Labor court dismisses claim for double or triple pay during regular work hours in stoppage periods.

Kysymys siitä, oliko säännöllisenä työaikana tehtävästä seisokkiajan työstä maksettava kuukausipalkan lisäksi kaksinkertainen vai kolminkertainen palkka.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 46

KANTAJA

Metsäteollisuus ry, Helsinki

VASTAAJA

Toimihenkilöunioni TU ry, Helsinki

KUULTAVA

Simpeleen Seudun Toimihenkilöt TU ry, Rautjärvi

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 11.5.2006

Pääkäsittely 18.5.2006

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuus ry:n ja Toimihenkilöunioni TU ry:n välillä 17.6.2005 - 31.5.2008 voimassa olevassa paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työaikamääräykset

7 § Säännöllinen työaika ja sen sijoittuminen

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Seisokkiajat

6 Keskeytymättömässä ja jatkuvassa vuorotyössä (17, 27, 37) keskeytetään työskentely juhannuksen ja joulun johdosta tuotantoon liittyvillä osastoilla lukuun ottamatta höyrykattilahuoneita, voimalaitoksia ja niihin verrattavia osastoja, joiden keskeytymätön käynti on välttämätöntä, seuraavasti:

Juhannuksena: Työt keskeytetään juhannusviikon keskiviikkona klo 22.00 ja aloitetaan juhannuksen jälkeisen arkipäivän aamuna klo 6.00. Säännöllistä päivätyötä ei suoriteta juhannusaattona.

Jouluna: Työn keskeytetään jouluaaton aattona klo 22.00 ja aloitetaan tapaninpäivän jälkeisenä aamuna klo 6.00. Säännöllistä päivätyötä ei suoriteta jouluaattona.

Töiden jatkaminen tes-seisokkina

Joulu- tai juhannusseisokkiajat ovat edellä määrätystä poiketen niiden toimihenkilöiden säännöllistä työaikaa, joiden työ jatkuu tes-seisokin ajan.

Työnantajan tulee ilmoittaa työvuorojärjestelmän mukaisesta työskentelyn jatkamisesta tes-seisokkina asianomaisille työtään jatkaville toimihenkilöille vähintään 30 päivää ennen seisokin alkamista. Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus esittää mielipiteensä työskentelystä seisokkiaikana ennen työnantajan sitä koskevan ilmoituksen antamista.

Tässä kohdassa tarkoitettuun työskentelyyn noudatetaan muutoin työehtosopimuksen tes-seisokkiaikaista työskentelyä koskevia määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

15 § Ylityö- ym. korvaukset

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Seisokkiajan palkka

20 Tuotantoon liittyvillä osastoilla työskenteleville toimihenkilöille maksetaan kaikkina 7 §:n 6 kohdassa mainittuina seisokkiaikoina sekä sunnuntaiksi sattuvana itsenäisyyspäivän suoritetusta työstä 200 prosentilla korotettu palkka, joka sisältää sunnuntai- ja ylityökorotukset.

Samalla tavoin korotettu palkka maksetaan em. osastoilla myös uutena vuotena uudenvuodenaaton klo 12.00 ja seuraavan arkipäivän aamun vuorotyössä klo 6.00 ja päivätyössä klo 7.00 välisenä aikana sekä pääsiäislauantain klo 14.00 ja pääsiäisen jälkeisen tiistain vuorotyössä klo 6.00 ja päivätyössä klo 7.00 välisenä aikana että helluntaiaaton klo 22.00 ja helluntain jälkeisen aamun vuorotyössä klo 6.00 ja päivätyössä klo 7.00 välisenä aikana.

Jos edellä mainituissa tapauksissa on kyseessä toimihenkilön säännöllinen työvuoro, sisältyy palkan perusosa kuukausipalkkaan.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Päivätyössä työskentelevälle toimihenkilölle maksetaan em. seisokkikorvaus myös jouluseisokkia välittömästi seuraavana sunnuntaina tehdystä työstä.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Päivätyössä (15,16) ja keskeytyvässä vuorotyössä (25, 26, 35, 36) voidaan edellä mainittuna aikana antaa vuorovapaa, jolta maksetaan 100 %:n korotusosa. Jalostustehtaalla tai -osastolla työskentelevälle toimihenkilölle vuorovapaan ajalta maksettava palkka määräytyy kuitenkin 8 §:n 2 kohdan mukaan.

Pöytäkirjamerkintä 3:

Tehdasyksikössä muualla kuin tuotantoon liittyvillä osastoilla työskenteleville toimihenkilöille maksetaan em. korvaus, mikäli tässä sopimuskohdassa tarkoitettu työskentely tapahtuu toimihenkilön säännöllisen työajan ulkopuolella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Metsäteollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaa paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen 15 §:n 20 kohdan määräyksellä tarkoitettavan, että tes-seisokkiaikoina tuotantoon liittyvillä osastoilla työskentelevän toimihenkilön säännöllisen työvuoron ajalta palkan perusosa sisältyy kuukausipalkkaan eli tes-seisokin aikana tehdyltä 8 tunnin työvuorolta maksetaan (kuukausipalkan lisäksi) 16 tunnin palkka.

Lisäksi Metsäteollisuus ry on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Toimihenkilösopimuksen 7 §:n 6 kohdan mukaan joulu- tai juhannusseisokkiajat ovat niiden toimihenkilöiden säännöllistä työaikaa, joiden työ jatkuu tes-seisokin ajan. Sopimuksen 15 §:n 20 kohdan mukaan tes-seisokkina palkan perusosa sisältyy kuukausipalkkaan, jos kyseessä on toimihenkilön säännöllinen työvuoro.

Toimihenkilösopimuksen 15 §:n 20 kohdassa todetaan, että 200 prosentin korotusosa sisältää (mahdolliset) ylityö- ja sunnuntaikorotukset. Tämä korotus perustuu alun perin siihen ajatukseen, että ylityökorotuksen osuutta on 100 prosenttia ja sunnuntaikorotuksen osuutta 100 prosenttia. Toimihenkilösopimuksen sanamuoto on selkeä, eikä ole perusteita tulkita sopimusta sen sanamuodon vastaisesti.

Sopimusmääräyksen tarkoituksena on, että seisokkiajalta maksetaan perustuntipalkka vain siinä tapauksessa, että perustuntipalkka ei jo sisälly kuukausipalkkaan. Näin on esimerkiksi silloin, kun työ seisokkiaikana tehdään ylityönä. Säännöllisen työajan osalta peruspalkka sisältyy kuukausipalkkaan.

Tes-seisokkina tehtävä työ sovittiin 30.6.2005 solmitussa työehtosopimuksessa yhteisestä tahdosta säännölliseksi työajaksi. Samalla lisättiin myös toimihenkilöiden vuorovapaiden määrää, jotta vuosityöaika ei pidentyisi (toimihenkilösopimuksen 8 §:n 22 kohdan soveltamisohje). Aiemmankin sopimuksen mukaan oli mahdollista, että toimihenkilöt tekevät säännöllistä työaikaa tes-seisokkina voimalaitoksissa. Uudessa sopimuksessa tätä mahdollisuutta laajennettiin.

Työntekijöiden ja toimihenkilöiden työehdot määräytyvät erilaisten työehtosopimusten mukaan. Työlainsäädäntö tai työehtosopimukset eivät edellytä, että toimihenkilöiden työehtojen tulisi vastata työntekijöiden työehtoja. Työntekijäsopimuksessa on nimenomaisesti todettu, että vaikka seisokkiaika on säännöllistä työaikaa, maksetaan siltä myös perustuntipalkka. Työntekijäpuolella ainoa muutos oli se, että mahdollisuus työskennellä tes-seisokkina laajeni koskemaan kaikkia laitoksia.

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen mukaan seisokin aikainen työskentely ennen 1.7.2005 allekirjoitettua työehtosopimusta oli sallittua vain höyrykattilahuoneissa, voimalaitoksilla ja niihin verrattavilla osastoilla, joiden keskeytymätön käynti on välttämätöntä. Tämä vuoksi koko maassa oli ennen kesää 2005 hyvin vähän tes-seisokkiaikana säännöllistä työtä tekeviä toimihenkilöitä. Maksamiskäytäntö vaihteli toimipaikoittain. Toimihenkilöt työskentelivät ensimmäisen kerran laajamittaisesti tes-seisokin aikana jouluseisokkina 2005. Lähes koko paperiteollisuudessa toimihenkilöille maksettiin palkka kanteessa esitetyllä tavalla.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Toimihenkilöunioni TU ry ja Simpeleen Seudun Toimihenkilöt TU ry ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Paperiteollisuuden toimihenkilöille on vakiintuneesti ennen 30.6.2005 allekirjoitettua sopimusta suoritettu seisokkiaikana tehdystä työstä ylimääräisenä korvauksena tuntipalkka korotettuna 200 prosentilla. Samanlaista korvauskäytäntöä on noudatettu myös työntekijöiden kohdalla.

Voimassa olevaa sopimusta neuvoteltaessa käsiteltiin Metsäteollisuus ry:n aloitteesta työehtosopimuksen 7 §:n 6 kohdan ja 15 §:n 20 kohdan muuttamista. Neuvotteluja käytiin kevään ja kesän 2005 aikana lukuisia kertoja. Neuvottelujen yhteydessä Metsäteollisuus ry ei missään vaiheessa tuonut ilmi, että sopimustekstiin heidän ehdotuksensa mukaisesti otettavan tekstimuutoksen tarkoituksena olisi muuttaa vallitsevaa korvauskäytäntöä. Päinvastoin Metsäteollisuus ry ja Toimihenkilöunioni TU ry olivat neuvotteluissa yksimielisiä siitä, että korvauskäytäntö säilyy tekstimuutoksesta huolimatta samana kuin, mitä aiemmin oli noudatettu. Toimihenkilöunioni TU ry:n puolelta tuotiin erityisesti esille se seikka, että korvauskäytännön tulee tekstimuutoksesta huolimatta olla yhdenmukainen työntekijäpuolen korvauskäytännön kanssa myös jatkossa.

Metsäteollisuus ry esitti Toimihenkilöunioni TU ry:lle neuvottelujen yhteydessä laatimansa ja Paperiliiton kanssa neuvottelemansa yhteenvedon seisokkiajan työstä, palkasta ja vapaista. Yhteenvedosta ilmenee, että seisokin ajalta maksettavan palkan määrään ja määräytymisperusteeseen ei ollut tarkoitus kajota ja että vuorovapaiden määrää tarkoituksella tästä huolimatta lisättiin osana kokonaisratkaisua. Toimihenkilöunioni TU ry:n tarkoituksena sopimushetkellä oli hyväksyä Metsäteollisuus ry:n laatiman yhteenvedon mukainen ratkaisu, joka noudattaisi Paperiliiton vastaavaa ratkaisua.

Työehtosopimukseen otettu tekstimuutos on kirjattu Metsäteollisuus ry:n toimesta. Metsäteollisuus ry:n kanteessa esittämä sopimustekstin tulkinta ei vastaa sopimusneuvotteluissa sovittua yhteistä tarkoitusta.

Metsäteollisuus ry on 13.10.2005 jäsenilleen lähettämässä kiertokirjeessä ohjeistanut yrityksiä noudattamaan seisokkityöskentelyn korvaamisessa toimihenkilöiden osalta uudenlaista korvauskäytäntöä. Metsäteollisuus ry on ohjeistanut suorittamaan toimihenkilöille seisokin aikaiselta työskentelyltä ainoastaan 200 prosentin korotusosan. Työntekijöiden osalta ohjeistus on ollut vanhan käytännön mukainen eli työntekijöille maksetaan seisokin aikaiselta työskentelyltä kausipalkan tuntipalkka korotettuna 200 prosentilla. Osa Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksistä on noudattanut uutta ohjeistusta, mutta osa ei.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksessa vuosille 2005 - 2008 ovat edelle jäljennetyt määräykset töiden jatkamisesta tes- seisokkina ja seisokkiajan palkasta.

Erimielisyys koskee seisokkiajan palkkamääräyksen tulkintaa; sisältyykö säännölliseen työaikaan kuuluvan seisokkiajan palkan perusosa kuukausipalkkaan eli onko säännöllisenä työaikana tehtävästä seisokkiajan työstä maksettava kuukausipalkan lisäksi kaksinkertainen vai kolminkertainen palkka.

Todistajat

Työtuomioistuimessa on sopijapuolten tarkoituksesta ja sopimusmääräysten soveltamiskäytännöstä kuultu Metsäteollisuus ry:n nimeäminä todistajina henkilöstöjohtaja A:ta ja asiamies B:tä sekä Toimihenkilöunioni TU:n nimeämänä neuvottelupäällikkö C:tä, jotka kaikki olivat osallistuneet vuoden 2005 sopimusneuvotteluihin. Lisäksi aiemmasta soveltamiskäytännöstä on kuultu kantajan nimeämänä Stora Enson Simpeleen tehtaan henkilöstöpäällikköä D:tä ja vastaajaliiton nimeämänä saman tehtaan luottamusmiestä, vuoromestari E:tä.

Sopimusmääräysten soveltamiskäytäntö ennen vuoden 2005 sopimusta

B ja C ovat kertoneet, että toimihenkilösopimuksen 15 §:n 20 kohdan määräys palkan perusosan sisältymisestä kuukausipalkkaan, jos kysymyksessä on toimihenkilön säännöllinen työvuoro, on ollut toimihenkilösopimuksessa jo ainakin vuodesta 1990. Siitä, miten määräystä on käytännössä sovellettu, on esitetty keskenään ristiriitaista selvitystä.

A:n mukaan edellä tarkoitetut kolme toimipaikkaa ovat Stora Enson Enocellin, Veitsiluodon ja Kotkan tehtaat. Niiden voimalaitoksilla seisokit ovat ennen vuotta 2005 olleet toimihenkilöiden säännöllistä työaikaa ja heille on maksettu kuukausipalkan lisäksi palkan perusosa ja 200 prosentin korotus. Varkaudessa seisokkiaikana on tehty työtä säännöllisenä työaikana ja se on korvattu maksamalla kuukausipalkan lisäksi vain 200 prosentin korotus. Imatralla seisokkiaika ei ole ollut säännöllistä työaikaa ja seisokkiaikana tehty työ on korvattu ylityösäännösten mukaisesti. Summan ja Anjalankosken osalta korvausasioissa on tehty erimielisyysmuistiot, joita liitot eivät vielä ole ratkaisseet.

B:n kertoman mukaan vuoden 2005 sopimusta edeltänyttä käytäntöä on selvitetty palkkakirjanpidosta UPM Kymmenessä. Tiedot saatiin 11 yksiköstä, joista kahdessa eli Pietarsaaressa ja Kaukaalla oli maksettu palkan perusosan lisäksi korotusosat. Muissa yksiköissä näin ei ollut maksettu. Osassa yksiköitä seisokkiaika ei ollut säännöllistä työaikaa. Jämsänkoskella siirrettiin pari vuotta sitten energiapuolen valvojat työntekijätehtävästä toimihenkilöiksi ja heidän osaltaan maksukäytäntöä muutettiin kantajan tulkinnan mukaiseksi. Asiassa ei syntynyt erimielisyyttä. M-realin ja Metsä-Botnian puolella seisokit, sikäli kuin niitä on ollut, on pääsääntöisesti tehty ylityönä.

D on kertonut toimineensa M-realin Simpeleen tehtaan henkilöstöpäällikkönä maaliskuusta 2005 alkaen. Tehtaan voimalaitoksella oli vuoteen 1998 asti ollut alikonemestareita, jotka olivat olleet töissä myös tehtaan seisokin aikana. Heidän korvauksensa seisokin ajalta määräytyivät toimihenkilösopimuksen mukaisesti. Sittemmin nämä tehtävät poistuivat, ja laitosta pyöritettiin ilman toimihenkilöitä. Tämän jälkeen on erikseen sovittu, jos toimihenkilöiden on ollut tarvetta tehdä töitä tes-seisokkeina. Työ on korvattu ylityönä. Viime jouluna kartonkikone kävi ja toimihenkilöiden palkka maksettiin työehtosopimuksen mukaan ilman perustuntipalkkaa.

C on kertonut tulleensa 1.10.1990 Teknisten Liiton palvelukseen ja olleensa koko ajan mukana neuvottelutoiminnassa. C:n mukaan toimihenkilöille on maksettu seisokkiajan palkka siten, että kuukausipalkan lisäksi on maksettu kolminkertainen korotus. Esimerkiksi Kemissä, Metsä-Botnialla ja Simpeleellä ainakin on näin menetelty. Tyypillisempää on kuitenkin ollut teettää seisokki ylityönä. Myös kirjauskäytännöt ovat vaihdelleet palkkahallinnon järjestelmästä riippuen. Mahdollista siten on, että seisokki on kirjattu ylityönä tehdyksi, vaikka se on ollut säännöllistä työaikaa. Todistaja ei tiennyt yhtään tehdasta, jossa säännöllisestä työstä seisokkina ei olisi maksettu kuukausipalkan lisäksi kolminkertaista korvausta. Jämsänkoskella oli siirtojen yhteydessä korotettu toimihenkilöiden peruspalkkaa, minkä vuoksi siellä on maksettu vain kaksinkertainen korotus.

C:n mukaan Metsäteollisuus ry on kiertokirjeessään 13.10.2005 ohjeistanut toimimaan vakiintuneen käytännön vastaisesti. Ohjetta ei ole noudatettu UPM:n Pietarsaaren ja Kuusankosken tehtailla, Tervakoskella eikä Stora Ensolla Varkaudessa, Imatralla, Summassa ja Anjalankoskella. Näissä laitoksissa seisokit olivat jo ennen vuotta 2005 olleet säännöllistä työaikaa, jolta oli maksettu kuukausipalkka lisättynä kolminkertaisella korotuksella.

E on kertonut toimineensa M-realin Simpeleen tehtaalla vuodesta 1984 alkaen vuoromestarina. Todistaja on tällä erää toiminut luottamusmiehenä tämän vuoden alusta. Ennen vuotta 2005 voimalaitoksen alikonemestarit olivat tehneet säännöllistä työtä tes-seisokkina. He olivat aiemmin kuuluneet Teknisten liittoon. Vuonna 1998 teknisten työt siirrettiin Paperiliiton alaisuuteen, ja seisokin aikana tehty työ muuttui säännölliseksi työksi. Voimalaitoksella ei ole seisokkeja juhlapyhinä. Vuonna 1998, kun he vielä olivat olleet toimihenkilösopimuksen piirissä, heille oli maksettu kuukausipalkan lisäksi 300 prosentin tunnit. Muuten tehtaan toimihenkilöt eivät ole tehneet työtä seisokkiaikana säännöllisenä työaikana. Seisokeissa on ollut töissä vuoromestareita, mutta työ on tehty ylityönä.

Sopimusneuvottelut

A on kertonut, että vuoden 2005 neuvotteluja Toimihenkilöunioni TU:n kanssa käytiin tammikuusta kesäkuulle. Neuvotteluissa ei käsitelty käytännössä lainkaan seisokkiajan palkkaa. Ainoa esitys tehtiin Metsäteollisuus ry:n puolelta helmikuussa 2005, jolloin todettiin, että palkanmaksu säilyy entisellään. Määräyksen muuttamisesta tai soveltamiskäytännöistä ei keskusteltu, eikä Toimihenkilöunioni TU esittänyt mitään vaatimuksia asiassa. Seisokkiajan korvauksia ei ollut tarkoitus yhdenmukaistaa työntekijäsopimuksen kanssa.

A:n mukaan neuvotteluissa esitettiin helmi-maaliskuussa laskelma siitä, miten paperin puolella seisokkiajalta korvataan. Kysymyksessä ei ollut esitys toimihenkilöille, eivätkä he esittäneet vaatimusta samanlaisesta korvauksesta. Asianosaiset olivat yhtä mieltä siitä, että säännökset pysyvät tältä osin entisellään. Kesäkuussa 2005 ennen paperiteollisuuden sopimuksen syntymistä toimihenkilöille luvattiin, että jos paperin työntekijäsopimuksen työaikasäännökset muuttuvat, muuttuvat säännökset otetaan sellaisenaan toimihenkilösopimukseen. Työaikasäännökset muuttuivatkin, mutta eivät seisokkiaikaista palkkaa koskevilta osilta. Toimihenkilösopimuksen 7 §:n 6 kohtaa vastaava säännös töiden jatkamisesta tes-seisokkina tuli myös työntekijäsopimukseen.

B on kertonut, että seisokkiajan palkkamääräys muuttui vuonna 1990, jolloin siihen lisättiin uusi kappale, jossa todettiin, että sikäli kun seisokkiaikana tehtävä työ on säännöllistä työtä, palkan perusosa sisältyy kuukausipalkkaan. Todistaja ei ollut ollut mukana näissä neuvotteluissa. Työntekijäpuolella oli tuolloin vastaava määräys. Määräyksen tulkinnasta ei ole ollut aiemmin erimielisyyttä.

B tuli mukaan vuoden 2005 neuvotteluihin, kun ne käynnistyivät uudestaan tupo-kierroksen jälkeen. Toimihenkilöunioni TU:lle tehtiin 16.2.2005 kirjallinen esitys, jossa muutostavoitteet esitettiin otsikonomaisesti neuvottelujen pohjaksi. Ensimmäisenä asiana oli seisokkikäyntiasia, jonka osalta todettiin, että seisokkisäännökset on muutettava siten, että tehtaiden on mahdollista käydä jouluna ja juhannuksena. Seisokkiaikana tehtävän työn palkka määräytyy olemassa olevien sopimusmääräysten mukaisesti. Teksti oli täysin sama, ja se esitettiin sekä työntekijäliitolle että Toimihenkilöunionille seisokkiasian osalta. Sen jälkeen ei ollut mitään puhetta korvauksista, koska asia oli itsestään selvyys. Ylipäätään seisokkiasiasta ei liiemmin keskusteltu Toimihenkilöunioni TU:n kanssa, koska he ilmoittivat heti alussa olevansa valmiita samanlaiseen ratkaisuun kuin työntekijöiden kanssa tehdään. Asianosaiset olivat yhtä mieltä, että seisokkiasiassa seurataan työntekijäsektorin ratkaisua samoin kuin työaikakysymyksissä.

Edelleen B:n mukaan yhteenvetolaskelma esitettiin neuvottelujen alkuvaiheessa toimihenkilöille havainnollistamaan sitä, missä työntekijäsektorilla mennään seisokki- ja työaika-asioissa. Kysymyksessä ei ollut neuvottelutuloksen selvittely, vaan laskelmaa käytettiin tukemaan neuvottelutavoitteita.

C:n kertoman mukaan neuvottelut vuoden 2005 sopimuksesta lähtivät liikkeelle marras-joulukuussa 2004, kun Metsäteollisuus ry ilmoitti heidän jäävän ulos tuposta ja haluavan joulu- ja juhannuskäynnit tehtaille. Neuvotteluja jatkettiin alkuvuodesta 2005 normaaleina liittoneuvotteluina, ja tavoitteet jätettiin työnantajalle tammikuun lopussa. Työnantajapuoli jätti omat tavoitteensa vasta 16.2.2005.

C:n mukaan neuvotteluissa oli lähtökohtana, että jos käyntiajoista sovitaan, niistä saatavat korvaukset säilyvät ennallaan. Toimihenkilöpuoli lähti neuvotteluissa siitä, ettei nykyisiä käytäntöjä muuteta, koska muuta ei työnantajapuolelta esitetty. Neuvotteluissa oli myös nimenomaisesti esillä, ettei käytäntöä ollut tarkoitus muuttaa. Käytäntö käytiin läpi ja puhuttiin kolminkertaisesta palkasta. Neuvotteluissa käytiin läpi paperiteollisuuden mallia, jonka todettiin koskevan myös toimihenkilöitä. Yhteenvetolaskelma esitettiin maaliskuun lopulla tai huhtikuun aikana. Laskelma ei liittynyt mihinkään tilannekatsaukseen työntekijäpuolen neuvotteluista. Seisokkiajan korvauksesta neuvoteltiin pääasiassa maalis-huhtikuun aikana.

Edelleen C:n mukaan Paperiliiton työnseisauksen ja Metsäteollisuuden työsulun aikana oli enemmän keskustelua teknisistä asioista. Vasta kesäkuun alussa neuvottelut liikahtivat ja 6.6.2005 todettiin, että asioista ollaan pääosin yhtä mieltä. Toimihenkilöpuolelle haluttiin vielä samat työajan lyhennysmääräykset kuin Paperiliittokin oli neuvottelujen tuloksena saanut. Kun näistä päästiin yksimielisyyteen, neuvottelutulos syntyi. Sopimusta ei olisi syntynyt, jos olisi käynyt ilmi, että palkkoja olisi ollut tarkoitus alentaa.

Arviointi näytöstä ja johtopäätökset sopijapuolten tarkoituksesta

Vuoden 2005 sopimusneuvotteluissa Toimihenkilöunioni TU vastaavasti kuten myös työntekijöitä edustanut Paperiliitto on hyväksynyt työnantajan esityksen siitä, että työskentely voi jatkua myös joulu- ja juhannusseisokkiajan. Tähän liittyy toimihenkilösopimukseen otettu uusi määräys siitä, että kyseiset seisokkiajat ovat säännöllistä työaikaa, mikä tarkoittaa muun ohella sitä, että seisokkiaikaisista tehtävistä ei voi kieltäytyä kuten ylitöistä.

Sopimusneuvottelujen kuluessa on oltu yhtä mieltä siitä, että seisokkiaikana tehtävän työn korvausmääräyksiä ei muuteta. Kuitenkin sopijapuolilla on ilmeisesti ollut erilainen käsitys siitä, miten korvaukset seisokkiajalta tuli maksaa. Työnantajapuolen käsityksen mukaan toimihenkilösopimusta tuli soveltaa sanamuotonsa mukaisesti, kun taas toimihenkilöpuolen käsityksen mukaan sopimusmääräyksiä oli vakiintuneesti tulkittu siten, että seisokkiajan työ on korvattu kuukausipalkan lisäksi kolminkertaisesti siitä riippumatta, tehtiinkö työ säännöllisenä työaikana vai ylityönä.

Toimihenkilöunioni TU:n esittämää vakiintunutta ja sopijapuolten yhteisesti hyväksymää soveltamiskäytäntöä ei ole näytetty syntyneen. Seisokkiajan työt on tehty pääosin ylityönä ja tältä ajalta on toimihenkilösopimuksen mukaisesti maksettu kuukausipalkan lisäksi kolminkertainen palkka. Niissä tapauksissa, joissa seisokkiaika on ollut toimihenkilöille säännöllistä työaikaa, osassa on palkka maksettu kaksin- ja osassa kolminkertaisena. Tämä tukee sitä käsitystä, että toimihenkilösopimusta on yhteisen näkemyksen mukaan voitu tulkita sen sanamuotoa vastaavasti. Tätä osoittaa myös se, että todistelussa selvitetyssä Jämsänkosken tapauksessa työntekijöistä toimihenkilöiksi siirtyneiden seisokkiajan palkka oli nimenomaisesti muutettu kaksinkertaiseksi toimihenkilösopimuksen sanamuodon mukaisesti, kun se työntekijäsopimuksen mukaan oli aiemmin ollut kolminkertainen. Tosin aiempi ansiotaso oli samalla muulla tavoin turvattu.

Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että työnantaja olisi aiemman toimihenkilösopimuksen nojalla ollut velvollinen maksamaan seisokkiaikana tehdystä työstä kuukausipalkan lisäksi kolminkertaisen palkan silloin, kun työ on tehty säännöllisenä työaikana.

Esitetty selvitys osoittaa, että vuoden 2005 työehtosopimusneuvotteluissa jatkuvaan käyntiin liittyvät järjestelyt on sidottu siihen, mistä työntekijäsopimuksen sopijapuolten välillä oli päästy tai päästään yhteisymmärrykseen. Toimihenkilöpuolen neuvottelijoille on esitetty työntekijäsopimukseen perustuva laskelma siitä, miten tes-seisokkien aikainen käynti tultaisiin korvaamaan. Toimihenkilöpuolelta esitetyn selvityksen mukaan tuossa yhteydessä olisi todettu, että samat säännöt tulisivat koskemaan sekä työntekijöitä että toimihenkilöitä. Työnantajapuolelta tätä ei ole myönnetty, mutta senkään mukaan toimihenkilöiden alemmasta korvaustasosta ei ollut erityisesti keskusteltu, koska asiaa pidettiin itsestään selvänä.

Sopimusmääräysten sanamuoto on selkeä ja vastaa Metsäteollisuus ry:n vaatimaa tulkintaa. Näyttämättä on jäänyt, että sopijapuolet olisivat yhteisesti tarkoittaneet sopia muusta kuin mitä määräysten sanamuoto osoittaa. Näin ollen kysymyksessä olevia sopimusmääräyksiä on tulkittava kanteessa vaaditulla, niiden sanamuotoa vastaavalla tavalla.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että osapuolilla on ollut perustellut syyt saattaa erimielisyys työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Tämän asiaan osalliset saavat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:stä ilmenevän oikeusohjeen nojalla vastata omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen 15 §:n 20 kohdan määräyksellä tarkoitetaan, että tes-seisokkiaikoina tuotantoon liittyvillä osastoilla työskentelevän toimihenkilön säännöllisen työvuoron ajalta palkan perusosa sisältyy kuukausipalkkaan eli tes-seisokin aikana tehdyltä 8 tunnin työvuorolta maksetaan kuukausipalkan lisäksi 16 tunnin palkka.

Asiaan osalliset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Äimä, Virtanen, Rekola, Vuorio ja Kauppala jäseninä. Sihteeri on ollut Aaltonen.

Tuomio on yksimielinen.