Labor court dismisses employer's appeal, ordering severance pay for unfair dismissal without prior warning.

Työnantaja oli purkanut työntekijän työsopimuksen ilmoittaen syyksi huolimattomuuden työtehtävien hoidossa ja terveysvaaratilanteen aiheuttamisen. Purkuilmoituksen mukaan työntekijä oli laittanut väärät tuotetiedot helposti pilaantuviin elintarvikkeisiin. Vaikka työntekijä oli työnantajan mukaan myös aikaisemmin syyllistynyt vastaavankaltaisiin virheisiin töissä, ei hänelle ollut annettu ennen työsopimuksen päättämistä varoitusta. Työnantajalla ei siten vallinneissa olosuhteissa ole ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytettyä erittäin painavaa syytä työntekijän työsopimuksen päättämistä purkamiseen tai edes asiallista ja painavaa syytä sen irtisanomiseen. Työnantaja on tämän vuoksi velvoitettu suorittamaan työntekijälle korvausta irtisanomissuojasopimuksen vastaisen työsuhteen päättämisen johdosta.

Koska työntekijää ei ollut valittu pääluottamusmieheksi työehtosopimuksen vähimmäisvaatimukset täyttävällä tavalla menettelyssä, johon ammattiosaston jäsenet olisivat tavalla tai toisella osallistuneet työpaikalla, ei työntekijällä työsopimuksen purkamisen ajankohtana ollut ollut pääluottamusmiehen asemaa.

Työnantajaliitto ei ollut syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Työttömyysvakuutusrahastolla ei ollut oikeutta vaatimiinsa oikeudenkäyntikuluihin. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 55

KANTAJA

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry, Helsinki

VASTAAJA

Elintarviketeollisuusliitto ry, Helsinki

KUULTAVA

Naturica Food Oy, Keminmaa

ASIA

Pääluottamusmiehen työsopimuksen purkaminen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 17.11.2005

Pääkäsittely 25.4.2006

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n välillä ajaksi 10.4.2003-28.2.2007 solmitun elintarvikealojen työehtosopimuksen osana noudatettavassa yleissopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 LUKU

YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT

Luottamusmiehiä koskevat määräykset

Valitseminen

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemia pääluottamusmiestä ja työosaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmiestä. Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa SEL:n rekisteröityä alayhdistystä.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin sen työntekijänä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Ilmoitukset

Valituista luottamusmiehistä on ammattiosaston ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Pääluottamusmiehelle valitusta varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii pääluottamusmiehen sijaisena.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 LUKU

LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4.3 Työsuhdeturva

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Yksilösuoja

Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1 - 3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta työvelvoitettaan.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Korvaukset

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Elintarvikealojen työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Yleinen soveltamisala

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (63098) tarkoitettuja työsuhteita.

Soveltamisohje

Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä.

Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainitun tapauksen lisäksi koske myöskään:

1. Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 §:n ja 8:3 §:n perusteella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat riidat käsitellään työsopimuslain mukaisesti yleisessä tuomioistuimessa. Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 - 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1 §:n 1 momentin perusteella.

2 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Soveltamisohje

Määräys vastaa työsopimuslain 7: 1 - 2 §:ää, joissa on määritelty työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet.

Työsopimuslain 7:2 §:n 2 momentissa on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Asiallinen ja painava syy -käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään luettelemalla eräitä esimerkkeja sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua. Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.

Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.

Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.

Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esityksen (HE 157/2000) perusteluissa.

3 § Irtisanomisajat

Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde on jatkunut keskeytyksettä.........irtisanomisaika

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. yli vuoden mutta enintään 4 vuotta.........1 kuukausi

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta.

13 § Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai kolutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Soveltamisohje

Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaedusta. Vähennyksen määrä on pääsääntöisesti 75 prosenttia ansioonsuhteutetusta työttömyyspäivärahasta, 80 prosenttia peruspäivärahasta ja työmarkkinatuki kokonaisuudessaan. Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pienempi vähennys tai jättää vähennys kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on vaatinut, että työtuomioistuin tuomitsee Naturica Food Oy:n suorittamaan pääluottamusmies A:lle

elintarvikealojen työehtosopimuksen osana olevien irtisanomissuojasopimuksen 2003 ja yleissopimuksen 2003 määräyksissä tarkoitettuna korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 26 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 37.628,50 euroa laillisine korkoineen haastehakemuksen tiedoksiannosta lukien ja

irtisanomisajan palkkana 1.620,92 euroa laillisine korkoineen haastehakemuksen tiedoksiannosta lukien.

Lisäksi Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on vaatinut, että työtuomioistuin tuomitsee Elintarviketeollisuusliiton maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on myös vaatinut, että työtuomioistuin tuomitsee Elintarviketeollisuusliiton ja Naturica Food Oy:n korvaamaan yhteisvastuullisesti kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

A oli työskennellyt 11.6.2001 lukien Naturica Food Oy:n palveluksessa kalankäsittelijänä, aluksi määräaikaisena ja 25.1.2002 lukien toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. A:n toimenkuvaan oli kuulunut kalankäsittely-, kalanjalostus- ja pakkaustehtävät, ja hänen kuukausipalkkansa oli 1.447,25 euroa. Loppusyksyllä 2004 A oli valittu työpaikan pääluottamusmieheksi. A oli toimittanut valintakaavakkeen toimitusjohtajan allekirjoitettavaksi, mistä tämä kuitenkin oli kieltäytynyt ilmoittaen, ettei työpaikalla tarvita pääluottamusmiestä.

Yhtiöstä Helsinkiin lähetettyihin tuotteisiin oli 30.11.2004 merkitty epähuomiossa pakkauspäiväksi joulukuun viimeinen päivä, kun merkinnän olisi pitänyt olla marraskuun viimeinen päivä. A oli saanut tietää virheellisestä pakkauspäivämerkinnästä 2.12. tai 3.12.2004 sen jälkeen, kun tukkuliike oli ilmoittanut Naturica Food Oy:lle virheestä ja kun toimitusjohtaja oli huutanut asiasta A:lle. A:n otettua tapahtumien johdosta yhteyttä Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n aluesihteeriin tämä oli soittanut välittömästi toimitusjohtajalle. Keskustelussa oli todettu, että asia oli tullut hoidetuksi kuntoon työpaikalla ja että asian käsittely oli päättynyt. Tästä huolimatta Naturica Food Oy oli 8.12.2004 annetulla ilmoituksella purkanut A:n työsuhteen. Purkamisen perusteeksi oli ilmoitettu huolimattomuus tehtävien hoidossa ja terveysvaaratilanteen aiheuttaminen laittamalla väärät tuotetiedot helposti pilaantuviin elintarvikkeisiin.

Työntekijäliiton aluesihteeri oli keskustellut asiasta uudelleen yhtiön toimitusjohtajan kanssa, jolloin toimitusjohtaja oli ilmoittanut työsuhteen purkamisen todelliseksi syyksi sen, että A oli ilmoittanut vievänsä toimitusjohtajan pitämän puhuttelun ammattiliiton hoidettavaksi. Lisäksi toimitusjohtaja oli todennut A:n olevan liian nuori työntekijä toimimaan pääluottamusmiehenä. Asiassa oli käyty 13.12.2004 ja 23.2.2005 liittojen väliset neuvottelut, jotka olivat päättyneet erimielisinä.

Ottaen huomioon A:n kokema loukkaus hänelle tuomittavasta korvauksesta olisi määriteltävä puolet aineettomaksi vahingoksi. Lisäksi A:lla oli oikeus täyteen irtisanomisajan palkkaan.

Elintarviketeollisuusliitto oli hyväksynyt jäsenyrityksensä toimenpiteen eikä työnantajaliitto ollut riittävällä tavalla pyrkinyt täyttämään valvontavelvollisuuttaan ja estämään A:n työsopimuksen purkamista. Työnantajaliitto tulisi tämän vuoksi tuomita hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Elintarviketeollisuusliitto ja Naturica Food Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Lisäksi Elintarviketeollisuusliitto ja Naturica Food Oy ovat vaatineet, että työtuomioistuin velvoittaa kantajan korvaamaan Elintarviketeollisuusliiton ja Naturica Food Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

A ei ollut pääluottamusmies. Keneltäkään työntekijältä ei ollut pyydetty suostumusta A:n valitsemiseen pääluottamusmieheksi, vaan A oli tehnyt itse päätöksen valinnastaan pääluottamusmieheksi.

Toimitusjohtaja ei ollut ollut tietoinen, että yrityksen sisällä oli ollut käynnissä järjestelyt pääluottamusmiehen valitsemiseksi. Toimitusjohtaja ei ollut allekirjoittanut kirjallista ilmoitusta pääluottamusmies- ja varapääluottamusmiesvalinnasta, koska hän oli halunnut varmistua siitä, että valinnan takana oli kaikkien työntekijöiden yhteinen päätös. Työpaikalla oli työskennellyt tuolloin viisi työntekijää. Työpaikalta oli ollut sairauden vuoksi poissa yksi työsuhteeltaan pitkäikäisimpiä työntekijä. Pienessä työyhteisössä yhdenkin työntekijän mielipiteellä oli merkitystä. Työntekijän palattua sittemmin sairauslomalta oli ilmennyt, ettei kukaan työntekijä ollut antanut suostumustaan A:n valitsemiselle pääluottamusmieheksi. Sen jälkeen työntekijät olivat yhteisesti sopineet, että pääluottamusmiestä ei tarvita.

Tapahtumat olivat marras-joulukuun vaihteessa alkaneet siitä, että vähittäiskaupasta oli 2.12.2004 ilmoitettu Naturica Food Oy:n asiakastukkukaupalle, että savulohifile-tuotteissa oli väärät päivämäärät. Tukkuvälittäjä oli ottanut yhteyttä toimitusjohtajaan ja lähettänyt faksilla virheellisen etiketin. Toimitusjohtaja oli laatinut välittömästi tiedotteen ja lähettänyt sen toimitettavaksi päivittäistavarakauppiaille. Terveydellisen vaaran uhka oli ollut olemassa 13.1.2005 saakka. Vaara oli ollut suuri erityisesti vanhuksille ja lapsille. Virhettä ei ollut saatu korjattua kokonaan, vaan varoituksen avulla oli voitu ainoastaan lieventää kokonaisvahinkoa.

Toimitusjohtaja oli puhutellut A:ta vasta 2.12.2004, kun asia oli tullut hänen tietoonsa. Toimitusjohtaja oli vaatinut A:ta kantamaan vastuuta työssään paremmin ja kertonut, että tehdyllä virheellä saattaa olla yritykselle laajakantoiset ja kohtalokkaat seuraukset. Toimitusjohtaja ei ollut ilmoittanut työntekijäliiton aluesihteerille, että A:n työsuhteeseen liittyvät asiat olisi hoidettu kuntoon. Toimitusjohtaja ei myöskään ollut ilmoittanut aluesihteerille, että A:n työsuhteen päättämisen todellisena syynä olisi ollut asioiden vieminen ammattiliiton hoidettavaksi. Toimitusjohtaja ei ollut sanonut, että A oli liian nuori toimimaan pääluottamusmiehenä, vaan hän oli sen sijaan ihmetellyt, miksi työntekijät olivat valinneet työurallaan nuorimman työntekijän pääluottamusmieheksi. Muut työntekijät eivät olleet pitäneet A:ta pääluottamusmiehenä.

Työntekijöiden enemmistön suostumusta ei tarvita luottamusmiehen työsuhdetta purettaessa. Työntekijöiden enemmistön suostumusta ei olisi tässä tapauksessa tarvittu edes irtisanomistilanteessa, koska A ei ole ollut pääluottamusmies.

Työsopimuslaki tai oikeuskäytäntö ei edellytä varoitusta työsopimuksen purun yhteydessä. Yhtä vaarallista virhettä ei yrityksessä ollut aiemmin sattunut muille työntekijöille. A:ta oli aikaisemmin huomautettu muun muassa siitä, että hänen pakkaamissaan savusiikapakkauksissa oli punnituksessa kirjattu etikettiin savumakrilli ja savumakrillin kilohinta. A:ta oli siten huomautettu jo aiemmin. Työnantajalla on ollut perusteet päättää A:n työsuhde. A:ta oli myös kuultu työsopimuksen purkutilanteessa 8.12.2004.

Mikäli korvaus tuomitaan maksettavaksi, korvauksen määrää alentavina seikkoina tulee ottaa huomioon työnantajan heikko taloudellinen tilanne ja A:n itse työsuhteen päättämiseen antama aihe sekä A:n nuori ikä. Työnantaja oli suhtautunut suvaitsevasti A:n työskentelyyn, vaikka olikin joutunut huomauttamaan hänelle tapahtuneista virheistä. Mitään perustetta määritellä osa mahdollisesti tuomittavasta korvauksesta aineettomaksi vahingoksi ei asiassa ollut. Työnantajaa ei voida velvoittaa suorittamaan vuosilomapalkkaa laittoman irtisanomisen johdosta.

Elintarviketeollisuusliiton johtaja oli keskustellut toimitusjohtajan kanssa erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista ja toimenpidemahdollisuuksista sen jälkeen, kun toimitusjohtajan tietoon oli tullut virheellinen pakkausmerkintä. Työnantajaliiton edustaja oli käynyt läpi edellytykset, vaatimukset ja menettelytavat, joita edellytetään työnantajan käyttäessä erilaisia toimenpiteitä huomautuksesta ja varoituksesta työsuhteen irtisanomiseen ja purkuun. Tämä oli tapahtunut ennen A:n työsuhteen purkamista. Työnantajaliiton edustaja ei ollut kehottanut toimitusjohtajaa purkamaan A:n työsuhdetta, vaan lopullinen ratkaisu oli jäänyt toimitusjohtajan tehtäväksi. Elintarviketeollisuusliitto ei ollut missään vaiheessa ilmoittanut hyväksyvänsä toimitusjohtajan menettelyä. Elintarviketeollisuusliitto ei siten ollut laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja sen päättäminen

A on työskennellyt Naturica Food Oy:n palveluksessa kalankäsittely- ja kalanpakkaustehtävissä 11.6.2001 lukien. Työnantaja on purkanut A:n työsopimuksen 8.12.2004 ilmoittaen syyksi huolimattomuuden työtehtävien hoidossa ja terveysvaaratilanteen aiheuttamisen. Ilmoituksen mukaan A oli laittanut väärät tuotetiedot helposti pilaantuviin elintarvikkeisiin.

Kemin Elintarviketyöläisten Ammattiosaston puolesta allekirjoitetun luottamusmiesvalintaa koskevan ilmoituksen mukaan A on valittu Naturica Food Oy:n työntekijöiden pääluottamusmieheksi 26.10.2004. Yhtiön toimitusjohtaja on kieltäytynyt allekirjoittamasta hänelle esitettyä edellä mainittua ilmoitusta. Kieltäytymistä toimitusjohtaja on perustellut sillä, että hän haluaa varmistaa muiden työntekijöiden olevan pääluottamusmiesvalinnan takana.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko A:lla ollut pääluottamusmiesasema työsopimuksen purkamisen ajankohtana ja onko yhtiöllä ollut työehtosopimuksen mukaiset perusteet A:n työsopimuksen purkamiselle.

Todistelu

A:n luottamusmiesasemaan liittyvistä seikoista työtuomioistuimessa on kuultu kantajan puolesta todistelutarkoituksessa A:ta itseään sekä todistajana Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n aluesihteeriä B:tä. Työnantajapuolen puolesta mainituista seikoista on kuultu todistelutarkoituksessa Naturica Food Oy:n toimitusjohtajaa C:tä sekä todistajina varastomies/kalankäsittelijä D:tä, elintarviketyöntekijä E:tä ja elintarviketyöntekijä F:ää sekä asiamies G:tä. A:n työtehtävien hoidosta työsuhteen aikana työtuomioistuimessa on kuultu A:ta itseään, C:tä, D:tä, E:tä ja F:ää. A:n työsopimuksen purkamiseen liittyneistä neuvotteluista työtuomioistuimessa on kuultu C:tä, B:tä, G:tä ja Elintarviketeollisuusliiton johtajana toiminutta varatuomari H:ta.

Asianosaiset ovat viitanneet lisäksi kirjallisina todisteina jättämäänsä asiakirja-aineistoon.

A:n luottamusmiesasemasta esitetty selvitys

A:n mukaan ammattiosaston kokouksessa oli tullut esille, olisiko työpaikalle tarpeen valita luottamusmies. Asiasta oli keskusteltu työntekijöiden kesken kahvihuoneessa ja A oli tässä yhteydessä ilmoittanut voivansa toimia luottamusmiehenä. A:n lisäksi paikalla olivat olleet työpaikan kaikki kolme muuta Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:iin kuuluvaa työntekijää. Työpaikan työntekijöistä yksi, joka oli järjestäytynyt Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:hen, oli ollut tuolloin sairauslomalla. Muita ehdokkaita pääluottamusmieheksi ei ollut ollut ja työntekijät olivat hyväksyneet A:n valinnan pääluottamusmieheksi. Varapääluottamusmieheksi valittu E oli kirjoittanut luottamusmiesvalintailmoitukseen omat tietonsa. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n aluesihteeri B oli ammattiosaston kokouksessa täyttänyt luottamusmiesvalintaa koskevan ilmoituksen muilta osin ja A oli kirjoittanut oman nimensä ilmoituksen asianomaiseen kohtaan.

A on edelleen kertonut, että tapahtuneen luottamusmiesvalinnan jälkeen asiasta oli keskusteltu työntekijöiden kanssa kahvihuoneessa. Kaikki työntekijät olivat tuolloin olleet yhtä mieltä siitä, että A oli valittu luottamusmieheksi. B oli käydessään työpaikalla 25.11.2004 todennut A:lle kuulleensa työntekijöiltä A:n pääluottamusmieheksi valitsemisesta. A oli luottamusmiesvalinnan jälkeen esittänyt luottamusmiesvalintailmoituksen yhtiön toimitusjohtajalle, joka oli todennut, että työpaikalla ei tarvita pääluottamusmiestä.

B, joka toimii Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n aluesihteerinä liiton Oulun aluetoimistossa, on kertonut, että ennen A:n valitsemista luottamusmieheksi B:n tiedossa oli ollut, että työpaikalla ei suvaita luottamusmiestoimintaa. A oli vuoden 2004 kesällä osallistunut Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n nuorisokurssille, jonka aikana oli tehty päätös luottamusmiesvalintakysymyksen esille ottamisesta työpaikalla. B on kertonut ennen ammattiosaston johtokunnan kokousta täyttäneensä luottamusmiesvalintailmoituksen kohdat, jotka koskevat luottamusmieskautta, valintapäivää, työpaikkaa ja ammattiosastoa sekä pääluottamusmiestä. B:n kertoman mukaan tiedon pääluottamusmiehen valinnasta hän oli saanut A:lta. A:n kertoman mukaan luottamusmiesehdokasasettelu oli tehty kahvihuoneessa ja työntekijöiltä oli kysytty mielipidettä luottamusmieheksi valinnan yhteydessä. B itse ei ollut keskustellut työpaikan työntekijöiden kanssa ehdokasasettelusta.

C on kertonut saaneensa tiedon luottamusmiesvalinnasta silloin, kun A oli tullut hänen luokseen toimistoon ja pyytänyt hänen allekirjoitustaan luottamusmiesvalintaa koskevaan ilmoitukseen. C oli tuolloin todennut A:lle, että työpaikan työntekijöiden lukumäärä ei edellytä luottamusmiehen valintaa. C oli myös ilmoittanut kysyvänsä luottamusmiesvalinnasta muilta työntekijöiltä, kunhan sairauslomalla ollut D tulee työhön. Ennen D:n työhöntuloa C oli keskustellut luottamusmiesvalinnasta työpaikan kolmen muun työntekijän kanssa. Kaikki työntekijät olivat ilmoittaneet, että he eivät olleet valinneet pääluottamusmiestä. D:n palattua sairauslomalta C oli tiedustellut häneltä, oliko hän tietoinen luottamusmiesvalinnasta. D:llä ei ollut ollut tietoa asiasta. C oli kehottanut D:tä pitämään työntekijöiden kanssa kokouksen ja ilmoittamaan, kuka oli valittu luottamusmieheksi. D oli sittemmin ilmoittanut, että työntekijät eivät olleet valinneet luottamusmiestä.

C on vielä kertonut, että hänen kieltäydyttyään allekirjoittamasta A:n esittämää luottamusmiesilmoitusta, oli aluesihteeri B soittanut hänelle asian johdosta. C on kertomansa mukaan todennut puhelinkeskustelun yhteydessä ihmetelleensä työpaikan kahden nuorimman työntekijän valintaa luottamusmieheksi. C oli ilmoittanut B:lle haluavansa kuulla muita työntekijöitä asian johdosta.

C:n mukaan A oli vuoden 2004 kesällä ottanut hänen kanssaan puheeksi omat ylityönsä. Tämän jälkeen hän ei ollut keskustellut A:n kanssa työntekijöiden työsuhteisiin liittyvistä asioista.

F on ollut Naturica Food Oy:n palveluksessa kalankäsittelytehtävissä vuodesta 1998 alkaen. A oli työvuorosta poistuessaan vilauttanut paikalla olleelle F:lle luottamusmiesvalintaa koskevaa paperia. Seuraavana aamuna asiaa oli käsitelty todistajan, A:n, E:n ja I:n läsnäollessa. F oli tuolloin todennut, että luottamusmiesvaalit tulee pitää sitten, kun kaikki työntekijät olisivat paikalla. F oli myös tiedustellut A:lta, oliko tämä saanut työntekijöiden suostumuksen valinnalleen. Ennen edellä mainittua luottamusmiesilmoituksen vilauttamista A ei ollut ilmoittanut muille työntekijöille, että hänet oli valittu luottamusmieheksi, eikä hän myöskään ollut kysynyt muiden työntekijöiden suostumusta itsensä ja E:n luottamusmiesvalinnoille. E oli jossakin yhteydessä aikaisemmin maininnut olevansa luottamusmiesehdokas.

F on edelleen kertonut, että aluesihteeri B:n työpaikkakäynnin yhteydessä kahvihuoneessa käydyssä keskustelussa ei ollut ollut esillä luottamusmieskysymys. B oli tosin saattanut F:n tehdessä työtä mainita jotakin pääluottamusmiesasiasta. Tässäkään yhteydessä F ei ollut antanut suostumustaan A:n pääluottamusmiesvalinnalle. Työpaikalla syntyneen erimielisyyden jälkeen F oli ollut puhelimitse yhteydessä aluesihteeri B:hen ja ilmoittanut, että työpaikalla ei ollut tapahtunut esitettyä pääluottamusmiehen valintaa.

G on ollut Elintarviketeollisuusliiton edustajana A:n irtisanomisasiaa koskeneissa erimielisyysneuvotteluissa. Neuvottelujen aikana esille oli tullut myös A:n pääluottamusmiesasemaan liittyvä epäselvyys. Tämän selvittämiseksi G oli käynyt työpaikalla ja haastatellut työntekijöitä kahden kesken. Kaikki työntekijät olivat ilmoittaneet, että A ei ollut pääluottamusmies.

Luottamusmiesaseman arviointi ja johtopäätökset

Elintarvikealan työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen 3.1 kohdan mukaan sopimuksen mukaisia luottamusmiehiä ovat muun muassa ammattiosaston valitsemat luottamusmiehet. Määräyksessä todetun mukaan ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Edelleen sopimuksen 3.3 kohdassa on sovittu siitä, että ammattiosaston on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle valitusta luottamusmiehestä.

Luottamusmiesvalintaa koskeva ilmoitus on sinänsä asianmukaisesti allekirjoitettu ammattiosaston puolesta ja annettu työnantajalle. Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo kuitenkin jääneen näyttämättä, että A olisi valittu pääluottamusmieheksi työehtosopimuksen vähimmäisvaatimukset täyttävällä tavalla menettelyssä, johon ammattiosaston jäsenet olisivat tavalla tai toisella osallistuneet työpaikalla. Näin ollen A:n työsopimuksen purkamista ja työnantajan korvausvelvollisuutta arvioitaessa sovellettaviksi tulevat vain irtisanomissuojasopimuksen määräykset.

A:n työsopimuksen purkamisen syistä esitetty selvitys

C:n mukaan A on tehnyt työsuhteensa aikana enimmäkseen tuotteiden pakkausta. Työntekijöille on annettu ohjeet, joiden mukaan pakkauskoneelle mentäessä tulee ensimmäiseksi laittaa koneelle oikea tuotenumero, jonka perusteella automaattisesti muun muassa pakkauspäivä ja viimeinen käyttöpäivä tulevat tuotteiden tarroihin. Työntekijöille annetun ohjeen mukaan työntekijän on aina tauon jälkeen pakkaustyön aloittamisen yhteydessä tarkistettava tarran tiedot. Virheiden sattuessa ohjeet on käyty uudelleen läpi.

C:n mukaan yhtiössä myyntitehtävissä työskentelevä J oli 2.12.2004 saanut ilmoituksen siitä, että yhtiön tukkukaupalle toimittamien ja sieltä jo vähittäiskauppoihin menneiden savulohierien pakkaustarroihin oli tullut virheelliset päivämäärät. Pakkauspäivämäärässä ja viimeisessä käyttöpäivämäärässä oli ollut kuukauden virhe. Jos tällaisilla merkinnöillä varustettuja tuotteita olisi ehtinyt kuluttajille asti ja kuluttajat olisivat noudattaneet ilmoitettua viimeistä käyttöpäivää, olisi pilaantunut tuote saattanut aiheuttaa käyttäjälle vaarallisen myrkytystilan. C oli virheellisestä tarrasta tiedon saatuaan keskustellut asiasta A:n kanssa. A oli myöntänyt pakanneensa kysymyksessä olevan savulohierän. C oli todennut tapahtuneen jälkeen A:lle, että kysymyksessä oli niin vakava virhe, että kaikilta voivat loppua työt. C oli myös ilmoittanut, että hän ei voi hyväksyä tällaisia virheitä.

C on vielä kertonut joutuneensa ennen mainittua tapausta puuttumaan A:n virheisiin. A:n kohdalla virheellisiä tarroja oli ollut aikaisemminkin eivätkä tavarat myöskään olleet lähteneet ajoissa. Kaikista sattuneista virheistä C ei ollut enää jaksanut huomauttaa A:ta. Vuoden 2004 aikana hän oli tehnyt tällaisia huomautuksia ainakin kerran kuussa. C on joutunut puuttumaan myös muidenkin työntekijöiden virheisiin. A:n työsuhteen päättymisen jälkeen C:n tietoon oli saatettu, että A:lle oli sattunut työssään virheitä, joita muut työntekijät olivat korjailleet ilmoittamatta asiasta työnantajalle.

C on vielä kertonut, että ennen vuoden 2004 joulukuuta hän oli jo puolentoista vuoden ajan harkinnut A:n työsopimuksen päättämistä, koska tämä ei tarkkaavaisuutensa ja huolellisuutensa puolesta soveltunut elintarvikealalle. Ennen työsuhteen purkamista C oli ollut yhteydessä Elintarviketeollisuusliiton edustajaan ja selvittänyt A:n menettelyä. Liiton edustaja oli esittänyt eri mahdollisuuksia asian hoitamiseksi. A oli 7.12.2004 tullut C:n luo ja ilmoittanut, että tällä ei ollut oikeutta puhutella häntä virheistä ja että C joutuisi tästä vastuuseen. Koska A ei C:n näkemyksen mukaan ollut ymmärtänyt vastuutaan, oli hän tehnyt päätöksen purkaa työsopimus. Työsopimuksen purkamisilmoitus oli annettu A:lle 8.12.2004, mitä ennen C oli tiedustellut A:lta, oliko tällä jotain sanottavaa asian johdosta.

D on kertonut työskennelleensä samoissa tehtävissä A:n kanssa. Työnantajan antamien ohjeiden mukaan tarrat tuli tarkistaa aina taukojen jälkeen. A:lle oli sattunut työssä paljon virheitä. Todistaja ja työntekijänä toimiva I olivat A:n työsuhteen alkuaikoina katsoneet A:n työskentelyn perään ja korjanneet virheitä. Kaikista sattuneista virheistä ei ollut ilmoitettu työnantajalle. Vielä vuoden 2004 aikana A:n työskentely oli ollut haparoivaa ja kauppaan menneissä tuotteissa oli ollut virheitä. Muillekin työntekijöille oli sattunut vastaavia virheitä, mutta ei niin paljoa kuin A:lle. A:lle marras-joulukuun vaihteessa 2004 sattunut tarravirhe oli D:n näkemyksen mukaan vakava, koska siitä olisi saattanut aiheutua kuluttajille hengenvaarallinen tilanne.

E:n mukaan A:lle oli sattunut työssä tavallista enemmän virheitä ja näistä E oli huomauttanut A:ta. E oli myös joutunut auttamaan A:ta työnteossa. Jonkun kerran E oli kuullut yhtiön myyntitehtäviä hoitavan työntekijän huomauttavan A:ta sattuneista virheitä. E ei muistanut, oliko toimitusjohtaja huomauttanut A:ta virheistä. A:lle ennen työsopimuksen purkamista sattunut virhe oli muita virheitä vakavampi, koska virhe olisi saattanut aiheuttaa kuluttajille ruokamyrkytysriskin.

F:n mukaan A:n työskentelyä oli täytynyt peräänkatsoa ja tarkistaa, olivatko tuotteiden tarrat oikeita. F on kertonut jossakin vaiheessa väsyneensä huolehtimaan A:n työtehtävistä ja päättänyt, että A saa vastata niistä itse. A:lle oli sattunut tarravirheitä vielä hänen työsuhteensa loppuaikana. Pakkauksessa sattuneista virheistä huomautukset oli tehnyt myyntitehtäviä hoitava työntekijä. F oli nähnyt C:n huomauttavan kerran A:ta työssä sattuneesta virheestä.

A on kertomansa mukaan ollut pakkauskoneella pakkaamassa savulohta 30.11.2004. Pakkauskonetta käyttävät myös muut työntekijät. Myyntipäällikkö oli tullut huomauttamaan A:lle tarraan tulleista virheellisistä päiväyksistä heti sen jälkeen, kun tukkukauppa oli ilmoittanut asiasta hänelle. A oli todennut myyntipäällikölle, että virhe tulisi korjata. Toimitusjohtaja C oli tullut samana päivänä A:n luokse ja huutanut hänelle. Toimitusjohtaja oli todennut A:n olevan ammattitaidoton ja saavan kohta lähteä. Tätä toimitusjohtajan huutamista A ei ollut ymmärtänyt asialliseksi varoitukseksi. A:n mukaan hänelle on sattunut työsuhteen alussa virhe, kun tarraan oli tullut väärän tuotteen nimi. Vastaavia tarravirheitä oli sattunut muillekin työntekijöille, joskaan ei kovin usein. A:ta ei kertomansa mukaan ollut huomautettu virheistä ainakaan yli vuoteen ennen työsopimuksen purkamista.

Arviointi ja johtopäätös työsuhteen päättämisperusteesta

Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 3 momentin mukaan työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkomisen, ei saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä.

A ei ole kiistänyt sitä, että työsopimuksen purkamiseen johtaneen tapauksen taustalla ollut virhe on sattunut hänen työtehtävissään. Virhe on johtunut siitä, että A ei ole pakkauskoneella työskennellessään riittävän huolellisesti noudattanut annettuja ohjeita ja on jättänyt tarkastamatta kysymyksessä olevaan tuotteeseen tulleet tarrat.

Työnantajapuolen todistajien kertomusten mukaan A:lle on työsuhteen aikana sattunut myös muita virheitä, joiden syynä on ollut huolimattomuus. Virheiden johdosta A:n työtoverit, yhtiön myyntitehtävissä työskentelevä työntekijä ja toimitusjohtaja ovat suullisesti huomauttaneet A:ta. Näyttämättä on kuitenkin jäänyt, että työnantaja olisi antanut A:lle tämän työtehtävien huolimattoman hoidon johdosta huomautuksen tai varoituksen siten, että A olisi voinut tämän perusteella ymmärtää työnantajan suhtautuvan vakavasti vastaavankaltaisiin virheisiin ja edellyttävän, että A työsuhteen päätymisen uhalla korjaa menettelyään.

Korvausvelvollisuus

Koska Naturica Food Oy on päättänyt A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti, on yhtiön suoritettava A:lle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta irtisanomissuojasopimuksen 13 §:ssä todettujen perusteiden mukaan. A:lle tuomittavan korvauksen määrässä on otettu huomioon muun ohella hänen työsuhteensa kesto, hänen ikänsä, työttömyytensä kesto ja mahdollisuutensa työllistyä. Korvausta vähentävinä seikkoina on otettu huomioon toisaalta A:n itsensä antama aihe työsuhteen päättämiseen. Korvauksen määrää harkittaessa on otettu huomioon myös työnantajan olot. Korvauksen määrään kokonaisuudessaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on noin kahdeksan kuukauden palkkaa vastaavat 11 500 euroa.

Naturica Food Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn rahamäärän 5 216,34 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.

Naturica Food Oy on lisäksi velvollinen suorittamaan A:lle irtisanomisajan menetyksestä aiheutuneena vahinkona saamatta jääneen irtisanomisajan palkan ja lomakorvauksen irtisanomisajalta määrältään yhteensä 1 620,92 euroa.

Valvontavelvollisuus

Todistajana kuullun H:n mukaan C on soittanut hänelle A:lle marras-joulukuun vaihteessa 2004 työssä sattuneen virheen johdosta. C on samassa yhteydessä kertonut myös A:lle aikaisemmin sattuneista virheistä, joita C on ilmoituksensa mukaan katsonut läpi sormiensa, mutta nyt hänen mittansa oli tullut täyteen. C:n puhelinsoiton yhteydessä oli tullut esille A:n mahdollinen pääluottamusmiesasema. C ja H olivat keskustelussa todenneet virheen vakavuuden eli virheestä kuluttajille mahdollisesti aiheutuvan terveysriskin. H oli keskustelun yhteydessä selvittänyt C:lle eri mahdollisuuksia tilanteen hoitamiseksi ja kysynyt vielä mahdollisuutta selvittää työpaikalla A:n pääluottamusmiesasemaa. Seuraavan kerran C oli ollut yhteydessä H:hon A:n työsopimuksen purkamisen jälkeen.

Kun epäselvyyttä on ollut A:n pääluottamusmiesasemasta ja kun jossakin määrin tulkinnanvaraista myös on ollut, onko työnantajalla ollut riittävät perusteet A:n työsopimuksen päättämiselle, ei Elintarviketeollisuusliiton voida vallinneissa olosuhteissa katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan työehtosopimuslaissa tarkoitetulla tavalla.

Asianosaisten oikeudenkäyntikulut

Naturica Food Oy on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 13 042,08 euroa. Vastaaja on paljoksunut kulujen määrää. Kantajan vaatimus perustuu laskuun, jossa käytettyä tuntiveloitusta on pidettävä kohtuullisena sekä asiassa suoritettuja toimenpiteitä tarpeellisina.

Asian laatu ja lopputulos huomioon ottaen Elintarviketeollisuusliitto saa vastata omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Työttömyysvakuutusrahaston oikeudenkäyntikulut

Työtuomioistuin on tuomiossaan TT:2006-1 katsonut, että työttömyysvakuutusrahastolla ei ole työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaisessa menettelyssä sellaista asemaa asianosaisena tai väliintulijana, että rahaston oikeudenkäyntikuluvaatimusta voitaisiin pitää lakiin perustuvana. Näin ollen työttömyysvakuutusrahastolla ei ole oikeutta saada korvausta vaatimistaan oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa Naturica Food Oy:n suorittamaan A:lle korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 6 283 euroa 66 senttiä sekä irtisanomisajan palkkana lomakorvauksineen yhteensä 1 620 euroa 92 senttiä, molemmat määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 8.12.2004 lukien.

Naturica Food Oy velvoitetaan lisäksi maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle (Nordea 200138-483595) korvauksesta vähennetty rahamäärä 5 216 euroa 34 senttiä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Naturica Food Oy velvoitetaan korvaamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n oikeudenkäyntikulut 13 042 eurolla 8 sentillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Elintarviketeollisuusliitto saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Elintarviketeollisuusliittoa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Työttömyysvakuutusrahaston Elintarviketeollisuusliittoa ja Naturica Food Oy:tä vastaan esittämä oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, K. Rautiainen, Vannela, Lehto ja Forsén jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Eri mieltä olevan jäsen Lehdon lausunto

Tuomiosta poiketen totean A:n luottamusmiesaseman osalta seuraavaa:

Toimitusjohtaja C on luottamusmiesvalintaa koskevaa ilmoitusta vastaanottaessaan kertonut A:lle kysyvänsä tämän luottamusmiesasemasta muilta työntekijöiltä. Lisäksi C on todennut, ettei työpaikan työntekijöiden määrä edellyttänyt luottamusmiehen valintaa. Myöhemmin C on kertomansa mukaan ihmetellyt B:lle, miksi kaksi nuorinta työntekijää on valittu luottamusmiehiksi.

Työnantajan on hyväksyttävä luottamusmiehen valinta, jos se on tapahtunut muodollisesti oikein. Luottamusmiehen valitseminen on ammattiosaston sisäinen asia. Työnantaja voi kuitenkin vaatia, että luottamusmiesvaalissa noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä. Pienet virheet valinnassa eivät tee valintaa pätemättömäksi. (TT 1979:104, TT 1995:10, TT 1996:83 ja 2006:43.) Luottamusmieheksi valitun ja ilmoitetun on kuitenkin todella oltava luottamusmies (TT 1974:48). A:n C:lle antama luottamusmiehen valintaa koskeva ilmoitus on allekirjoitettu ammattiosaston puolesta. Se on siten ollut muodollisesti oikea. Oikeuskäsittelyssä ei muutoinkaan ole tullut esiin mitään sellaista, minkä perusteella C:llä olisi ollut syytä epäillä, ettei A:ta olisi valittu työehtosopimuksen mukaiseksi pääluottamusmieheksi ja E:tä hänen varamiehekseen. C:lla ei näin ollen ole ollut mitään syytä ryhtyä tutkimaan A:n luottamusmiesvalintaa. Työnantajan menettelyä on tämän vuoksi pidettävä epäasianmukaisena.

Työpaikan viidestä työntekijästä D ei ole Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n jäsen. Hänellä ei siten ollut oikeutta osallistua luottamusmiehen valintaan. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n jäsenistä ja luottamusmiehen valintaan A:n lisäksi oikeutetusta kolmesta muusta työntekijästä I:tä ei ole kuultu oikeudessa. F ja E ovat kuitenkin kertoneet, ettei I niin kuin eivät hekään ole hyväksyneet A:n valitsemista luottamusmieheksi. E on kuitenkin oikeudelle esitetyn kirjallisen ilmoituksen mukaan suostunut varaluottamusmieheksi. E on tosin oikeudessa kertonut, ettei hänen tarkoituksensa ole ollut tukea A:n valintaa. Hän on kuitenkin oikeudessa kertonut suhtautuneensa ilmoituksen allekirjoitushetkellä myönteisesti luottamusmiehen valitsemiseen. Mitään näyttöä siitä, että E:tä olisi allekirjoitushetkellä painostettu tai annettu hänelle asiasta vääriä tietoja, ei ole esitetty. A:lla on siten ollut oikeus olettaa, että E on tukenut hänen valintaansa.

Muilta osin yhdyn tuomioon.

Äänestyksen tuloksen johdosta velvollisena lausumaan erikseen tuomion mukaisesta Naturica Food Oy:n A:lle maksettavaksi määrätyn korvauksen määrästä ilmoitan olevani samalla kannalla kuin enemmistö.