Labor court dismisses union claims for unpaid shift premiums and overtime reductions due to lack of evidence.

Yhtiön palveluksessa olevien kaksivuorotyötä tekevien toimihenkilöiden työsopimuksen mukainen päivittäinen työaika oli keskimäärin 8 tuntia. Työnantaja ei ollut näyttänyt toteen, että toimihenkilöiden työaika olisi ollut vähemmän kuin työehtosopimuksessa työajan lyhentämiseen oikeuttava 40 tuntia. Näyttämättä oli myös jäänyt, että toimihenkilöille olisi maksettu vuorotyölisää työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla.

Kysymys myös työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja työnantajaliiton valvontavelvollisuudesta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 91

KANTAJA

Toimihenkilöunioni TU ry, Helsinki

VASTAAJAT

Puusepänteollisuus ry, Helsinki

Incap Furniture Oy, Oulu

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 13.4.2006

Pääkäsittely 5.9.2006

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Puusepänteollisuuden Liitto ry:n ja muun muassa Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ry:n ja Teknisten Liitto TL ry:n välillä 1.2.2000 - 28.2.2003 voimassa olleessa puusepänteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on muun ohella ollut seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 § Työajan lyhennyksen toteuttaminen eri työaikamuodoissa

Työajan lyhentäminen 1- ja 2-vuorotyössä

Perusedellytykset

Säännöllinen työaika 1- ja 2-vuorotyössä on 40 tuntia viikossa.

Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 1- ja 2-vuorotyössä 40 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on työehtosopimuksen mukaan enintään 30 arkipäivän vuosiloma ja vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

Työajan lyhennyksen toteuttaminen

Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden työaikaa lyhennetään enintään 100 tuntia kalenterivuodessa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

11 § Lepoajat ja viikoittainen vapaa-aika

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Päivittäinen lepoaika

8 Milloin työ on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin seitsemää tuntia pitempiin vuoroihin, niin myös työaikalain 7 §:ssä tarkoitetuissa töissä, on toimihenkilölle annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10 Työaikaan luetaan koko se aika, jonka toimihenkilö on sidottu työhönsä tai velvollinen olemaan työpaikalla, mutta ei sitä vastoin sellaista taukoa, jonka aikana hänellä on sekä oikeus että myös käytännössä mahdollisuus vapaasti poistua työpaikalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

13 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6. Vuorotyökorvaus voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena. Tällöin tulee kuukausikorvauksen suuruus määrätä vähintään 2. kohdassa mainittuja pennimääriä perusteena käyttäen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Toimihenkilöunioni TU ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Incap Furniture Oy on laiminlyönyt Puusepänteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 8 §:n määräystä jättäessään antamatta 2-vuorotyössä 40 tunnin säännöllisessä viikkotyöajassa työskenteleville työnjohtajille A:lle, B:lle, C:lle, D:lle, E:lle ja F:lle työajan lyhennysvapaata,

vahvistaa, että Incap Furniture Oy on laiminlyönyt Puusepänteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 13 §:n määräystä jättäessään työsopimuksin sovitun kokonaispalkkaan vedoten maksamatta edellä mainituille työnjohtajille vuorotyölisää heidän tekemiensä iltavuorojen osalta,

velvoittaa Incap Furniture Oy:n suorittamaan palkkasaatavina työehtosopimuksen 8 §:n mukaisesti korvauksena antamatta jätetyistä työajanlyhennysvapaista ja työehtosopimuksen 13 §:n 2 kohdan mukaisesti maksamatta jätetyistä vuorotyölisistä, työajanlyhennysvapaille korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen vuonna 2003 ansaituille erille 30.4.2004 lukien, vuonna 2004 ansaituille erille 30.4.2005 lukien ja vuonna 2005 ansaituille erille 30.4.2006 lukien,

A:lle ajanjaksolta 1.1.2003-30.9.2005 yhteensä 235 ansaitulta ja antamatta jätetyltä työajan lyhennysvapaatunnilta 3 599,32 euroa ja vuorotyölisinä 4 800,27 euroa viivästyskorkoineen 288,64 eurolle 15.3.2003 lukien, 1 411,20 eurolle 15.1.2004 lukien, 70,83 eurolle 15.9.2004 lukien, 268,80 eurolle 15.3.2004 lukien, 1 422,72 eurolle 15.1.2005 lukien, 70,48 eurolle 15.9.2005 lukien, 273,60 eurolle 15.3.2005 lukien ja 994 eurolle 15.10.2005 lukien,

B:lle ajanjaksolta 1.1.2003-30.9.2005 yhteensä 227 ansaitulta ja antamatta jätetyltä työajan lyhennysvapaatunnilta 3 213,34 euroa ja vuorotyölisinä 4 428,18 euroa viivästyskorkoineen 111,60 eurolle 15.2.2003 lukien, 190,80 eurolle 15.4.2003 lukien, 1 108,40 eurolle 15.12.2003 lukien, 67,20 eurolle 15.1.2004 lukien, 61,58 eurolle 15.9.2004 lukien, 255,36 eurolle 15.3.2004 lukien, 1 368 eurolle 15.1.2005 lukien, 67,64 eurolle 15.9.2005 lukien, 273,60 eurolle 15.3.2005 lukien ja 924 eurolle 15.10.2005 lukien,

C:lle ajanjaksolta 1.2.2003-30.9.2005 yhteensä 235 ansaitulta ja antamatta jätetyltä työajan lyhennysvapaatunnilta 3 221,29 euroa ja vuorotyölisinä 4 189,53 euroa viivästyskorkoineen 124 eurolle 15.3.2003 lukien, 1 208,40 eurolle 15.1.2004 lukien, 55,52 eurolle 15.9.2004 lukien, 114,48 eurolle 15.2.2004 lukien, 130,40 eurolle 15.3.2004 lukien, 1 328 eurolle 15.1.2005 lukien, 66,53 eurolle 15.9.2005 lukien, 265,50 eurolle 15.3.2005 lukien ja 897,60 eurolle 15.10.2005 lukien,

D:lle ajanjaksolta 1.1.-30.9.2005 yhteensä 67 ansaitulta ja antamatta jätetyltä työajan lyhennysvapaatunnilta 933,14 euroa ja ajanjaksolta 17.11.2004-30.9.2005 maksamatta jätettyinä vuorotyölisinä 1 391,40 euroa viivästyskorkoineen 181,44 eurolle 15.1.2005 lukien, 7,56 eurolle 15.9.2005 lukien, 246,24 eurolle 15.3.2005 lukien ja 956,16 eurolle 15.10.2005 lukien,

E:lle ajanjaksolta 1.10.2004-30.9.2005 yhteensä 92 ansaitulta ja antamatta jätetyltä työajan lyhennysvapaatunnilta 1 229,94 euroa ja ajanjaksolta 27.9.2004-31.8.2005 maksamatta jätettyinä vuorotyölisinä 1 118,99 euroa viivästyskorkoineen 334,80 eurolle 15.1.2005 lukien, 13,95 eurolle 15.9.2005 lukien, 99,20 eurolle 15.2.2005 lukien, 116,64 eurolle 15.3.2005 lukien ja 770,24 eurolle 15.9.2005 lukien ja

F:lle ajanjaksolta 1.10.2003-30.9.2005 yhteensä 160 ansaitulta ja antamatta jätetyltä työajan lyhennysvapaatunnilta 2 121,44 euroa ja ajanjaksolta 1.9.2003-31.8.2005 maksamatta jätettyinä vuorotyölisinä 2 516,02 euroa viivästyskorkoineen 340,48 eurolle 15.1.2004 lukien, 14,19 eurolle 15.9.2004 lukien, 206,72 eurolle 15.3.2004 lukien, 979,60 eurolle 15.1.2005 lukien, 49,43 eurolle 15.9.2005 lukien, 252,20 eurolle 15.3.2005 lukien ja 666,40 eurolle 15.9.2005 lukien,

tuomitsee Incap Furniture Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta ja

tuomitsee Puusepänteollisuus ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Lisäksi Toimihenkilöunioni TU ry on vaatinut, että vastaajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut asiassa laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Incap Furniture Oy:n Kärsämäen tehtaalla tuotannossa ja pintakäsittelyosastolla esimiestehtävissä työskennelleet ovat tehneet keskeytyvää kaksivuorotyötä. Tuotannon työnjohtajina työskentelevillä A:lla, C:llä, D:llä ja B:llä aamu- ja iltavuoro ovat vaihtuneet vuoroviikoin. Aamuvuoro alkaa kello 6.00 ja päättyy kello 14.30. Aamuvuorossa on puolen tunnin ruokatunti, jota ei lueta työaikaan. Iltavuoro alkaa kello 14.00 ja päättyy kello 22.00. Iltavuorossa ei ole taukoa, jonka aikana voisi vapaasti poistua työpaikalta. Ruokailu tapahtuu työn lomassa. Kummankin työvuoron työaika on kahdeksan tuntia.

Pakkaamossa työskentelevät E ja F ovat tehneet keskeytyvää 2-vuorotyötä 2.9.2005 saakka. Vuorot ovat vaihtuneet viikoittain. Aamuvuoro on alkanut kello 6.00 ja päättynyt kello 14.30. Iltavuoro on alkanut kello 14.30 ja päättynyt kello 23.00. Kummassakin vuorossa on ollut puolen tunnin ruokatunti, jota ei ole luettu työaikaan. Työvuorojen työaika on ollut kahdeksan tuntia. Tällä hetkellä pakkaamo toimii päivävuorossa kello 6.00-14.30.

Palkanmaksun perusteena olevasta 40 tunnin työviikosta ja kahdeksan tunnin työpäivästä huolimatta työnantaja on kieltäytynyt antamasta työnjohtajille työajan lyhennysvapaata. Työnantaja on vuorotyöstä huolimatta kieltäytynyt maksamasta toimihenkilöille kuukausipalkasta luontaisetuineen määräytyvää vuorotyölisää iltavuorossa.

Työehtosopimuksen 8 §:n mukaan työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 1- ja 2-vuorotyössä 40 tuntia viikossa. Työnjohtajien työaika on ollut 40 tuntia viikossa ja päivittäinen työaika kahdeksan tuntia. Myös tuotannon iltavuorossa työvuoron pituus on ollut kahdeksan tuntia, koska iltavuorossa ei ole ollut sellaista lepoaikaa, joka työehtosopimuksen 11 §:n 10 kohdan mukaan jätetään lukematta työaikaan. Tuotannon esimiehet ovat tehneet 40 tunnin viikkotyöaikaa, joka on ollut vastaava kuin tuotannon työntekijöiden hoitama Kärsämäen materiaalitiimin työaika. Materiaalitiimin työntekijät työnantaja on katsonut työajan lyhennysvapaiden piiriin.

Työehtosopimuksen 13 §:n vuorotyölisä erillinen lisä, jota ei voi sisällyttää säännöllisen työajan palkkaan. Vuorotyölisä erillisenä lisänä on työehtosopimuksessa sovittu työsuhteen vähimmäisehto, josta ei työehtosopimuslain 6 §:n säännös huomioon ottaen voida pätevästi luopua työnantajan ja työntekijän välisin sopimuksin.

Työnantaja on työehtosopimuksen yksiselitteiset määräykset huomioon ottaen tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä. Työnantajaliiton olisi tämä tietäen pitänyt puuttua jäsentyönantajansa toimintaan eikä hyväksyä sitä sellaisenaan.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Puusepänteollisuus ry ja Incap Furniture Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Määrällisesti vaatimukset ovat työajan tasoitusvapaiden osalta riidattomat. Mahdolliset vuorolisät on laskettava 37,5 tunnin viikkotyöajan mukaan.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työnjohtajien viikkotyöaika on ollut 37,5 tuntia, joten heillä ei ole oikeutta työajan lyhennysvapaisiin. Toimihenkilöiden työsopimuksiin on myös kirjattu, ettei viikoittainen työaika tuo ole oikeutta työajan lyhennysvapaaseen. Työhönottotilanteessa ja palkkaa sovittaessa kerrotaan työnjohtoon tulevalle henkilölle aina palkan perusteet.

Incap Furniture Oy:ssä kaikilla toimihenkilöillä on kahdeksan tunnin päivittäinen kokonaistyöaika, joka pitää sisällään puolen tunnin ruokatauon, jolloin toimihenkilöllä on oikeus poistua työpaikalta. Työehtosopimuksen 11 §:n 8 ja 10 kohdan mukaan tällaista ruokataukoa ei lasketa työajaksi. Toimihenkilöllä on oikeus pitää ruokatauko sopivaksi katsomanaan ajankohtana. Yrityksessä ei ole toimihenkilöiden työaikaseurantaa. Työnjohto on pitänyt lukuisia kertoja vapaata samaan aikaan kuin työntekijät ovat pitäneet työajan lyhennysvapaapäiviään.

Työehtosopimuksen 9 §:n mukaan voidaan sopia joustavista työajoista siten, että työaika tasoittuu vuoden kuluessa. Työnjohtajien keskimääräiseksi säännölliseksi työajaksi on työsopimusta tehtäessä sovittu 37,5 tuntia viikossa. Työnjohtajilla on ollut mahdollisuus itse huolehtia joko päivittäin tai pidemmällä jaksolla, että keskimääräiseksi päivittäiseksi työajaksi tulee 7,5 tuntia. Mikäli työnjohtajien päivittäisen työajan katsottaisiin olevan kahdeksan tuntia päivässä ja heidän olevan oikeutettuja pekkaspäiviin, työajan lyhentämistapaa koskeva pöytäkirja 17.12.1993 on joka tapauksessa oikeuttanut työnantajan ja toimihenkilön sopimaan vapaan pitämistavasta. Työnjohtajien kanssa on sovittu, että he huolehtivat itse vapaiden pitämisestä.

Vuorotyölisä on otettu huomioon kunkin toimihenkilön kuukausipalkassa. Työsopimukseen tai palkkalaskelmaan korvauksen erillisyyttä ei ole merkitty, koska työnantaja ei ollut huomannut työehtosopimuksen tähän velvoittavan. Toimihenkilötkään eivät tätä ilmeisesti tienneet, koska asiasta ei ollut aiemmin keskusteltu. Työnjohtajat ovat kuitenkin sopimusta tehdessään tienneet, että vuorotyölisä sisältyy kokonaispalkkaan. Työnjohtajat ovat yhtä lukuunottamatta siirtyneet työntekijätehtävistä.

Incap Furniture Oy:n työnjohtajien palkat ylittävät huomattavasti työehtosopimuksen vähimmäispalkat. Vaativuusryhmän B mukainen kokonaispalkka 1.3.2005 lukien on ollut 1 629 euroa kuukaudessa. Incap Furniture Oy:n työnjohtajien palkat ovat 2 200 - 2529 euroa kuukaudessa eli ylittävät vähimmäispalkan 571 - 900 eurolla. Tästä summasta vuorolisän osuutta on 107 euroa kuukaudessa.

Mikäli työnjohdon palkkoihin lisättäisiin kanteessa vaaditut, palkkoihin jo sisältyvät erät, vääristäisi se Incap Furniture Oy:n koko palkkarakenteen. Erimielisyyspöytäkirjasta ilmenee, että työnantajalla on ollut kiinnostusta sopia asiasta paikallisesti purkamalla kokonaispalkka, mutta työnjohtajat eivät ole tähän suostuneet. Tämän vuoksi hyvityssakon tuomitsemiselle ei ole perusteita.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Kanteessa tarkoitetut toimihenkilöt ovat työskennelleet Incap Furniture Oy:ssä tuotannon ja pakkaamon työnjohtajina kaksivuorotyössä. Työsopimusten mukaan kunkin työnjohtajan päivittäinen työaika on ollut keskimäärin 8 tuntia. Työnantajan mukaan työnjohtajien viikkotyöajaksi on toisaalta sovittu 37,5 tuntia. Jutussa on riitaa on siitä, onko työnjohtajilla ollut tekemänsä työajan perusteella oikeus työajan lyhennysvapaisiin. Tähän liittyy erimielisyys ruokatauon lukemisesta työaikaan tuotannon iltavuorossa. Toiseksi erimielisyyttä on siitä, onko työnjohtajilla oikeus sovitun kokonaispalkan lisäksi maksettaviin vuorotyölisiin.

Todistelu

Työtuomioistuimessa on kuultu TU:n nimeäminä työnjohtaja C:tä, puuseppä G:tä ja TU:n työsuhdeasiamiestä H:ta. Puusepänteollisuus ry:n ja yhtiön nimeämänä on kuultu asiamies I:tä, tuotanto- ja hankintajohtaja J:tä ja tekninen asiantuntija K:ta. Kirjallisina todisteina asianosaiset ovat vedonneet valmisteluistunnon pöytäkirjasta ilmeneviin, jäljempänä tarpeellisin osin selostettaviin asiakirjoihin.

G on kertonut aloittaneensa Incap Furniture Oy:ssä vuonna 1989 ja toimivansa yhtiössä puuseppänä ja olevansa työntekijöiden pääluottamusmies. G:n mukaan tuotannon työntekijöiden työvuorot ovat kaksivuorotyössä kello 6 - 14.30 ja 14.30 - 23 ja kolmivuorotyössä kello 6 - 14, 14 - 22 ja 22 - 6. Aamupäivisin kaksi- ja kolmivuorotyötä tekevillä on ruokatauko samanaikaisesti, mutta iltavuorossa tauot ovat eri aikaan, eikä tuotanto siten pysähdy tauon ajaksi. G:n havaintojen mukaan osa työnjohtajien ruokatauosta on voinut kulua työtehtävissä, eikä ainakaan G:n esimies, työnjohtaja A ollut poistunut tehtaalta ruokatauon aikana. Tuotannon työnjohtajilla on käytössään ruokailutila samassa rakennuksessa. G oli ruokatauollakin aina tarvittaessa tavoittanut työnjohtajan ruokailutilasta tai vähintään puhelimitse.

K on kertonut ennen siirtymistään nykyiseen tehtäväänsä Incap Furniture Oy:ssä toimineensa pakkaamon työnjohtajana. Aloittaessaan työnjohtajana hänen aikaisempi tuntipalkkansa muunnettiin kuukausipalkaksi ja siihen laskettiin vuorolisää ja tehtävien vaativuuden nousua vastaavat korotukset. Ylipäänsä kaikki työntekijäasemassa erillisinä lisinä maksetut korvaukset sovittiin sisältyväksi kuukausipalkkaan. Myöskään ylitöistä ei maksettu eri korvausta. Työnjohtajan työaika on keskimäärin 8 tuntia, mihin sisältyy ruokatauko. Kaikilla toimihenkilöillä on oikeus poistua tehtaalta ruokatauolla. K:n mukaan työnjohtaja ei ole sidottu työntekijöiden työvuoroihin. Pakkaamon työnjohtajana K:n työaika ajoittui kello 6:n ja 15:n väliin.

H on kertonut toimivansa asiamiehenä TU:n metsäteollisuuden sopimusalalla ja osallistuneensa puusepänteollisuuden toimihenkilöiden sopimusneuvotteluihin. H:n mukaan työehtosopimuksen 13 §:ssä määrätään vuorotyökorvauksen minimitaso. Korvauksen taustalla on vuorotyöstä väistämättä aiheutuvien haittojen korvaaminen. Työehtosopimuksen mukaan korvaus lasketaan kuukausipalkan perusteella eikä sitä voida sisällyttää peruspalkkaan. Työehtosopimuksen 8 §:ää laadittaessa on otettu huomioon, että vuorotyössä toimivat toimihenkilöt voivat käytännössä pitää taukoja vain työn niin salliessa. Työvuoron aikana ei käytännössä ole vapaa-aikaa.

Arviointi ja johtopäätös

Vuorotyölisät

Asianosaisten välisessä työehtosopimuksissa on määräys siitä, että vuorotyölisä voidaan maksaa paitsi tuntiperusteisesti, myös erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena. Työehtosopimusmääräys velvoittaa erittelemään vuorotyölisän peruspalkasta. Vastaajat ovat myöntäneet, että Incap Furniture Oy:n palkanmaksukäytäntö on ollut sopimuksen vastainen, kun vuorotyölisää ei ole eritelty kuukausipalkasta. Vastaajien mukaan vuorolisät on menettelyvirheestä huolimatta maksettu työnjohtajien kuukausipalkassa.

Todistustaakka vuorotyölisän maksamisesta on vastaajilla. Työnjohtajien työsopimuksissa ei ole mainintaa vuorotyölisästä, ja myös henkilötodistelussa on jäänyt luotettavasti selvittämättä, mitä asiasta on sovittu. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, ettei laissa tai työehtosopimuksessa eriteltäväksi määrätyn mutta erittelemättä jätetyn palkanosan voida katsoa tulleen maksetuksi pelkästään sillä perusteella, että työntekijän kokonaispalkka on ylittänyt työehtosopimuksen mukaisen vähimmäispalkan (ks. esim. TT 2002-86, KKO 1997:114, KKO 1986 II 75). Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että kanteessa tarkoitetuille työnjohtajille olisi maksettu vuorotyölisää työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Vaadittua määrää tai viivästyskoron alkamisajankohtia ei ole riitautettu.

Työajan lyhennysvapaat

Työehtosopimuksen mukaan työajan lyhentämisen edellytyksenä 1- ja 2-vuorotyössä on, että työaika on 40 tuntia viikossa. Määräys tarkoittaa viisipäiväistä työviikkoa tehtäessä kahdeksan tunnin vuorokautista työaikaa. Edelleen työehtosopimuksen mukaan työaikaan ei lueta sellaista taukoa, jonka aikana toimihenkilöllä on oikeus ja myös käytännössä mahdollisuus vapaasti poistua työpaikalta.

Kanteessa tarkoitettujen toimihenkilöiden työsopimuksissa päivittäinen työaika on määritelty keskimäärin 8 tunniksi. Toisaalta työsopimuksissa on huomautus siitä, ettei erillisiä työajanlyhennyspäiviä ole tai että kokonaispalkka sisältää ns. pekkaset.

Asiassa on riidatonta, että tehtaan tuotanto pysähtyy ruokatauon ajaksi vain aamuvuorossa, joka on kaksivuorotyössä kello 6 - 14.30. Ruokatauko poislukien tuotannon työnjohtajien työvuoron pituudeksi tulee tämän mukaan kahdeksan tuntia. Työnjohtajien iltavuoro alkaa toimihenkilöpuolelta esitetyn mukaan puoli tuntia aikaisemmin kuin työntekijöiden, joten aamu- ja iltavuoron vaihtuessa kummankin vuoron työnjohto on paikalla kello 14 ja 14.30 välisenä aikana. Työnjohtajien iltavuoron päättymisaika on jäänyt epäselväksi, koska todistajat ovat esittäneet osin erilaisia kertomuksia siitä, miten työnjohtajien työnteko on seurannut työntekijöiden työvuoroja. Iltavuoron aikana tuotannon työntekijät ja toimihenkilöt pitävät taukoja eri aikoina tehtaan toiminnan jatkuessa keskeytyksettä. Tämä tukee asiassa esitettyä muutakin selvitystä, jonka mukaan tuotannon työnjohdolla ei ole iltavuorossa ollut tosiasiallista mahdollisuutta poistua työpaikalta ruokatauon ajaksi.

Pakkaamossa työntekijöiden aamuvuoro on ollut kello 6 - 14.30 ja iltavuoro kello 14.30 - 23. Asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, että pakkaamon työnjohto olisi noudattanut työntekijöiden työvuoroista poikkeavaa työaikaa. Kun ruokataukoja ei lueta työajaksi, pakkaamon työnjohtajien päivittäiseksi työajaksi tulee tämän mukaan kahdeksan tuntia.

Työtuomioistuimen mielestä enin osa jutussa esitetystä selvityksestä puhuu sen puolesta, että työnjohtajat ovat tehneet kahdeksantuntista työpäivää, kuten myös heidän työsopimuksissaan on sovittu. Työnantaja ei ole järjestänyt työajan seurantaa, eikä näyttöä ole esitetty sen väitteen tueksi, että työnjohtajien kanssa olisi sovittu 37,5 tunnin viikottaisesta työajasta. Arvioituaan asiaa kokonaisuutena työtuomioistuin katsoo selvitetyksi, että työnjohtajien työaika on ollut sopimusten mukaisesti keskimäärin 8 tuntia päivässä. Viikoittaisena työaikana tämä on 40 tuntia, mikä työehtosopimuksen mukaan oikeuttaa työajan lyhennysvapaisiin.

Työajan lyhennysvapaita koskeva vastaajien toissijainen kiistämisperuste on perustunut siihen, että työnjohtajien kanssa olisi sovittu heidän huolehtivan itse työajan lyhennysvapaiden pitämisestä. Tällaisesta sopimuksesta ei ole esitetty näyttöä, eikä ylityö- ja muiden vapaiden pitämiskäytännöstä esitetty selvitys tue vastaajien väitettä.

Näillä perusteluilla työtuomioistuin katsoo, että kanteessa mainitut työnjohtajat ovat oikeutettuja työehtosopimuksen 8 §:ssä tarkoitettuihin työajan lyhennysvapaisiin. Vaadittua määrää tai viivästyskoron alkamisajankohtia ei ole riitautettu.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Edellä esitetyn mukaan Incap Furniture Oy on menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti jättäessään maksamatta vuorotyölisiä ja antamatta työajan lyhennysvapaata kanteessa tarkoitetuille toimihenkilöille. Vastaajien mukaan yhtiö on erimielisyysasiaa käsiteltäessä tehnyt työnjohtajille tarjouksen, johon olisi sisältynyt muun ohella vuorotyökorvauksen eritteleminen. Vaikka työnjohtajat eivät ole hyväksyneet yhtiön tarjousta, yhtiöllä olisi ollut mahdollisuus yksipuolisestikin ryhtyä erittelemään vuorotyökorvaus työnjohtajien kuukausipalkasta. Työtuomioistuin pitää yhtiön menettelyä sekä vuorotyölisien että työajan lyhennysvapaiden suhteen ilmeisen perusteettomana. Yhtiön olisi pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimusta, joten se on velvollinen maksamaan kantajaliitolle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Puusepänteollisuus ry on saatuaan tietää Incap Furniture Oy:n palkanmaksukäytännöstä ohjeistanut jäsenyritystään erittelemään vuorotyökorvauksen työnjohtajien peruspalkasta. Kirjallisissa työsopimuksissa sovitun kahdeksan tunnin työajan perusteella Puusepänteollisuus ry:n olisi asiaan tarkemmin perehtyessään kuitenkin pitänyt havaita, ettei työnantajan menettely myöskään työnjohtajien työajan lyhentämisessä vastaa työehtosopimusta. Kun Puusepänteollisuus ry ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin yhtiön virheellisen menettelyn oikaisemiseksi ja liitto on päinvastoin asettunut tukemaan työnantajan menettelyä, liitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa asiassa.

Oikeudenkäyntikulut

Puusepänteollisuus ry ja Incap Furniture Oy ovat jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollisia korvaamaan Toimihenkilöunioni TU ry:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 4 176,74 euroa. Vaadittu määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että työnjohtajat A, B, C, D, E ja F ovat oikeutettuja Puusepänteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 8 §:ssä tarkoitettuihin työajan lyhennysvapaisiin ja työehtosopimuksen 13 §:ssä tarkoitettuun vuorotyökorvaukseen.

Incap Furniture Oy velvoitetaan suorittamaan antamatta jätetyistä työajanlyhennysvapaista ja maksamatta jätetyistä vuorotyölisistä korvausta seuraavasti:

A:lle antamatta jätetyistä työajan lyhennysvapaista 3 599 euroa 32 senttiä ja maksamatta jätetyistä vuorotyölisistä 4 800 euroa 27 senttiä viivästyskorkoineen 288 eurolle 64 sentille 15.3.2003 lukien, 1 411 eurolle 20 sentille 15.1.2004 lukien, 70 eurolle 83 sentille 15.9.2004 lukien, 268 eurolle 80 sentille 15.3.2004 lukien, 1 422 eurolle 72 sentille 15.1.2005 lukien, 70 eurolle 48 sentille 15.9.2005 lukien, 273 eurolle 60 sentille 15.3.2005 lukien ja 994 eurolle 15.10.2005 lukien,

B:lle antamatta jätetyistä työajan lyhennysvapaista 3 213 euroa 34 senttiä ja maksamatta jätetyistä vuorotyölisistä 4 428 euroa 18 senttiä viivästyskorkoineen 111 eurolle 60 sentille 15.2.2003 lukien, 190 eurolle 80 sentille 15.4.2003 lukien, 1 108 eurolle 40 sentille 15.12.2003 lukien, 67 eurolle 20 sentille 15.1.2004 lukien, 61 eurolle 58 sentille 15.9.2004 lukien, 255 eurolle 36 sentille 15.3.2004 lukien, 1 368 eurolle 15.1.2005 lukien, 67 eurolle 64 sentille 15.9.2005 lukien, 273 eurolle 60 sentille 15.3.2005 lukien ja 924 eurolle 15.10.2005 lukien,

C:lle antamatta jätetyistä työajan lyhennysvapaista 3 221 euroa 29 senttiä ja maksamatta jätetyistä vuorotyölisistä 4 189 euroa 53 senttiä viivästyskorkoineen 124 eurolle 15.3.2003 lukien, 1 208 eurolle 40 sentille 15.1.2004 lukien, 55 eurolle 52 sentille 15.9.2004 lukien, 114 eurolle 48 sentille 15.2.2004 lukien, 130 eurolle 40 sentille 15.3.2004 lukien, 1 328 eurolle 15.1.2005 lukien, 66 eurolle 53 sentille 15.9.2005 lukien, 265 eurolle 50 sentille 15.3.2005 lukien ja 897 eurolle 60 sentille 15.10.2005 lukien,

D:lle antamatta jätetyistä työajan lyhennysvapaista 933 euroa 14 senttiä ja maksamatta jätetyistä vuorotyölisistä 1 391 euroa 40 senttiä viivästyskorkoineen 181 eurolle 44 sentille 15.1.2005 lukien, 7 eurolle 56 sentille 15.9.2005 lukien, 246 eurolle 24 sentille 15.3.2005 lukien ja 956 eurolle 16 sentille 15.10.2005 lukien,

E:lle antamatta jätetyistä työajan lyhennysvapaista 1 229 euroa 94 senttiä ja maksamatta jätetyistä vuorotyölisistä 1 118 euroa 99 senttiä viivästyskorkoineen 334 eurolle 80 sentille 15.1.2005 lukien, 13 eurolle 95 sentille 15.9.2005 lukien, 99 eurolle 20 sentille 15.2.2005 lukien, 116 eurolle 64 sentille 15.3.2005 lukien ja 770 eurolle 24 sentille 15.9.2005 lukien ja

F:lle antamatta jätetyistä työajan lyhennysvapaista 2 121 euroa 44 senttiä ja maksamatta jätetyistä vuorotyölisistä 2 516 euroa 2 senttiä viivästyskorkoineen 340 eurolle 48 sentille 15.1.2004 lukien, 14 eurolle 19 sentille 15.9.2004 lukien, 206 eurolle 72 sentille 15.3.2004 lukien, 979 eurolle 60 sentille 15.1.2005 lukien, 49 eurolle 43 sentille 15.9.2005 lukien, 252 eurolle 20 sentille 15.3.2005 lukien ja 666 eurolle 40 sentille 15.9.2005 lukien,

Työajan lyhennysvapaita koskeville korvauksille on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa seuraavasti: vuonna 2003 ansaituille erille 30.4.2004 lukien, vuonna 2004 ansaituille erille 30.4.2005 lukien ja vuonna 2005 ansaituille erille 30.4.2006 lukien.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7, 8, 9 ja 10 §:n nojalla Incap Furniture Oy:n ja Puusepänteollisuus ry:n maksamaan hyvityssakkoa Toimihenkilöunioni TU ry:lle, Incap Furniture Oy:n työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 3 000 euroa ja Puusepänteollisuus ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 3 500 euroa.

Incap Furniture Oy ja Puusepänteollisuus ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Toimihenkilöunioni TU ry:n oikeudenkäyntikulut 4 176 eurolle 74 sentillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, H. Rautiainen, Forsström, Vertanen ja Ahokas jäseninä. Sihteeri on ollut Ruohoniemi.

Tuomio on yksimielinen.