Labor court dismissed union claim that employees were entitled to language allowance for daily English use.

Kysymys siitä, olivatko huolintaliikkeen aluekonttoreissa asiakaspalvelu- ja liikenteenhoitotehtävissä työskennelleet toimihenkilöt oikeutettuja työehtosopimuksen mukaiseen kielilisään.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 83

KANTAJA

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry, Helsinki

VASTAAJA

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry, Helsinki

KUULTAVA

Schenker Oy, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 10.5.2006

Pääkäsittely 22.8.2006

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n välillä 1.3.2005 - 30.9.2007 voimassa olevan huolintaliikkeiden ja kansainvälistä kuljetusta harjoittavien kuljetus- ja kuljetusvälitysliikkeiden palveluksessa olevien toimihenkilöiden työehtosopimuksen liitteenä olevassa palkkasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 § Kielilisä

Mikäli vaativuusryhmiin sijoitetun toimihenkilön tehtävissä on katsottava lisäansioksi, että hän kotimaisten kielten lisäksi hallitsee yhden tai useamman muun kielen, maksetaan hänelle kielilisää, jonka suuruus on vähintään 5 % taulukkopalkasta.

Soveltamisohje:

Lisäansioksi vieraan kielen taito on katsottava silloin, kun toimihenkilö työnantajan tosiasiallisesti edellyttämänä käyttää kielitaitoaan huomattavassa määrin lähes päivittäin ja sen käytöstä on toimipaikan töiden järjestely huomioon ottaen todettavissa olevan olennaista hyötyä toimihenkilön töiden käytännön hoidossa.

Kielitaidon edellyttäminen työhönoton yhteydessä ei sinänsä ratkaise kielitaidon lisäansio edellytystä.

Ulkomaan kirjeenvaihtaja ja ulkomaan telefaxin hoitaja ei ole oikeutettu kielilisään.

Lisän suuruutta määrättäessä otetaan huomioon vaadittava käyttötarve sekä kielten lukumäärä. Vaadittaessa on kielitaito osoitettava virallisella kielikokeella tai muulla vastaavalla tavalla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaa Schenker Oy:n toimihenkilöillä A, B, C, D, E, F, G, H, I, J, K, L ja M olevan oikeus työsuhteessaan palkkasopimuksen 9 §:n mukaiseen viiden prosentin suuruiseen kielilisään. Lisäksi Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry on vaatinut, että Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Schenker Oy:n palveluksessa Oulussa, Lahdessa ja Tampereella liikenteenhoitajina ja asiakaspalvelutehtävissä työskentelevät A, B, D, D, E, F, G, H, I, J, K, L ja M hoitavat pääosin vientiin ja tuontiin liittyviä tehtäviä ja joutuvat päivittäin käyttämään työssään huomattavassa määrin englanninkieltä. Tehtävien asianmukainen hoitaminen ei ilman kielitaitoa olisi edes mahdollista. Englanninkielen taito on siten kyseisille toimihenkilöille sellainen lisäansio, josta on maksettava määräyksen mukainen kielilisä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimukseen

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry ja Schenker Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Palkkasopimuksen kielilisää koskeva määräys on ollut samanlaisena voimassa 1.5.1988 lukien. Sopimusmääräyksen tulkinta on ollut vakiintunutta jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan eikä sitä ole työehtosopimusneuvotteluissa kantajan taholta riitautettu. Toimialan alueellisessa rakenteessa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

Yhtiössä edellytetään kielitaitoa työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla vain niin sanotuissa rajanylityspaikoissa eli Helsingissä, Lappeenrannassa, Turussa ja Vaasassa. Haastehakemuksessa mainitut toimihenkilöt työskentelevät Lahdessa, Oulussa ja Tampereella. Näiden sisämaan konttoreiden asiakaskunta muodostuu alueen suomalaisista yrityksistä ja toiminta on käytännössä kotimaan toimintaa. Kielilisää ei ole maksettu yhtiön sisämaan konttoreissa, koska toimihenkilöiden työtehtävät siellä poikkeavat kielitaitovaatimusten suhteen siitä, mitä ne ovat rajanylityspaikoilla.

Alan työkieli on englanti, mutta se on käytännössä kaavamaista peruskieltä. Tehtävän edellyttämän perussanaston oppii helposti. Sisämaan konttoreissa on päivittäin vain muutamia englanninkielisiä puheluja ja yksittäisiä sähköpostiyhteydenottoja. Työehtosopimuksen mukaisen kielilisän maksamisen edellyttämä kielitaidon huomattava käyttö edellyttää sujuvaa kirjallista ja suullista taitoa.

Muut alan yritykset ovat tulkinneet työehtosopimusta samalla tavalla kuin Schenker Oy. Kielilisää ei makseta sisämaan toimipaikoissa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Kanteessa tarkoitetut toimihenkilöt ovat työskennelleet Schenker Oy:n Lahden, Oulun ja Tampereen toimipaikoissa liikenteenhoitajina ja asiakaspalvelutehtävissä. Toimihenkilöt ovat työssään käyttäneet kotimaisten kielten ohella myös vieraita kieliä, pääasiassa englantia. Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, ovatko kyseiset toimihenkilöt oikeutettuja huolinta-alan toimihenkilöiden työehtosopimukseen liitetyn palkkasopimuksen 9 §:n mukaiseen kielilisään.

Todistelu

Työtuomioistuimessa on kuultu ERTO:n puolelta liiton entistä puheenjohtajaa N:ää, yhtiön entistä pääluottamusmiestä, luotonvalvoja O:ta, liikenteenhoitaja A:ta, liikenteenhoitaja B:tä ja asiakaspalvelutyöntekijä I:tä. Työnantajaliiton nimeämän on kuultu asiantuntija P:tä, asiakaspalvelujohtaja Q:ta ja henkilöstöpäällikkö R:ää.

N on kertonut toimineensa ERTO:n palveluksessa vuosina 1975-2003 ja olleensa liiton puheenjohtaja vuosina 1980-2002. N on osallistunut huolinta-alan toimihenkilöitä koskeviin työehtosopimusneuvotteluihin vuodesta 1980 lähtien. Kielilisää koskeva määräys on pysynyt muuttumattomana noin 15 vuotta, eikä sitä koskevia soveltamisongelmia ole juuri ilmennyt. Määräyksen ilmauksella "työnantajan tosiasiallisesti edellyttämänä" tarkoitetaan sitä, vaatiiko työ muodollisesta toimenkuvasta riippumatta tosiasiallisesti kielitaidon käyttämistä. Ilmaus "huomattavassa määrin lähes päivittäin" on ymmärrettävä yhtenä kokonaisuutena. Kielitaidon käyttämisen tulee olla suhteellisen aktiivista, ei satunnaista. Käytön aktiivisuutta arvioitaessa on otettava huomioon paitsi suullinen kielitaidon käyttäminen, myös mahdolliset sähköpostit, kirjeet ja telefaxit. Pelkästään alan englanninkielisten kauppalausekkeiden käyttäminen ei riitä kielitaidon laadullisen vaatimuksen täyttymiseen.

A on kertonut toimivansa liikenteenhoitajana Schenker Oy:n Oulun toimipaikassa. Hän on koulutukseltaan ylioppilasmerkonomi ja on lukenut pitkän englannin. A:n työhön sisältyy muun ohella vientikuljetustilausten vastaanottoa ja asiakkaiden erilaisten selvityspyyntöjen hoitamista. Hän puhuu ja kirjoittaa englantia päivittäin. A:n käsityksen mukaan kaikkien englanninkielen käyttämistä edellyttävien tehtävien siirtäminen rajanylityspaikkoihin ei käytännössä ole mahdollista. Myös Schenkerin ulkomaisista toimipaikoista otetaan yhteyttä suoraan aluekonttoreihin. Aluekonttorissa tunnetaan asiakas ja hänen toimeksiantonsa, ja tarvittavien taustatietojen selostaminen rajanylityspaikan työntekijälle aiheuttaisi viivästystä ja virheitäkin asian jatkoselvittelyssä. Asiakkaat eivät tällaista hyväksyisi. Työnantaja ei ole antanut vieraskielisten yhteydenottojen siirtämistä koskevaa määräystä.

P on kertonut työskentelevänsä asiantuntijana Erityispalveluiden Työnantajaliitossa ja tuntevansa huolinta-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksen 20 vuoden ajalta. Kielilisää koskeva sopimusmääräys otettiin sopimukseen 1980-luvun puolivälissä. Lisän maksamisen edellytykset ovat alalla huomattavasti tiukemmat kuin muissa palvelusektorin työehtosopimuksissa. Tämä johtuu siitä, että huolinta-alan kansainvälisen perusluonteen vuoksi työntekijät joutuvat joka tapauksessa käyttämään vieraita kieliä jonkin verran. Kielilisän maksaminen edellyttää laadukasta kielitaitoa, jota myös käytetään huomattavasti lähes päivittäin. Schenker Oy:n Tampereen konttorilla joulukuussa 2004 suoritetusta selvityksestä P totesi, että englanninkielisten puheluiden lukumäärän perusteella näyttäisi siltä, että kielitaitoa ei käytetä huomattavasti.

Arviointi ja johtopäätös työehtosopimuksen tulkinnasta

Palkkaussopimuksen kielilisää koskevan 9 §:n soveltamisohjeen mukaan vieraan kielen taito on katsottava lisäansioksi silloin, kun toimihenkilö työnantajan tosiasiallisesti edellyttämänä käyttää kielitaitoaan huomattavassa määrin lähes päivittäin ja sen käytöstä on toimipaikan töiden järjestely huomion ottaen todettavissa olevan olennaista hyötyä toimihenkilön töiden käytännön hoidossa.

Kielilisää koskevasta soveltamisohjeesta voidaan erotella seuraavat kielilisän maksamisedellytykset: 1) työnantaja tosiasiallisesti edellyttää kielitaidon käyttöä, 2) kielitaidon käytöstä on toimipaikan ja työntekijän työtehtävien kannalta olennaista hyötyä ja 3) kielitaitoa käytetään huomattavissa määrin lähes päivittäin.

A, B ja I ovat kertoneet asiakaspalvelun työtehtävien edellyttävän yhteydenpitoa ulkomaille. Q:n ja R:n kertomasta on puolestaan selvinnyt, että Schenker Oy:n intranetissä on ainakin 2000-luvun alusta lähtien ollut yhtiön toimintajärjestelmän kuvaus, jonka mukaan alueyksiköiden toimihenkilöiden toimenkuvaan ei kuulu ulkomaille yhteydenpitoa edellyttävien vaativien selvittelytehtävien suorittaminen. Yhteydenotot alueyksiköistä ulkomaille eivät sinänsä ole yhtiön toimintaohjeen vastaisia, mutta selvittelytyön osoittautuessa vaativaksi toimihenkilön tulisi siirtää se rajanylityspaikassa toimivalle kohdemaan vastuuhenkilölle. Selvittelytehtävän siirto on käytännössä jäänyt toimihenkilön harkintaan. A:n, B:n ja I:n kertomasta on käynyt selville, että sisämaan toimipisteiden työntekijät ovat vakiintuneesti tehneet kaikenlaisia, myös vaativia selvitystehtäviä.

Kielilisän maksuvelvollisuuden selvittämiseksi vieraiden kielten käytön määrää on seurattu Tampereen alueyksikössä joulukuussa 2004. Työnantajaliiton mukaan seurannan tulos oli ollut 0,8 vastaanotettua ulkomaanpuhelua päivässä ja 0,6 soitettua ulkomaanpuhelua päivässä per toimihenkilö. Työtuomioistuimelle ei ole esitetty mahdollisia sähköpostiliikenteen seurantatuloksia. Esitettyjen seurantatietojen suppeus, seurantajakson lyhyys ja vertailuaineiston puuttuminen vähentävät mittaustulosten merkitystä toimihenkilöiden kielitaidon käyttöä arvioitaessa. Ulkomaanpuheluiden määrän osalta tulos kuitenkin osaltaan vahvistaa, että alueyksiköiden toimihenkilöt ovat käyttäneet kielitaitoaan keskimäärin päivittäin.

Yhteenvetona työtuomioistuin toteaa asiassa olevan riidatonta, että kysymyksessä olevien liikenteenhoitajien työ on edellyttänyt englanninkielen taitoa ja että tästä kielitaidosta on ollut toimipaikan ja työntekijän työtehtävien kannalta olennaista hyötyä. Sen sijaan työtuomioistuin ei pidä toimihenkilöiden kielitaidon käytöstä esitettyä selvitystä riittävänä sen osoittamiseksi, että kanteessa tarkoitetut toimihenkilöt olisivat käyttäneet vieraita kieliä huomattavassa määrin lähes päivittäin ja että he siten olisivat oikeutettuja palkkasopimuksen 9 §:n mukaiseen kielilisään. Näin ollen kanteessa esitetyn vahvistusvaatimuksen hyväksymiselle ei ole perusteita. Schenker Oy:llä ei siten ole velvollisuutta maksaa kanteessa tarkoitetuille henkilöille vaadittua kielilisää.

Oikeudenkäyntikulut

Erityisalojen Toimihenkilöliitto on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Erityisalojen Työnantajaliiton ja Schenker Oy:n oikeudenkäyntikulut, joiden määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Asian laatuun, sen edellyttämiin toimenpiteisiin ja siitä aiheutuneisiin kustannuksiin nähden kohtuullinen korvauksen määrä on 1 000 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Erityisalojen Toimihenkilöliitto velvoitetaan korvaamaan Erityisalojen Työnantajaliiton ja Schenker Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 1 000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Lonka, Niskanen, Kari, Ahokas ja Rantinoja jäseninä. Sihteeri on ollut Ruohoniemi.

Tuomio on yksimielinen.