Labor court dismisses union claim that employer failed to offer alternative work during economic restructuring.

Yhtiö oli valmistamiensa luodikkojen kysynnän laskemisen vuoksi joutunut pienentämään tuotantoaan, mikä oli merkinnyt henkilöstövähennyksiä kaikissa toiminnoissa. Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen irtisanotun koneistajan tekemä työ oli työn uudelleen organisoinnin vuoksi vähentynyt, eikä työnantajalla ollut tarjottavissa hänelle muutakaan työtä. Työnantajan mukaan koneistajan sairaus ei ollut kanteessa väitetyin tavoin vaikuttanut hänen irtisanomiseensa.

Työnantajan ilmoittama taloudellinen ja tuotannollinen syy on vallinneissa olosuhteissa ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettu asiallinen ja painava peruste koneistajan työsopimuksen päättämiseen.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 102

KANTAJA

Metallityöväen Liitto ry, Helsinki

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry, Helsinki

KUULTAVA

Sako Oy, Riihimäki

ASIA

Irtisanomissuojasopimuksen vastainen menettely

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 10.9.2007

Pääkäsittely 23.10.2007

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä solmitun teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 2005 - 2007 liitteenä olevassa irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

III TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TALOUDELLISISTA, TUOTANNOLLISISTA TAI TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYISTÄ JOHTUVISTA SYISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10 §

Irtisanomisen perusteet

Irtisanomisen perusteet ovat työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ien (taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt) mukaiset.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot katsovat, että työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus koskee ensisijaisesti samalla työssäkäyntialueella tarjolla olevaa sellaista työtä, johon työntekijä voidaan tarkoituksenmukaisesti ja kohtuudella sijoittaa.

KANNE

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin

velvoittaa Sako Oy:n suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n nojalla työsopimuksen työehtosopimuksen vastaisesta päättämisestä työsuhteen kestoaika (noin 30 vuotta) huomioon ottaen 20 kuukauden palkkaa vastaavan määrän eli yhteensä 47.320 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen laskettuna haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

Metallityöväen Liitto on lisäksi vaatinut Sako Oy:n velvoittamista korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen laskettuna kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

A on työskennellyt Sako Oy:n palveluksessa yli 30 vuotta. A on tehnyt yhtiön palveluksessa erilaisia työtehtäviä eli hän on ollut niin sanottu moniosaaja. Yhtiö valmistaa muun muassa Sako-luodikkoja. A:n työtehtäviä ovat työtodistuksen mukaan olleet: tukin hioja, kokooja, koneistaja, CNC-koneistaja. Viimeksi A on työskennellyt CNC-koneistajana.

A:lla on ollut erityisesti vasemmassa kädessään (mutta myös oikeassa) hermoratavaurio, jota on pyritty korjaamaan leikkaushoidolla muun muassa vuosina 1995, 2003 ja 2006. A on ollut käsivaivojen johdosta usein sairauslomalla.

Työnantaja irtisanoi A:n työsopimuksen yhteistoimintaneuvotteluiden päätteeksi 15.2.2006 siten, että työsuhde päättyi 15.8.2006. A oli irtisanomisaikana sairauslomalla.

Henkilöstöjohtaja tiedusteli A:lta syksyllä 2005, mikä on hänen ennusteensa sairastelun suhteen. Tuolloin tiedossa oli suunniteltu käsileikkaus. Henkilöstöjohtaja pyysi A:ta hankkimaan lääkäriltään lausunnon, jossa arvioitaisiin A:n tulevaa työkykyä. A:n otettua yhteyttä lääkäriinsä tämä laati lausunnon, jossa todettiin tulevat leikkaukset. Tarkoitus oli, että vasen käsi leikataan joulukuussa 2005. Jos leikkaus onnistuu, leikataan mahdollisesti myös oikea käsi. Joulukuuksi suunniteltu leikkaus siirtyi kuitenkin tammikuulle. A:n terveydentilaa koskevalla työnantajan tiedustelulla on ilmeisesti ollut tarkoitus ennakoida tulevia yhteistoimintaneuvotteluja.

A:n ollessa sairauslomalla leikkauksen jälkeen yhtiö aloitti yhteistoimintaneuvottelut 9.1.2006. Neuvottelut päättyivät 15.2.2006 ja A irtisanottiin 15.2.2006. Samassa yhteydessä irtisanottiin 21 työntekijää. Pääluottamusmies riitautti A:n työsopimuksen irtisanomisen katsoen, että se on tapahtunut sairaudesta johtuen eli epäasiallisella henkilöstä johtuvalla perusteella.

Koska A on ollut työpaikalla monitoimiosaaja, olisi A:lle voitu löytää irtisanomisen vaihtoehtona työtehtävä esimerkiksi varastosta, jossa hän olisi työkykynsä puolesta kyennyt työskentelemään. Toinen työ, mihin hän olisi lyhyellä koulutuksella kyennyt, oli tavaran vastaanottotarkastus. Työnantaja ei kuitenkaan ole ollut halukas etsimään muuta työtä. Irtisanoessaan A:n työnantaja on menetellyt irtisanomissuojasopimuksen 6 ja 10 §:n vastaisesti.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry on vastauksessaan, johon Sako Oy on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Teknologiateollisuus ry on lisäksi vaatinut Metallityöväen Liiton velvoittamista korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Sako Oy on metsästysluodikoita ja patruunoita valmistava yhtiö. Yhtiö kuuluu Italialaiseen Beretta -konserniin. Vuonna 2005 yhtiö valmisti 70000 luodikkoa liiketoiminnan tuloksen ollessa 2,7 miljoonaa euroa tappiollinen. Vuoden 2006 alussa oli käynyt selväksi, että yhtiön luodikkojen kysyntä tulee laskemaan sen päämarkkina-alueella Yhdysvalloissa arviolta 50 prosentilla. Tammikuussa 2006 luodikkojen kyseisen vuoden valmistusmäärän arvioitiin laskevan 55000 kappaleeseen. Tosiasiallinen pudotus oli vielä arvioitua hieman suurempi ja yhtiö valmisti vuonna 2006 53000 luodikkoa. Koska yhtiön liiketoiminnan tuotto ei vastannut kustannuksia ja tuotteiden kysyntä oli laskenut, jouduttiin yhtiössä aloittamaan tammikuussa 2006 yhteistoimintaneuvottelut kustannusten karsimiseksi.

A on työskennellyt Sako Oy:ssä CNC -koneistajana FMS -koneistussolussa eli niin sanotulla "lineaarilinjalla". Lineaarilinja muodostuu kolmesta rinnakkaisesta CNC -ohjatusta jyrsinkoneesta, joissa kaikissa valmistetaan aseen kehystä. Aiemmin linjalla työskenteli samassa vuorossa kaksi työntekijää, jotka hoitivat yhdessä kolmea konetta. Linja toimii kahdessa vuorossa, joten sillä työskenteli yhteensä neljä työntekijää. Koska yksi työntekijä pystyy tehokkaasti hoitamaan lineaarilinjan, linjalta vähennettiin osana tehostamistoimenpiteitä vuorosta toinen työntekijä. Koneelle jäi yhteensä kaksi työntekijää eli yksi vuoroa kohden. A oli toinen linjalta vähennetyistä työntekijöistä.

Yhtiö teki myös strategisen päätöksen keskittyä luodikkotuotannossa ainoastaan pääkomponenttien valmistukseen ja kokoonpanoon. Luodikon muiden osien eli aseen tukin ja pienosien (liipasimet, liipasinkaaret, lippaan pohjat, tähtäimet, kiikarinjalat ym.) osalta siirryttiin käyttämään alihankintaa.

Kaikkiaan yhtiön palveluksesta jouduttiin vähentämään yhteensä noin 90 henkilöä. Tuotannosta väheni 60 henkilöä, näistä 18 irtisanottiin, yli 20 henkilöä siirtyi eläkkeelle ja 8 työntekijää irtisanoutui itse. Vastaavasti toimihenkilöiden määrä väheni 28 henkilöllä, joista 5 irtisanottiin, loput irtisanoutuivat itse, siirtyivät eläkkeelle tai työsuhde päättyi sopimalla. Lisäksi yhtiössä jätettiin uusimatta päättyneet määräaikaisten työntekijöiden työsuhteet.

Työnantaja ei ole ennen tai jälkeen irtisanomisen ottanut uutta työntekijää sen kaltaiseen tehtävään, jossa A työskenteli. Työnantajalla ei ole ollut mitään vapaita tehtäviä, koska yhtiö on joutunut vähentämään työntekijöitä kaikista toiminnoista. Varastosta vähennettiin kaikkiaan neljä henkilöä. Tavaran vastaanottotarkastuksen hoitavat yhtiössä laaduntarkastajat, aiemmalta nimikkeeltään laadunvalvojat. Yhteistoimintaneuvottelujen aikana päättyi kahden laadunvalvojan työsuhde eikä kyseisiä tehtäviä ole ollut vapaana yhtiössä. Vallinneissa olosuhteissa työnantajalla ei ole ollut uudelleensijoitus- tai koulutusvelvollisuutta.

Työnantajalla on ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettu asiallinen ja painava peruste irtisanoa A:n työsuhde taloudellisella, tuotannollisella ja toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvällä perusteella.

TODISTELU

Kirjalliset todisteet

Vastaajan ja kuultavan todisteet:

1. 26.1.2006 päivätty lääkärinlausunto

2. 30.1.2006 päivätty lääkärinlausunto

3. 4.10.2005 päivätty käsikirurgin konsultaatiovastaus

4. 1.6.2006 annettu lääkärinlausunto

Henkilötodistelu

Vastaajan ja kuultavan todistajat:

1. Henkilöstöpäällikkö B

2. Työnjohtaja C

Kantajan todistajat:

1. A todistelutarkoituksessa

2. Pääluottamusmies D

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Sako Oy on 15.2.2006 irtisanonut taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä A:n työsopimuksen päättymään 15.8.2006. Ennen työsopimuksensa irtisanomista A on työskennellyt CNC-koneistajana niin sanotulla lineaarilinjalla, jossa valmistetaan luodikon kehyksiä. A on irtisanomisajankohtana ollut sairauslomalla hänelle vasemman yläraajan vaivojen johdosta 4.1.2006 tehdystä leikkauksesta aiheutuneen työkyvyttömyyden vuoksi.

Metallityöväen Liitto on kanteessaan katsonut, että Sako Oy:llä ei ole ollut ilmoittamiaan taloudellisia ja tuotannollisia syitä A:n työsopimuksen irtisanomiseen, koska työnantaja olisi voinut irtisanomisen vaihtoehtona sijoittaa hänet työhön esimerkiksi varasto- tai vastaanottotarkastukseen. Metallityöväen Liiton mukaan A:n irtisanominen on johtunut todellisuudessa sairaudesta ja siten tapahtunut epäasiallisella henkilöstä johtuvalla syyllä.

Irtisanomisperusteesta esitetty selvitys

B:n ja C:n kertomuksista on käynyt edelleen ilmi, että irtisanomisten toimittamisajankohtana A on ollut sairauslomalla. Työnantajapuolella on tuolloin ollut se käsitys, että A palaa työhön tiedossa olleen sairausloman päättymisen jälkeen. A:n sairausloman pitkittyminen on tullut B:lle yllätyksenä. B:n ja C:n mukaan A:n sairaus ei ole vaikuttanut hänen irtisanomiseensa, vaan se on johtunut pelkästään taloudellisista ja tuotannollisista syistä.

A on kertonut toimittaneensa vuoden 2005 kesällä B:n pyynnöstä työnantajalle lääkärintodistuksen, jossa on selvitetty hänelle suunniteltuja käsileikkauksia. A:n käsityksen mukaan hänen terveydentilansa on vaikuttanut hänen työsopimuksensa irtisanomiseen. A:n mukaan hän olisi terveydentilansa puolesta pystynyt koulutuksen avulla sijoittumaan yhtiössä tehtäviin varasto- ja vastaanottotarkastustehtäviin.

D on vuonna 2006 käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen aikana ollut sairauslomalla, mistä syystä hän ei ole pääluottamusmiehen asemassa osallistunut näihin neuvotteluihin, vaan neuvotteluihin on osallistunut pääluottamusmiehen sijaiseksi valittu työntekijä. D:n tiedon mukaan yhteistoimintaneuvotteluissa ei ole ollut erimielisyyttä irtisanottavista työntekijöistä. Koska A oli monitaitoinen työntekijä, olisi hänet D:n näkemyksen mukaan voitu kouluttaa varastotyöhön.

Arviointi ja johtopäätökset

Irtisanomissuojasopimuksen taloudellisia ja tuotannollisia irtisanomisperusteita koskevan 10 §:n mukaan irtisanomisen perusteet määräytyvät työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:n mukaisesti. Työsopimuslain 7 luvun 1 §:n mukaan toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomiseen on oltava asiallinen ja painava syy. Saman luvun 3 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin saman luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan työn vähenemistilanteessa työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Saman pykälän 2 momentin mukaan työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.

Esitetty selvitys osoittaa, että yhtiön toiminta on vuonna 2005 ollut tappiollista ja yhtiön tuotantokapasiteettia on jouduttu pienentämään. Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena päätetyt henkilöstövähennykset ovat koskeneet tuotantoa ja kaikkia muita yhtiön toimintoja. Asianosaiset ovat yksimielisiä siitä, että A:n tekemä työ niin sanotulla lineaarilinjalla on sinänsä vähentynyt.

Työvoiman vähentäminen on koskenut myös varastoa ja vastaanottotarkastusta. Varastosta on irtisanottu kolme työntekijää ja vastaanottotarkastuksestakin on poistunut ainakin yksi työntekijä. Varastossa ja vastaanottotarkastuksessa sittemmin ilmaantuneet työvoimatarpeet on hoidettu siirtämällä näihin tehtäviin työntekijät tuotannosta. Näiden siirtojen johdosta ei tuotannon tehtäviin ole kuitenkaan palkattu uusia työntekijöitä. Esitetty selvitys osoittaa, että varastossa ja vastaanottotarkastuksessa ei ole kanteessa tarkoitettuna aikana ollut tarjolla sellaista työtä, johon A olisi voitu sijoittaa. Kun A:n tekemä työ on olennaisesti ja pysyvästi vähentynyt eikä työnantajalla ole myöskään ollut tarjottavissa hänelle muuta työtä, on työnantajalla ollut taloudelliset ja tuotannolliset syyt A:n työsopimuksen irtisanomiseen.

A:n ja työnantajan edustajan välillä on syksyllä 2005 keskusteltu A:n terveydentilasta. A on ollut vuonna 2003 edellisen kerran käsileikkauksessa, josta hän on toipunut työkykyiseksi lyhyen sairausloman jälkeen. A on irtisanomisensa aikaan ollut käsileikkauksen jälkeisellä sairauslomalla, jonka tuolloin tiedossa ollut päättymispäivä on ollut 19.2.2006. B:n mukaan työnantajalla on alkuvuonna 2006 ollut se käsitys, että A kuntoutuu työkykyiseksi sairauslomansa kestäessä. B:n ja C:n mukaan A:n sairaus ei ole vaikuttanut hänen irtisanomiseensa. Työtuomioistuin katsoo, että työnantajan ilmoittama taloudellinen ja tuotannollinen syy on selostetuissa olosuhteissa

ollut irtisanomissuojasopimuksen 10 §:ssä tarkoitettu asiallinen ja painava peruste A:n työsopimuksen päättämiseen.

Koska A:n työsopimuksen irtisanominen on tapahtunut irtisanomissuojasopimuksen mukaisesti, ei perusteita kanteen hyväksymiselle ole.

Oikeudenkäyntikulut

Metallityöväen Liitto on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 3.000 euroa. Määrää ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Metallityöväen Liitto velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Lonka, Niskanen, Sutela, Ahokas ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.