Labor court dismisses union claims against employer for unfair dismissal of a trade union representative.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's claims for damages against the employer regarding the unfair dismissal of a trade union representative. While the employer failed to prove it offered alternative work to the representative before termination, the court found the union had not fulfilled its supervisory duties by providing sufficient information on the dismissal grounds during proceedings. Consequently, the court ordered the employer to pay compensation for the wrongful dismissal but rejected the union's requests for fines against the employer's association.
Legislator headnote
AI generatedSection 4 of the Collective Agreement on Construction Workers; Section 7 of the Collective Agreement on Construction Workers: The employer's failure to offer alternative work to a trade union representative before termination constitutes a breach of the collective agreement, warranting compensation, whereas the union's supervisory duty is not breached if it fails to provide adequate information on dismissal grounds during court proceedings.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työnantaja oli ulkoistanut yrityksen toimistotyöt ja irtisanonut tämän vuoksi toimistotyötä tehneet toimihenkilöt, heidän joukossaan palkanlaskijana toimineen toimihenkilön, joka ennen irtisanomista oli valittu toimihenkilöiden luottamusmieheksi. Luottamusmiesvaalissa mahdollisesti tapahtuneista menettelyvirheistä huolimatta palkanlaskijalla on ollut irtisanomisajankohtana luottamusmiehen asema.
Toimistotyötä tehneiden toimihenkilöiden irtisanomisesta huolimatta työpaikalla olisi kantajan mukaan ollut töitä, joita luottamusmiehelle olisi irtisanomisen asemesta voitu tarjota. Kun näyttämättä oli jäänyt, että työnantaja olisi ennen luottamusmiehen irtisanomista työehtosopimuksessa edellytetyin tavoin selvittänyt mahdollisuudet tarjota näitä töitä luottamusmiehelle, voitiin työnantajan kysymyksessä olevan työehtosopimusmääräyksen mukaan katsoa päättäneen luottamusmiehen työsopimuksen työehtosopimuksen vastaisesti.
Luottamusmiehelle työehtosopimuksen vastaisen irtisanomisen johdosta tuomittavan korvauksen määrää korottavana tekijänä on otettu huomioon se, että työnantaja oli esitetyn selvityksen mukaan ryhtynyt ulkoistamistoimenpiteisiin siinä tarkoituksessa, että luottamusmiehen työsuhde voidaan irtisanoa, minkä lisäksi työnantaja oli painostanut luottamusmiestä irtisanoutumaan.
Työnantajaa vastaan työehtosopimuksen tieten rikkomisen perusteella esitetyt hyvityssakkovaatimukset on hylätty.
Kun riittävä selvitys irtisanotun toimihenkilön luottamusmiesasemasta ja irtisanomisperusteista oli saatu vasta asian työtuomioistuinkäsittelyn aikana, ei työnantajaliiton katsottu laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 43
KANTAJA
Toimihenkilöunioni TU ry, Helsinki
VASTAAJAT
Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry, Helsinki
Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy, Kouvola
ASIA
Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muu
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 23.2.2006
Pääkäsittely 10.4.2006
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Muiden ohella Suomen Maarakentajien Keskusliiton ja Toimihenkilöunioni TU:n välillä ajaksi 16.2.2005 - 30.9.2007 tehdyn rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimuksen osana noudatettavassa sopimuksessa toimihenkilöiden edustajista rakennusalan yrityksissä on muun muassa seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
II HENKILÖSTÖN EDUSTUSJÄRJESTELMÄ
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
4 § Luottamusmies
1. Rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimukseen sidottuihin järjestöihin kuuluvilla toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja hänelle varamies.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
7 § Ehdokaskelpoisuus ja vaalin toimittaminen
1. Henkilöstön edustajaksi voidaan valita muut kelpoisuusehdot täyttävä toimihenkilö, jonka työsuhde yritykseen on jatkunut vähintään vuoden ajan ja joka on perehtynyt työpaikan olosuhteisiin. Tämä määräaika ei estä henkilöstön edustajan valintaa työpaikoille, joiden toiminta on kestänyt alle vuoden.
2. Kaikille vaalioikeutetuille toimihenkilöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaali voidaan suorittaa työpaikalla. Tällöin vaaliajoista ja vaalipaikasta on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei saa tarpeettomasti häiritä työntekoa.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
III HENKILÖSTÖN EDUSTAJIEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
16 § Työsuhdeturva
Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa henkilöstön edustajaan, ellei työpaikan toimintaa keskeytetä kokonaan.
Mikäli tehdyt selvitykset osoittavat, ettei henkilöstön edustajalle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Työnantajan laiminlyödessä selvitysvelvollisuuden katsotaan työsuhteen päättäminen tämän työehtosopimuksen vastaiseksi.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Jos henkilöstön edustajan työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Yrityksessä, jossa työskentelee säännöllisesti enintään 30 työntekijää ja toimihenkilöä korvaus on vähintään neljän (4) ja enintään 24 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 pykälän toisessa momentissa on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Vaatimukset
Toimihenkilöunioni TU on vaatinut, että työtuomioistuin
velvoittaa Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy:n maksamaan korvauksena luottamusmiehen työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta A:lle 30 kuukauden palkkaa vastaavat 48 900 euroa lainmukaisine viivästyskorkoineen tuomion antopäivästä lukien,
tuomitsee Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy:n työehtosopimuslain mukaiseen hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,
tuomitsee Suomen Maarakentajien Keskusliiton työehtosopimuslain mukaiseen hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja
velvoittaa Suomen Maarakentajien Keskusliiton ja Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Toimihenkilöunioni TU:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
Perusteet
A oli toiminut Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy:n palveluksessa palkanlaskijana 11.6.2001 lukien. Yrityksessä oli järjestetty 3.3.2005 Toimihenkilöunioni TU:hun järjestäytyneiden toimihenkilöiden kokous, jossa oli valittu toimihenkilöille luottamusmies. Kokous oli järjestetty yrityksen Kouvolan toimipaikassa ja siihen olivat osallistuneet kaikki Toimihenkilöunioni TU:hun järjestäytyneet toimihenkilöt, joista paikan päällä oli ollut kolme henkilöä. Yksi henkilö oli lisäksi ilmoittanut kantansa puhelimitse toimipaikastaan Oulussa. Luottamusmieheksi oli valittu yksimielisesti A.
A:n valinnasta luottamusmieheksi oli ilmoitettu toimitusjohtaja B:lle tekstiviestillä 4.3.2005, koska B oli mainittuna ajankohtana ollut matkoilla. Myöhemmin B:lle oli toimitettu kirjallinen luottamusmiesilmoitus. B oli 22.3.2005 ilmoittanut A:lle, että hän ei hyväksy tämän valintaa luottamusmieheksi. Toimitusjohtaja oli kehottanut A:ta luopumaan luottamusmiestehtävästä, ja hän oli myös uhkaillut A:ta työsuhteen päättämisellä. A:lle oli ilmoitettu, että ellei hän itse irtisanoudu, tullaan hänelle antamaan kirjallinen varoitus ja pienenkin virheen jälkeen hänet irtisanotaan. A oli nauhoittanut tämän keskustelun.
A oli keskustellut 23.3.2005 taloushallinnon ja palkanlaskennan muutoksista toimitusjohtajan sisaren kanssa, joka toimi yhtiössä toimistopäällikkönä. Tässä yhteydessä A:lle oli kerrottu, että yritys suunnitteli palkanlaskennan järjestämistä uudella tavalla. Keskustelussa oli käynyt ilmi, että palkanlaskenta oli tarkoitus hoitaa edelleen yrityksen omana työnä. Ulkoistamissuunnitelmista ei tuossa yhteydessä ollut keskusteltu. Tämänkin keskustelun A oli nauhoittanut.
A:lle oli annettu 29.3.2005 kirjallinen varoitus. Koska Toimihenkilöunioni TU oli katsonut varoituksen aiheettomaksi, oli asian johdosta oltu yhteydessä Suomen Maarakentajien Keskusliiton lakimieheen.
A:n pyynnöstä yrityksessä oli järjestetty työsuojelutarkastus 8.4.2005.
Työnantaja oli 12.4.2005 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut toimistotöiden ulkoistamisesta toimitusjohtajan sisaren Oy Petitra Ltd -nimiseen yritykseen. Työnantaja oli 13.4.2005 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut A:lle hänen työsuhteensa päättämisestä. Pääosa yhtiön palveluksessa olleista taloushallinnon työntekijöistä oli myös irtisanottu, mutta ilmeisesti kaikille muille paitsi A:lle oli tarjottu työtä Oy Petitra Ltd:n palveluksesta. Yhdelle toimihenkilölle oli jopa kerrottu, että ulkoistamisen tarkoituksena oli päästä eroon luottamusmies A:sta.
A:n työsuhde oli päättynyt 20.5.2005. Työsuhteen päättämiselle ei ollut ollut laillisia perusteita. A:n irtisanominen oli johtunut hänen valinnastaan luottamusmieheksi. Myös A:n yhteydenotto työsuojelupiiriin oli vaikuttanut irtisanomispäätöksen tekemiseen.
Taloushallinnon töiden siirtäminen nimellisesti ulkopuolisen yrityksen hoidettavaksi oli simuloitu toimi, jolla oli haluttu kiertää luottamusmiehen irtisanomissuojaa. Yritys, jolle työt oli siirretty, oli ollut "lepäämässä" tai ainakin sen toiminta oli ollut hyvin vähäistä useiden vuosien ajan. Toimitusjohtajan sisar oli työskennellyt yhtiön palveluksessa yhtiön tiloissa. Väitetyn ulkoistuksen jälkeen toiminta oli jatkunut yhtiön tiloissa ja ilmeisesti samoilla laitteilla ja tietokoneohjelmilla kuin aikaisemminkin. Ulkoistamisen simuloitua luonnetta korosti se, että yrityksessä ei ollut käyty yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 7 §:ssä tarkoitettuja neuvotteluja, vaikka laki olisi niitä edellyttänyt.
Yrityksen toimintaa ei ollut keskeytetty toimihenkilöiden edustajista rakennusalan yrityksissä tehdyn sopimuksen 16 §:n 1. kohdan mukaisesti, joten irtisanomista ei olisi saanut kohdistaa A:han edes siinä tapauksessa, että alihankintaan siirtyminen olisi ollut todellista. Työtä oli jatkettu edelleen alihankintaa hoitavassa yrityksessä. A:n työsuhteen päättyessä yhtiön palveluksessa oli myös ollut henkilöitä, jotka tekivät sellaista työtä, jota A olisi kyennyt tekemään. Työnantaja ei ollut tehnyt edellä mainitun sopimuksen 16 §:n 2. kohdan mukaista selvitystä luottamusmiehen työllistymismahdollisuudesta.
Toimihenkilöiden edustajista rakennusalan yrityksissä tehtyn sopimuksen 4 §:n mukaan rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimukseen sidottuihin järjestöihin kuuluvilla toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies. Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy oli yrittänyt estää tämän oikeuden käyttämistä uhkailemalla luottamusmies A:ta. Tällä menettelyllään työnantaja oli tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä, jotka koskivat toimihenkilöiden oikeutta valita luottamusmies. Työnantaja oli rikkonut tietensä myös luottamusmiehen työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä irtisanoessaan A:n työehtosopimuksen vastaisesti.
Toimihenkilöunioni TU oli A:n irtisanomisesta tiedon saatuaan ollut yhteydessä Suomen Maarakentajien Keskusliittoon ja kehottanut kirjallisesti liittoa täyttämään työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa. Työnantajaliiton puolesta kirjeeseen oli vastannut Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy 12.5.2005 päivätyllä kirjeellä. Vaikka työnantajaliitto siten oli A:n työsuhteen vielä ollessa voimassa ollut tietoinen työnantajan aikeesta irtisanoa luottamusmies, ei liitto ollut ryhtynyt todellisiin toimenpiteisiin työnantajan menettelyn oikaisemiseksi.
A:n palkka työsuhteen päättyessä oli ollut 1 630 euroa kuukaudessa. Yrityksen palveluksessa oli säännöllisesti yli 30 henkeä.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimukseen
Suomen Maarakentajien Keskusliitto ja Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.
Suomen Maarakentajien Keskusliitto ja Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy ovat lisäksi vaatineet Toimihenkilöunioni TU:n velvoittamista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut lainmukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta.
Kanteen kiistämisen perusteet
Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy on rautateiden rakentamiseen ja kunnossapitoon erikoistunut yritys. Vuonna 2004 yrityksen liikevaihto oli ollut noin 11 miljoonaa euroa. Alkuvuodesta 2005 yrityksen palveluksessa oli ollut noin 70 työntekijää, joista viisi oli toimihenkilöä ja viisi ylempiä toimihenkilöitä. Kaikki toimihenkilöt työskentelivät konttoritehtävissä yrityksen pääkonttorissa Kouvolassa.
Syksyllä 2004 Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy oli saanut ratahallintokeskuksen ratojen kunnossapidon tarjouskilpailun jälkeen yhden urakan kokonaan ja kahdesta urakasta päällysrakennetyöt aliurakkana. Näin ollen jo joulukuussa 2004 koko henkilökunnan tietoon oli tullut, että yhtiön toiminta tulee muuttumaan ratkaisevasti vuoden 2005 aikana.
Kasvu oli aiheuttanut muutoksia yrityksen rakenteisiin. Yhtenä ratkaisuna oli ollut yrityksen taloushallinnon ulkoistaminen ja keskittyminen ydinliiketoimintojen tuottamiseen. Saadut kunnossapitourakat olivat vuositasolla kokonaisuudeltaan 5 miljoonan euron arvoisia eli lähes puolet vuoden 2004 liikevaihdosta. Urakat kestävät viisi vuotta. Vuonna 2005 yrityksen liikevaihto oli kaksinkertaistunut. Kasvu oli heijastunut yrityksen henkilökunnan määrään, sillä aikaisemman 70 työntekijän sijaan yhtiössä oli tällä hetkellä työssä 170 työntekijää. Kesäaikana työntekijöitä oli jopa 230. Lisää henkilökuntaa oli tullut tuotantoportaaseen. Onnistuneen ulkoistamisen myötä yhtiö oli voinut panostaa ratatyön tuotannon kehittämiseen.
A oli työskennellyt yhtiön Kouvolan toimipisteessä yrityksen taloushallintoon liittyvissä tehtävissä. A oli valinnut itsensä yhtiön toimihenkilöiden luottamusmieheksi pelkästään saadakseen erityisen irtisanomissuojan tulevassa taloushallinnon ulkoistamisprosessissa.
Toimihenkilöiden edustajia rakennusalan yrityksissä koskevan sopimuksen 7 §:n mukaan luottamusmiesvaalista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Luottamusmiesvaalit oli toimitettu yhtiön tiloissa 3.3.2005 toimitusjohtajan ulkomaanmatkan aikana. Asiassa aktiivisesti toiminut A ei ollut etukäteen keskustellut luottamusmiesvaalin järjestämisestä työnantajan kanssa. Välittömästi luottamusmiesvalinnasta tiedon saatuaan toimitusjohtaja oli ilmoittanut, että hän ei tule hyväksymään sopimuksen vastaista luottamusmiesvalintaa. Toimitusjohtaja oli pyytänyt A:lta luottamusmiesvalinnan pöytäkirjoja ja muita asiakirjoja vaalin suorittamisesta. A ei ollut tähän pyyntöön suostunut. Toimitusjohtaja oli saanut myöhemmin Toimihenkilöunioni TU:lta virallisen tiedon A:n valinnasta.
Toimihenkilöiden edustajista rakennusalan yrityksissä tehdyn sopimuksen 7 §:n 2. kohdan mukaan kaikille vaalioikeutetuille oli varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Luottamusmiesvalintaan oli osallistunut A:n lisäksi vain yksi koeajalla ollut työntekijä, joka ei koeajan vuoksi ollut sopimuksen 7 §:n mukaan kelpoinen ehdokas. Tästä huolimatta hänet oli valittu varaluottamusmieheksi. Paikalle oli kutsuttu myös kaksi ylempää toimihenkilöä, joista toinen työskenteli yhtiössä urakointipäällikkönä eli työpäällikkönä. Myös toinen kysymyksessä olevista toimihenkilöistä oli palkattu yhtiöön ylemmäksi toimihenkilöksi, joten hän oli toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolella.
Luottamusmiesvaalista ei ollut tiedotettu yleisesti työpaikalla. Tilaisuudessa oli virheellisesti tuotu esille, että luottamusmiehen valinta on yrityksen lakisääteinen velvollisuus. Varsinaista vaalia ehdokkaineen ei ollut järjestetty, vaan A oli ollut vaalissa ainoa ehdokas.
Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että luottamusmiesaseman saamiseksi edellytetään, että työntekijä on ammattiosaston toimesta sääntöjen mukaisessa järjestyksessä valittu luottamusmieheksi. Luottamusmieheksi valitsemista ei saa käyttää väärin esimerkiksi siten, että valinnalla pyritään estämään muuten laillinen työsuhteen päättäminen.
Työnantajan on voitava vaatia, että luottamusmieheksi valinta tapahtuu muotomääräyksiä noudattaen. Koska nyt kysymyksessä olevaa luottamusmiesvaalia ei ollut toimitettu luottamusmiessopimuksen mukaisesti, ei luottamusmiesvaalia voitu pitää pätevänä.
Työtuomioistuin on tuomiossaan TT:1974-65 katsonut, että pääluottamusmieheksi valittu työntekijä ei nauttinut luottamusmiehelle kuuluvaa irtisanomissuojaa, koska hänelle oli järjestetty pääluottamusmiesasema siinä tarkoituksessa, että häntä ei voitaisi irtisanoa. Korkein oikeus oli tuomiossaan nro 211 vuodelta 1997 tulkitessaan työsopimuslain 53 §:n 2 momentin luottamusmiehen erityistä irtisanomissuojaa koskevia säännöksiä todennut, että lainkohdan tarkoituksena on ensisijaisesti suojata toisen työntekijän edustamista suhteessa työnantajaan, mikä on sopusoinnussa myös luottamusmiesjärjestelmän luonteen kanssa. Näin ollen oli perusteltua tulkita säännöstä siten, että työpaikan ainoa luottamusmiehen valitsemaan oikeutettu työntekijä ei valitsemalla itsensä luottamusmieheksi saanut lainkohdassa tarkoitettua erityistä irtisanomissuojaa.
Systemaattisia toimenpiteitä taloushallinnon ulkoistamiseksi yhtiössä oli tehty alkuvuodesta 2004 alkaen. Tulevat muutokset toimistokäytännössä ja taloushallinnon työtehtävissä olivat jo tuolloin olleet henkilökunnan tiedossa. Konkreettiset ulkoistamistoimenpiteet oli aloitettu vuodenvaihteessa 2005, jolloin yrityksen kirjanpito oli ulkoistettu. Taloushallinnon alihankkijat toimivat osittain Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy:n tiloissa ja osittain omissa toimitiloissaan. Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy:llä ei ollut omia atk-laitteita, vaan laitteet oli vuokrattu. Ulkoistamisen jälkeen atk-laitteet olivat siirtyneet muualle yrityksen käyttöön. Oy Petitra Ltd:lle oli hankittu omat uudet atk-laitteet, joista osa sijaitsi Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy:n tiloissa.
A:n jäätyä sairauslomalle työnantaja oli selvittänyt A:n työllistymismahdollisuuksia yrityksessä. Myös A:lle oli varattu mahdollisuus tulla kuulluksi asiassa. A ei kuitenkaan useista yhteydenotoista ja soittopyynnöistä huolimatta ollut ottanut enää 11.4.2005 tapahtuneen sairauslomalle jäämisensä jälkeen yhteyttä työnantajaan.
Yhtiön toimialaan kuuluivat radanrakennustehtävät ja se oli erikoistunut rautateiden rakentamiseen ja kunnossapitoon. Taloushallinnon ulkoistamisen jälkeen työnantajalla ei ollut ollut tarjota muuta kuin radanrakentamistöitä, jotka sijoittuvat rautateille ympäri Suomea. A oli selkeästi näihin tehtäviin soveltumaton, joten hänen työllistämisensä yrityksessä ei ollut mahdollista. Luottamushenkilölle ei ollut voitu tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoinkaan sopivaa työtä, koska luottamushenkilön edustamasta henkilöstöryhmästä yksikään ei ollut enää työssä Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy:ssä.
Koska Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy ei A:n irtisanomisen yhteydessä ollut menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti, oli yhtiötä vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus perusteeton.
Myöskään Suomen Maarakentajien Keskusliitto ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan, sillä se ei ollut ollut missään vaiheessa tietoinen yhtiön aikeesta irtisanoa A. Toimihenkilöunioni TU:n taholta työnantajaliiton lakimieheen oli otettu yhteyttä luottamusmiesvalinnan johdosta. Seuraavan kerran Suomen Maarakentajien Keskusliitto oli saanut tiedon asiasta vasta A:n irtisanomisen jälkeen. Tämän jälkeen työnantajaliiton lakimies oli ryhtynyt selvittämään asiaa muun muassa virheellisen irtisanomisajan osalta.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
A:n työsuhde ja sen päättäminen
A on työskennellyt Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy:n palveluksessa palkanlaskijana 11.6.2001 lukien. Yhtiö on 12.4.2005 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut A:lle ja neljälle muulle yhtiön palveluksessa olleelle toimistotyöntekijälle ulkoistavansa toimistotyöt 2.5.2005 alkaen ja irtisanovansa toimistotyöntekijät 15.4.2005. Yhtiö on 13.4.2005 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut A:lle hänen työsuhteensa päättymisestä irtisanomisajan jälkeen. A:n työsuhde on päättynyt 20.5.2005.
A on työpaikalla 3.3.2005 pidetyissä luottamusmiesvaaleissa valittu yrityksen Toimihenkilöunioni TU:hun kuuluvien toimihenkilöiden luottamusmieheksi. Vaalitilaisuudessa on ollut A:n lisäksi läsnä kaksi muuta toimihenkilöä ja yksi toimihenkilö on ilmoittanut kantansa luottamusmiehen valintaan puhelimitse tekstiviestillä. A on 4.3.2005 ilmoittanut toimitusjohtaja B:lle valinnastaan Toimihenkilöunioni TU:hun kuuluvien toimihenkilöiden luottamusmieheksi. Toimitusjohtaja on luottamismiesvalinnasta tiedon saatuaan ilmoittanut A:lle, että hän ei hyväksy tämän valintaa vaalissa olleiden virheiden vuoksi.
Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko A:lla ollut luottamusmiesasema irtisanomisen ajankohtana ja onko yhtiö menetellyt toimihenkilöiden edustajia rakennusalan yrityksissä koskevan sopimuksen vastaisesti irtisanoessaan A:n työsopimuksen.
Todistelu
A:n luottamusmieheksi valintaan liittyvistä seikoista työtuomioistuimessa on kuultu todistelutarkoituksessa A:ta itseään sekä toimitusjohtaja B:tä ja kantajan puolesta todistajana työnjohtaja C:tä. A:n ja B:n lisäksi A:n työsuhteen päättämiseen liittyvistä seikoista työtuomioistuimessa on kuultu todistajina kantajan puolesta toimistotyöntekijä D:tä ja työnantajapuolen puolesta yrittäjänä toimivaa E:tä.
Asianosaiset ovat viitanneet kirjallisina todisteina jättämiinsä asiakirjoihin ja kantaja lisäksi äänitykseen A:n ja toimitusjohtaja B:n välillä 22.3.2005 käydystä keskustelusta.
A:n luottamusmiesasemasta esitetty selvitys
A:n toimitusjohtajan kanssa 22.3.2005 käymässä keskustelussa samoin kuin hänen seuraavana päivänä toimitusjohtajan sisaren kanssa käymässään keskustelussa oli ollut puhetta A:n työtehtävien muutoksesta. E:n kanssa käydyssä keskustelussa oli tullut muun muassa esille, että yhtiön Oulun toimipisteen palkat tullaan laskemaan Oulussa ja A:n tehtäväksi tulee lisätä palkkalaskelmiin ateriakorvaukset ja muut lisät, minkä lisäksi A:lle jäisi raportointitehtäviä. A:n mukaan hänellä ei ollut tietoa toimistotöiden mahdollisesta ulkoistamisesta ennen työsopimuksen irtisanomista. Toimistotöiden ulkoistamisesta ja työsopimusten irtisanomisesta A oli saanut tiedon työtoveriltaan tekstiviestin välityksellä 11.4.2005 alkaneen sairauslomansa aikana.
E:n mukaan A ei ollut ilmoittanut työpaikalla toimeenpantavista vaaleista etukäteen. E:n ollessa sairaalahoidossa A oli soittanut hänelle 22.2.2005 ja tiedustellut, oliko hän järjestäytynyt Toimihenkilöunioni TU:hun.
Luottamusmiesaseman arviointi ja johtopäätökset
Rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevassa 1 §:ssä on muun muassa todettu, että työehtosopimuksen piiriin kuuluvat myös vastaavat työnjohtajat ja työmaapäälliköt, mutta eivät työpäälliköt eivätkä heihin verrattavat. Ratkaisevana on pidettävä tämän sopimuksen mukaista tehtävää, ei henkilöä tai nimikettä. Toimihenkilöiden edustajia rakennusalan yrityksissä koskevan sopimuksen 4 §:n 1 kohdan mukaan rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimukseen sidottuihin järjestöihin kuuluvilla toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja hänelle varamies. Saman pykälän 2 kohdan mukaan yritykset voivat paikallisesti sopia kahden luottamusmiehen järjestelmästä, jossa teknisiä toimihenkilöitä ja teollisuustoimihenkilöitä edustaa ryhmän erikseen valitsema luottamusmies. Määräyksistä käy siten ilmi, että Toimihenkilöunioni TU:hun järjestäytyneet toimistotyöntekijät ja tekniset toimihenkilöt voivat valita yhteisen luottamusmiehen.
Työtuomioistuin katsoo C:n kertomuksella tulleen näytetyksi, että sekä hän että F ovat työtehtävänsä ja asemansa perusteella olleet toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvia toimihenkilöitä. Asemansa perusteella heillä siten on ollut oikeus osallistua toimihenkilöiden luottamusmiehen valintaan. Työnantajan puolelta on asian käsittelyn aikana myös ilmoitettu, että kaikille Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy:n palveluksessa oleville Toimihenkilöunioni TU:hun kuuluville toimihenkilöille on annettu mahdollisuus osallistua luottamusmiehen vaaliin.
Ristiriitaista selvitystä on esitetty siitä, onko työnantajalle toimitettu etukäteen tieto luottamusmiesvaalin toimittamisesta siten kuin toimihenkilöiden edustajia rakennusalan yrityksissä koskevan työehtosopimuksen 7 §:ssä on sovittu. Oikeuskäytännössä on katsottu, että luottamusmiesvaalien toimittaminen on lähinnä työntekijäpuolen sisäinen asia ja luottamusmiehen valinnan pätevyydestä päättäminen kuuluu pääsääntöisesti luottamusmiehen valinnan suorittamiseen oikeutetuille työntekijöille ja valinnan vahvistavalle työntekijäyhdistykselle. Oikeuskäytännössä ei valinnassa tapahtuneiden kaikkien menettelytapavirheiden ole katsottu sinänsä aiheuttavan luottamusmiesvalinnan pätemättömyyttä. Vaaliajasta ja paikasta työnantajan kanssa sopimista koskevalla määräyksellä on oikeuskäytännön mukaan tarkoitettu lähinnä varmistaa töiden normaali sujuminen vaaleista huolimatta, eikä menettelytapamääräysten laiminlyönnin pelkästään ole katsottu johtavan vaalin tuloksen pätemättömänä pitämiseen.
B:n kertomuksesta ilmenevin tavoin jo ennen luottamusmiehen valintaa A:n kanssa käydyissä keskusteluissa on tullut esille tarve järjestellä uudelleen toimistotöitä. Ennen luottamusmiesvaalien toimittamista ei A:n kanssa käydyissä keskusteluissa ole kuitenkaan tullut esille mahdollisuus ulkoistaa kaikki toimistotyöt ja irtisanoa toimistotöissä työskentelevät henkilöt. Tähän nähden työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että A olisi järjestänyt luottamusmiesvaalit vain turvatakseen oman asemansa mahdollisten ulkoistamistoimenpiteiden yhteydessä. A:n samoin kuin C:n kertomusten perusteella työtuomioistuin päinvastoin katsoo näytetyksi, että luottamusmiesvaalien toimittamisen syynä on ollut tarve saada toimihenkilöpuolen edustaja mukaan uutta palkkausjärjestelmää koskeviin neuvotteluihin.
Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että A:lla on työsopimuksen irtisanomisajankohtana ollut toimihenkilöiden edustajista rakennusalan yrityksissä tehdyn sopimuksen mukainen luottamusmiesasema.
A:n työsopimuksen irtisanomisesta esitetty selvitys
E on kertonut, että hänen ja A:n välillä 23.3.2005 käydyssä keskustelussa esillä oli ollut yrityksen toiminnan kasvu ja siitä johtuva tarve järjestää toimistotyöt uudelleen. Esille oli tullut myös se, että A mahdollisesti joutuu tekemään muitakin kuin palkanlaskentaan liittyviä työtehtäviä. Samat asiat olivat olleet esillä jo E:n ja A:n välillä vuoden 2005 tammikuussa käydyssä keskustelussa. Ennen toimistotyöntekijöiden irtisanomista E oli keskustellut toimitusjohtaja B:n kanssa mahdollisuuksista työllistää irtisanottavat työntekijät. A:n kohdalla esille oli tullut hänen markkinointimerkonomin koulutuksensa ja todettu se, että jäljellä olevissa tehtävissä ei A:n pr-kykyjä voitaisi hyödyntää. E on kertomansa mukaan yrittänyt kolme kertaa saada puhelimitse yhteyden sairauslomalla olleeseen A:han, mutta hän ei ollut onnistunut tavoittamaan tätä. A:lle toimitetun irtisanomisilmoituksen saatekirjeessä E oli myös pyytänyt A:ta ottamaan yhteyttä E:hen. Tällaista yhteydenottoa ei ollut tapahtunut.
E on kertomansa mukaan tiedustellut irtisanotulta D:ltä, joka jo ennen Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy:n palvelukseen tuloaan oli ollut E:n yrityksen palveluksessa, olisiko tämä halukas siirtymään E:n yrityksen palvelukseen irtisanomisen jälkeen. D:n kanssa käydyissä neuvotteluissa ei uusista työsuhteen ehdoista ollut päästy yhteisymmärrykseen. E ei ollut keskustellut D:n kanssa A:sta.
A:n kertoman mukaan luottamusmieheksi valinnan jälkeen hänen työskentelyään oli vaikeutettu ja hän oli tuntenut olonsa työpaikalla kiusatuksi. A oli päättänyt äänittää toimitusjohtaja B:n ja E:n kanssa käymänsä keskustelut, koska hän oli epäillyt näiden myöhemmin väittävän, että A olisi itse irtisanoutunut. B oli käydyssä keskustelussa ilmoittanut haluavansa, että A irtisanoutuisi yhtiön palveluksesta. Irtisanomisestaan A oli saanut tiedon sairauslomansa aikana D:ltä. Myöhemmin hän oli saanut myös kirjattuna kirjeenä työnantajalta ilmoituksen irtisanomisestaan. Sairausloman aikana A:lle ei ollut tullut puhelinyhteydenottoja työnantajan taholta.
B on 23.3.2005 antanut A:lle kirjalliseksi todisteeksi jätetyn varoituksen, jossa on lueteltu virheitä ja puutteita, joita toimitusjohtaja on ilmoittanut havainneensa A:n työskentelyssä. Varoituksessa on todettu, että irtisanomisen uhalla ei A:n työssä sallita enää laiminlyöntejä ja virheellistä menettelyä.
Kirjalliseksi todisteeksi jätetyssä toimitusjohtaja B:n Suomen Maarakentajien Keskusliitolle lähettämässä 13.5.2005 päivätyssä kirjeessä, joka on laadittu Toimihenkilöunioni TU:n työnantajaliitolle lähettämän A:n irtisanomiseen liittyvän selvityspyynnön johdosta, B on muun muassa todennut, että hän on saanut työsuojelupiiristä tiedon, jonka mukaan A on kokenut tulleensa B:n taholta kiusatuksi. B:n kirjeessä toteaman mukaan tieto on ollut järkyttävä ja tämä on myös ollut yksi osatekijä, joka on nopeuttanut jo käynnistettyä taloushallinnon toimintojen ulkoistamisprojektia.
Arviointi ja johtopäätökset irtisanomisperusteen osalta
Toimihenkilöiden edustajista rakennusalan yrityksissä tehdyn sopimuksen 16 §:n ensimmäisessä kappaleessa on sovittu siitä, että jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa henkilöstön edustajaan, ellei työpaikan toimintaa keskeytetä kokonaan. Saman pykälän toinen kappale sisältää määräyksen, jossa todetaan, että mikäli tehdyt selvitykset osoittavat, ettei henkilöstön edustajalle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaan tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan edellisen kappaleen säännöstä poiketa. Työnantajan laiminlyödessä selvitysvelvollisuuden katsotaan työsuhteen päättäminen työehtosopimuksen vastaiseksi.
Mainitussa määräyksessä ei ole tarkemmin todettu, miten siinä tarkoitettu selvitys tehdään ja edellytetäänkö selvityksen tekemisessä yhteistoimintaa työntekijäpuolen kanssa. Riittävänä ei määräyksen tarkoituksen kannalta kuitenkaan voida pitää asiassa nyt noudatettua menettelyä, jonka mukaan toimitusjohtaja B:n ja E:n välisessä keskustelussa on todettu, että A:lle ei voida tarjota työtä. Työnantajan A:han kohdistamista yhteydenotoista esitetyn ristiriitaisen selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo myös näyttämättä jääneen, että työnantaja olisi pyrkinyt A:n kanssa selvittämään hänen työllistymismahdollisuuksiaan. Kun tämä selvitysvelvollisuus on laiminlyöty, voidaan Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy:n katsoa kysymyksessä olevan määräyksen perusteella päättäneen A:n työsopimuksen työehtosopimuksen vastaisesti.
Korvausvelvollisuus
Toimihenkilöiden edustajista rakennusalan yrityksissä tehdyn sopimuksen 16 §:n mukaan henkilöstön edustajalle, jonka työsopimus on lakkautettu mainitun sopimuksen vastaisesti, on suoritettava korvauksena vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12 luvun 2 §:n toisen momentin perusteiden mukaan. Huomioon on tällöin otettava muun muassa työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansionmenetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.
Työnantajapuoli on katsonut, että A:lle tuomittavan korvauksen määrässä tulisi ottaa huomioon hänen oma moitittava menettelynsä ennen irtisanomista ja muun muassa työtehtävien laiminlyönnit. A:n työtehtävien laiminlyönnistä esitetty selvitys perustuu lähinnä toimitusjohtaja B:n kertomaan ja hänen A:lle antamaansa varoitukseen. Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että A olisi korvauksen suuruuteen vaikuttavalla tavalla antanut itse aihetta työsuhteensa päättämiselle.
A:n työsuhde oli irtisanomiseen mennessä jatkunut noin neljä vuotta. A on työsuhteensa päättymisen jälkeen ollut työttömänä 21.5.2005 - 31.10.2005. Tämän jälkeen hän on kertomansa mukaan työskennellyt äitiyslomasijaisena ja sijaisuus päättyy vuoden 2006 elokuussa
Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo kohtuullisen korvauksen määräksi 20 kuukauden palkkaa vastaavat 32 600 euroa.
Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaan on saman luvun 2 §:n mukaan määrätystä korvauksesta, siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista, vähennettävä 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta. A:lle on Toimihenkilöunioni TU:n työttömyyskassan antaman selvityksen mukaan maksettu työsuhteen päättymisen ja hänen 31.10.2005 tapahtuneen työllistymisensä väliseltä ajalta työttömyysturvalain mukaista ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa 5 107,36 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta 32 600 eurosta on vähennettävä edellä todetun mukaisesti 75 prosenttia maksetuista työttömyyspäivärahoista eli 3 830,52 euroa. Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn rahamäärän eli 3 830,52 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.
Työehtosopimuksen tieten rikkominen
Kanteessa on vaadittu vielä hyvityssakon tuomitsemista sillä perusteella, että työnantaja on tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä uhkaillessaan A:ta ja pyrkiessään siten estämään luottamusmiehen valinnan. Työnantaja on A:n luottamusmiesvalinnasta tiedon saatuaan suhtautunut kielteisesti toimitettuun valintaan, mutta tätä työnantajan luottamusmiesvalinnan jälkeistä menettelyä ei kuitenkaan voida ymmärtää siten, että työnantajan pyrkimyksenä olisi estää työehtosopimuksen mukainen luottamusmiehen valinta työpaikalle. Työnantaja ei siten menettelyllään ole rikkonut määräystä, jonka mukaan toimihenkilöillä on oikeus valita luottamusmies. Perusteita Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy:n tuomitsemiselle hyvityssakkoon ei siten ole.
Työnantajaliiton valvontavelvollisuus
Toimihenkilöunioni TU on A:n työsopimuksen irtisanomisen jälkeen 9.5.2005 lähettänyt asiaa koskevan kirjeen Suomen Maarakentajien Keskusliitolle ja pyytänyt selvitystä kirjeessä mainituista A:n irtisanomiseen liittyvistä seikoista. Tämän kirjeen johdosta työnantajaliitosta on oltu yhteydessä Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy:hyn ja pyydetty selvittämään kirjeessä mainittuja seikkoja. A:n luottamusmiesasemasta ja irtisanomisperusteista on kuitenkin saatu riittävää selvitystä vasta työtuomioistuinkäsittelyn aikana, minkä vuoksi työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Suomen Maarakentajien Keskusliitto olisi A:n irtisanomisen yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. Näin ollen perusteita Suomen Maarakentajien Keskusliiton tuomitsemiselle hyvityssakkoon ei ole.
Oikeudenkäyntikulut
Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Toimihenkilöunioni TU:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Ottaen huomioon asian laatu ja sen hoidon edellyttämät toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen määräksi 1 200 euroa.
Asian laatu ja sen lopputulos huomioon ottaen saa Suomen Maarakentajien Keskusliitto vastata omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin velvoittaa Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy:n suorittamaan A:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta 28 769 euroa 48 senttiä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen tuomion antopäivästä lukien.
Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy velvoitetaan lisäksi maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle (Nordea 200138-483595) korvauksesta vähennetty määrä 3 830 euroa 52 senttiä.
Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy velvoitetaan korvaamaan Toimihenkilöunioni TU:n oikeudenkäyntikulut 1 200 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Kanne enemmälti hylätään.
Suomen Maarakentajien Keskusliitto saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Niskanen, Vuorio ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.
Tuomio on yksimielinen.