Labor court allows teacher's wage claim based on qualification status under collective agreement.

Ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa työskennelleellä opettajalla oli kelpoisuus muun kuin opettamansa aineen opettajan virkaan. Alalla sovellettavassa palkkaussopimuksessa määriteltiin palkkaperuste toisaalta niiden opettajien osalta, joilla on kyseisen oppilaitoksen opettajan kelpoisuus ja toisaalta niiden osalta, joilla tätä kelpoisuutta ei ole. Erimielisyydessä oli kyse siitä, kumman perusteen mukaan opettajan palkka määräytyi.

Kysymys myös työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja työnantajaliiton valvontavelvollisuudesta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 71

KANTAJA

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, Helsinki

VASTAAJAT

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry, Helsinki

Turun Ammattikoulutussäätiö, Turku

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 8.5.2006

Pääkäsittely 12.6.2006

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Erityispalvelujen Työnantajaliiton ja toiselta puolen muiden ohella Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n välillä 27.9.1995 - 31.1.1998 voimassa olleessa yksityisten ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Kokoaikaisen opettajan palkka

1. Kokoaikaisen opettajan, jolla on ammatillisen oppilaitoksen tai ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen opettajan kelpoisuus lukuunottamatta opettajankoulutusta, kuukausipalkka määräytyy seuraavan palkkaryhmittelyn perusteella:

................................................(1.10.1996 lukien)

Ylempi korkeakoulututkinto............12 863 - 15 072

Alempi korkeakoulututkinto

Ammattikorkeakoulututkinto

Insinöörin tutkinto..........................12 219 - 13 979

Opistoasteen tutkinto.....................10 289 - 11 796

Muu tutkinto....................................9 448 - 10 703

2. Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun kokoaikaisen opettajan kuukausipalkka määräytyy seuraavan palkkaryhmittelyn perusteella:

................................................(1.10.1996 lukien)

Ylempi korkeakoulututkinto............10 289 - 12 057

Alempi korkeakoulututkinto

Ammattikorkeakoulututkinto

Insinöörin tutkinto............................9 786 - 11 184

Opistoasteen tutkinto.......................8 271 - 9 458

Muu tutkinto....................................7 607 - 8 607

3. Jos opettaja on suorittanut opettajankoulutuksen, palkkaryhmittelyn ylä- ja alarajoja korotetaan kymmenellä prosentilla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Määrävuosikorotukset

1. Palveluvuodet...2v...4v....7v...10v...15v...20v

Prosentit.............5 %..5 %...5 %...5 %...5 %...5 %

2. Määrävuosikorotukset lasketaan kuukausipalkan ja edellisen määrävuosikorotuksen yhteismäärästä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Turun Ammattikoulutussäätiön ylläpitämän Turun ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen palveluksessa ajalla 15.4.1996 - 31.10.1997 olleella opettaja A:lla on oikeus yksityisiä ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskevan työehtosopimuksen/ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan sopimuksen 4 §:n 1 kappaleen mukaiseen palkkaan,

velvoittaa Turun Ammattikoulutussäätiön maksamaan A:lle ajalta 15.4.1996 - 31.10.1997 saamatta jääneitä palkkoja 31.5.2006 saakka laskettuine viivästyskorkoineen yhteensä 25 620,96 euroa ja tämän jälkeen edelleen korkoa viivästyneelle määrälle kulloinkin voimassa olevan viivästyskoron mukaisesti maksupäivään saakka,

tuomitsee Turun Ammattikoulutussäätiön maksamaan kantajalle työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

tuomitsee Erityispalveluiden Työnantajaliiton maksamaan kantajalle työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

A on toiminut määräaikaisessa palvelussuhteessa Turun Ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksessa kokoaikaisena maahanmuuttajien ohjaavana opettajana 15.4.1996 ja 31.10.1997 välisen ajan. A on koulutukseltaan humanististen tieteiden kandidaatti ja hänellä on opettajankoulutus. A:lla on ammatillisen oppilaitoksen ja ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen opettajan kelpoisuus muun muassa kansalaistiedon, yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon sekä taiteen ja kulttuurin osalta.

Palkkaussopimuksen 4 §:n 1 kappaletta tulee soveltaa sellaisen opettajan palkkaukseen, jolla on jonkun, yleensä ammatillisen oppilaitoksen tai ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen opettajan kelpoisuus riippumatta siitä, mitä ainetta opettaja opettaa. Koko määräaikaisen työsuhteen ajan A:lle maksettiin kuitenkin epäpätevän opettajan palkkaa palkkaussopimuksen 4 §:n 2 kappaleen mukaisesti.

OAJ:n ja Erityispalvelujen Työnantajaliiton välillä on solmittu ensimmäinen yksityisiä aikuiskoulutuskeskuksia koskeva työehtosopimus 1.2.1994. Opettajien palkkausta ja työaikaa koskevat sopimusmääräykset otettiin uuteen työehtosopimukseen samansisältöisinä kuin ne olivat olleet yksityisten valtionapulaitosten aikuiskoulutuskeskuksia koskevassa toimiehtosopimuksessa. Toimiehtosopimusjärjestelmä lakkautettiin 31.10.1993.

Toimiehtosopimuksen määräyksiä oli muutettu vuonna 1991 vastaamaan kunnallisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimusta siten, että ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstön osalta sovittiin uudesta kuukausipalkkausjärjestelmästä. Samassa yhteydessä oli sovittu, että palkkauksen osalta ei ole ratkaisevaa mitä ainetta opettaja opettaa vaan se, täyttääkö opettaja jonkun ammatillisessa oppilaitoksessa tai ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa annettavan oppiaineen opettajan kelpoisuusvaatimukset. Tämä ilmenee myös palkkaussopimuksen 4 §:n 1 kappaleen sanamuodosta. Sopimusmääräyksen sisältöä ei muutettu siinä vaiheessa, kun toimiehtosopimusjärjestelmän päättyessä ryhdyttiin 1.2.1994 alkaen soveltamaan ensimmäistä OAJ:n ja Erityispalvelujen Työnantajaliiton välistä työehtosopimusta.

Asianosaisliittojen välillä on vuonna 1997 käsitelty vastaavanlaista opettaja B:n palkkauksesta syntynyttä erimielisyyttä. Osapuolet olivat tuolloin olleet yhtä mieltä siitä, että B:lle tuli maksaa palkka palkkaussopimuksen 4 §:n 1 kappaleen perusteella.

Turun Ammattikoulutussäätiö on tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä, kun se on maksanut A:lle palkkaa palkkaussopimuksen epäpäteviä opettajia koskevan 4 §:n 2 kappaleen perusteella.

Erityispalvelujen Työnantajaliitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa jättäessään ohjeistamatta Turun Ammattikoulutussäätiötä maksamaan A:lle palkkaa palkkaussopimuksen 4 §:n 1 §:n perusteella. Liiton olisi viimeistään liittoneuvotteluiden yhteydessä tullut havaita säätiön menetelleen palkkaa koskevien määräysten vastaisesti ja antaa tätä koskevat ohjeet.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimukseen

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry ja Turun Ammattikoulutussäätiö ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Erityispalvelujen Työnantajaliiton ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n välinen ensimmäinen yksityisiä aikuiskoulutuskeskuksia koskeva työehtosopimus solmittiin 1.2.1994.

Yksityisiä aikuiskoulutuskeskuksia koskevaa työehtosopimusta solmittaessa oli voimassa ammatillisia oppilaitoksia koskeva laki (487/87) ja asetus (491/87) sekä ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskeva laki (760/90) ja asetus (762/90). Ammattioppilaitoksista annetun asetuksen 35 §:n mukaan kaikissa lehtoreiden viroissa edellytetään virkaan tai toimeen soveltuvaa tutkintoa sekä käytännön kokemusta vastaavalla alalla. Aikuiskoulutuskeskuksista annetun asetuksen 7 §:n 2 momentin mukaan opettajalta vaaditaan "vastaava kelpoisuus kuin vastaavassa tehtävässä toimivalta muun ammatillisen oppilaitoksen opettajalta."

Erityispalvelujen Työnantajaliitto on edellä mainittuihin säännöksiin perustuen sitoutunut työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Palkka perustuu opettajan kelpoisuuteen kulloinkin kyseessä olevaan tehtävään. Pätevän opettajan palkka määräytyy työehtosopimuksen 4 §:n 1 kohdan perusteella ja epäpätevän opettajan palkka saman pykälän 2 kohdan perusteella. Koska A ei ollut kelpoinen kyseessä olleeseen opettajan tehtävään, hänen palkkansa maksettiin työehtosopimuksen 4 §:n 2 momentin mukaisesti.

Erityispalvelujen Työnantajaliitolla ei ole ollut mitään neuvottelusuhteita kunta-alan kanssa eikä se ole ollut tietoinen kunta-alalla palkkamääräyksen tulkinnasta annetusta, sopimusta laventavasta soveltamisohjeesta. Kunta-alan tulkintaohjeesta tietoiset OAJ:n neuvottelijat eivät ole työehtosopimuksesta neuvoteltaessa informoinut työnantajaliittoa tulkintaohjeen olemassaolosta tai sisällöstä.

Kantajan viittaamassa opettaja B:n tapauksessa palkkaryhmää koskeva riita jätettiin paikallisesti ratkaistavaksi, eivätkä liitot ottaneet siihen kantaa.

Turun Ammattikoulutussäätiö on tulkinnut sopimusmääräystä työnantajaliiton työehtosopimuksessa sopimalla tavalla eikä se ole siten rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä. Samoin Erityispalvelujen Työnantajaliitto on toiminut työehtosopimuksessa sopimallaan tavalla, eikä se ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttansa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

A on kanteessa kerrotuin tavoin työskennellyt opettajana Turun Ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa 15.4.1996 ja 31.10.1997 välisen ajan. Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, olisiko A:n palkan tullut määräytyä yksityisiä ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskevan työehtosopimuksen / ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan sopimuksen 4 §:n 1 kappaleen vai 2 kappaleen perusteella.

Todistelu

Työtuomioistuimessa on kuultu OAJ:n puolelta neuvottelujohtaja C:tä, neuvottelupäällikkö D:tä ja luottamusmies E:tä sekä Erityispalvelujen Työnantajaliiton nimeämänä liittojohtaja F:ää. Kirjallisina todisteina asianosaiset ovat viitanneet todisteiksi jättämiinsä, jäljempänä olennaisilta osin selostettaviin asiakirjoihin.

C on kertonut toimineensa OAJ:n lakimiehenä vuodesta 1988 vuoteen 2002. Opettajien palkkaus- ja työaikajärjestelmiä oli uudistettu 1990-luvun alussa. Vaikeasti hallittavasta hienojakoisesta tuntikohtaisen pätevyyden arvioinnista siirryttiin kuukausipalkkaukseen ja järjestelmään, jossa opettajan kuukausipalkka määräytyi sen mukaan, oliko hänellä yleensä pätevyys jonkin kyseessä olevassa oppilaitoksessa opetettavan aineen opettamiseen.

Toimiehtosopimusjärjestelmästä oli luovuttu vuonna 1993. Toimiehtosopimus oli kuitenkin ollut pohjana työehtosopimusneuvotteluissa työnantajapuolen uuden sopijapuolen kanssa. Osa toimiehtosopimuksen määräyksistä, kuten oppilaitosmuotokohtaiset määräykset, oli heijastettu työehtosopimukseen sellaisenaan, mutta esimerkiksi sopimuksen yleiset määräykset oli uudistettu vastaamaan yksityissektorin malleja.

A:n palkkaerimielisyydestä käytyjen erimielisyysneuvotteluiden tunnelma oli aluksi ollut yhteistyöhenkinen. Työnantaja oli valmis sopimaan asian jos näytetään, että asia oli ollut esitetyllä tavalla myös toimiehtosopimuksen mukaan. Myöhemmin neuvotteluiden tunnelma oli muuttunut eikä työnantajapuoli katsonut olevansa sidottu siihen, mitä aikanaan oli sovittu.

C on vielä kertonut kantanaan, että ammattioppilaitoksista annetun asetuksen (491/87) 35 § koskee opettajan virkakelpoisuutta. Säännöksellä ei ole merkitystä tulkittaessa työehtosopimuksen työsuhde-etuja koskevia määräyksiä.

D, joka on ollut OAJ:n palveluksessa vuodesta 1988 apulaisneuvottelupäällikön ja neuvottelupäällikön tehtävissä, on kertonut 1990-luvun alussa tapahtuneesta opettajien palkkaus- ja työaikajärjestelmien uudistamisesta ja toimiehtosopimusjärjestelmän päättyessä käydyistä työehtosopimusneuvotteluista pääpiirteissään samoin kuin C. Lisäksi D on kertonut, että opettajien palkkausta ja työaikaa koskevat määräykset oli otettu työehtosopimukseen sellaisenaan toimiehtosopimuksesta ja että myös näiden sopimusmääräysten tulkinnan oli sovittu säilyvän ennallaan.

Opettaja B:n palkkaerimielisyyttä koskevassa asiassa paikallistasolta oli pyydetty liittoneuvotteluita. Neuvotteluissa liitot olivat olleet yksimielisiä siitä, että B:lle tuli maksaa pätevän opettajan palkka. D oli ohjeistanut paikallista luottamusmiestä asiassa ja työnantajapuolen neuvottelijan velvollisuus oli ollut ohjeistaa oppilaitoksen rehtoria. Näin oli ilmeisesti myös tapahtunut, koska B:n asia oli sittemmin ratkennut myönteisesti paikallistasolla. Työnantajapuolen toivomuksesta liittoneuvotteluista ei ollut laadittu pöytäkirjaa. Turun tapausta lukuun ottamatta muita vastaavia tulkintariitoja ei ole ollut.

Ammattioppilaitoksista annetun asetuksen 35 §:ssä asetettujen virkakelpoisuusvaatimusten ja työsuhde-etuja koskevien työehtosopimusmääräysten suhteesta D on kertonut samalla tavalla kuin C.

E on kertonut toimivansa Amiedussa OAJ:n luottamusmiehenä ja olleensa mukana selvittämässä opettaja B:n palkkaerimielisyyttä. B:lla oli kaupallisten aineiden opettajan kelpoisuus, mutta Amiedussa hän oli opettanut sähkötekniikkaa. Oppilaitoksessa ei päästy sopuun B:lle maksettavasta palkasta ja E oli pyytänyt D:tä ottamaan asian liittotasolle. Myöhemmin E oli saanut D:ltä kirjeen, jossa todettiin, että B:lle tuli maksaa pätevän opettajan palkka. Työnantajaliitto oli ilmeisesti ohjeistanut Amiedun rehtoria samalla tavalla, koska aiemmin hyvin vastahankainen rehtori oli pyytänyt E:n uuteen neuvotteluun ja B:n palkka oli taannehtivasti korjattu vastaamaan pätevän opettajan palkkaa.

F on kertonut olleensa liittoasiamiehenä mukana työehtosopimusneuvotteluissa vuonna 1994. Liitossa oli tutustuttu voimassa olleeseen toimiehtosopimukseen ja sen taustalainsäädäntöön, mutta kuntapuolen sopimuksiin tai toimiehtosopimusten tulkintaohjeisiin ei ollut perehdytty. Erityispalvelujen Työnantajaliiton tavoitteena oli ollut luoda aivan uusi sopimus. OAJ:n kanta ei ollut sama ja syntynyt sopimus olikin kompromissi.

Ensimmäistä työehtosopimusta tehtäessä työnantajaliitto ei tavoitellut palkkaperusteiden muuttamista ja niitä koskevat määräykset olikin otettu sopimukseen sellaisenaan tai lähes sellaisenaan toimiehtosopimuksesta. Aikuiskoulutuskeskusten osalta palkkamääräysten aiemmista tulkintaohjeista ei ollut keskusteltu. Työnantajapuolen tarkoituksena oli ollut, että mitään toimiehtosopimusjärjestelmään kuuluneita käytäntöjä ei sisällytetä uuteen sopimukseen. Tässä tarkoituksessa sopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan oli otettu lauseke siitä, että sopimus korvaa toimiehtosopimuksen.

Aikuiskoulutuslaitosten opettajien kelpoisuusedellytyksissä viitataan nuorisoasteen oppilaitoksista annettuihin säännöksiin, joiden mukaan opettajan kelpoisuus määräytyy tehtävittäin. Sopimusta neuvoteltaessa työnantajapuolen neuvottelijoilla ei ollut tullut mieleenkään, että opettaja voisi saada pätevän opettajan palkkaa ilman, että hänellä on opettamansa aineen virkakelpoisuus.

Liitto ohjeisti työnantajia työehtosopimuksen tulkinnassa vain niiltä osin, kuin kyse oli uudistetuista teksteistä. Siltä osin kuin tekstit otettiin sellaisenaan toimiehtosopimuksesta, tulkinta oli ollut tarkoitus säilyttää ennallaan. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeessä 28.5.1991 ja valtiovarainministeriön kirjeessä 29.8.1991 annetut toimiehtosopimusta koskeneet tulkintaohjeet tulivat liiton tietoon vasta erään yksittäistapauksen käsittelyn yhteydessä 1990-luvun lopulla.

Edelleen F:n mukaan työnantajaliitto ei ollut hyväksynyt OAJ:n esittämää palkkamääräyksen tulkintaa opettaja B:n tapauksessa eikä sitä ollut hyväksytty myöskään A:n asian liittoneuvotteluissa. Paikallistasoa oli kehotettu etsimään sovintoratkaisua muilla perusteilla.

Arviointi ja johtopäätös työehtosopimuksen tulkinnasta

Palkkaussopimuksen 4 §:n 1 kohdassa on määräykset niiden kokoaikaisten opettajien palkoista, joilla on ammatillisen oppilaitoksen tai ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen opettajan kelpoisuus, mutta ei opettajankoulutusta. Sopimustekstissä palkan määräytymistä ei erotella sillä perusteella, opettaako opettaja nimenomaan sitä ainetta, jonka pätevyys hänellä on vai jotain muuta ainetta.

Yksityisten ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opettajien työehdoista sovittiin vuonna 1994 ensimmäisen kerran Erityispalvelujen Työnantajaliiton ja OAJ:n välillä. C:n, D:n ja F:n kertomasta on selvinnyt, että työehtosopimus oli osittain tehty aiemman, yksityisiä valtionapulaitoksia koskeneen toimiehtosopimuksen pohjalta ja että muun muassa palkkausta koskevat sopimusmääräykset oli otettu sellaisenaan toimiehtosopimuksesta.

C, D ja F ovat kertoneet yhdenmukaisesti, että solmittu työehtosopimus oli kompromissi työnantajapuolen tavoitteena olleen kokonaan uuden, "nollatilanteesta" laaditun sopimuksen ja työtekijäpuolen tavoitteena olleen vanhaan toimiehtosopimukseen pohjautuvan sopimuksen välillä. F on myös kertonut, että sopimuksen synnyttyä työnantajaliitto oli antanut jäsenilleen tulkintaohjeita vain tekstiltään uudistetuista tai kokonaan uusista sopimusmääräyksistä ja että vanhat tekstit oli jätetty aiempien tulkintalinjojen varaan.

Toimiehtosopimuksen voimassaolon päättyessä nyt tulkittavana olevan palkkaussäännön sisältö ja tulkinta ovat olleet riidattomia. Määräykset on siirretty uuteen sopimukseen muuttumattomina ja ilman, että niiden sisällöstä tai tulkinnasta olisi ainakaan erityisemmin keskusteltu. Uuden sopimuksen piiriin tulleet työnantajaliiton jäsentyönantajat olivat jo aiemmin toimiehtosopimukseen sidottuina soveltaneet saman sisältöisiä määräyksiä kanteessa vaaditulla tavalla. Työnantajaliiton voidaan katsoa samat määräykset varauksetta hyväksyessään tosiasiallisesti hyväksyneen palkkamääräysten sisällön säilymisen ennallaan.

Vastaava erimielisyys on jo aiemmin ollut liittojen käsiteltävänä. D:n ja E:n kertoman perusteella työtuomioistuin katsoo selvitetyksi, että Erityisalojen Työnantajaliitto oli hyväksynyt kantajan esittämän tulkintatavan oikeaksi. Tuolloin sopijapuolet liittoneuvottelujen jälkeen, mutta ilman neuvottelupöytäkirjan laatimista olivat vaikuttaneet siihen, että työnantaja oli korjannut palkan palkkaussopimuksen 4 §:n 1 kohdan mukaiseksi. Nyt käsiteltävänä olevan kanteen lisäksi määräysten soveltamisesta ei ole aiheutunut muita erimielisyyksiä.

Määräyksen sanamuodosta on saatavissa tukea kummankin sopijapuolen esittämälle tulkinnalle. Kuitenkin esitetty selvitys OAJ:n ja Erityispalveluiden Työnantajaliiton välisen ensimmäisen työehtosopimuksen neuvotteluista, työehtosopimusta edeltäneen toimiehtosopimuksen tulkinnasta ja toimiehtosopimuksen vaikutuksesta syntyneeseen työehtosopimuksen sekä aiemman tähän asiaan verrannollisen palkkauserimielisyyden ratkaisusta tukevat OAJ:n esittämää kantaa sopimusmääräyksen oikeasta, osapuolten tarkoittamasta tulkintatavasta.

Näillä perusteluilla työtuomioistuin katsoo, että A on oikeutettu yksityisiä ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskevan työehtosopimuksen / ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan sopimuksen 4 §:n 1 kappaleen mukaiseen palkkaan palvelusajaltaan 15.4.1996 - 31.10.1997. Vaadittua määrää ei ole riitautettu.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Kieltäytyessään maksamasta A:lle palkkaussopimuksen 4 §:n 1 momentin mukaista palkkaa Turun Ammattikoulutussäätiön ylläpitämä Turun ammatillinen aikuiskoulutuskeskus on F:n kertoman mukaan toiminut Erityispalveluiden Työnantajaliitolta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Kun lisäksi sovellettavan työehtosopimusmääräyksen sanamuoto ei ole yksiselitteinen, säätiön ei voida katsoa rikkoneen työehtosopimusta työehtosopimuslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Erityispalveluiden Työnantajaliiton sen sijaan olisi pitänyt havaita, ettei sen tulkinta vastaa osapuolten yhteistä tarkoitusta työehtosopimuksen tulkinnasta. Kun työnantajaliitto on A:n palkkausta koskevissa erimielisyysneuvotteluissa asettunut tukemaan työnantajan virheellistä menettelyä ja jättänyt ryhtymättä toimenpiteisiin A:n virheellisen palkanmaksun oikaisemiseksi, liitto on laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Erityispalveluiden Työnantajaliitto ja Turun Ammattikoulutussäätiö ovat jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollisia korvaamaan OAJ:n oikeudenkäyntikulut, joiden määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Asian laatuun, sen edellyttämiin toimenpiteisiin ja aiheutuneisiin kustannuksiin nähden kohtuullinen korvauksen määrä on 1 000 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että A:lla on ollut oikeus yksityisten ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten palkkausta ja työaikaa koskevan sopimuksen 4 §:n 1 kappaleen mukaiseen palkkaan palvelusajaltaan 15.4.1996 - 31.10.1997.

Turun Ammattikoulutussäätiö velvoitetaan suorittamaan A:lle saamatta jäänyttä palkkaa ja sille 31.5.2006 asti laskettua korkoa yhteensä 25 620 euroa 96 senttiä. Korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Työtuomioistuin tuomitsee Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 4 000 euroa.

Muilta osin kanne hylätään.

Erityispalveluiden Työnantajaliitto ry ja Turun Ammattikoulutussäätiö velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n oikeudenkäyntikulut 1 000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Vannela, Forsström, Vertanen ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Ruohoniemi.

Tuomio on yksimielinen.