Labor court dismissed union claim that guaranteed wage rule covered new employees transferred to new factory. Court ruled interpretation favored employer's intent to exclude recent recruits. Union lost case and must pay legal costs.

Tulkintariidassa oli kysymys siitä, ketkä työntekijät kuuluivat paikallisen palkkausjärjestelmäsopimuksen takuupalkkamääräyksen piiriin.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 97

KANTAJA

Puu- ja erityisalojen liitto ry, Helsinki

VASTAAJAT

Metsäteollisuus ry, Helsinki

UPM-Kymmene Wood Oy, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 24.8.2006

Pääkäsittely 3.10.2006

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 6.3.2003 allekirjoitetussa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

11 §

Työkohtaiset aikapalkat

Työehtosopimuksen 11 §:n mukaiset työkohtaiset aikapalkat 1.3.2003 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta ovat seuraavat:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työn vaativuuden muuttuessa sovitaan uudesta kokonaistuntipalkasta. Tarkistuksesta neuvotellaan edellä todettujen periaatteiden mukaisesti. Jos kokonaistuntipalkkoja halutaan tarkistaa muulla perusteella, sovitaan siitä paikallisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Puu- ja erityisalojen liitto on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa UPM-Kymmene Wood Oy:n Pelloksen vaneritehtaalla 12.2.2004 alkaneen tilikauden alusta voimaan tulleen ja 31.5.2004 päättyneen Pellos 3:n palkkausjärjestelmäsopimuksen 4 kohtaa on tulkittava siten, että se koskee myös uusia työntekijöitä, jotka siirtyivät Pellos 1 ja Pellos 2 tehtaalta Pellos 3 tehtaalle,

vahvistaa UPM-Kymmene Wood Oy:n Pelloksen vaneritehtaan kyseisillä työntekijöillä olevan oikeuden vähintään 11,05 euron suuruiseen tuntipalkkaan ajalta 12.2.2004 alkavan tilikauden alusta 31.5.2004 saakka,

tuomitsee UPM-Kymmene Wood Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

tuomitsee Metsäteollisuus ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa Metsäteollisuus ry:n ja UMP-Kymmene Wood Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Puu- ja erityisalojen liiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

UMP-Kymmene Wood Oy:n Pelloksen tehtaille rakennettiin vuonna 2001 kahden jo vuosia toiminnassa olleiden vaneritehtaiden Pellos 1:n ja Pellos 2:n viereen Pellos 3 -havuvaneritehdas. Kyseisen tehtaan koekäyttö alkoi syksyllä 2001 ja tehdas lähti käyntiin tammikuussa 2002.

Sopimuksella 4.4.2002, jossa sovittiin kokonaispalkkojen korotuksesta, oli työntekijöiden päämääränä lisätä tasa-arvoisuutta Pellos 3:lla työskenteleville työntekijöille, sillä Pellos 3:n laitteet olivat uusia kaikille työntekijöille. Silloinen pääluottamusmies halusi päästä Pellos 3:lla mahdollisimman pian täysin tasa-arvoiseen palkkaukseen eli samasta työstä sama palkka. Hänen lähtökohtansa oli sellainen, että kaikki työntekijät olivat yhdenvertaisia keskenään viimeistään silloin, kun he siirtyivät Pellos 3:n palkkausjärjestelmäsopimuksen piiriin. Hän yritti usein vuonna 2002 ja 2003 uusille ja kajaanilaisille kokonaispalkkoihin korotusta, jotta työnantajan kynnys lopulliseen tasa-arvoiseen palkkaukseen olisi mahdollisimman pieni. Yrityksistään huolimatta ryhmien kokonaispalkka-ansiot eivät kehittyneet, koska työnantajan edustaja vetosi palkkarakenneneuvotteluihin.

Pellos 3:n palkkausjärjestelmäsopimuksen 27.1.2004 osalta silloinen pääluottamusmies lähti siitä, että takuupalkka kuului maksaa kaikille Pellos 1:ltä ja Pellos 2:lta siirtyneille, kuten se asianomaisen sopimuksen 4 kohdassa mainittiin. Jo vuoden työskentely vaneritehtaan työtehtävissä antoi riittävän pätevyyden niin sanottuun täyteen palkkaan. Jos sopimuksen 4 kohta olisi puuttunut tai se olisi ollut sanamuodoltaan erilainen, ei pääluottamusmies olisi hyväksynyt sopimusta. Asianomainen sopimus 27.1.2004 perustui mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen 11 §:ään. Tämän määräyksen nojalla pääluottamusmies solmi sopimuksen tehtaan käyttöinsinöörin kanssa. Sopimuksesta oli tullut työehtosopimuksen osa.

Asiasta oli käyty erimielisyysneuvottelut paikallisesti 28.5.2004 ja liittojen välillä 18.6.2004 pääsemättä asiassa yksimielisyyteen.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry ja UPM-Kymmene Wood Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Metsäteollisuus ry ja UPM-Kymmene Wood Oy ovat vaatineet Puu- ja erityisalojen liiton velvoittamista korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja UPM-Kymmene Wood Oy:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Palkkausjärjestelmäsopimuksessa 27.1.2004 sovittu takuupalkka koski vain Pellos 1 ja Pellos 2 -tehtailta Pellos 3 -tehtaalle siirtyneitä vanhoja työntekijöitä. Takuupalkka ei koskenut sellaisia työntekijöitä, jotka oli rekrytoitu Pellos 3 -vaneritehdasta varten.

Sellaista käsitettä ei ollut käyty missään neuvottelujen vaiheessa, että Pellos 1:ltä ja Pellos 2:lta siirtyneisiin luettaisiin mukaan uudet työntekijät. Aina ajateltiin vaneriammattilaisia verrattuna uusiin työntekijöihin. Viikon tai muutaman kuukauden työsuhde ei vaikuttanut olennaisesti työntekijän ammattitaitoon. Mikäli sopimusta sovellettaisiin Puu- ja erityisalojen liiton vaatimalla tavalla, Pellos 2:lla viikon työskennellyt työntekijä olisi saanut oikeuden takuupalkkaan, kun taas suoraan Pellos 3:lle rekrytoitu työntekijä ei olisi tätä oikeutta saanut.

Vanhojen työntekijöiden palkkataso laski heidän siirtyessään työskentelemään Pellos 3:lle. Kun 27.1.2004 allekirjoitettua palkkausjärjestelmäsopimusta neuvoteltiin, haluttiin varmistaa, ettei tämän työntekijänryhmän palkkataso jälleen laskisi. Siksi heille määriteltiin silloista ansiotasoa 10,70 - 11,10 euroa tunnissa vastaava takuupalkka 11,05 euroa tunnissa. Tämän takuupalkan työnantaja oli tälle työntekijäryhmälle myös maksanut.

Uusien työntekijöiden palkkakehitys oli ollut jatkuvasti nouseva. Palkkataso 27.1.2004 oli ollut noin 9,4 - 9,8 euroa tunnissa eli edelleen selvästi alempi kuin vanhojen työntekijöiden. Uusille työntekijöille ei ollut tarvetta määritellä takuupalkkaa, koska uuden palkkausjärjestelmän arvioitiin nostavan uusien työntekijöiden palkkaa joka tapauksessa kuten kävikin 10,30 - 10,90 euroon tunnilta.

Palkkausjärjestelmäsopimuksen mukaan kaikki työntekijät siirtyivät sopimuksen mukaiseen uuteen palkkausjärjestelmään viimeistään 3.6.2004 alkavan tilikauden alusta, jolloin takuupalkan maksaminen lopetettiin.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

UPM-Kymmene Wood Oy:n ja sen työntekijöiden välillä 27.1.2004 solmitun Pellos 3 palkkausjärjestelmäsopimuksen 4 kohdan mukaan Pellos 1 ja Pellos 2 tehtailta Pellos 3 tehtaalle siirtyneille työntekijöille taataan 11,05 euron tuntipalkka 31.5.2004 saakka. Tulkintaerimielisyydessä on kysymys siitä, keitä Pellos 1 ja Pellos 2 tehtailta siirtyneillä työntekijöillä kyseisessä sopimusmääräyksessä on tarkoitettu.

Esitetty näyttö

Työtuomioistuimessa on kuultu sopimuksen tarkoituksesta Puu- ja erityisalojen liiton nimeäminä todistajina silloista pääluottamusmiestä, vanerityöntekijä A:ta, luottamusmies, vanerityöntekijä B:tä, vanerityöntekijä C:tä ja varapääluottamusmies, vanerityöntekijä D:tä. Vastaajien nimeäminä todistajina on kuultu käyttöinsinööri E:tä ja ylimestari F:ää. Kaikki todistajat olivat osallistuneet riidanalaisesta sopimusmääräyksestä käytyihin neuvotteluihin.

Takuupalkan tarkoitus oli taata vähimmäispalkkataso tilanteessa, jossa Pellos 3:a vasta ajettiin käyntiin ja jossa tuotantopalkkioita ei ollut vielä täysimääräisesti saatu. Jos verrattiin vuonna 2001 rekrytoitujen työntekijöiden tuntipalkkoja Pellos 1:ltä ja Pellos 2:lta siirtyneen runkomiehityksen työntekijöiden palkkoihin, niin ero oli muutamia kymmeniä senttejä tunnissa viimeksimainittujen eduksi. Työntekijäpuolen tarkoitus oli tasavertaistaa kaikkien työntekijöiden palkat ennen uuden palkkarakenteen voimaantuloa.

E:n ja F:n samansuuntaisten kertomusten mukaan vajaa 20 Pellos 1:llä ja Pellos 2:lla vaativissa tehtävissä pitempään työskennellyttä työntekijää siirtyi vuonna 2001 ajamaan Pellos 3 -tehdasta ylös. Siirrosta aiheutui heille ansiotason laskua, minkä vuoksi heidän kanssaan sovittiin kokonaistuntipalkasta Pellos 3:n käynnistämisajaksi. Sovittu palkka oli korkeampi kuin Pellos 3:a varten rekrytoiduilla työntekijöillä.

Yhtiöön vuonna 2001 rekrytoidut työntekijät koulutettiin kolmessa 20 hengen ryhmässä uusiin tehtäviin Pellos 3:lle. Kun Pellos 3:n käyttöönotto viivästyi, uusia koulutettuja työntekijöitä ei haluttu laskea vapaille markkinoille, vaan heidät sijoitettiin tilapäisesti Pellos 1:lle ja Pellos 2:lle. Osa uusista työntekijöistä rekrytoitiin suoraan Pellos 3:lle. Palkkausjärjestelmäsopimusta neuvoteltaessa mainitut vanhat työntekijät ja Pellos 3:a varten koulutetut uudet työntekijät muodostivat eri ryhmät.

Arviointi ja johtopäätökset

Pellos 3 -tehdasta käynnistettäessä työntekijät työskentelivät kokonaistuntipalkalla. Näiden palkkojen tarkistamisesta sovittiin yhtiön ja työntekijöiden välillä 4.4.2002. Sopimuksen mukaan kokonaistuntipalkkoja korotettiin työntekijäryhmittäin, joita olivat Pellos 1:ltä ja Pellos 2:lta siirtyneet vanhat työntekijät, Kajaanin Timber Components -yksiköstä siirtyneet ja Pellos 3:lle vuoden 2001 aikana koulutetut.

Uuden 27.1.2004 solmitun Pellos 3:n palkkausjärjestelmäsopimuksen piiriin kuuluivat kaikki Pellos 3 -tehtaan työntekijät. Kuitenkin tässä sopimuksessa sovittiin erityisestä takuupalkasta Pellos 1 ja Pellos 2 tehtailta Pellos 3 tehtaalle siirtyneille työntekijöille.

Uudesta palkkausjärjestelmästä neuvoteltaessa ei ole esitetyn selvityksen mukaan käyty erityisempää keskustelua siitä, keitä Pellos 1:ltä ja Pellos 2:lta siirtyneillä työntekijöillä tuossa sopimuksessa tarkoitetaan.

Pellos 3:n palkkausjärjestelmäsopimuksen takuupalkkamääräyksessä käytetty työntekijäryhmän määrittely vastaa muutoin aiemmin vuoden 2002 sopimuksessa käytettyä ryhmittelyä, mutta siinä ei ole puhuttu vanhoista siirtyneistä, vaan ainoastaan siirtyneistä työntekijöistä. Tältä osin määräyksen sanamuodosta on saatavissa tukea kantajan tulkinnalle, jonka mukaan määräys koskisi kaikkia Pellos 1:llä ja Pellos 2:lla vuonna 2001 työskennelleitä siitä riippumatta, kuinka kauan he olivat kyseisillä tehtailla työskennelleet.

Sovittaessa uudesta palkkausjärjestelmästä vuonna 2004 vuonna 2001 Pellos 3:lle koulutetut työntekijät ovat olleet jo melko kokeneita ja ammattitaitoisia vanerityöntekijöitä. Kuitenkin se seikka, että heistä jotkut olivat työskennelleet Pellos 1:llä ja Pellos 2:lla vain muutaman päivän, viittaa siihen, että heitä ei tämän työskentelynsä perusteella ole tarkoitettu aiemmasta käytännöstä poiketen asettaa samaan asemaan kyseisillä tehtailla pitkään työskennelleiden kanssa. Heidän asemansa ei ole merkittävästi eronnut takuupalkkamääräyksen soveltamispiiriin ulkopuolelle riidattomasti jäävien vuonna 2001 suoraan Pellos 3:lle rekrytoitujen asemasta.

Edellä vedettyä johtopäätöstä tukee myös se, että takuupalkan suuruus on määritelty vanhojen siirtyneiden työntekijöiden silloisen palkkatason perusteella, joka on ollut korkeampi kuin muiden siirtyneiden työntekijöiden palkkataso. Tämän vuoksi on johdonmukaista tulkita sopimusta niin, että takuupalkkamääräyksellä on ollut tarkoituksena turvata juuri näiden vanhojen työntekijöiden silloinen palkkataso. Uuteen palkkausjärjestelmään siirryttäessä on voinut olla mahdollista, että siihenastisia kokonaistuntipalkkoja ei muissakaan henkilöryhmissä heti saavuteta. Jos tarkoituksena kuitenkin olisi ollut heidän palkkojensa korottaminen vanhojen työntekijöiden palkkojen tasolle lyhyeksi siirtymäajaksi ja poiketen palkkausjärjestelmäsopimuksessa muutoin sovituista periaatteista, siitä olisi tullut tapahtunutta selkeämmin sopia.

Edellä lausuttu yhdessä E:n ja F:n sopimusmääräyksen tarkoituksesta kertoman kanssa työtuomioistuimen mielestä osoittaa, että työnantajapuolen tulkinta vastaa parhaiten sopijapuolten yhteistä tarkoitusta.

Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei palkkausjärjestelmäsopimuksessa 27.1.2004 sovittu takuupalkka koskenut Pellos 3:lle vuonna 2001 rekrytoituja uusia työntekijöitä. Näin ollen UPM-Kymmene Wood Oy ei ole rikkonut palkkausjärjestelmäsopimusta jättäessään maksamatta takuupalkkaa kyseisille työntekijöille. Vastaavasti myöskään Metsäteollisuus ry ei ole laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuutta.

Oikeudenkäyntikulut

Puu- ja erityisalojen liitto on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla jutun hävitessään velvollinen korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja UPM-Kymmene Wood Oy:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 3 910 euroa. Kantajapuoli on paljoksunut vaatimusta siltä osin kuin palkkiota on vaadittu yli 1 000 euroa ja kuluja yli 500 euroa.

Ottaen huomioon asian laatu, sen ajamisen edellyttämät toimenpiteet ja myös sen, että asiaa työtuomioistuimessa on hoitanut vastaajaliiton palveluksessa oleva lakimies, työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi korvauksen määräksi kuluineen yhteensä 1 500 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Puu- ja erityisalojen liitto velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja UPM-Kymmene Wood Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 1 500 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lonka, Virtanen, Rekola, Vertanen ja Vuorio jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.