Labour court dismissed union claim that employer violated collective agreement by scheduling holiday work.

Yhdistyksen veripalveluyksikössä arkipyhätyöskentely oli pitkäaikaisen käytännön perusteella aiemmin toteutettu vapaaehtoisuuden pohjalta. Yhdistyksen kaikkia yksikköjä koskevan työehtosopimusmääräyksen mukaan arkipyhät, jotka muutoin olivat vapaapäiviä, voitiin kuitenkin määrätä työpäiviksi, jolloin vastaava vapaa annettiin muuna aikana.

Vain yhdessä yksikössä aiemmin noudatettu käytäntö taikka työnantajapuolen työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä tekemät yleisluonteiset esitykset yksikön työaikojen joustavoittamiseksi eivät merkinneet, että osallisten yhteinen tarkoitus olisi ollut jättää sanottu yksikkö arkipyhätyöskentelyä koskevan sopimusmääräyksen ulkopuolelle. Työnantaja ei ollut menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti määrätessään yksikön työntekijöitä työhön arkipyhänä.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 96

KANTAJA

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry, Helsinki

VASTAAJA

Terveyspalvelualan Liitto ry, Helsinki

KUULTAVA

Suomen Punainen Risti - Finlands Röda Kors rf, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 13.9.2006

Pääkäsittely 28.9.2006

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Terveyspalvelualan Liitto ry:n (ent. Terveyspalvelualan Työnantajaliitto ry) ja Terveys- ja Sosiaalialan Neuvottelujärjestö TSN ry:n välisessä Suomen Punaisen Ristin työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa 1.2.2003-15.2.2005 on muun ohella ollut seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Arkipyhät

1. Seuraavat pyhä- ja juhlapäivät ovat vapaapäiviä ja lyhentävät asianomaisen viikon tai työjakson säännöllistä työaikaa.

pitkäperjantai

toinen pääsiäispäivä

helatorstai

juhannusaatto

2. Seuraavat pyhä- ja juhlapäivät ovat vapaapäiviä ja lyhentävät asianomaisen viikon tai työjakson säännöllistä työaikaa ainoastaan silloin, kun ne sattuvat muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi.

uudenvuodenpäivä

vapunpäivä

itsenäisyyspäivä

jouluaatto

1. joulupäivä

tapaninpäivä

loppiainen

Mikäli edellä 1. ja 2. kappaleissa mainittuja päiviä ei voida antaa vapaana, on vastaava vapaa annettava saman viikon tai jakson muuna päivänä ellei työnantajan ja työntekijän välillä muuta sovita.

3. Osa-aikaisen työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennetään em. tapauksissa keskimääräisen päivittäisen työajan verran.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa Suomen Punainen Risti ry:n menetelleen työehtosopimuksen arkipyhämääräysten vastaisesti määrätessään Veripalvelun soluerotteluosaston työntekijät työskentelemään arkipyhinä ja

velvoittaa vastaajan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Suomen Punaisen Ristin (jälj. SPR) Veripalvelu on työehtosopimuksen vastaisesti määrännyt soluerotteluosaston työntekijöitä työskentelemään työehtosopimuksen 6 §:n tarkoittamina arkipyhinä. Ensimmäinen määräys annettiin helatorstaita 2004 varten.

Veripalvelun arkipyhätyöskentely on toteutettu vapaaehtoisuuden pohjalta 1980-luvun puolivälistä alkaen. Tätä ennen Veripalvelussa ei työskennelty arkipyhinä. Järjestelmä on toiminut siten, että arkipyhinä olivat työskennelleet ne työntekijät, jotka olivat siihen vapaaehtoisesti ilmoittautuneet. Työehtosopimusmääräys on ollut sanamuodoltaan samanlaisena 1970-luvulta lähtien. Vakiintunut soveltamiskäytäntö osoittaa määräyksen oikean tulkintatavan.

Vastaajaliitolla ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:llä on Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun työntekijöitä koskeva työehtosopimus, jota sovelletaan kymmeneen SPR:n Veripalvelussa olevaan työntekijään. Tämän työehtosopimuksen 4 §:n 2 momentissa on nyt kysymyksessä olevan sopimusmääräyksen kanssa samansisältöinen määräys siitä, että niin sanotut arkipyhät ovat vapaapäiviä ja lyhentävät asianomaisen viikon tai työjakson säännöllistä työaikaa. Tuossa työehtosopimuksessa olevan pöytäkirjamerkinnän mukaan vastaajaliitto ja PAM ovat erikseen sopineet siitä, että pääsiäisen, juhannuksen ja joulun arkipyhinä työntekijällä on velvollisuus työvuoroon yhtenä arkipyhänä kalenterivuodessa ellei vapaaehtoisia löydy. PAM:in työehtosopimuksen pöytäkirjamerkintä tukee kantajan tulkintaa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Terveyspalvelualan Liitto ry ja Suomen Punainen Risti - Finlands Röda Kors rf ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Arkipyhien sijoittelua koskeva määräys on ollut SPR:n työehtosopimuksessa asiallisesti saman sisältöisenä vuonna 1979 tehdystä ensimmäisestä työehtosopimuksesta alkaen. Arkipyhien sijoittelua koskevan määräyksen sanamuoto sallii yksiselitteisesti työnantajan antaa arkipyhävapaan myös muuna saman viikon tai jakson päivänä. Veripalvelua koskevissa erityismääräyksissä ei ole poikkeuksia arkipyhien osalta. Arkipyhien sijoittelua koskevalle määräykselle ei ole ollut tarkoitus antaa sen sanamuodosta poikkeavaa sisältöä.

SPR:ssä on vakiintuneesti sijoitettu työnantajan päätöksellä arkipyhävapaita myös muille kuin arkipyhäpäiville esimerkiksi nuorten turvataloissa ja erilaisiin katastrofitilanteisiin liittyvissä töissä. Veripalvelussa noudatettu arkipyhäkäytäntö kuvaa vain pientä osaa kyseisen työehtosopimusmääräyksen soveltamiskäytännöstä eikä edes Veripalvelun käytännöstä ole johdettavissa kantajan esittämää tulkintaa. Se, että työnantaja on pyrkinyt löytämään ja on löytänyt arkipyhille vapaaehtoisia työntekijöitä, ei tarkoita sitä, etteikö työnantajalla olisi tarvittaessa oikeus määrätä työntekijöitä arkipyhätöihin. Oikeuskäytännössä on katsottu, että työajan sijoittelua koskeva pitkäaikainenkaan käytäntö ei merkitse sitä, että työnantaja olisi luopunut oikeudestaan määrätä työajoista tai että työaikakäytäntö olisi tullut työsopimustasoiseksi työsuhteen ehdoksi (Turun hovioikeus 19.11.1992 / 3229).

Työehtosopimusneuvotteluissa ei ole tehty esityksiä eikä käyty keskusteluja, jotka tukisivat kantajan tulkintaa. Työnantajapuolelta on tehty esityksiä viikonloppu- ja pyhätyöskentelyn joustavoittamiseksi, mutta arkipyhätyöskentelyä koskevia muutosesityksiä ei ole tehty. Neuvotteluryhmässä on käyty keskusteluja Veripalvelun arkipyhätyöskentelystä vain työpaikkakohtaisten käytäntöjen osalta.

Kantajan vaatimus on SPR:n toiminnan ja koko Suomen veripalvelujärjestelmän kannalta kohtuuton. Verivalmisteiden tärkeys osana potilaiden hoitoa velvoittaa kansallisesti ainoana toimijana olevan Veripalvelun takaamaan verivalmisteiden jatkuvan ja häiriöttömän saannin. Jo sunnuntaityöskentelyä koskeva rajoitus aiheuttaa suuria ongelmia veripalvelutoiminnalle ja sairaanhoidolle. Jotta käyttökelpoisia verihiutaleita olisi aina saatavilla, Veripalvelun tuotantoprosessin on toimittava myös arkipyhinä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

SPR:n Veripalvelun soluerotteluosaston työntekijöille on vuodesta 2004 lähtien laadittu työvuorolistat myös arkipyhäpäiville. Aiemmin yksikön työskentely arkipyhinä oli toteutettu vapaaehtoisuuden pohjalta. Asianosaisten kesken vallitsee erimielisyys siitä, oikeuttaako työehtosopimus työnantajan määräämään työntekijät työskentelemään arkipyhinä.

Todistelu

Työtuomioistuimessa on kuultu TSN:n nimeämänä perushoitaja A:ta ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n vastaavaa edunvalvonta-asiamiestä B:tä. Työnantajaliiton nimeämänä on kuultu Veripalvelun henkilöstöpäällikköä C:tä ja SPR:n henkilöstöpäällikköä D:tä. Kirjallisina todisteina asianosaiset ovat vedonneet valmisteluistunnon pöytäkirjasta ilmeneviin, jäljempänä tarpeellisin osin selostettaviin asiakirjoihin.

A on kertonut työskennelleensä SPR:ssä 28 vuotta ja toimineensa soluerotteluosastolla vuodesta 1996 lähtien. Arkipyhätyöskentely Veripalvelussa oli alkanut 1980-luvun puolivälissä verituotteiden kehittyessä ja tuotantomäärien kasvaessa. Arkipyhiä varten työnantaja oli pyytänyt vapaaehtoisia ilmoittautumaan etukäteen. Jos vapaaehtoisia ei tullut tarpeeksi, työnantaja oli pyytänyt töihin kesätyöntekijöitä tai lääketieteen opiskelijoita. Ennen helatorstaita 2004 työnantaja ei ollut määrännyt vakituisia työntekijöitä töihin arkipyhiksi. Helatorstaista 2004 lähtien työnantaja oli vakituisesti laatinut soluerotteluosastolle työvuorot myös arkipyhiksi.

C on kertonut tulleensa SPR:n palvelukseen vuonna 1977 ja toimineensa Veripalvelun henkilöstöpäällikkönä 4 vuotta. C:n mukaan työnantaja on Veripalvelun eri yksiköissä hyvän henkilöstöpolitiikan nimissä pyrkinyt löytämään juhlapyhiksi vapaaehtoisia. Koko maassa arkipyhätyöskentelyn piiriin kuuluu noin 280 työntekijää, joista vain Helsingin veripalveluyksikön soluerotteluosastolla työnantajan oikeus määrätä arkipyhätyöhön on aiheuttanut erimielisyyttä. Helatorstaiksi 2004 ei ilmoittautunut riittävästi vapaaehtoisia, joten työnantaja joutui määräämään työntekijöitä töihin. Vapaaehtoiseksi voi edelleen ilmoittautua. Juhlapyhien vapaaehtoiset selvitetään Veripalvelun eri yksiköissä hyvissä ajoin. Mikäli työntekijöitä on tarvinnut määrätä työhön, määräys arkipyhätyöstä on annettu useampi viikko etukäteen. Veripalvelutuotteiden nopean vanhenemisen takia oli tärkeää, että tuotteita voitiin jatkuvasti prosessoida ja saada jakeluun

D on kertonut osallistuneensa SPR:n työehtosopimusneuvotteluihin vuodesta 1987 lähtien. SPR:ssä tehdään arkipyhätyötä säännöllisen työvuorolistan mukaan nuorten turvataloissa ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoyksiköissä. Satunnaisesti arkipyhätyötä tehdään omaishoitajalomituksessa sekä keskustoimiston kansainvälisen avun yksikössä, viestinnässä ja kampanjayksikössä. Veripalvelussa arkipyhätyöskentelyyn on syntynyt vapaaehtoisuuteen pohjautuva oma käytäntö. Työnantajapuoli ei ole pyrkinyt muuttamaan arkipyhätyöskentelyä koskevaa sopimusmääräystä. Neuvotteluissa mukana ollut Veripalvelun edustaja on yleiskeskustelun aikana voinut ottaa esiin yksikön omat työskentelykäytännöt.

Arviointi ja johtopäätökset

SPR:n työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 6 §:n mukaan arkipyhät ovat vapaapäiviä. Pykälän 2. kohdan toisessa kappaleessa todetaan, että mikäli 1. ja 2. kohdassa mainittuja juhlapäiviä ei voida antaa vapaana, on vastaava vapaa annettava saman viikon tai jakson muuna päivänä, ellei työnantajan ja työntekijän välillä muuta sovita. Määräys on ollut samansisältöisenä voimassa SPR:n työntekijöitä koskevasta ensimmäisestä, vuonna 1979 voimaan tulleesta työehtosopimuksesta lähtien. Määräyksen tulkinnassa ei osapuolten mukaan ole ollut ongelmia ennen nyt kysymyksessä olevaa, Veripalvelun soluerotteluosastolla syntynyttä erimielisyyttä.

Arkipyhämääräyksen riidanalainen kohta ilmaisee työtuomioistuimen käsityksen mukaan ensinnäkin sen, että arkipyhä joudutaan joskus määräämään työpäiväksi. Vastaavanlaiset määräykset ovat yleisiä eri alojen työehtosopimuskäytännössä. Toiseksi sopimuskohdassa määrätään arkipyhänä tehdyn työn korvaamisesta muuna aikana annettavalla vapaalla.

Työehtosopimuksessa on useita etenkin työaikaa koskevia määräyksiä, joiden soveltaminen on rajattu koskemaan vain yhtä tai joitakin SPR:n yksiköistä. Arkipyhämääräyksessä tällaista rajausta ei ole. Määräyksen 2. kohdan toista kappaletta on esitetyn selvityksen mukaan myös vakiintuneesti ja ilman erimielisyyksiä sovellettu sanamuotonsa mukaisesti SPR:n eri yksiköissä. Arkipyhänä tehtävä työvuoro on saatettu vahvistaa työnantajan päätöksellä jo työvuoroluettelossa, tai työhön on voitu kutsua erikseen tilanteen niin vaatiessa. Ainoana poikkeuksena tästä käytännöstä on ollut Veripalvelu, jossa arkipyhätyöhön on ennen helatorstaita 2004 ilmoittauduttu vapaaehtoisesti.

Kantajan mukaan sopijapuolet ovat yhteisesti tulkinneet työehtosopimuksen 6 §:n 2 kohdan alla olevaa tekstiä siten, ettei se koske Veripalvelun työntekijöitä. Tällainen tulkinta on mahdollinen, jos se perustuu osapuolten yhteisymmärrykseen. Muutoin tulkintaa on työtuomioistuimen mielestä vaikea sovittaa yhteen sen kanssa, mitä edellä on todettu arkipyhätyötä ja työaikoja yleensä koskevista työehtosopimuksen määräyksistä.

Kantaja on esittänyt väitteensä tueksi henkilö- ja asiakirjatodistelua, joka osoittaa sinänsä riidattomasti, että työnantajapuolella on vuodesta 1997 alkaen ollut pyrkimyksiä työaikojen joustavoittamiseksi Veripalvelussa. Kantaja on katsonut, ettei työnantajapuolella olisi ollut tarvetta näiden kysymysten esille ottamiseen, jos työnantaja olisi katsonut olevansa oikeutettu määräämään työntekijät työhön arkipyhinä. Työnantajapuolen kirjallisesti esittämät tavoitteet eivät kuitenkaan koske yksilöidysti tai yksinomaisesti arkipyhätyöskentelyä. Työnantajapuolen esille ottamasta viikonloppu- ja pyhätyöskentelystä ei todistajien mukaan ole juurikaan keskusteltu varsinaisissa työehtosopimusneuvotteluissa, eikä kirjallisia sopimustekstien muutosehdotuksia näistä asioista ole tehty. Siten työtuomioistuin katsoo, etteivät työnantajapuolelta esiin tuodut työaikojen joustavoittamistarpeet osoita työnantajapuolen tulkinneen sopimusmääräystä kantajan esittämällä tavalla.

Kantajan tulkintaa ei työtuomioistuimen mielestä osoita oikeaksi myöskään Veripalvelussa aiemmin käytössä ollut vapaaehtoisuuteen perustuva arkipyhäkäytäntö. Työtuomioistuimen käsityksen mukaan kyseessä on ollut tässä yksikössä hyvänä pidetty toimintatapa, jonka perusteella työnantajan ei ole tarvinnut tukeutua työnjohto-oikeuteensa niin kauan kun vapaaehtoisia on löytynyt. Toisenlaiseen arviointiin ei anna aihetta myöskään toisen ammattiliiton kanssa tehty, sen Veripalvelussa työskenteleviin jäseniin sovellettava työehtosopimus, jossa on arkipyhänä tehtävästä työstä toisensisältöinen määräys.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei Suomen Punainen Risti ole menetellyt asianosaisten välisen työehtosopimuksen arkipyhämääräysten vastaisesti määrätessään Veripalvelun soluerotteluosaston työntekijöitä työskentelemään arkipyhinä. Näin ollen kanteessa esitetyn vahvistusvaatimuksen hyväksymiselle ei ole perusteita.

Oikeudenkäyntikulut

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Terveyspalvelualan Liiton ja Suomen Punaisen Ristin yhteiset oikeudenkäyntikulut, joiden määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Asian laatuun, sen edellyttämiin toimenpiteisiin ja aiheutuneisiin kustannuksiin nähden kohtuullinen korvauksen määrä on 800 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry velvoitetaan korvaamaan Terveyspalvelualan Liitto ry:n ja Suomen Punainen Risti - Finlands Röda Kors rf:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 800 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Äimä, Virtanen, Rekola, Vertanen, Forsén jäseninä. Sihteeri on ollut Ruohoniemi.

Tuomio on yksimielinen.