Labor court ruled employer violated protection agreement by failing to offer suitable alternative work to dismissed engineer.

Yhtiö oli taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä irtisanonut testausinsinöörin työsopimuksen. Yhtiössä oli samaan aikaan ollut avoinna hinnoitteluinsinöörin ja projektivastaavan tehtävät.

Kysymys siitä, oliko työnantaja täyttänyt irtisanomissuojasopimuksen mukaisen työntarjoamisvelvoitteensa.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 70

KANTAJA

Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry, Helsinki

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry, Helsinki

KUULTAVA

Metso Paper Oy, Jyväskylä

ASIA

Irtisanomissuojasopimuksen rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 10.4.2006

Pääkäsittely 5.6.2006

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisjärjestöjen välillä vuosiksi 2003 - 2005 tehdyn metalliteollisuuden ylempien toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

III TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN JA YLEMMÄN TOIMIHENKILÖN LOMAUTTAMINEN TALOUDELLISISTA, TUOTANNOLLISISTA TAI TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYISTÄ JOHTUVISTA SYISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10 § Irtisanomisen perusteet

Irtisanomisen perusteet ovat työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ien (taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt) mukaiset.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot katsovat, että työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus koskee ensisijaisesti samalla työssäkäyntialueella tarjolla olevaa sellaista työtä, johon ylempi toimihenkilö voidaan tarkoituksenmukaisesti ja kohtuudella sijoittaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV KORVAUKSET

13 § Korvaukset

Perusteen rikkominen

Työnantajan korvausvelvollisuus tämän sopimuksen mukaisten perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä ja työntekijän lomauttamisesta määräytyy seuraavasti:

Työsopimuksen irtisanominen (6 ja 10 §:t)

Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa testausinsinööri A:n työsopimuksen irtisanomisen taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä rikkoneen irtisanomissuojasopimuksen 10 §:ää,

velvoittaa Metso Paper Oy:n suorittamaan A:lle korvauksena irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta taloudellis-tuotannollisesta irtisanomisesta 24 kuukauden palkkaa vastaavan määrän yhteensä 66 000 euroa laillisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien, ja

velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Metso Paper Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

A oli ollut Metso Paper Oy:n palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa vuodesta 2000 alkaen useissa eri tehtävissä. Viimeksi huhtikuusta 2001 lukien hän oli toiminut testausinsinöörin tehtävässä. Yhtiö irtisanoi 1.11.2004 A:n työsopimuksen taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä päättymään 31.1.2005. Yhtiö haki kuitenkin sisäisellä ilmoituksellaan 4.11.2004 hinnoitteluinsinööriä ja 13.1.2005 projektivastaavaa paperikoneiden teknistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin. Molemmat näistä tehtävistä vastasivat A:n ammattitaitoa ja yhtiöllä olisi kohtuudella ollut mahdollisuus tarjota niitä hänelle ilman sen toiminnasta olennaisesti poikkeavia järjestelyjä.

A:n toimenkuvaan testausinsinöörinä vuosina 2001 - 2005 kuuluivat asiantuntijana toimiminen erilaisissa paperikoneiden dynaamiseen käyttäytymiseen sekä mekaaniseen kuntoon liittyvissä tutkimuksissa ja asiakastestien valmistelussa, mittauksessa ja raportoinnissa. Hän myös vastasi tästä aineistosta asiakkaille laadittavasta koneanalyysiraportista. A toimi teknisenä asiantuntijatukena paperikoneuusintojen asiakasneuvotteluissa. Lisäksi hän oli vastuussa projekti- ja kenttätestausryhmästä sekä ohjelmistosovellusten kehityksestä, koulutuksesta sekä yleisesti ottaen käyttäjätuesta. Lisäksi A oli toiminut koneanalyysituotteiden kouluttajana asiakaspintahenkilöille, vastannut myyntipintatoiminnan kehityksestä ja koneanalyysituotteiden kehittämisestä. Loppuvuodesta 2003 hänen toimenkuvaansa laajennettiin koskemaan myös koneanalyysituotteiden markkinointia globaalisti.

Toimiessaan tuoteinsinöörinä vuosina 2000 - 2001 A:n tehtäviin kuuluivat paperikoneiden varaosapakettien toimituksiin liittyvät projektitehtävät, jotka pitivät sisällään vastuun paperikoneiden ja paperikoneuusintojen varaosien ja varaosapakettien kokoamisesta, tilaamisesta, toimittamisesta ja luovuttamisesta asiakkaalle, sekä niihin liittyvää projektihallintaa, asiakasrajapintatyötä, tarjousten tekemistä sekä logistisen ketjun valvontaa ja hoitamista.

Yhtiö haki sisäisellä ilmoituksellaan 4.11.2004 hinnoitteluinsinööriä myynnin tukitoimintoon tekniseksi asiantuntijaksi määräaikaiseen työsuhteeseen 28.2.2006 saakka. Toimen kelpoisuusvaatimukseksi ilmoitettiin muun muassa insinöörin tai diplomi-insinöörin koulutus, paperikoneiden tuntemus sekä yleisimpien mikro-ohjelmien hallinta. Tehtävää ei tarjottu A:lle, vaan siihen palkattiin ulkomaankomennukselta palannut henkilö kesken hänen määräaikaisen työsopimuksensa sopimuskauden.

Hinnoitteluinsinöörin tehtävä ja A:n aiemmat yhtiössä hoitamat tuote- ja testausinsinöörin tehtävät olivat yhtenevät hallittavan paperi- ja kartonkikoneteknologian osalta. Testausinsinöörinä toimiessaan A oli analysoinut ja raportoinut eri kone- ja laitetoimittajien paperi-, kartonki- ja tissuekoneita sekä niiden toimilaitteita. Hän oli testausinsinöörin tehtävässä tutkinut ja raportoinut lisäksi liimausasemista, päällystysasemista ja rullaimista, mitkä kuuluvat kokonaisvaltaiseen konetoimitukseen, joka kokemus oli myös olennaisilta osin hinnoitteluinsinöörin työssä tarvittavaa. Lisäksi A:lla oli kokemusta paperikonetta läheisesti vastaavista tehdasohjausjärjestelmistä edeltävästä työpaikasta.

Hinnoitteluinsinöörin tehtävässä toimiminen edellytti ilmoituksen mukaan kirjallista englannin- ja ruotsinkielen hallintaa ja muu kielitaito katsottiin hakijalle eduksi. A:n englannin- ja ruotsinkielen taito oli erinomainen. Myös hänen saksankielen hallintansa oli vähintäänkin hyvä Työpaikkailmoituksen mukaan hinnoitteluinsinöörin työn oppimisessa oli eduksi kaupallinen koulutus ja talousjärjestelmien tuntemus. A oli suorittanut merkonomin 3-vuotisen tutkinnon vuonna 1988 ja hän oli täten myös perehtynyt talousjärjestelmiin.

Yhtiö haki 13.1.2005 julkaistulla ilmoituksellaan yhtiön sisältä projektivastaavaa paperikoneiden ja niihin liittyvien laitteiden projekti-, hankinta- ja tuotantotoimintojen asiantuntijan tehtäviin. Toimen kelpoisuusvaatimukseksi ilmoitettiin muun muassa paperikoneen ja organisaation toimintamallien tuntemus sekä projektinhoitokokemus. Myös tämä toimenkuva vastasi teknisen asiantuntemuksen vaatimuksiltaan olennaisilta osin A:n testausinsinöörin sekä tuoteinsinöörin toimia.

A oli edelleen työtön, joka seikka oli otettava huomioon korvausta korottavana seikkana. Korvausta alentavia seikkoja ei ollut olemassa.

Asiasta oli käyty työehtosopimuksen edellyttämällä sekä liittojen väliset että paikalliset neuvottelut niiden kuitenkaan johtamatta sovinnolliseen lopputulokseen.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimukseen

Teknologiateollisuus ry on vastauksessaan, johon Metso Paper Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Teknologiateollisuus ry ja Metso Paper Oy ovat lisäksi vaatineet Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

A:n testausinsinöörin tehtävä oli lakkautettu ja toimintaa oli uudelleenjärjestelty siten, että alihankintaa ja yhtiön muiden osien tarjoamia palveluja oli käytetty aikaisempaa enemmän. Yhtiön toiminta oli ollut tappiollista. Näistä tuotannollisista, taloudellisista ja toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvistä syistä johtuen tarjolla oleva työ oli vähentynyt. Yhtiö ei ollut palkannut projektivastaavan tai hinnoitteluinsinöörin tehtäviin uusia työntekijöitä, vaan yhtiöön jo työsuhteessa olleita henkilöitä. A:lla ei ollut noihin tehtäviin irtisanomisesta huolimatta mitään etuoikeutta eikä hän olisi kyennyt niitä hoitamaan.

A oli toiminut Metso Paper Oy:n Paper Businessline -liiketoiminnassa process serviceen kuuluvassa koneanalyysitiimissä testausinsinöörinä eli asiantuntijatehtävissä. Hänen tehtävänään oli ollut tehdä paperikoneiden värähtelymittauksia. Hänellä ei ollut ollut mitään esimies- tai tulosvastuuta. Kanteessa oli myös liioiteltu hänen tehtäviään. Koneanalyysiraporttien teknisestä sisällöstä vastasi tuotepäällikkö. Ohjelmistoselvitysten osalta hänen tehtävänään oli ollut pitää yhteyttä alihankkijaan ja laatia lyhyt käyttöohje ohjelmasta omalle henkilökunnalle. A ei ollut myöskään osallistunut paperikoneuusintojen asiakasneuvotteluihin. Asiakaspintahenkilöstön kouluttamiseen hän oli osallistunut hyvin vähäisessä määrin. Yhteenvetona voitiin sanoa, että kyse oli ollut perusasiantuntijatehtävästä koneanalyysitiimissä.

Metso Paper Oy:n liiketappio oli 1-6/2004 ollut 8,6 miljoonaa euroa ja 1-9/2004 11,6 miljoonaa euroa. Yhtiö olikin ollut pakotettu aloittamaan MP-50 -ohjelman, jonka tavoitteena oli ollut karsia kustannuksia koko Metso Paper Oy:ssä 50 miljoonalla eurolla. Ohjelman vuoksi koko yhtiössä oli aloitettu toiminnan uudelleenjärjestelyt. Uudelleenjärjestelyjen seurauksena yhtiön Jyväskylän tehtaalla, jossa A:kin työskenteli, oli irtisanottu 125 henkilöä. Irtisanomiset olivat koskeneet jokaista henkilöstöryhmää. Yhteensä yhtiö oli Suomessa joutunut irtisanomaan noin 250 henkilöä.

Koneanalyysitiimiin oli kuulunut tiimin esimiehen eli tuotepäällikön lisäksi analyysi-insinööri, kaksi mittausteknikkoa, projekti-insinööri ja kaksi testausinsinööriä. Lisäksi yksi testausinsinööri oli ollut määräaikaisessa työsuhteessa. MP-50 -ohjelman vuoksi tiimin toiminta oli uudelleenjärjestelty siten, että koneanalyysissä oli käytetty olemassa olevia muiden liiketoiminta-alueiden asiantuntijoita eli verkostuttu sekä lisäksi alihankintaa. Tiimissä oli lakkautettu testausinsinöörin, mittausteknikon ja analyysi-insinöörin tehtävät ja lisäksi määräaikainen testausinsinöörin tehtävä. Näiden uudelleenjärjestelyjen vuoksi kyseisissä tehtävissä toimineista kaksi oli irtisanottu ja yksi oli siirtynyt vapautuneeseen tiimin esimiehen eli tuotepäällikön tehtävään. Lisäksi määräaikaisen testausinsinöörin työsuhde oli päättynyt. Tiimin vakituisten toimien määrä oli siten vähentynyt kolmella. Uusia tehtäviä ei tiimiin ollut perustettu. Yksi irtisanotuista oli testausinsinöörinä toiminut A.

Yhtiössä oli ollut auki projektivastaavan tehtävä. Tehtävän toimenkuva oli erittäin vaativa. Projektivastaava veti Metso Paper Oy:n Jyväskylän tehtaan osalta paperikonetoimituksen. Hänellä oli sekä kustannus- että aikatauluvastuu kalliin projektin toteuttamisesta. Tehtävään oli palkattu Metso Paper Oy:n palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa jo ollut B, joka oli toiminut yhtiössä muun muassa globaalina tuoteteknologiapäällikkönä. B oli ollut yhtiön palveluksessa ensimmäisen kerran 1987 - 1995 ja uudelleen 1997 alkaen. Hän oli toiminut 1995 - 1997 erään yhtiön toimitusjohtajana. B:n tilalle hänen entisiin tehtäviinsä ei ollut palkattu ketään. Tehtävässä selviytyminen edellytti pitkää kokemusta yhtiön liiketoiminnasta, laaja-alaista ja syvällistä osaamista suunnittelu- ja valmistusprosessissa ja tulosvastuullisessa johtamisessa. Normaaleista asiantuntijatehtävistä ei ollut mahdollista siirtyä kyseiseen tehtävään.

Hinnoitteluinsinöörin tehtävään olivat kuuluneet paperi- ja kartonkikoneiden hinnoittelutehtävät, myyntiennusteiden tekeminen, kustannusmallien päivittäminen ja rakentaminen myynnin hinnoittelujärjestelmään sekä hinnoittelujärjestelmän ylläpito- ja kehitystehtävät. Työ tehtiin lähinnä tietokonepäätteen ääressä ja se vaati pitkäjännitteisyyttä ja tarkkaavaisuutta. Kyseessä oli ollut äitiys-, vanhempain- ja hoitovapaan sijaisuus. Oletus oli ollut, että sijaista tarvittaisiin 28.2.2006 saakka. Tehtävään oli sijoitettu yhtiöön määräaikaisessa työsuhteessa ollut henkilö. Hänet oli 1.1.2005 alkaen siirretty hinnoitteluinsinöörin tehtävään ja määräaikaista työsuhdetta oli jatkettu 30.6.2006 saakka.

Projektinvastaavaksi palkattu henkilö oli ollut toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa yhtiöön. Hänen tilalleen ei ollut palkattu ulkopuolista työvoimaan. Jo tällä perusteella kyse ei voinut olla uudelleensijoittamisvelvoitteen rikkomisesta eikä työsopimuslain mukaisesta uudesta työntekijästä. Lisäksi kyse ei ollut A:n työsopimuksen mukaisesta tai vastaavasta työstä vaan huomattavasti vaativammasta tehtävästä. Hänellä ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia suoriutua tästä tulosvastuullisesta tehtävästä.

Hinnoitteluinsinöörin tehtävä oli ollut edellä kerrotun mukaisesti määräaikainen sijaisuus. Tehtävään oli palkattu henkilö, jonka määräaikainen työsuhde olisi joka tapauksessa jatkunut vielä kahdeksan kuukautta. Kyseisen henkilön aikaisempiin tehtäviin ei ollut palkattu ulkopuolista työvoimaa. Hinnoitteluinsinöörin tehtäviin A:lla olisi ollut riittävä muodollinen pätevyys ja kielitaito. Hänellä ei kuitenkaan olisi henkilökohtaisten ominaisuuksien takia ollut mahdollisuuksia hoitaa tehtävää. Jo testausinsinöörin tehtäviä hoitaessaan hän ei ollut jaksanut pitkäjännitteisesti keskittyä normaaleihin työtehtäviinsä. Hän ei olisi pystynyt yhtään aikaisempaa paremmin hoitamaan hinnoitteluinsinöörin melko rutiininomaisia tehtäviä. A oli ollut yksi vaihtoehto kyseiseen tehtävään, mutta perusteellisen harkinnan jälkeen työnantaja ei edellä kerrotuilla perusteilla ollut katsonut häntä tehtävään sopivaksi.

Kanteessa vaadittu 24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus oli joka tapauksessa liiallinen. Työnantajan toiminnassa ei ollut ilmennyt mitään korotusperustetta korvaukselle. A:n koulutus ja kielitaito huomioon ottaen oli todennäköistä, että hän työllistyisi melko pian, mikäli hakisi aktiivisesti työtä muualtakin kuin Jyväskylästä. Mikäli katsottaisiin, että yhtiö olisi hinnoitteluinsinöörin osalta rikkonut uudelleensijoitusvelvollisuuttaan, oli vahingon määrässä otettava lisäksi huomioon, että kyseinen sijaisuus oli määräaikainen ja jatkui tämänhetkisen tiedon mukaan 30.6.2006 saakka.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

A oli työskennellyt vuodesta 2000 alkaen Metso Paper Oy:n palveluksessa yhtiön Jyväskylän tehtaalla, työsuhteensa alussa tuoteinsinöörin tehtävässä ja vuodesta 2001 lukien testausinsinöörin tehtävässä koneanalyysitiimissä. A:n tehtäviin testausinsinöörinä kuuluivat muun muassa asiantuntijana toimiminen erilaisissa paperikoneiden dynaamiseen käyttäytymiseen sekä mekaaniseen kuntoon liittyvissä tutkimuksissa ja asiakastestien valmistelussa, toteutuksessa ja raportoinnissa.

Yhtiö on 1.11.2004 irtisanonut A:n työsopimuksen taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä päättymään 31.1.2005.

Yhtiössä on A:n irtisanomisaikana ollut avoinna hinnoitteluinsinöörin ja projektivastaavan tehtävät. Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko Metso Paper Oy A:n irtisanomisen yhteydessä menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti jättäessään tarjoamatta A:lle kyseisiä avoimena olleita tehtäviä, joista hinnoitteluinsinöörin tehtävään A kantajan näkemyksen mukaan olisi ammattitaitonsa perusteella kyennyt suoraan ja projektivastaavan tehtävään lyhyen perehdyttämistasoisen koulutuksen jälkeen.

Todistelu

Työtuomioistuimessa on kuultu todistelutarkoituksessa A:ta itseään ja työnantajapuolen nimeäminä todistajina projektipäällikkö C:tä, tuotepäällikkö D:tä, osastopäällikkö E:tä, hankintajohtaja F:ää ja rekrytointipäällikkö G:tä sekä kantajan nimeäminä todistajina luottamusmies, tuotepäällikkö H:ta ja varaluottamusmies, hankintainsinööri I:tä. Työtuomioistuimelle on esitetty kirjallisina todisteina muun muassa työpaikkailmoitukset yhtiössä avoinna olleista tehtävistä ja A:n toimenkuvasta.

Edelleen C:n mukaan yhtiössä oli A:n irtisanomisen jälkeen ollut auki projektivastaavan tehtävä ja hinnoitteluinsinöörin tehtävä. Projektivastaavan tehtävässä toimihenkilö vastasi yhtiön Jyväskylän yksikölle kuuluvista paperikonetoimituksista aikatauluineen ja kannattavuuslaskelmineen. Se vaati toimihenkilöltä syvällistä osaamista tehtaan suunnittelu-, valmistus- ja esikokoonpanotoiminnasta. A:lla ei ollut tällaisia valmiuksia. Hinnoitteluinsinööri puolestaan laati tietokonepäätteen äärellä hinnoittelumallien pohjalta paperikoneiden hinnoitteluja niiden myyntiä varten. A viestitti koko työsuhteensa ajan haluavansa enemmän asiakaspalvelutehtäviin, joissa hän pääsisi käyttämään vuorovaikutustaitojaan. Hinnoitteluinsinöörin tehtävät eivät sisältäneet tällaisia ominaisuuksia edellyttäviä vastuualueita, joten todistaja epäili A:n viihtymistä tässä tehtävässä. Tehtävä vaati lisäksi pikkutarkkuutta ja pitkäjänteisyyttä, joita ominaisuuksia A:lla ei ollut.

E, joka työskentelee osastopäällikkönä osastolla, jolla hinnoitteluinsinöörin tehtävä oli tullut auki, on kertonut, että hinnoitteluinsinöörin tehtävä vaatii pitkäjänteistä ja päätetyöskentelyyn soveltuvaa toimihenkilöä. Tehtävä oli ollut yhtiön sisäisessä haussa yhtiössä syksyllä 2004. A ilmaisi tuolloin halunsa tulla valituksi tehtävään. A:n koulutus ja kielitaito olisivat tehtävään riittäneet. Hän ei kuitenkaan ollut henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan, kuten pitkäjänteisyyden puutteen vuoksi sopiva tehtävään eikä todistajan mielestä olisi todennäköisesti siinä viihtynyt.

F, jonka vastuualueelle kuului kysymyksessä oleva projektivastaavan tehtävä, on kertonut, että projektivastaavan tehtävänä on johtaa, valvoa ja koordinoida toimitusprojekteja tilauksesta takuuajan loppuun asti. Tehtävä edellyttää laaja-alaista osaamista ja kokemusta, tuotantoprosessin tuntemista, organisointikykyä, tuotetuntemusta ja henkilöjohtamistaitoa. Valituksi tullut henkilö oli ollut näiltä ominaisuuksiltaan ylivoimaisesti laaja-alaisempi ja kokeneempi kuin muut hakijat A mukaan lukien.

A on kertomansa mukaan insinööriksi 1995 valmistuttuaan ollut työssä Wärtsilä Dieselillä Vaasassa vastuualueenaan testiraporttien laatiminen ja testiprojektien hoitaminen. Metso Paper Oy:n palveluksessa hän oli aluksi työskennellyt tuoteinsinöörin ja myöhemmin testausinsinöörin tehtävässä. Kuultavan vastuulla olivat mittausmenetelmät, testausten suunnittelu, toteutus ja niiden raportointi. Työssään kuultava oli saavuttanut esimiehensä C:n asettamat tavoitteet ja saanut positiivista palautetta. Tammikuussa 2004 C oli kuitenkin esittänyt, että kuultavan ammattitaidossa oli toivomisen varaa. D oli tullut esimieheksi kesäkuussa 2004 ja hänen aikanaan A oli tehnyt vaativimmat raportointinsa. Valikoituminen yhteistoimintaneuvottelujen kohteeksi oli tullut yllätyksenä eikä kuultava ollut saanut esimieheltään selitystä, miksi näin oli tapahtunut.

A:n mielestä hän olisi täyttänyt hinnoitteluinsinöörin tehtävän edellyttämät vaatimukset, koska tehtävä oli koulutus mukaan lukien samalla tasolla kuin tehtävät, joita hän oli yhtiössä työsuhteensa aikana aikaisemmin hoitanut. Samoin projektivastaavan tehtävän vaatimukset hän olisi mielestään täyttänyt, koska ne sisältyivät myös hänen aikaisempiin tehtäviinsä yhtiössä. Hänelle ei ollut annettu tietoja avoimista työpaikoista yhtiössä vuoden 2004 aikana. Uusista työpaikoista yhtiössä hän sai tietää vasta irtisanomisajan jälkeen vuoden 2005 alkupuolella.

H, joka luottamusmiehen ominaisuudessa oli ollut mukana yt-neuvotteluissa 13.9.2004 alkaen, on kertonut, että neuvotteluissa oli ollut esillä yhtiön taloudellinen tilanne ja työkuorman lasku, jonka seurauksena yhtiö esitti henkilöstösupistuksia yhtiön Jyväskylän tehtaalla. Luottamusmiehille jaettiin irtisanottavien nimilistat, mutta irtisanottavien uudelleen sijoittamisesta tai kouluttamisesta ei neuvotteluissa keskusteltu. Yhtiössä auki olleita hinnoitteluinsinöörin tai projektivastaavan tehtäviä ei käsitelty yt-prosessin aikana. Yhtiö ilmoitti kaikille irtisanotuille kirjeitse avoimista työtehtävistä.

I oli varaluottamusmiehenä ollut läsnä 21.10.2004 A:n irtisanomista koskevassa, työntekijäpuolen aloitteesta koollekutsutussa keskustelussa, jossa olivat olleet läsnä varaluottamusmiehen lisäksi J, D ja C. Työnantajan edustajat ilmoittivat neuvottelussa, että taloudellisista ja tuotannollisista syistä yhtiö joutuisi vähentämään henkilöstöä, muun muassa A:n. Työnantajapuolen edustajien mukaan A oli valikoitunut irtisanottavien joukkoon sen vuoksi, että hänen ammattitaitonsa ei riittänyt hänen silloiseen tehtäväänsä. Työnantajapuolen edustajat ilmoittivat myös, että jo aikaisemmin oli käyty keskusteluja A:n kanssa hänen koulutuksestaan tai uudelleen sijoittamisestaan. Hinnoitteluinsinöörin tai projektivastaavan tehtävää ei käyty läpi tässä neuvottelussa.

Arviointi ja johtopäätökset

Irtisanomissuojasopimuksen 10 §:n mukaan irtisanomisen perusteet määräytyvät työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:n mukaisesti. Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin saman luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan työn vähenemistilanteessa työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Saman pykälän 2 momentin mukaan työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.

Irtisanomissuojasopimuksen 10 §:n pöytäkirjamerkinnän mukaan työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus koskee ensisijaisesti samalla työssäkäyntialueella tarjolla olevaa sellaista työtä, johon ylempi toimihenkilö voidaan tarkoituksenmukaisesti ja kohtuudella sijoittaa.

Asianosaisten välillä ei vallitse erimielisyyttä siitä, että työnantajalla on yhtiön toiminnan tappiollisuuden vuoksi ollut vuonna 2004 perusteet koneanalyysitiimin uudelleen järjestelyyn ja että työt tältä osin ovat yksikössä tuolloin vähentyneet.

A:n työsopimuksen irtisanomisen jälkeen yhtiössä on ollut avoinna projektivastaavan ja hinnoitteluinsinöörin tehtävät. Projektivastaavan tehtävä on selvityksen mukaan ollut vaativa ja vastuullinen esimiestehtävä. Vaikka A:lla on työkokemuksensa perusteella ilmeisesti ollut tehtävään soveltuvaa osaamista, hänen ammattitaidostaan ja työtehtävistä suoriutumisestaan esitetty selvitys huomioon ottaen työnantaja on voinut perustellusti katsoa, ettei A perehdyttämisenkään jälkeen kykenisi kohtuudella selviytymään hänen entisiä tehtäviään vaativamman projektivastaavan tehtävän asettamista vaatimuksista.

Koska Metso Paper Oy ei edellä todetun mukaisesti ole täyttänyt irtisanomissuojasopimuksen ja työsopimuslain mukaista työntarjoamisvelvoitettaan, ei yhtiöllä ole ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytettyä asiallista ja painavaa syytä A:n työsopimuksen irtisanomiseen.

Korvausvelvollisuus

Kun työnantaja on päättänyt A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen 10 §:n vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n mukaan korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti. Huomioon on tällöin otettava muun muassa työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

A:n työsuhde oli irtisanomiseen mennessä jatkunut noin neljä vuotta. Hän on ollut irtisanomisensa jälkeen työttömänä ja hänen työttömyytensä on pääkäsittelyn ajankohtana ilmoitettu jatkuneen edelleen. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin arvioi kohtuullisen korvauksen määräksi noin kuuden kuukauden palkkaa vastaavat 16 500 euroa.

A:lle on esitetyn selvityksen mukaan maksettu työttömyysturvalain mukaista ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa työsuhteen päättymisen jälkeiseltä ajalta 1.2.2005 lukien ainakin 9.4.2006 saakka. A:lle tuomittavasta korvauksesta 16 500 eurosta on vähennettävä 75 prosenttia hänelle kuuden kuukauden ajalta maksetusta työttömyyspäivärahasta 4 921,86 eurosta eli 3691,40 euroa. Näin ollen A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 12 808,60 euroa. Metso Paper Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn määrän 3691,40 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.

Oikeudenkäyntikulut

Teknologiateollisuus ry ja Metso Paper Oy ovat jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvolliset yhteisvastuullisesti korvaamaan Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 12 107 euroa. Määrää on paljoksuttu 6 700 euroa ylittäviltä osin. Kantajan vaatimus perustuu yksilöityyn laskuun, jossa eriteltyjä toimenpiteitä asian hoitamiseksi on pidettävä tarpeellisina. Kohtuullinen korvaus näistä toimenpiteistä aiheutuneista kuluista arvonlisäveroineen on 9 392,50 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Metso Paper Oy on menetellyt irtisanomissuojasopimuksen 10 §:n vastaisesti irtisanoessaan A:n työsopimuksen taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä.

Metso Paper Oy velvoitetaan irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n nojalla suorittamaan A:lle korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 12 808 euroa 60 senttiä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 3.1.2006 lukien.

Metso Paper Oy velvoitetaan maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle (Nordea 200138-483595) korvauksesta vähennetty rahamäärä 3 691 euroa 40 senttiä ja mainitulle summalle viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Teknologiateollisuus ry ja Metso Paper Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n oikeudenkäyntikulut 9 325 eurolla 50 sentillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Niskanen, Lindahl, Vertanen ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.