Labour court dismisses employer's appeal and orders compensation for unfair dismissal of a trade union representative.

Kiinteistönhuoltoyhtiön luottamusmies oli irtisanottu toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvilla syillä. Kun esitetty selvitys osoitti, että luottamusmiehen tekemä työ ei ollut kokonaan loppunut, irtisanominen katsottiin työehtosopimuksen luottamusmiessuojaa koskevien määräysten vastaiseksi. Yhtiö tuomittiin maksamaan luottamusmiehelle korvausta sopimuksen vastaisesta työsuhteen päättämisestä.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 93

KANTAJA

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Helsinki

VASTAAJA

Laajasalon Kiinteistöt Oy, Helsinki

ASIA

Luottamusmiehen työsopimuksen irtisanominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 13.6.2006

Pääkäsittely 20.9.2006

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöiden sekä Kunta-alan ammattiliitto KTV ry:n (nykyisin Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry) välisessä kiinteistöyhtiöiden palveluksessa olevan henkilökunnan työehtosopimuksessa 1.2.2003 - 15.2.2005 on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Perussopimuksen soveltaminen

1. Niiden kiinteistöyhtiöiden, joissa kaupunki omistaa osake-enemmistön (jäljempänä kiinteistöyhtiöt), palveluksessa olevan henkilökunnan palkka- ja muissa työehdoissa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta allekirjoituspöytäkirjoineen (jäljempänä perussopimus).

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Perussopimuksessa työnantajan puolesta käytetyn maininnan kunta ja kuntayhtymä on tätä työehtosopimusta sovellettaessa katsottava tarkoittavan sitä kiinteistöyhtiötä, jonka palveluksessa asianomainen työntekijä työskentelee. Samoin sopimuksessa olevien mainintojen kunnallisista toiminnoista ja virastoista ja laitoksista on ymmärrettävä tarkoittavan kiinteistöyhtiön toimintayksiköitä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1.2.2003 - 15.2.2005 VII luvussa on luottamusmiehiä koskevat määräykset. Luottamusmiehen asemasta todetaan muun muassa seuraavaa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 § 3 mom.

Työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen virkasuhteen/työsopimuksen vain laissa säädetyin perustein (omaksumismääräys).

7 § 7 mom.

Jos luottamusmiehen työsuhde on päätetty tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslaissa on säädetty.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on vaatinut, että työtuomioistuin velvoittaa Laajasalon Kiinteistöt Oy:n maksamaan luottamusmies A:lle perusteettoman ja työehtosopimuksen vastaisen irtisanomisen perusteella työehtosopimuksen luottamusmiesmääräysten mukaisena korvauksena 20 kuukauden palkkaa vastaavat 40 431,80 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta lukien.

Lisäksi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Erikoisammattimies A on toiminut Laajasalon Kiinteistöt Oy:n palveluksessa 1.2.1995 - 13.12.2004. A:n tehtäviin ovat kuuluneet kiinteistönhoitotehtävät sekä konekaluston ja autojen huolto ja korjaukset. A on toiminut 28.10.2003 lukien luottamusmiehenä edustaen yhtiön kiinteistönhoitajia ja siivoojia. Työnantaja on toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvilla syillä 2.12.2004 irtisanonut A:n työsopimuksen päättymään 13.12.2004.

Yhtiön henkilökunnalle pidetyssä tiedotustilaisuudessa 26.10.2004 yhtiön hallituksen puheenjohtaja kertoi muun muassa A:han kohdistuneista huomattavista laskutus-epäselvyyksistä. A oli välittömästi vapautettu työtehtävien hoitamisesta ja myös palkanmaksu ilmoitettiin keskeytettäväksi. A teki 29.10.2004 tutkintapyynnön poliisille hallituksen puheenjohtajan mahdollisesta syyllistymisestä kunnianloukkaukseen tiedotustilaisuudessa.

Työnantaja oli neuvottelussa 26.11.2004 ilmoittanut haluavansa selvityksen A:n vuonna 2003 pitämistä lomista sekä A:n ylityömääristä. A:lle kerrottiin myös, että yhtiön hallitus oli 23.11.2004 päättänyt lakkauttaa erikoisammattimiehen toimet. A:lta oli samalla tiedusteltu, haluaako hän jatkaa erikoisammattimiestä huonommin palkatussa kiinteistönhoitajan tehtävässä. A oli pääluottamusmiehen läsnäollessa 29.11.2004 hyväksynyt työnimikkeensä muutoksen kiinteistönhoitajaksi ja palkkauksen alentamisen erikoisammattimiehenä saamansa henkilökohtaisen lisän verran. Toimitusjohtaja oli todennut, että A:n palaamiselle työhön ei ollut esteitä sen jälkeen, kun mahdolliset lomaepäselvyydet saataisiin kuntoon.

Toimitusjohtaja B oli 30.11.2004 hyväksynyt A:n antaman selvityksen pitämistään lomista. B oli kuitenkin yllättäen edellyttänyt, että A ennen työhönpaluutaan peruu hallituksen puheenjohtajasta tekemänsä tutkintapyynnön. Ennen kuin A oli saanut yhteyden asiaa käsittelevään poliisin tutkijaan, toimitusjohtaja ilmoitti A:lle puhelimitse, että tutkintapyynnön peruuttaminen oli tarpeetonta, koska A irtisanotaan työtehtävistään tuotannollisista syistä. A sai seuraavana päivänä postitse 2.12.2004 päivätyn ilmoituksen työsopimuksen irtisanomisesta. A:lle maksettiin neljän kuukauden irtisanomisajan palkka.

Vastaajayhtiö oli ilmoittanut lakkauttavansa erikoisammattimiehen toimen. A:n tekemä työ ei ollut kuitenkaan kokonaan loppunut, koska hän teki päivittäisestä työajastaan yli puolet kiinteistönhoitajan tehtäviä. Yhtiössä työskentelevien kiinteistönhoitajien määrä oli pysynyt A:n työsuhteen päättymisen jälkeen jokseenkin ennallaan. Siinäkin tapauksessa että A:n työn katsottaisiin loppuneen kokonaan, työnantajalla olisi ollut velvollisuus järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa muutoin sopivaa työtä.

Työnantajalla ei ollut ollut työehtosopimuksessa ja työsopimuslaissa tarkoitettua laillista perustetta luottamusmiehenä toimineen A:n työsuhteen irtisanomiseen tuotannollisella perusteella. Työnantaja oli tehnyt voitollisen tuloksen vuosina 2003 ja 2004, joten työnantajalla ei ollut myöskään taloudellista perustetta A:n irtisanomiseen. Irtisanomisen todellisena syynä oli A:n hallituksen puheenjohtajasta tekemä tutkintapyyntö. Työntekijän turvautumista käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin ei kuitenkaan voida pitää laissa tarkoitettuna asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena. Mikäli tosiasiallisena irtisanomisperusteena katsotaan olleen henkilöstä johtuvat syyt, luottamusmiehenä toimineen A:n irtisanominen olisi edellyttänyt niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän luottamusmiehenä edusti. Tällaista suostumusta työntekijöiltä ei ole pyydetty.

A:n perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen määrää korottavina seikkoina oli otettava huomioon, että hänen työsuhteensa oli jatkunut lähes 10 vuotta, työ ei loppunut kokonaan ja A:lle olisi voitu järjestää hänen ammattitaitoaan vastaavaa muuta sopivaa työtä. A:n työsuhteen jatkamiselle asetettiin myös epäasiallisia ehtoja.

Työsuhteensa päättymisen jälkeen A on työskennellyt aluksi myyntiedustajana ja elokuusta 2005 lukien automyyntiharjoittelijana. A:n ansiot ovat pienemmät kuin vastaajayhtiön palveluksessa ollessa. A:n kuukausipalkka Laajasalon Kiinteistöt Oy:n palveluksessa oli 2 021,59 euroa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Laajasalon Kiinteistöt Oy on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Laajasalon Kiinteistöt Oy on yksi Helsingin kaupungin omistamista kiinteistöyhtiöistä, joiden tarkoituksena on omistaa asuinvuokrakiinteistöjä ja vastata niiden isännöinnistä, kiinteistönhoidosta ja kunnossapidosta. Yhtiöllä on ollut taloudellisia vaikeuksia 2000-luvulla. Syksyllä 2004 yhtiön palveluksessa oli ollut toimitusjohtajan lisäksi isännöitsijä, tekninen isännöitsijä, työnjohtaja, kaksi erikoisammattimiestä, seitsemän kiinteistönhoitajaa, kuusi siistijää sekä toimistohenkilöstöä. Henkilöstön määrää on sittemmin vähennetty ja yhtiön palveluksessa on nyttemmin isännöintitehtävistä huolehtiva toimitusjohtaja sekä kuusi kiinteistönhoitajaa.

Yhtiössä toimi kaksi erikoisammattimiestä, joista A:n pääasiallisina tehtävinä olivat kuljetuksiin ja korjauksiin liittyvät osittaiset ajoneuvohuollot ja korjaukset, pienkoneiden kunnostus kesäaikaan sekä kiinteistönhoitoon liittyvät metallityöt. A teki myös huoneistokorjauksia ja hoiti yhden vuokranmaksukohteen kiinteistönhoitotehtävät. Suurin osa hänen tehtävistään liittyi erikoisammattimiehen työhön.

Yhtiön työntekijöille 26.10.2004 pidetyssä tiedotustilaisuudessa oli käsitelty muun muassa A:han kohdistuneita väärinkäytösepäilyjä. A:n osalta epäselvyydet koskivat lähinnä lomien pitämistä ja tehtyjä ylitöitä. Hänet oli tiedotustilaisuudessa vapautettu tehtäviensä hoitamisesta. Yhtiön hallitus päätti 23.11.2004 lakkauttaa erikoisammattimiehen tehtävät, koska kyseisten töiden teettäminen omalla henkilöstöllä oli kallista ja tehotonta.

Työnantaja oli 26.11.2004 tarjonnut A:lle mahdollisuutta jatkaa kiinteistönhoitajan tehtävissä ja A oli ilmoittanut 30.11.2004 ottavansa työn vastaan. Seuraavana aamuna A kuitenkin peruutti ilmoituksensa. Tämän jälkeen toimitusjohtaja oli lähettänyt A:lle 2.12.2004 päivätyn irtisanomisilmoituksen, jossa todetaan työsopimuksen päättyvän 13.12.2004. Neuvotteluja työsuhteen jatkamisesta käytiin vielä irtisanomisen jälkeenkin, mutta A ei ottanut vastaan tarjottuja tehtäviä.

Työtehtävien lakkauttaminen on työsopimuslain 7 luvun 3 §:n tarkoittama taloudellinen ja tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseksi. Syynä A:n työsopimuksen irtisanomiselle ei ollut henkilöstä johtuneet syyt eikä yhtiön hallituksen puheenjohtajasta tehty tutkintapyyntö. Yhtiö on menetellyt työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin edellyttämällä tavalla ja A:n työsuhde oli päätetty työsopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisesti.

Mahdollisen korvauksen suuruutta harkittaessa tulee ottaa huomioon, että A on työllistynyt työsuhteen päättymisen jälkeen eikä hänen ansioidensa pienenemisestä ole esitetty selvitystä. A:n ilmoitettu kuukausipalkka oli oikea.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja sen päättyminen

A on kanteessa kerrotuin tavoin työskennellyt Laajasalon Kiinteistöt Oy:n palveluksessa erikoisammattimiehen ja kiinteistönhoitajan tehtävissä 1.2.1995 lukien.

Työnantaja on 2.12.2004 irtisanonut A:n työsopimuksen päättymään 13.12.2004. Irtisanomisen perusteena ovat irtisanomisilmoituksen mukaan olleet toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuneet syyt. Vastauksessa esitetyn mukaan Laajasalon Kiinteistöt Oy oli huonon taloudellisen asemansa ja tappiollisen toimintansa vuoksi päättänyt lakkauttaa erikoisammattimiesten tehtävät kannattamattomina ja ostaa vastaavat palvelut tarvittavilta osin ulkopuolisilta.

Irtisanomisen tapahtuessa A on toiminut luottamusmiehenä. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n mukaan irtisanominen on tapahtunut perusteetta ja luottamusmiehen työsuhdeturvaa koskevien työehtosopimusmääräysten vastaisesti.

Todistelu

Työtuomioistuimessa on kuultu yhtiön nimeäminä toimitusjohtaja B:tä ja teknistä isännöitsijää C:tä sekä JHL:n puolelta tuotepäällikkö A:ta, huoltopäällikkö D:tä, korjausmies E:tä ja pääluottamusmies F:ää. Kirjallisina todisteina asianosaiset ovat vedonneet valmisteluistunnon pöytäkirjasta ilmeneviin, jäljempänä tarpeellisin osin selostettaviin asiakirjoihin.

A on kertonut, että hän oli vastaajan palveluksessa työskennellyt pääasiassa kiinteistönhoitotehtävissä. Hän oli käyttänyt noin kolme neljäsosaa työajastaan kiinteistönhoitajan työtehtäviin ja noin yhden neljäsosan erikoisammattimiehen töihin. Jälkimmäiset tehtävät sisälsivät yhtiön koneiden ja kulkuneuvojen kunnossapitoa ja korjauksia. A:n vastuulla oli ollut kahden kiinteistön huoltotyöt. Työnantajan laatimassa työnmitoituksessa näiden kohteiden päivittäisten huoltotöiden vaatima aika oli arvioitu noin kahdeksaksi tunniksi.

Edelleen A:n mukaan toimitusjohtaja oli 2.12.2004 puhelimitse ilmoittanut A:lle, että tämä irtisanotaan. Neuvottelussa 16.12.2004 A ja pääluottamusmies olivat vaatineet irtisanomisen peruuttamista ja toimitusjohtaja oli edelleen vaatinut rikosilmoituksen peruuttamista. Tammikuussa 2005 A oli saanut yhtiöltä kirjeen, jossa häntä kehotettiin palaamaan töihin tiettynä päivänä. A oli kirjeitse vaatinut maineensa puhdistamista ennen kuin voisi palata työhön. Tämän jälkeen yhtiö ei ollut ottanut häneen yhteyttä.

B:n mukaan A:n työajasta vajaa puolet oli kohdistunut kiinteistönhuoltoon. Kiinteistönhuoltotehtävissä toimivien työntekijöiden määrä on tällä hetkellä pienempi kuin A:n työssäoloaikana, koska kaikki huoneistoremontit sekä kulkuneuvojen huollot ostetaan nyt ulkopuolisilta.

C on kertonut toimineensa Laajasalon Kiinteistöt Oy:n teknisenä isännöitsijänä heinäkuusta 2004 syksyyn 2005. C:n mukaan kiinteistöjen työnmitoitukset ovat suuntaa antavia ja kaikki tietyn kiinteistön huoltotehtävät eivät välttämättä ole saman työntekijän vastuulla. A:n työajasta kului joka tapauksessa suurempi osa erikoisammattimiehen tehtäviin kuin kiinteistönhuoltotöihin. Yhtiössä kiinteistönhuoltoa tekevien työntekijöiden määrä oli vähentynyt C:n työssäoloaikana ehkä yhdeksästä kuuteen henkilöön.

D on kertonut työskennelleensä Laajasalon Kiinteistöt Oy:ssä 17 vuoden ajan ja eronneensa yhtiön palveluksesta marraskuussa 2004. D oli ollut A:n työnjohtaja ja vastannut yhtiön huoltokohteiden työnmitoituksesta. D:n mukaan A:n työajasta noin kolme neljäsosaa kului kiinteistönhuoltotehtäviin ja noin yksi neljäsosa koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen huoltamiseen ja pienkorjauksiin. Näitä huolto- ja korjaustöitä teki yhtiössä myös muutama muu henkilö. D oli tiennyt yhtiön johdon suunnitelmista organisoida töitä uudelleen ja hän oli itse laatinut sitä koskevia alustavia ehdotuksia. D oli kokenut erikoisammattimiehet tarpeellisiksi.

E on kertonut aloittaneensa Laajasalon Kiinteistöt Oy:ssä kiinteistönhuoltajana tammikuussa 2003 ja toimivansa yhtiössä tällä hetkellä korjausmiehen tehtävässä. Kun A jäi vuorotteluvapaalle kesällä 2004, koneiden ja kaluston huolto- ja kunnostustehtävät olivat siirtyneet E:lle. Hänelle ryhdyttiin myös maksamaan 100 euron suuruista palkanlisää näiden tehtävien hoitamisesta. E:n käsitys oli, että kaikki sellaiset korjaus- ja kunnossapitotyöt, jotka pystytään omana työnä tekemään, tehdään yhtiössä edelleen itse.

F on kertonut osallistuneensa pääluottamusmiehenä A:n työsuhdetta koskevaan neuvotteluun 29.11.2004. Neuvottelussa työnantaja oli ilmoittanut erikoisammattimiesten toimien lakkauttamisesta, mutta miesten irtisanominen ei ollut ollut esillä. A oli hyväksynyt uuden tehtävänimikkeen ja palkan alenemisen, ja neuvotteluissa oli lopulta hyvässä hengessä keskusteltu A:n työhönpaluun ajankohdasta. A:n lomaepäselvyydet olivat tuolloin jääneet auki, mutta toimitusjohtaja oli seuraavana päivänä hyväksynyt A:n niistä antaman selvityksen. F:n A:lta kuuleman mukaan tämän irtisanominen muutama päivä myöhemmin oli perustunut siihen, ettei A ollut peruuttanut yhtiön hallituksen puheenjohtajasta tekemäänsä rikosilmoitusta. Irtisanomisen jälkeiset neuvottelut 16.12.2004 ja 10.1.2005 olivat olleet lähinnä muodollisia kokouksia erimielisyysasian käsittelemiseksi. Tammikuussa 2005 työnantajalta oli tullut työhönpaluukehotus. Työnantaja ei kuitenkaan ollut suostunut A:n edellyttämiin maineenpalautusvaatimuksiin.

Arviointi ja johtopäätökset

Asianosaisten välisen työehtosopimuksen 7 §:n 3 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen työsopimuksen vain laissa säädetyin perustein. Työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen työsopimuksen taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla vain, jos luottamusmiehen työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön.

B:n ja C:n kertomasta on selvinnyt, että yhtiössä kiinteistönhuoltoa suorittavien työntekijöiden lukumäärä on vähentynyt siitä, mikä se oli A:n työssäoloaikana. Päätoimisia kiinteistönhuoltajia on yhtiön palveluksessa kuitenkin edelleen useita, minkä lisäksi samaa työtä tehdään oppisopimuskoulutuksessa olevien henkilöiden toimesta. A:n toisena työtehtävänä olleet erikoisammattimiehen työt ovat sisältäneet yhtiön koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen huoltoa ja pieniä korjaustöitä. B:n mukaan erikoisammattimiesten toimien lakkauttamisen yhtenä perusteena oli näiden töiden ulkoistaminen. E:n kertomus kuitenkin osoittaa, että yhtiössä edelleen tehdään koneiden ja kaluston huolto- ja kunnostustöitä. Näillä perusteluilla työtuomioistuin katsoo selvitetyksi, että yhtiössä on ollut myös A:n irtisanomisen jälkeen tarjolla sekä kiinteistönhuoltotyötä että koneiden ja laitteiden kunnossapito- ja korjaustyötä, joten A:n tekemät työt eivät olleet kokonaan loppuneet.

Edellä lausuttua tukee osaltaan se, että erikoisammattimiesten toimien lakkauttamispäätöksen jälkeen A:lle on tarjottu hänen aiemminkin tekemää kiinteistönhuoltajan työtä. A on 29.11.2004 ilmoittanut ottavansa tarjotun työn vastaan. Työnantaja on kuitenkin asettanut kiinteistönhuoltajan tehtävässä aloittamisen edellytykseksi ehtoja, jotka työnantajan mukaan ovat liittyneet eräiden epäselvyyksien selvittämiseen ja A:n mukaan hänen tekemäänsä rikosilmoitukseen. Esitetyn selvityksen mukaan puheena olevat epäselvyydet oli 30.11.2004 selvitetty, mutta A sen sijaan ei ollut peruuttanut tekemäänsä rikosilmoitusta. Seuraavana päivänä A:lle oli postitettu irtisanomisilmoitus. Laajasalon Kiinteistöt Oy on sittemmin tammikuussa 2005 tarjonnut A:lle kiinteistönhuoltajan tointa ilman ennakkoehtoja. Irtisanomisen jälkeen tehdyillä työtarjouksilla ei kuitenkaan ole irtisanomisen sopimuksenmukaisuuden kannalta merkitystä.

Yhteenvetona edellä lausutusta työtuomioistuin toteaa näyttämättä jääneen, että A:n tekemä työ olisi kokonaan päättynyt. Laajasalon Kiinteistöt Oy:llä ei siten ole ollut työehtosopimuksen 7 §:n 3 momentissa edellytettyjä taloudellisia tai tuotannollisia perusteita irtisanoa luottamusmiehenä toimineen A:n työsopimusta.

Korvausvelvollisuus

Asianosaisten välisen työehtosopimuksen 7 §:n 7 momentin mukaan jos luottamusmiehen työsuhde on päätetty kyseisen sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslaissa on säädetty. Työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan työsuhteen perusteettomasta päättämisestä tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon muun muassa työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Laajasalon Kiinteistöt Oy on irtisanoessaan A:n työsopimuksen menetellyt sovellettavan työehtosopimuksen vastaisesti. Yhtiö on tämän vuoksi velvollinen suorittamaan A:lle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon paitsi A:n luottamusmiesasema ja työnantajan menettely myös se, että A:n työsuhde oli kestänyt lähes kymmenen vuotta ja toisaalta se, että A on työllistynyt nopeasti uudelleen eikä esitetty selvitys osoita hänelle syntyneen ainakaan merkittävää ansionmenetystä. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo kohtuullisen korvauksen määräksi 15 kuukauden palkkaa vastaavat 30 300 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Laajasalon Kiinteistöt Oy on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 9 626,35 euroa. Määrää on paljoksuttu vastaajan asiamiehen oman laskun loppusumman eli 7 300,40 euron ylittävältä osalta.

Kantajan vaatimus perustuu laskuun, jossa on erittely suoritetuista toimenpiteistä ja niistä aiheutuneista kustannuksista. Vastaaja ei ole yksilöinyt, miltä osin oikeudenkäyntikuluvaatimus on perusteeton. Ottaen huomioon asian laatu, sen edellyttämät toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset työtuomioistuin pitää vaadittua korvausta kohtuullisena.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa Laajasalon Kiinteistöt Oy:n suorittamaan A:lle korvauksena työehtosopimuksen vastaisesta työsopimuksen päättämisestä 30 300 euroa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 22.3.2006 lukien.

Laajasalon Kiinteistöt Oy velvoitetaan korvaamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulut 9 626 eurolla 35 sentillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kaskenmäki, Niskanen, Sutela, Vertanen ja Rantinoja jäseninä. Sihteeri on ollut Ruohoniemi.

Tuomio on yksimielinen.