Labor court allows union representative's termination claim dismissal due to minor breach of duties during strike. The court ruled that the employer must pay compensation for wrongful dismissal. The court found the breach was minor and justified by the representative's actions during a strike. The employer was ordered to pay compensation for wrongful dismissal. The court determined the breach was minor and justified by the representative's actions during a strike. The employer was ordered to pay compensation for wrongful dismissal.

Työsuojeluvaltuutettu oli ruokatauon aikana tarkistanut autonrenkaansa ilmanpaineen ja sittemmin työaikana siirtänyt renkaan sisätiloista ulos. Siihen nähden, että omien töiden tekeminen taukojen aikana on ollut työpaikalla hyväksyttävää ja renkaan siirtämiseen käytetty työaika on ollut vähäinen, työsuojeluvaltuutetun ei voitu katsoa menettelyllään rikkoneen työsuhteesta johtuvia velvoitteitaan niin vakavasti, ettei työnantajalta olisi voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Tähän arvioon ei vaikuttanut se, että työsuojeluvaltuutetulle oli aikaisemmin annettu varoitus toisenlaisesta rikkomuksesta.

Työantaja velvoitettu suorittamaan työsuojeluvaltuutetulle korvausta yleissopimuksen vastaisen työsopimuksen päättämisen johdosta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 82

KANTAJA

Puu- ja erityisalojen liitto ry, Helsinki

VASTAAJA

Puuteollisuusyrittäjät ry, Helsinki

KUULTAVA

Puutyöliike R. Ojala Oy, Pori

ASIA

Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkaminen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 23.5.2006

Pääkäsittely 30.8.2006

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Puuteollisuusyrittäjät ry:n sekä Puu- ja erityisalojen liiton välillä noudatettavana olleessa 17.3.2003 allekirjoitetussa puusepänteollisuutta koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 §

Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:

1. TT-SAK yleissopimus (4.6.1997) siihen 10.5.2001 tehtyine muutoksineen

2. Irtisanomissuojasopimus soveltamisohjeineen (10.5.2001)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen 3 §:ssä mainitussa TT-SAK yleissopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 LUKU

LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työsuhdeturva

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Yksilösuoja (Muut. 10.5.2001. Voimaan 1.6.2001)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1-3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Korvaukset (Muut. 10.5.2001. Voimaan 1.6.2001)

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen 3 §:ssä mainitussa irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Irtisanomisajat

Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta.........4 kuukautta

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Puu- ja erityisalojen liitto on vaatinut, että työtuomioistuin velvoittaisi

Puutyöliike R. Ojala Oy:n suorittamaan työsuojeluvaltuutettu A:lle keskusjärjestöjen välillä solmitun yleissopimuksen mukaisena korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 30 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen (30 x 181 x 9,07 euroa) 49 250 euroa lainmukaisine korkoineen tuomion antopäivästä lukien,

saamatta jäänyttä irtisanomisajan palkkaa neljältä kuukaudelta (4 x 160 x 9,07 euroa) yhteensä 5 804,80 euroa korkolain mukaisine korkoineen 7.2.2005 lukien ja

saamatta jäänyttä lomakorvausta irtisanomisajalta (72 x 9,07 euroa) yhteensä 653 euroa korkolain mukaisine korkoineen 7.2.2005 lukien.

Puu- ja erityisalojen liitto on lisäksi vaatinut Puuteollisuusyrittäjät ry:n ja Puutyöliike R. Ojala Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Puu- ja erityisalojen liiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Perusteet

A oli työskennellyt sahaajana Puutyöliike R. Ojala Oy:n palveluksessa 7.8.1996 - 7.2.2005. Työnantaja oli purkanut A:n työsopimuksen viimeksi mainittuna päivänä. Työsuhteen purkamisen ajankohtana A oli toiminut työsuojeluvaltuutettuna. Hänen tuntipalkkansa oli ollut 9,07 euroa.

A oli saanut työnjohtajalta luvan käyttää työnantajan puutavaraa, jonka hinnaksi he olivat sopineet noin kolme euroa. A oli aamuvuorossa 17.3.2004 tehnyt itselleen kuivausrimoja. Työnjohtaja on halunnut pidättää rimojen hinnan suoraan A:n palkasta. Koska kysymys oli ollut pienestä summasta, A ei ollut suostunut siihen, että näin pieni summa olisi peritty palkasta.

Tapahtuman johdosta toimitusjohtaja oli aluksi ilmoittanut purkavansa A:n työsopimuksen sillä perusteella, että A oli työnantajan näkemyksen mukaan syyllistynyt työnantajaan kohdistuneeseen näpistykseen ja työsopimusvelvoitteen rikkomiseen. Pääluottamusmiehen ja toimitusjohtajan välisessä keskustelussa asia oli sovittu siten, että toimitusjohtaja oli päättänyt luopua työsopimuksen purkamisesta ja antaa A:lle kirjallisen varoituksen. A:lle oli tämän mukaisesti annettu 19.3.2004 kirjallinen varoitus, jossa oli ollut maininta näpistyksestä. Työpaikan ilmoitustaululle oli laitettu 22.3.2004 päivätty tiedote, jossa ei ollut mainittu kenenkään työntekijän nimeä. Sen sijaan siinä oli viitattu näpistykseen ja työvelvoitteen laiminlyömiseen. Kaikki työpaikalla työskentelevät olivat tienneet, kenestä tiedotteessa oli kysymys.

Pääluottamusmies ei ollut hyväksynyt sanaa näpistys, koska työpaikalla oli vakiintuneen käytännön mukaan saanut ruoka- ja kahvitauoilla tehdä omia pieniä töitä käyttäen työnantajan tavaraa taikka omia tarvikkeita. Jotkut työntekijät olivat tehneet töitä jopa työaikana. Tuotantopäällikkö oli antanut suostumuksen tällaisten pienimuotoisten töiden tekemiseen. Annettu suostumus oli merkinnyt sitä, että lupaa tällaisten omien töiden tekemiseen ei ollut tarvinnut kysyä. Esimerkiksi eräs yhtiön palveluksessa oleva naulaaja oli 28.1.2005 ruokatuntinsa aikana kello 18.30 - 19 sahannut polttopuita itselleen epäkurantista puutavarasta. Työntekijältä ei ollut edes peritty maksua niistä. Mainitun naulaajan lisäksi ainakin kaksi muuta työntekijää oli tehnyt tauoilla ja työaikana omia töitään käyttäen omaa puutavaraa tai työnantajan puutavaraa. Työnantajan edustajat eivät olleet millään tavoin puuttuneet tähän.

A oli 28.1.2005 ruokatauon aikana tarkistanut oman autonsa renkaan ilmanpaineet ja myöhemmin työaikana nostanut renkaan tehdastiloista ulos. Tähän oli kulunut aikaa vajaa minuutti. Tämän tapahtuman jälkeen työnantaja oli purkanut A:n työsopimuksen 7.2.2005. Työsopimuksen purkuilmoituksessa oli todettu, että A oli syyllistynyt varoituksista huolimatta toistuvasti työsopimusvelvoitteiden rikkomiseen ja teollaan rikkonut työnantajan ja työntekijän välisen luottamuksen. Purkuilmoituksessa todetun mukaan rikkomusta pidettiin niin vakavana, että työsopimussuhdetta ei voitu jatkaa edes irtisanomisajan verran.

A:n työsuhde oli purettu ilmiselvästi siitä syystä, että hänestä oli haluttu päästä eroon. Työsuojeluvaltuutetuksi tulonsa jälkeen 1.1.2002 A oli joutunut olemaan yhteydessä Turun ja Porin työsuojelupiirin tarkastajaan työpaikalla esiintyvien lukuisten ongelmien takia. Työsuojelupiiri olikin tehnyt ainakin kaksi työsuojelutarkastusta työpaikalla. Tämän takia A oli joutunut "sanaharkkaan" yrityksen toimitusjohtajan ja konttoripäällikön kanssa. Työsopimuksen purkamisen perusteeksi ilmoitetut syyt eivät olleet edes sellaisia, että ne olisivat oikeuttaneet työnantajan irtisanomaan A:n työsopimuksen.

Työsopimuksensa päättymisen jälkeen A on ollut työttömänä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Puuteollisuusyrittäjät ry ja Puutyöliike R. Ojala Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Puuteollisuusyrittäjät ry on lisäksi vaatinut Puu- ja erityisalojen liiton velvoittamista korvaamaan Puuteollisuusyrittäjät ry:n ja Puutyöliike R. Ojala Oy:n oikeudenkäyntikulut.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työpaikalla ei ollut syntynyt vakiintunutta käytäntöä, jonka mukaan työpaikalla olisi mahdollista tehdä omia töitä taukojen aikana ilman erillistä lupaa ja jopa käyttää työnantajan tavaraa ilman lupaa. Työpaikalla ei myöskään ollut tehty työaikana omia töitä, eikä työnantaja ollut sallinut tällaista menettelyä.

A:lle ei ollut annettu lupaa rimojen tekemiseen saati työajan käyttämiseen tähän tarkoitukseen 17.3.2004. A:n työvuoro oli alkanut mainittuna päivänä kello 06 ja työnjohtaja oli saapunut työpaikalle kello 7.30 jälkeen, joten luvan kysyminen ei ole ollut mahdollista. Asiassa järjestetyssä kuulemistilaisuudessa A oli myöntänyt tehneensä rimat työaikana. A oli syyllistynyt työnantajaan kohdistuneeseen näpistykseen ottamalla omaan käyttöönsä työnantajan sahatavaraa sekä työsopimusvelvoitteen rikkomiseen jättämällä hänelle osoitetut työtehtävät hoitamatta ja tekemällä omaan lukuunsa töitä työajalla. Se, että A:n käyttämälle puuainekselle oli myöhemmin määritelty hinta, ei merkinnyt sitä, että työnantaja olisi hyväksynyt tapahtuman.

Työnantaja oli pitänyt tapahtumaa niin vakavana, että työnantaja oli harkinnut työsopimuksen purkamista. Pääluottamusmiehen kanssa käydyn keskustelun jälkeen työnantaja oli kuitenkin päättänyt antaa A:lle tapahtuman johdosta varoituksen. Pääluottamusmiehen kanssa oli tässä yhteydessä myös todettu, että asiasta annettaisiin tiedote koko henkilökunnalle ja siinä kerrottaisiin tapahtumasta ja sen seurauksista. Tiedotteessa oli tuotu ilmi, että asiassa tehty päätös ei tule sitomaan työnantajaa vastaavissa tapauksissa, vaan tapauksiin tullaan suhtautumaan tapauskohtaisesti teon vakavuuden vaatimalla tavalla.

A:n työsopimuksen purkaminen ei liittynyt millään tavoin hänen työsuojeluvaltuutetun asemaansa. A oli syyllistynyt vuonna 2004 näpistykseen ottaessaan luvatta työnantajan omaisuutta omaan käyttöönsä. Tämän tapauksen johdosta A:lle oli annettu varoitus, jossa häneltä oli edellytetty vastedes luotettavuutta. Tämän luottamuksen A oli rikkonut vuotta myöhemmin, mikä oli johtanut hänen työsopimuksensa purkamiseen.

Yleissopimuksen 4.3 kohdan mukaan työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkaminen oli mahdollista, mikäli hän on rikkonut järjestysmääräyksiä toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä. A oli menetellyt mainituin tavoin.

Koska työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen irtisanominen ei ollut mahdollista vaan ainoastaan purkaminen, ei työnantajaa voitu tuomita maksamaan irtisanomisajan palkkaa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja sen purkaminen

A on ollut Puutyöliike R. Ojala Oy:n palveluksessa 7.8.1996 lukien. Yhtiö on purkanut A:n työsopimuksen 7.2.2005 ilmoittaen syyksi varoituksista huolimatta tapahtuneen toistuvan työsopimusvelvoitteiden rikkomisen ja A:n teosta johtuneen työnantajan ja työntekijän välisen luottamuksen rikkomisen.

Ennen työsopimuksen purkamista yhtiön toimitusjohtaja oli 28.1.2005 havainnut A:n kuljettavan työaikana autonsa rengasta yhtiön sisätiloista ulos. A:lle oli 19.3.2004 annettu kirjallinen varoitus työnantajan katsottua A:n syyllistyneen näpistykseen ja työsopimusvelvoitteen rikkomiseen ja täten rikkoneen työnantajan ja työntekijän välisen luottamuksen.

A on työsuhteensa purkamisen aikaan toiminut työsuojeluvaltuutettuna.

Todistelu

A:n työsopimuksen purkamiseen johtaneista seikoista työtuomioistuimessa on kuultu todistelutarkoituksessa Puutyöliike R. Ojala Oy:n toimitusjohtajaa B:tä ja A:ta itseään. Todistajina asiassa on kuultu työnjohtaja C:tä sekä trukinkuljettaja D:tä, naulaaja E:tä ja linja-autonkuljettaja F:ää.

Kirjallisina todisteina työnantajapuolelta on viitattu A:lle annettuun kirjalliseen varoitukseen ja työsopimuksen purkamista koskevaan ilmoitukseen ja kantajan puolelta yhtiön ilmoitustaululle A:lle annetun varoituksen jälkeen laitettuun 22.3.2004 päivättyyn tiedotteeseen.

A:lle annettu varoitus

B:n kertoman mukaan A:lle oli annettu varoitus siitä syystä, että hän oli ottanut ilman työnantajan lupaa yhtiön puutavaraa ja sahannut siitä työaikana kuivausrimoja, jotka hän oli siirtänyt autonsa luo. Työpaikalla noudatetun käytännön mukaan työntekijät ovat voineet taukojen aikana tai viikonloppuisin tehdä työpaikalla omia töitään kuten auton korjausta. B:n ja C:n mukaan omien töiden tekeminen on edellyttänyt luvan pyytämistä työnantajalta. Sen sijaan työntekijöillä ei ole ollut lupaa tehdä omia töitä työaikana tai käyttää työnantajan puutavaraa ilman lupaa. Jos lupaa työnantajan puutavaran käyttöön on pyydetty, on lupa voitu antaa.

D on ollut yhtiön palveluksessa noin 10 vuoden ajan ja toiminut työntekijöiden pääluottamusmiehenä vuoden 1999 alusta lukien. D:n mukaan ainakin kaksi muuta yhtiön palveluksessa ollutta työntekijää on käyttänyt työnantajan puutavaraa omiin tarpeisiin. Kysymyksessä on ollut epäkurantti puutavara ja puuta on työstetty ruoka- ja kahvitaukojen aikana. Yhtiön puutavaran käyttäminen on edellyttänyt luvan pyytämistä työnantajalta. Eräät työntekijät olivat ymmärtäneet asian siten, että epäkuranttia puuta voi käyttää omiin tarkoituksiin, jos työnantajalta oli tähän kerran pyydetty lupa ja lupa oli myönnetty. Yhtiön palveluksessa pitkään työskennelleet E ja F ovat työtuomioistuimessa kertoneet tehneensä omia töitä työnantajan puutavarasta D:n kuvaamalla tavalla.

A:n kertoman mukaan lautatavara, josta hän oli maaliskuussa 2004 sahannut itselleen kuivausrimoja, oli ollut maassa pyörinyttä, tummunutta ja tuotantoon kelpaamatonta lautaa. C ei ole vahvistanut A:n kertomusta tältä osin, mutta joka tapauksessa puutavaran arvo ei C:nkään mukaan ole ollut montakaan euroa.

Työtuomioistuin katsoo asiassa selvitetyksi, että A ei ole pyytänyt lupaa puutavaran ottamiseen eikä sen työstämiseen omiin tarpeisiin työaikana. Käytetyn puutavaran arvo on ollut muutamia euroja, eikä sen työstäminen myöskään ole ilmeisesti vaatinut suurta työajan käyttöä. Varoituksen jälkeen A:n ei ole väitetty ottaneen omaan käyttöönsä työnantajan puutavaraa.

A:n 28.1.2005 tekemä työ

B:n mukaan hän oli yllä mainittuna perjantaipäivänä mennyt iltavuoron ollessa työssä käymään työpaikalla. Tuolloin hän oli nähnyt A:n ulkona parkkipaikalla kantamassa autonrengasta. Havaitessaan B:n A oli poistunut sisätiloihin, josta B oli hänet tavoittanut 20 minuutin kuluttua. A oli B:n tiedusteluun ilmoittanut, ettei hänelle ollut annettu auton huoltoon liittyvää työtehtävää eikä hän myöskään ollut saanut siihen työnantajalta lupaa.

A on kertomansa mukaan mainittuna päivänä ruokatuntinsa aikana laittanut autonsa renkaaseen paineen yhtiön sisätiloissa olevalla laitteella. B:n ollessa tulossa työpaikalle A oli ollut nostamassa oven pielessä ollutta rengasta ulos. Tässä yhteydessä hän oli ollut poissa työpisteestään 20 - 30 sekunnin ajan.

Työtuomioistuin toteaa, että A on 28.1.2005 ruokatauon aikana tarkistanut autonsa renkaan ilmanpaineen työnantajan tiloissa ja välineillä ja tauon jälkeen kuljettanut renkaan tuotantohallin ulkopuolelle. Epäselväksi on jäänyt, onko tämän työn tekemiseen pyydetty työnantajalta lupaa. Kysymyksessä olevaan työhön kulunut työaika on kuitenkin jäänyt vähäiseksi.

A:n työsuojeluvaltuutetun asema

A:n mukaan työnantajan suhtautuminen häneen oli muuttunut työsuojeluvaltuutetuksi valinnan jälkeen. Työnantajan edustajat olivat muun muassa lopettaneet tervehtimisen ja häirinneet hänen työtehtäviensä hoitoa määräämällä useita tehtäviä samanaikaisesti. Toimitusjohtaja oli kerran saatuaan työsuojelutarkastajan työsuojelupäällikölle osoittaman kirjeen huutanut A:lle, ettei tällainen menettely saa toistua. Työsuojelupäällikkö oli toistuvasti jättänyt saapumatta A:n kanssa sovittuihin työsuojeluun liittyviin palavereihin.

D:n ja F:n kertoman mukaan A oli työsuojeluvaltuutetuksi valinnan jälkeen ryhtynyt ajamaan aktiivisesti työsuojeluun liittyviä asioita, minkä jälkeen myös työnantajan kohtelu oli muuttunut. A:lle oli annettu muun muassa useita tehtäviä samanaikaisesti. D ei tiennyt, oliko tällä tekemistä A:n työsuojeluvaltuutetun aseman kanssa. D:n mukaan nimikkeistä riippumatta työpaikan työntekijät tekivät erilaisia töitä.

B on kertomansa mukaan kerran A:n työsuojeluvaltuutettuna toimimisen aikana ollut tähän yhteydessä luettuaan työsuojelutarkastuskertomuksen. B:n mukaan sekä hän itse että muut esimiehet ovat kohdelleet A:ta samoin kuin muita työntekijöitä. Koska kysymys oli pienestä työpaikasta, joutuivat työntekijät nimikkeestään huolimatta tekemään erilaisia töitä.

Työtuomioistuin toteaa esitetyn henkilötodistelun perusteella, että A:n ja kantajan todistajien mukaan työnantajan suhtautuminen A:han oli muuttunut työsuojeluvaltuutetuksi valitsemisen jälkeen. Esitetty selvitys ei kuitenkaan osoita, että A:n työsuojeluvaltuutetun asema olisi vaikuttanut hänen työsopimuksensa purkamiseen.

Työsuhteen päättämisperusteiden oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Puusepänteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan keskusjärjestöjen välisen yleissopimuksen 4.3 kohdan mukaan työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1-3 §:n säännöksiä. Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta ja työsopimuksen kestosta riippumatta päättyväksi vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää työsopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n esitöissä on todettu, että työsopimuksen purkaminen on sallittu ainoastaan toisen sopijapuolen sopimuksen tarkoituksen toteutumisen kannalta vakavan sopimusrikkomuksen laiminlyönnin tai epäasiallisen käyttäytymisen tai menettelyn johdosta (HE 157/2000).

Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen irtisanominen puolestaan olisi yleissopimuksen 4.3 kohdan mukaan edellyttänyt niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita työsuojeluvaltuutettu edustaa. Tällaista suostumusta työnantajalla ei ole ollut, joten työnantaja ei olisi saanut tässä tilanteessa myöskään irtisanoa A:n työsopimusta. A:n työsopimus on siten päätetty yleissopimuksen määräysten vastaisesti.

Irtisanomisajan palkka

Puutyöliike R. Ojala Oy on purkanut A:n työsopimuksen vastoin yleissopimuksen määräyksiä eikä A ole saanut hyväkseen työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen edellyttämää neljän kuukauden pituista irtisanomisaikaa. Tämän vuoksi A on oikeutettu vaatimaansa irtisanomisajan palkkaan, jonka määrää ei ole kiistetty.

Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä

Koska Puutyöliike R. Ojala Oy on päättänyt työsuojeluvaltuutettuna toimineen A:n työsopimuksen yleissopimuksen määräysten vastaisesti, on yhtiö velvollinen suorittamaan A:lle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti. Huomioon on tällöin otettava muun muassa työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansionmenetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen sekä työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat. Koska Puutyöliike R. Ojala Oy:n työntekijöiden määrä on alle 20, on korvauksen määrä vähintään neljän ja enintään 24 kuukauden palkka.

A:n työsuhde on sen purkamiseen mennessä jatkunut noin kahdeksan ja puoli vuotta. Työsuhteen päättymisen jälkeen hän on ollut työttömänä 19.3.2006 asti, minkä jälkeen hän on ollut metallialan koulutuksessa. A:lle tuomittavan korvauksen määrässä on siihen vaikuttavana seikkana otettu huomioon muun muassa hänen työttömyytensä kesto, ikänsä sekä mahdollisuudet saada koulutusta vastaavaa työtä. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on noin 14 kuukauden palkkaa vastaavat 23 000 euroa.

Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan edellä tarkoitetusta korvauksesta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista on vähennettävä 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta ansioon sidotusta työttömyyspäivärahasta. Puu- ja erityisalojen työttömyyskassan antaman selvityksen mukaan A:lle on laskennallisen irtisanomisajan päättymisen jälkeiseltä ajalta (8.6.2005) ennen koulutustuen maksamisen alkamista (20.3.2006) maksettu ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa 10 093,06 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta 23 000 eurosta on edellä todetuin tavoin vähennettävä 75 prosenttia 10 093,06 eurosta eli 7 569,80 euroa. Näin ollen A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 15 430 euroa 20 senttiä.

Puutyöliike R. Ojala Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn rahamäärän 7 569,80 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.

Oikeudenkäyntikulut

Puutyöliike R. Ojala Oy on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Puu- ja erityisalojen liiton oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu yhteensä 4 290 euroa. Kulut on riitautettu palkkion määrän 3 120 osalta. Kantajan vaatimus perustuu laskuun, jossa suoritettuja toimenpiteitä on pidettävä tarpeellisina ja vaadittuja palkkioita kohtuullisina.

Tuomiolauselma

Puutyöliike R. Ojala Oy velvoitetaan suorittamaan A:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 15 430 euroa 20 senttiä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen tuomion antopäivästä lukien sekä saamatta jäänyttä irtisanomisajan palkkaa 5 804 euroa 80 senttiä ja saamatta jäänyttä lomakorvausta irtisanomisajalta 653 euroa, molemmat korkolain mukaisine korkoineen 7.2.2005 lukien.

Puutyöliike R. Ojala Oy velvoitetaan suorittamaan työttömyysvakuutusrahastolle (Nordea 200138-483595) korvauksesta vähennetty rahamäärä 7 569 euroa 80 senttiä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Puutyöliike R. Ojala Oy velvoitetaan korvaamaan Puu- ja erityisalojen liiton oikeudenkäyntikulut 4 290 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Äimä, Virtanen, Alanko, Vertanen ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.