Labor court dismisses claim for collective agreement breach due to lack of prior dispute negotiations.

Vahvistusvaatimuksesta ei ollut käyty virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen mukaisia erimielisyysneuvotteluja. Asiassa jäi näyttämättä, että neuvottelujen käymättömyys olisi johtunut vastaajan menettelystä. Kanteessa esitettyä vahvistusvaatimusta ei siten voitu tutkia.

Virkaehtosopimuksen yhtymispöytäkirjassa on määräyksiä luottamusmiesten asemasta, muun muassa heidän oikeudestaan saada tiedot henkilöstön tehtävänkuvauksista vaativuudenarvioinnin edellyttämällä tavalla sekä heidän oikeudestaan osallistua vaativuudenarviointiin. Luottamusmiehet eivät olleet muiden järjestöjen luottamushenkilöiden tavoin saaneet pääsyä kaikki tehtävänkuvaukset sisältävään tietokantaan eivätkä myöskään osallistua vaativuuden arviointityöryhmiin. He olivat kuitenkin saaneet tietoja jäsentensä tehtävänkuvauksista ja voineet neuvotella niistä työnantajan kanssa. Sopimuksen solmimislähtökohdat huomioon ottaen työnantajan ei katsottu tieten rikkoneen virkaehtosopimuksen määräyksiä.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 52

KANTAJA

Suomen Konepäällystöliitto SKL ry, Helsinki

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Virkaehtosopimuksen tulkinta ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 8.3.2006

Pääkäsittely 19.4.2006

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Puolustusministeriön ja Suomen Konepäällystöliitto SKL ry:n välillä on 9.3.2005 solmittu yhtymispöytäkirja, joka koskee Suomen Konepäällystöliittoon järjestäytyneiden puolustusvoimien virkamiesten ja työsopimussuhteisten palvelussuhteiden ehtoja. Yhtymispöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Suomen Konepäällystöliiton asemasta

Osapuolet ovat sopineet, että Suomen Konepäällystöliitto ry:n edustajilla on oltava vaikutusmahdollisuuksia puolustushallinnon tehdessä ja valmistellessa henkilöstön asemaan vaikuttavia ratkaisuja.

Osapuolet ovat sopineet, että Suomen Konepäällystöliitto ry:n edustajalla on oltava vaikutus- ja tiedonsaantimahdollisuus puolustushallinnon keskustasolla valmisteltaessa ja päätettäessä sen jäsenistöön vaikuttavia ratkaisuja kokoontumalla osapuolten niin pyytäessä tarkastelemaan valmisteltavien asioiden vaikutusta liiton jäseniin sekä toimimalla muutoinkin em. tavoitteen mukaisesti.

Pääesikunta selvittää Suomen Konepäällystöliitto ry:lle valmistelun alaisena olevan ESJA-arviointijärjestelmän perusteet ja uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen vaiheet. Pääesikunta varmistaa hankkeen edetessä liiton vaikutus- ja tiedonsaantimahdollisuudet järjestelmää kehitettäessä.

Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että Suomen Konepäällystöliitto ry:n vaikutus- ja tiedonsaantimahdollisuudet erityisesti merivoimissa ovat hyvin keskeiset. Tämän mukaisesti Suomen Konepäällystöliitolla tulee olla vastaavat vaikutus- ja tiedoksisaantimahdollisuudet kuin muillakin merivoimissa hallinnon eri tasoilla toimivilla henkilöstöjärjestöillä. Näiden vaikutus- ja tiedonsaantimahdollisuuksien toteuttamisesta ja muodoista tulee erikseen neuvotella ja sopia merivoimissa hallinnon eri tasoilla. Näihin neuvotteluihin tulee kytkeä myös muut puolustusvoimien henkilöstöjärjestöt.

Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että Suomen Konepäällystöliitto ry:llä on oltava vaikutus- ja tiedonsaantimahdollisuudet puolustusvoimien sopimusratkaisuissa asetettujen selvityshankkeiden osalta. Osapuolet sopivat tarvittaessa menettelytavoista puolustusvoimissa, jotta tämä tavoite voisi toteutua.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Luottamusmiesten asemasta

Pääesikunta huolehtii siitä, että Suomen Konepäällystöliitto ry:n asettamat luottamusmiehet saavat osallistua jäsenistönsä tehtävien vaativuudenarviointiin ja saavat tiedot henkilöstön tehtävänkuvauksista vaativuudenarvioinnin edellyttämällä tavalla.

Valtion luottamusmiessopimuksen mukaisesti luottamusmiehet voivat käyttää tehtäviensä suorittamisessa viraston tavanomaisessa käytössä olevia viestintä- ja toimistovälineitä. Neuvotteluosapuolet korostavat sitä, että luottamusmiehiä tulee kohdella vastaavin perustein kuin muidenkin järjestöjen luottamusmiehiä puolustusvoimien matkapuhelinjärjestelmää uudistettaessa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Yhtymispöytäkirjan allekirjoituspäivänä 9.3.2005 on puolustusministeriön, Pääesikunnan ja Suomen Konepäällystöliitto SKL ry:n välillä sovittu täydentävästä pöytäkirjasta, jossa on edellä kerrottujen palkkaerien kohdentamisesta sovittu seuraavasti:

Merivoimissa erikoisupseerin, opistoupseeri ja sotilasammattihenkilön viroissa maksetaan 1.3.2005 lukien lisäpalkkioita yhteensä merivoimissa 2 700 euroa kuukaudessa seuraavin perustein. Lisäpalkkiot toteutetaan henkilökohtaisena lisäpalkkiona Pääesikunnan henkilöstöosaston valtion virkaehtosopimuslain 5 §:n 2 momentin 2. kohdan mukaisella päätöksellä. Lisäpalkkiot kohdennetaan virkamiehille erityisesti todistetun pätevyyden perusteella sekä tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen huomioon ottaen. Lisäpalkkiot ovat suuruudeltaan 40-60 euroa kuukaudessa. Lisäpalkkio sisältyy erillisenä palkkatekijänä uuden palkkausjärjestelmän (ESJA) käyttöönoton jälkeen. Lisiä maksetaan keskimäärin edellä mainitun suuruisena koko sopimuskauden ajan. Lisää suoritetaan virkamiehelle niin kauan kuin hän toimii siinä tehtävässä, jossa sen maksatuksesta on päätetty.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Tämä pöytäkirja ei ole voimassa virka- tai työehtosopimuksena, mutta ilmaisee osapuolten yksimielisen käsityksen asioista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Suomen Konepäällystöliitto SKL ry (jälj. myös SKL) on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa valtiovarainministeriön menetelleen puolustusministeriön ja kantajaliiton solmiman virkaehtosopimuksen yhtymispöytäkirjan vastaisesti, kun valtiovarainministeriö on jättänyt huolehtimatta, että Suomen Konepäällystöliitto SKL ry:n asettamat luottamusmiehet saavat osallistua jäsenistönsä tehtävien vaativuudenarviointiin ja että luottamusmiehet saavat riittävät tiedot, muun muassa henkilöstön tehtävänkuvaukset vaativuudenarvioinnin pohjaksi,

tuomitsee valtiovarainministeriön yhtymispöytäkirjan tieten rikkomisesta virkaehtosopimuslaissa tarkoitettuun hyvityssakkoon ja

velvoittaa vastaajan korvaamaan yhdistyksen oikeudenkäyntikulut tässä asiassa laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valtiovarainministeriö on menetellyt virkaehtosopimuksen vastaisesti, kun se on kokonaan laiminlyönyt yhtymispöytäkirjassa sovitulla tavalla sallia ja huolehtia kantajaliiton luottamusmiesten osallistumisen vaativuudenarviointiin.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on vaatinut ensisijaisesti, että kanne jätetään tutkittavaksi ottamatta ja toissijaisesti, että kanne hylätään. Lisäksi valtiovarainministeriö on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Oikeudenkäyntiväitteen perusteet

Yhtymällä tarkentavaan virkaehtosopimukseen Suomen Konepäällystöliitto on yhtynyt myös 14.12.2004 valtion henkilöstön virka- ja työsuhteen ehtojen tarkistamisesta tehtyyn keskustason virkaehtosopimukseen ja sen allekirjoituspöytäkirjaan sopimuskaudeksi 16.2.2005-30.9.2007 sekä muutoinkin keskustason virka- ja työehtosopimuksiin. Suomen Konepäällystöliitto on näin ollen yhtynyt myös valtion virkaehtosopimusasioiden pääsopimukseen, jonka 7 §:n 2 momentin nojalla kanteen vireillepano työtuomioistuimessa edellyttää päätökseen saatettuja erimielisyysneuvotteluja. Suomen Konepäällystöliitto ei ole pyytänyt eikä sen kanssa ole käyty Puolustusvoimissa sopimuksen tarkoittamia erimielisyysneuvotteluja.

Puolustusministeriön, Pääesikunnan ja Suomen Konepäällystöliiton välillä 9.3.2005 tehty allekirjoittamispöytäkirja ei ole osa yhtymispöytäkirjaa, mikä on nimenomaisesti todettukin allekirjoittamispöytäkirjan viimeisessä kappaleessa. Myöskään valtiovarainministeriö ei ole hyväksynyt kyseistä allekirjoittamispöytäkirjaa osaksi yhtymispöytäkirjaa, vaan on nimenomaisesti ilmoittanut kirjeellä, ettei valtion virkaehtosopimusasetuksen 6 §:n 1 momentin mukainen menettely ole koskenut allekirjoittamispöytäkirjaa. Pöytäkirja on luonteeltaan työnantajan palkkatoimivallan käyttöä koskeva asiakirja eikä se ole itsenäinen virkaehtosopimus taikka osa muuta virkaehtosopimusta taikka yhtymispöytäkirjaa. Kysymyksessä ei siten ole työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n tarkoittama asia.

Kanteen kiistämisen perusteet

Valtiovarainministeriö ei sovella eikä tulkitse yhtymispöytäkirjan eli hallinnonalan tarkentavan virkaehtosopimuksen sopimusmääräyksiä eikä se siten voi rikkoa niitä tietensä valtion virkaehtosopimuslain 19 § 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Sama koskee myös allekirjoituspöytäkirjaa, mikäli katsottaisiin, että se on tarkentava virkaehtosopimus. Joka tapauksessa ministeriö ei ole rikkonut yhtymispöytäkirjan määräyksiä.

KANTAJAN LAUSUMA

Oikeudenkäyntiväite

Asiassa ei ole käyty pääsopimuksen mukaisia neuvotteluita. Tämä johtuu kuitenkin vastaajasta itsestään. Kantaja on useasti lähestynyt vastaajaa neuvottelutarkoituksessa, mutta neuvotteluihin ei ole päästy, koska kantajan asiamiehen soittopyyntöihin eikä kantajan kirjallisiin vetoomuksiin ole vastattu.

Pääsopimusta on tulkittava työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n mukaisesti. Näin ollen neuvottelujen käymättä jäämisellä ei ole merkitystä, jos tilanne on sellainen, ettei kantaja ole syypää neuvottelujen puuttumiseen. Kantaja on ollut ja on edelleen halukas neuvottelemaan asiasta.

Haastehakemuksessa ja vastauksessa viitattu pöytäkirja ei ole virka- tai työehtosopimus, eikä hyvityssakon tuomitsemista ole vaadittu allekirjoituspöytäkirjan vastaisesta käyttäytymisestä. Vaatimus perustuu yhtymispöytäkirjan velvoitteiden laiminlyömiseen. Allekirjoituspöytäkirjan luonne ja tarkoitus, jolla on merkitystä jutun ratkaisulle, on kirjattu pöytäkirjan loppuun: "Tämä pöytäkirja ei ole voimassa virka- tai työehtosopimuksena, mutta ilmaisee osapuolten yksimielisen käsityksen asioista."

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Puolustusministeriö ja Suomen Konepäällystöliitto SKL ry ovat 9.3.2005 allekirjoitetulla yhtymispöytäkirjalla (jälj. sopimus) sopineet SKL:ään järjestäytyneiden puolustusvoimien virkamiesten ja työsopimussuhteisten palvelussuhteen ehdoista. Sopimuksessa ovat määräykset muun muassa erimielisyyden kohteena olevasta luottamusmiesten asemasta.

Asianosaiset ovat olleet yhtä mieltä siitä, että sopimuksesta johtuvat soveltamiserimielisyydet ratkaistaan noudattaen valtion virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen (jälj. pääsopimus) neuvottelumääräyksiä. Pääsopimuksen 5 §:n mukaan virkaehtosopimusten soveltamiserimielisyyksissä pidetään pääsääntöisesti ensin välitön neuvonpito virkamiehen ja luottamusmiehen välillä, minkä jälkeen asian jäätyä erimieliseksi käydään paikallisneuvottelut viranomaisen ja asianomaisen henkilöstöjärjestön kesken. Mikäli asia jää paikallisneuvotteluissakin erimieliseksi, siitä voidaan käydä valtion neuvotteluviranomaisen ja sopimuksen osapuolena olevan järjestön välillä keskusneuvottelut. Edelleen pääsopimuksen 7 §:n 2 momentin mukaan kanteen vireillepano työtuomioistuimessa edellyttää päätökseen saatettuja erimielisyysneuvotteluja.

Työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaan jos työehto- tai virkaehtosopimuksen mukaan sitä koskevasta tai siitä johtuvasta riitaisuudesta on sovinnon aikaansaamiseksi ensin neuvoteltava, ei riita-asiaa saa työtuomioistuimessa tutkia, ennen kuin sellainen neuvottelu on tapahtunut, paitsi jos asianhaaroista käy ilmi, ettei kantaja ole syypää neuvottelujen käymättä jäämiseen.

Pääsopimuksen mukaisesta soveltamiserimielisyydestä on pääsopimuksen 5 §:n mukaan kysymys silloin, kun erimielisyys koskee virkaehtosopimuksen pätevyyttä, voimassaoloa, sisällystä, laajuutta tai oikeata tulkintaa. Sen sijaan vaatimus työnantajan tuomitsemisesta hyvityssakkoon virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta ei ole sellainen asia, josta osapuolten tulisi käydä pääsopimuksen mukaiset neuvottelut. Kanteessa esitetyssä vahvistusvaatimuksessa on kysymys siitä, miten yhtymispöytäkirjan määräyksiä on tässä tapauksessa tulkittava eli onko työnantaja täyttänyt sopimuksen mukaiset velvoitteensa. Asiassa on ollut riidatonta, että erimielisyydestä olisi tullut neuvotella ja että neuvotteluja ei ollut käyty. Kantaja on katsonut tämän johtuneen vastaajasta, koska kantajan asiamiehen yhteydenottopyyntöihin ei ollut vastattu.

Työtuomioistuin toteaa, ettei Suomen Konepäällystöliiton Pääesikuntaan 2.9.2005 lähettämässä kirjeessä ole esitetty pyyntöä pääsopimuksen mukaisten neuvottelujen käynnistämisestä. Pääesikunta on vastannut tähän kirjeeseen toisin kuin kantaja on kertonut. Muuta selvitystä Suomen Konepäällystöliiton yhteydenotoista ei ole esitetty. Näin ollen asiassa on jäänyt näyttämättä, että neuvottelujen käymättä jääminen olisi johtunut vastaajan menettelystä.

Edellä lausutuilla perusteilla työtuomioistuin jättää kanteessa esitetyn vahvistusvaatimuksen tutkimatta.

Pääasiaratkaisu

Perustelut

Sopimusmääräyksen sisältö ja menettely käytännössä

Suomen Konepäällystöliitto on vaatinut valtiotyönantajan tuomitsemista hyvityssakkoon virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta sen vuoksi että pääesikunta on laiminlyönyt yhtymispöytäkirjan mukaisen velvoitteensa huolehtia siitä, että SKL:n asettamat luottamusmiehet saavat osallistua jäsenistönsä tehtävien vaativuudenarviointiin ja saavat vaativuudenarvioinnissa välttämättömät tiedot henkilöstön tehtävänkuvauksista.

Työtuomioistuimessa on kuultu sopimusmääräyksen sisällöstä ja luottamusmiesten osallistumisesta vaativuudenarviointiin kantajan nimeäminä todistajina järjestösihteeri A:ta ja opistoupseeri B:tä sekä vastaajan nimeäminä todistajina hallitusneuvos C:tä ja kapteeniluutnantti D:tä.

A on kertonut olleensa SKL:n palveluksessa noin 25 vuotta. Todistaja oli ollut neuvottelemassa erimielisyyden kohteena olevasta sopimuksesta. Luottamusmiesten oikeuksista sovittiin erikseen, koska jo vuosikausia oli yritetty saada liiton luottamusmiesten asema muiden järjestöjen luottamusmiehiä vastaavaksi. Neuvotteluissa sovittiin, että SKL:n luottamusmiehet saavat samat tiedot kuin muiden järjestöjen luottamusmiehet ja että heidät kutsutaan muun muassa yt-neuvotteluihin. Jäsenpaikkaa yt-elimeen ei SKL:lle kuitenkaan suoranaisesti luvattu, mutta pääesikunnan luvattiin tiedottavan, kun liiton asioita käsitellään. SKL:n asioista käytäisiin myöhemmin omat neuvottelunsa.

A:n mukaan SKL:n edustajat Saaristomeren meripuolustusalueella ovat kuulleet muualta konepuolta koskeneista neuvotteluista. Muut luottamusmiehet saavat sähköpostijärjestelmässä tunnusluvulla auki kokouskutsut, kun taas SKL:n luottamusmiehillä ei ole tätä mahdollisuutta.

A:n mukaan SKL:n luottamusmiehet eivät ole saaneet osallistua vaativuudenarviointiin. SKL ei hyväksynyt puolustusvoimien uutta palkkausjärjestelmää, mutta yhdistys on silti halunnut osallistua tehtävien vaativuudenarviointiin. Liiton luottamusmiehet eivät pääse tehtävänkuvauksia sisältävään tietokantaan toisin kuin muut luottamusmiehet. Tietoja on saatu vain omasta väestä, kun muut luottamusmiehet saavat tiedot kaikista sotilashenkilöistä. Vaativuudenarviointi edellyttää näitä vertailutietoja myös muista sotilashenkilöistä. Työnantajan mukaan syynä erilaiseen menettelyyn on se, ettei SKL kuulu pääsopijajärjestö Pardiaan.

B on kertonut toimineensa puolustusvoimien pääluottamusmiehenä vuodesta 2000 alkaen. Todistaja edustaa SKL:n jäseniä ja on neuvotellut erimielisyyden kohteena olevasta sopimuksesta. Aluspalveluksessa on kaikkiaan noin 400 virkamiestä, joista SKL:n jäseniä on noin 85. Todistaja oli ollut mukana sopimusta koskeneissa neuvotteluissa joulukuussa 2004 ja tammikuussa 2005, mutta hän ei ollut mukana maaliskuun 2005 neuvotteluissa. Neuvotteluissa ei todistajan mukaan ollut sovittu luottamusmiesten asemasta muuta kuin mitä sopimukseen on kirjattu.

B:n mukaan tehtäväkuvauslomakkeessa virkamiehen tehtävä kuvataan yleisluonteisesti, minkä lisäksi siinä mainitaan palkkauksen peruste eli vaativuusluokka sekä ne ominaisuudet ja kelpoisuusehdot, joita tehtävään vaaditaan. Luottamusmies tarvitsee lomakkeen tietoja esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa virkamies kokee joutuvansa tekemään tehtäviä, jotka eivät kuulu hänen tehtävänkuvaansa. Tehtäväkohtainen palkkaus on jatkuva prosessi. Jotta luottamusmies voisi ottaa kantaa palkkauksen perusteisiin ja tehtävänkuvausten sisältöihin, hänen on pystyttävä tutustumaan eri tehtävänkuvauksiin.

Edelleen B:n mukaan hän tai muut luottamusmiehet voivat yksittäistapauksessa saada henkilöstöosastolla tehtävänkuvaukset nähtäväkseen, mutta niistä ei saa kopioita. B on viimeksi syyskuussa 2005 pyytänyt kaikkien SKL:n jäsenten tehtävänkuvauksia niitä kuitenkaan saamatta. Muiden järjestöjen luottamusmiehet saavat tehtävänkuvaukset myös muiden järjestöjen virkamiesten osalta sisäisessä intranetissä ja he voivat myös halutessaan niitä tulostaa. B ei ole pyynnöstään huolimatta saanut katseluoikeutta sisäiseen intranettiin. Työnantaja on esittänyt perusteiksi kieltäytymiselleen, että SKL ei ole hyväksynyt uutta palkkausjärjestelmää sekä sen, ettei tietoteknisesti ole mahdollista erottaa vain SKL:n jäseniä esitettäväksi todistajan katselunäkymässä.

Edelleen B:n mukaan vaativuudenarviointipäivillä otetaan eri virkamiesten tehtävänkuvaukset esille joko yksittäin tai ryhmittäin. Niitä tarkastellaan yleiskuvauksen osalta siltä osin, onko kuvaus vielä voimassa. Tarkoituksena on päästä yhteisymmärrykseen tehtävän vaativuusluokasta eli palkkausperusteesta. Samalla tapahtuu myös palkkauspoliittista linjanvetoa. Päivillä käsitellään myös SKL:n virkamiesten hoitamien tehtävien vaativuutta. Eri etujärjestöiltä on pyydetty edustajat työryhmiin, minkä lisäksi niissä on työnantajan edustajat. SKL:n edustaja on nimetty ja hän on saanut kokouskutsun, mutta hän ei ole saanut osallistua kokouksiin. Syyksi on ilmoitettu, ettei SKL ole hyväksynyt palkkausjärjestelmää eikä se kuulu pääsopijajärjestöihin.

B:n mukaan SKL:n luottamusmiehet eivät ole saaneet osallistua Saaristomeren yt-elimen kokouksiin, mutta he ovat saaneet tutustua kokouspöytäkirjoihin. Kokoukset ovat joukko-osastokohtaisia, mutta niissä käsitellään työpaikkakohtaisiakin asioita.

C on kertonut toimivansa henkilöstöjohtajana puolustusministeriössä. Tätä ennen vuosina 1997-2002 hän oli toiminut pääesikunnassa toimialapäällikkönä. Todistajan mukaan yhtymispöytäkirjoja on tehty jo kymmenen vuotta. Yt-asia oli ollut esillä viimeisissä sopimusneuvotteluissa, mutta tekstit eivät herättäneet erityistä huomiota. Työnantajapuoli ymmärsi, että on olemassa tiettyjä ongelmia, kun SKL ei kuulu Pardiaan. SKL:llä piti olla tasapuoliset vaikuttamismahdollisuudet, mutta puolin ja toisin ymmärrettiin, että varsinaisiin yt-elimiin pääsy oli mahdotonta. Tämän vuoksi todistaja esitti, että kaikki yt-materiaali toimitetaan SKL:n edustajille. Sopimuksen mukainen menettely edellyttää SKL:n taholta myös omatoimisuutta niissä asioissa, jotka sitä erityisesti kiinnostavat. Neuvotteluissa ei ollut erimielisyyttä siitä, mitä tekstillä tavoiteltiin.

C:n mukaan luottamusmiesten asema oli esillä neuvotteluissa samalla tavalla kuin yt-toiminta. Työnantajan kannalta ei ollut estettä sille, että SKL:n jäsen voisi olla mukana arviointiryhmissä. Aika ajoin on myös yritetty kutsua SKL:n edustajia erilaisiin selvitystyöryhmiin, mutta muut osapuolet eivät ole olleet valmiita tällaiseen järjestelyyn.

D on kertonut työskennelleensä Saaristomeren meripuolustusalueen henkilöstöosastolla komentoalan toimialapäällikkönä vuodesta 1998 alkaen. Luottamusmiehet ovat tehtävässään keskenään tasavertaisessa asemassa, eikä heitä erotella edustamansa liiton mukaan. Tehtävänkuvauksia alettiin tehdä 2000 -luvun alkupuolella, ja vuoteen 2003 asti SKL:llä oli edustaja luokittelutyöryhmässä. Muut järjestöt tekivät vuonna 2003 sopimuksen uudesta palkkausjärjestelmästä, mutta SKL ei uutta järjestelmää hyväksynyt. Vuonna 2004 päivitettiin arviointiryhmän kokoonpanoa, eikä siinä enää ollut SKL:n luottamusmiestä. Arviointityöryhmään pääsyn edellytyksenä on, että SKL hyväksyy uuden palkkausjärjestelmän.

D:n mukaan 24.3.2006 SKL:ltä oli tiedusteltu, kenelle annetaan näkymäoikeus uuden ESJA -järjestelmän luokitteluun. SKL oli ilmoittanut, etteivät he edelleenkään hyväksyneet uutta palkkausjärjestelmää, eivätkä sen vuoksi nimenneet ketään. SKL:n luottamusmiehille on annettu kaikki tieto, mitä on pyydetty. SKL:n luottamusmiehet saavat pyytäessään luettavikseen kaikkien jäsentensä tehtävänkuvauslomakkeet. Muiden järjestöjen jäsenten osalta SKL:llä ei ole ollut näkymäoikeuksia vuoden 2003 lopun jälkeen, mutta he eivät ole sitä pyytäneetkään.

Edelleen D:n mukaan vuonna 2000 pääesikunta antoi käskyn, jonka mukaan, jos SKL:n edustajien ei ole mahdollista osallistua yt-elimen toimintaan, asia on järjestettävä siten, että SKL nimeää yhdyshenkilön, jolle toimitetaan kokouskutsu ja -materiaali. Näin on myös menetelty. Pöytäkirjoja ei ole enää jaettu paperiversiona kenellekään yt-elimen jäsenelle, vaan ne on luettavissa sisäisessä verkossa.

Arviointi ja johtopäätökset

Sopimuksen mukaan Pääesikunta huolehtii siitä, että Konepäällystöliiton asettamat luottamusmiehet saavat osallistua jäsenistönsä tehtävien vaativuudenarviointiin ja saavat tiedot henkilöstön tehtävänkuvauksista vaativuudenarvioinnin edellyttämällä tavalla.

Esitetyn selvityksen mukaan tehtävänkuvaukset ovat SKL:n luottamusmiehille tarpeen kunkin tehtävän vaativuudenarviointia varten ja siten palkkauksen perusteiden selvittämiseksi ja palkkauksen oikeellisuuden tarkistamiseksi. Tätä varten he saattavat tarvita vertailutiedoiksi myös muiden kuin omien jäsentensä tehtävänkuvauksia. SKL:n luottamusmiehillä ei ole ollut oikeutta katsoa sisäisestä tietokannasta puolustusvoimien virkamiesten tehtävänkuvauksia edes omien jäsentensä osalta. Sen sijaan muiden järjestöjen luottamusmiehillä on ollut pääsy tähän tietokantaan. SKL:n luottamusmiehet ovat kuitenkin saaneet erikseen pyytämällä nähdäkseen jäsentensä tehtävänkuvaukset.

Esitetyn selvityksen mukaan SKL ei ole myöskään saanut uuden palkkausjärjestelmän tultua voimaan edustajaa tehtävien vaativuudenarviointiryhmiin. Tämän on kerrottu johtuneen lähinnä muista pääsopijajärjestöistä eikä niinkään työnantajasta. SKL:n edustajille on toimitettu tiedoksi kutsut yt-elimen kokouksiin sekä pöytäkirjat jälkikäteen. SKL:n jäseniä koskevista asioista on myös tarvittaessa neuvoteltu erikseen.

Työtuomioistuin toteaa, että jo erimielisyyden kohteena olevasta sopimuksesta neuvoteltaessa osapuolilla oli tiedossa, etteivät pääsopijajärjestöt välttämättä tule hyväksymään SKL:n edustajia työryhmiin ja yt-elimiin. Tämän vuoksi sopimuksessa on todistajien kertoman mukaan erityisesti pyritty muilla keinoilla turvaamaan SKL:n tasaveroiset vaikutusmahdollisuudet jäsenistönsä asioiden hoitamiseen. Työtuomioistuin katsoo, että sopimusta solmittaessa on todellisuudessa hyväksytty, että menettelyt käytännön tilanteissa voivat muodostua SKL:n kohdalla muista järjestöistä poikkeaviksi.

Koko puolustusvoimien henkilöstön, SKL:n jäsenet mukaan lukien, tehtävien vaativuus käsitellään arviointiryhmissä, joihin SKL:n asettamat luottamusmiehet eivät ole voineet osallistua silloinkaan, kun niissä on käsitelty SKL:n jäsenten tehtävien vaativuudenarviointiin vaikuttavia asioita. Tämä on ainakin osaksi johtunut siitä, että SKL ei ole hyväksynyt uutta palkkausjärjestelmää. SKL:n luottamusmiehet ovat kuitenkin saaneet tietoja yksittäisten jäsentensä tehtävänkuvauksista ja voineet neuvotella niistä työnantajan kanssa. Ottaen lisäksi huomioon sopimuksen solmimisen lähtökohdat työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että työnantaja olisi sillä tavoin laiminlyönyt huolehtia yhtymispöytäkirjassa sovituista velvoitteistaan, että sen olisi katsottava tietensä rikkoneen sopimusta valtion virkaehtosopimuslain 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Kanne on siten tältä osin hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että Suomen Konepäällystöliitto SKL ry:llä on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin. Työtuomioistuin siitä annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla määrää, että valtiovarainministeriö jutun voittaessaankin saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkoaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään siltä osin kuin sitä ei ole jätetty tutkimatta.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Äimä, Saipio, Forsström, Lehto ja Kojo jäseninä. Sihteeri on ollut Aaltonen.

Tuomio on yksimielinen.