita voi siten Tehy ry:n mielestä olla irtisanoutuneista korkeintaan 222. Muun selvityksen puuttuessa tätä on pidettävä oikeana määränä.

Vastuu työtaistelutoimenpiteistä sekä hyvityssakkojen määrä

Joukkoirtisanoutumiset on toteutettu Tehy ry:n päätöksellä. Yhdistys on siten rikkonut kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n 1 momentissa säädettyä pysyvää työrauhavelvollisuutta. Tuomitsen tämän vuoksi Tehy ry:n maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa 2.000 euroa.

Ammattiosastot ovat olleet mukana toteuttamassa irtisanoutumisia. Ne ovat siten myötävaikuttaneet asiaan. Asianosaiset eivät kuitenkaan ole luotettavasti selvittäneet, mihin kanteessa mainittuihin ammattiosastoihin julkista valtaa käyttävät irtisanoutuneet viranhaltijat kuuluvat. Tämän vuoksi hylkään kanteen tältä osin.

TEHY RY:N VASTAKANNE

Olen tuomiosta ja sen perusteluista muutoin samaa mieltä kuin enemmistö, mutta virkojen täyttämisestä työtaistelutoimenpiteenä lausun seuraavaa.

Ilmoittamalla joukkoirtisanoutumisista Tehy ry pyrkii sopimustavoitteisiinsa jo ennen palvelussuhteiden päättymistä 19.11.2007. Mainitun ajankohdan jälkeenkin työtaistelun on Tehy ry:n mukaan tarkoitus päättyä sopimusratkaisuun, jolloin irtisanoutunut henkilöstö palaa takaisin tehtäviinsä. Kunnallinen työmarkkinalaitos on kuitenkin antanut ohjeen, jonka mukaan irtisanoutuvien tilalle voidaan palkata uutta henkilöstöä myös pysyvään virkasuhteeseen.

Ohjeistusta on pidettävä viestinä siitä, ettei työnantajalla ole työnseisauksen lopputuloksesta riippumatta aikomustakaan ottaa irtisanoutuneita takaisin töihin vaan täyttää virat pysyvästi muilla, työnseisaukseen osallistumattomalla henkilöstöllä. Tämä on voinut vaikuttaa siihen, että Tehy ry:n jäseniä on peruuttanut irtisanoutumisensa. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen toimenpide, joka voi johtaa joukkoirtisanoutumiseen osallistuvien palvelussuhteiden katkeamiseen lopullisesti, ei näissä olosuhteissa ole välttämätöntä. Työmarkkinalaitos on siten menetellyt tavalla, jonka työntekijäpuoli on perustellusti voinut kokea siihen kohdistetuksi painostukseksi. Kysymyksessä on työtaistelutoimenpide, jolla Kunnallinen työmarkkinalaitos on rikkonut kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyä pysyvää työrauhavelvollisuutta. Tämän vuoksi tuomitsen sen maksamaan Tehy ry:lle hyvityssakkoa 2.000 euroa.

OIKEUDENKÄYNTIKULUT

Osapuolet ovat osittain voittaneet ja osittain hävinneet juttunsa. Asiaan osalliset saavat tämän vuoksi itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.