Labor court dismisses union appeal, upholding dismissal for serious drunk driving despite weekend timing.

Syyllistyessään vapaa-aikanaan törkeään liikennejuopumukseen ratapihakonduktööri oli rikkonut työsuhteeseen vaikuttavia velvoitteita vakavalla tavalla. Kun otettiin huomioon junaturvallisuudesta annetut ohjeet yhtiössä vastaavanlaisissa tilanteissa noudatettu johdonmukainen käytäntö ja lisäksi työntekijän uudelleensijoittamista vaikeuttaneet seikat tässä tapauksessa, työnantajalla oli ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitetut asialliset ja painavat syyt ratapihakonduktöörin työsopimuksen irtisanomiseen. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 44

KANTAJA

Rautatieläisten Liitto ry, Helsinki

VASTAAJA

Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry, Helsinki

KUULTAVA

VR Osakeyhtiö, Helsinki

ASIA

Irtisanomissuojasopimuksen vastainen menettely ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 30.3.2006

Pääkäsittely 2.5.2006

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry:n sekä Rautatieläisten Liiton välillä ajaksi 16.2.2005 - 30.9.2007 tehdyn rautatiealan työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 §

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Soveltamisohje

Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 - 2 §:ää, joissa on määritelty työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet.

Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Asiallinen ja painava syy -käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua.

Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.

Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.

Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.

Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esityksen (HE 157/2000) perusteluissa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

13 §

Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Rautatieläisten Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa VR Osakeyhtiön menetelleen irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n vastaisesti irtisanoessaan ratapihakonduktööri A:n työsopimuksen,

velvoittaa VR Osakeyhtiön maksamaan A:lle korvauksena työehtosopimuksen vastaisesta työsopimuksen irtisanomisesta 12 kuukauden palkkaa vastaavat 23 115 euroa korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien, ja

velvoittaa VR Osakeyhtiön sekä Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Rautatieläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Perusteet

Ratapihakonduktööri A oli ollut VR Osakeyhtiön palveluksessa 1.5.2003 lukien. Yhtiö oli 2.8.2005 päivätyllä kirjallisella irtisanomisilmoituksella irtisanonut A:n työsopimuksen 3.8.2005 siten, että A:n työsuhteen päättymispäivä oli 3.9.2005.

Ratahallintokeskuksen ja VR Yhtymä Oy:n ohjeiden mukaan myös määräaikainen turvaamistoimenpide oli mahdollista. Määräaikaista turvaamistoimenpidettä oli myös käytetty erityisesti Oy VR-Rata Ab:n työmailla. Ohjeita ei voida tulkita siten, että vapaa-aikanaan törkeään rattijuopumukseen syyllistynyt työntekijä tulisi aina irtisanoa. VR Yhtymä Oy:ssä ei ollut ollut sellaista yhdenmukaista käytäntöä, että rattijuopumukseen syyllistyneeseen työntekijään oltaisiin aina kohdistettu pysyvä turvaamistoimenpide. A:n sairausloman aikana sattunut alkoholin väärinkäyttö oli ollut kokonaisuutena arvostellen vähäistä ja olisi ollut perusteltua katsoa määräaikaisen turvaamistoimenpiteen olevan riittävä seuraamus junaturvallisuuden kannalta.

Koska VR Osakeyhtiöllä ei ollut ollut irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n mukaisia perusteita A:n työsopimuksen irtisanomiseen, oli hänellä irtisanomissuojasopimuksen 12 §:n nojalla oikeus korvaukseen perusteettomasta irtisanomisesta. Kohtuullisena korvauksena voidaan irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n nojalla pitää 12 kuukauden palkkaa vastaavaa 23 115 euron korvausta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimukseen

Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry on vastauksessaan, johon VR Osakeyhtiö on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry on lisäksi vaatinut Rautatieläisten Liiton velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut korkolain mukaisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

A oli työskennellyt VR Osakeyhtiön Kotkan asiakaspalvelukeskuksen palveluksessa määräaikaisissa työsuhteissa 1.5. ja 31.12.2003 välisenä aikana ensiksi harjoittelijana ja myöhemmin junamiehen tehtävissä sekä 1.1.2004 alkaen toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ensiksi junamiehenä ja 1.12.2004 alkaen konduktöörinä. A:n tehtävänä oli niin sanottuna ratapihakonduktöörinä vastata ratapihoilla suoritettavien vaihtotöiden johtamisesta. Junamiehen ja konduktöörin tehtävä oli rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä annetun lain tarkoittama liikenneturvallisuustehtävä. Hän oli usean lääkärintodistuksen nojalla ollut yhtäjaksoisesti työkyvytön 24.3.2005 lähtien 2.9.2005 saakka. A:n työsuhde päättyi 3.8.2005 suoritetun työsopimuksen irtisanomisen jälkeen 3.9.2005.

Yhtiön olisi kanteen mukaan tullut pysyvän turvaamistoimenpiteen ja työsopimuksen irtisanomisen sijasta käyttää määräaikaista turvaamistoimenpidettä. Asiassa oli siis riidatonta, että ratahallintokeskuksen turvaamistoimenpiteitä ja VR Yhtymän antamia alkoholin käytön valvonnasta ja toimenpiteistä päihteiden väärinkäytön johdosta koskevia määräyksiä sovelletaan junaturvallisuustehtävässä työskentelevään työntekijään myös silloin, kun työntekijä tilapäisesti ei täytä kyseessä olevan työn edellyttämiä terveydentilavaatimuksia.

A:lle suunniteltu kirjurin tehtävä oli ainoastaan tilapäinen ratkaisu hänen työllistämisekseen sen ajan kunnes työkyky olisi palautunut ja hän olisi ollut kelpoinen toimimaan ratapihakonduktöörin tehtävissä. A:n työkyvyttömyys päättyi 2.9.2005. A:n työllistyminen tilapäisesti kirjurin tehtävään estyi törkeästä rattijuopumuksesta aiheutuneen ajokiellon seurauksena.

Yhtiö noudatti johdonmukaisesti seuraamuskäytäntöä työntekijöidensä vapaa-ajan rattijuopumusten osalta. Poikkeavaa käytäntöä VR Yhtymä Oy:ssä ja sen tytäryhtiöissä ei ollut olemassa. Seuraamuskäytännön yhtenäisyyttä valvotaan esimiehille annetulla määräyksellä saada toimintaohjeet VR Yhtymä Oy:n hallinto-osastolta (Y 2/140/03).

Arvioitaessa irtisanomissuojasopimuksen edellyttämän asiallisen ja painavan syyn käsitettä merkitystä oli annettava myös työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteelle. A:n tilapäinen työkyvyttömyys suorittaa ratapihakonduktöörin tehtäviä, ei ollut peruste asettaa häntä päihteiden väärinkäyttöön liittyvien seuraamusten osalta yhtiön muita työntekijöitä edullisempaan asemaan.

Huomioiden junaliikenteeseen liittyvät riskit, alkoholin käytöstä annetut määräykset ja ohjeet, yhtiön johdonmukainen käytäntö muissa samanlaisissa tapauksissa sekä oikeuskäytäntö yhtiöllä oli ollut irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n mukainen asiallinen ja painava syy irtisanoa liikenneturvallisuustehtävissä työskennelleen A:n työsopimus irtisanomisaikaa noudattaen. Korkeimman oikeuden tuomio KKO 2000:77 tuki vastaajapuolen kantaa asiassa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsopimuksen irtisanominen

VR Osakeyhtiö on 3.8.2005 irtisanonut ratapihakonduktööri A:n työsopimuksen päättymään 3.9.2005. Yhtiö on irtisanomisen perusteeksi ilmoittanut työnantajan tietoon tulleen, että A oli vapaa-aikanaan syyllistynyt törkeään rattijuopumukseen, minkä johdosta hänet oli siirrettävä pysyvästi pois junaturvallisuustehtävistä ja hänen työsopimuksensa irtisanottava. A:n työsuhde yhtiöön oli alkanut 1.5.2003.

Irtisanomiseen johtaneista syistä esitetty selvitys

Asianosaiset ovat viitanneet kirjallisina todisteina A:n työsopimuksen päättämisilmoitukseen ja työnantajapuoli lisäksi lääkärintodistukseen 15.8.2005, Ratahallintokeskuksen rautateiden liikenneturvallisuustehtävissä toimivien terveydentilavaatimuksiin vuodelta 1997, Ratahallintokeskuksen 1.11.1996 päivättyyn päihteiden väärinkäyttöä ja rautatieliikenteen valvontaa koskevaan ohjeeseen sekä VR:n päihteiden väärinkäyttöä koskevaan 6.2.2003 päivättyyn menettelyohjeeseen. Työntekijäpuoli viittasi lisäksi kirjallisina todisteina lainvoimaa vailla olevaan Itä-Suomen hovioikeuden tuomioon nro 1328, Pieksämäen käräjäoikeuden tuomioon nro 04/152 sekä 11.11.2004 ja 2.6.2005 päivättyihin pöytäkirjoihin.

Työsuhteiden päättämiseen liittyvästä yhtiön käytännöstä on työtuomioistuimessa kuultu työnantajapuolen todistajana VR Osakeyhtiön emoyhtiön VR-Yhtymä Oy:n lakimiestä B:tä.

Arviointi ja johtopäätökset

Sovellettavan irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7 luvun 1-2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä. Määräyksen soveltamisohjeen mukaan irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.

Rautatieliikenteen valvontaa harjoittavan Ratahallintokeskuksen 1.11.1996 päivättyjen päihteiden väärinkäyttöä ja rautatieliikenteen valvontaa koskevien ohjeiden mukaan rautatieyrityksen palveluksessa oleva henkilö, joka työtehtävissä syyllistyy junaliikennejuopumukseen, on pysyvästi siirrettävä pois junaturvallisuustehtävistä. Samoin on meneteltävä niiden henkilöiden kohdalla, jotka muutoin syyllistyvät liikennejuopumukseen taikka muuhun alkoholin tai huumaavien aineiden väärinkäyttöön. Turvaamistoimenpide voi olla junaliikennejuopumustapauksia lukuun ottamatta määräaikainen silloin, kun väärinkäyttö on ollut luonteeltaan vähäinen ja on perusteltua syytä olettaa toimenpiteen olevan riittävän junaturvallisuuden kannalta. Vastaavan sisältöiset ohjeet on annettu VR:n 6.2.2003 päivätyissä päihteiden väärinkäyttöä koskevissa menettelyohjeissa. Niissä todetaan myös, että turvaamistoimenpide on aina vähintään henkilölle määrätyn ajokiellon pituinen.

A on ratapihakonduktöörin työssään ollut junaturvallisuustehtävässä. Hän ei sairaudesta johtuneen terveydentilaluokituksen putoamisen vuoksi ollut keväällä 2005 täyttänyt väliaikaisesti junaturvallisuustehtävissä vaadittavia terveydentilavaatimuksia. A oli sairauslomansa aikana toukokuussa 2005 ajanut autoa päihtyneenä ja syyllistynyt törkeään liikennejuopumukseen. VR Osakeyhtiö on yhtymässä noudatettujen ohjeiden ja käytännön mukaisesti poistanut A:n pysyvästi junaliikennetehtävistä. VR-Yhtymän noudattamasta vakiintuneesta käytännöstä esitetyn selvityksen mukaan junaturvallisuustehtävässä toimivan henkilön työsopimus on irtisanottu, mikäli hän on syyllistynyt vapaa-aikana törkeään rattijuopumukseen, vaikka asianomainen olisi sairauden vuoksi väliaikaisesti toiminut muissa kuin junaturvallisuustehtävissä. A:n on täytynyt tietää yhtiössä alkoholin käytön osalta noudatetut ohjeet ja käytäntö päihteiden väärinkäyttötilanteissa.

Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 4 momentin mukaan työnantajan on kuultuaan työntekijää lain 9 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. Tätä velvoitetta ei kuitenkaan mainitun pykälän 5 momentin mukaan ole, jos rikkomus on ollut niin vakava, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista.

A:lle on työkykypalaverissa 19.7.2005 tarjottu junatoimiston kirjurin työtä. Hän ei ole kuitenkaan voinut ottaa tehtävää vastaan törkeästä liikennejuopumuksesta seuranneen ajokiellon johdosta. Kun muuta työtä yhtiössä ei ole ollut tarjolla, olisi A kantajankin mukaan jouduttu lomauttamaan keväälle 2006 asti, jolloin hänelle määrätty ajokielto päättyi.

Työtuomioistuimen mielestä junaturvallisuuden vaatimukset puoltavat yhtiössä noudatettua käytäntöä, jossa päihteiden käytölle myös vapaa-aikana asetetaan tiukkoja rajoja. Syyllistyessään vapaa-aikanaan törkeään liikennejuopumukseen A on siten rikkonut työsuhteeseen vaikuttavia velvoitteita vakavalla tavalla. Kun otetaan huomioon yhtiössä vastaavanlaisissa tilanteissa noudatettu johdonmukainen käytäntö ja lisäksi A:n uudelleensijoittamista vaikeuttaneet seikat tässä tapauksessa, työtuomioistuin katsoo, että työnantajalla on ollut irtisanomissuojasopimuksen 2 §:ssä tarkoitetut asialliset ja painavat syyt A:n työsopimuksen irtisanomiseen. A:lla ei siten ole oikeutta kanteessa vaadittuun korvaukseen.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Rautatieläisten Liitto on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry:n ja VR Osakeyhtiön oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Huomioon ottaen asian laatu, sen hoidon edellyttämät toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen määräksi 800 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Rautatieläisten Liitto velvoitetaan korvaamaan Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry:n ja VR Osakeyhtiön oikeudenkäyntikulut 800 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Sutela, Vuorio ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Eri mieltä olevan jäsen Lehdon lausunto:

A:n konduktöörin työ on sellainen työ, jossa työskentely alkoholin vaikutuksen alaisena vaikuttaa junaturvallisuuteen. Alkoholin vaikutuksen alaisena työskentely on siten erityisen moitittavaa ja voi johtaa irtisanomiseen. Oikeuskäytännössä on katsottu, että myös vapaa-ajalla tapahtunut törkeä rattijuopumus voi olla sellainen asiallinen ja painava syy, jonka perusteella konduktööri saadaan irtisanoa (KKO 2000:77). Myös VR Osakeyhtiössä on tässä asiassa vakiintuneesti noudatettu tiukkaa linjaa. Työnantajan kirjallisia ohjeita ja tiukkaa käytäntöä ei kuitenkaan irtisanomisperusteen riittävyyttä arvioitaessa voida pitää ensisijaisena ratkaisuperusteena. Ratkaisu on tehtävä työehtosopimuksen ja lainsäädännön perusteella.

A on sairauslomansa aikana toukokuussa 2005 syyllistynyt törkeään rattijuopumukseen. Tekoa ei voida pitää vähäisenä. Päihtyneenä ajaminen on kuitenkin tapahtunut sairauslomalla eikä se siten ole aiheuttanut välitöntä vaaraa junaturvallisuudelle. A:n ei ole näytetty aikaisemmin laiminlyöneen työtehtäviään eikä muutoinkaan menetelleen moitittavasti. Itä-Suomen hovioikeus on vastaavantyylisessä tapauksessa katsonut, ettei irtisanomisperustetta ole ollut (IHO 10.11.2005 Nro 1328, ei lainvoimainen). A on itse suhtautunut vakavasti asiaan, sillä hän on hakeutunut oma-aloitteisesti A-klinikalle hoitoon. Työnantaja ei sen sijaan ole tarjonnut hoitoonohjausmahdollisuutta, vaikka hoitoonohjauksesta on työpaikalla annettu erilliset ohjeet. Lisäksi työnantajalla olisi ollut tarjolla A:lle kirjurin työtä, mitä työtä hän olisi voinut tehdä ajokiellon päätyttyä keväällä 2006. Katson tämän vuoksi, ettei työnantajalla ole ollut asiallista ja painavaa syytä irtisanoa A:n työsopimusta.

VR Osakeyhtiö velvoitetaan maksamaan A:lle vahingonkorvauksena neljän kuukauden palkkaa vastaava summa 7 705 euroa korkolain 4 §:n mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien. Vahingonkorvausta määrättäessä on otettu huomioon A:n lyhyehkö työsuhde ja sekä hänen että työnantajan moitittava menettely. Lisäksi on otettava huomioon, että A on ilmeisesti työllistynyt 19.3.2006 lukien. Vahingonkorvauksena on vähennettävä A:lle maksetusta työttömyyspäivärahasta 75 prosenttia ottaen huomioon, että hän on saanut päivärahaa 4.9.2005 - 19.3.2006 siten, että maksaminen on alkanut 4.11.2005. Työnantaja velvoitetaan maksamaan vähennetty osuus työttömyysvakuutusrahastolle.

Oikeudenkäyntikulujen määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Velvoitan työnantajan korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut 800 eurolla korkolain mukaisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.