Labor court dismissed claim that wood processing was a negotiable service task under collective agreement.

Asiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiössä tehtävä puuraaka-aineen käsittely työehtosopimuksessa ja sen allekirjoituspöytäkirjassa tarkoitettu muu tuotannon palvelutehtävä, jonka ulkoistamista koskevasta erimielisyydestä oli neuvoteltava työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 37

KANTAJA

Metsäteollisuus ry, Helsinki

VASTAAJA

Paperiliitto ry, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 20.3.2006

Pääkäsittely 27.3.2006

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliitto ry:n välillä 1.7.2005 - 31.5.2008 voimassa olevassa työehtosopimuksessa nro 43 on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Soveltamisala

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Ulkopuolisen työvoiman käytössä sovelletaan liittojen sopimia soveltamisohjeita.

Sov. ulkopuolisen työvoiman käyttö

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Välittömästi teollisuuslaitoksen tuotantoon ja niiden voimalaitosten energiantuotantoon liittyvät käyttö- ja valmistusosastojen, kemiantehtaiden sekä jalostuslaitosten säännöllisesti toistuvat tuotantotehtävät luokitellaan työehtosopimuksen tai paikallisen sopimuksen ammattiryhmittelyn mukaisesti sekä suoritetaan siltä osin yritykseen työsuhteessa olevalla työvoimalla.

3. Työhuippujen tasaamisessa tai muuten ajallisesti tai laadullisesti selvästi rajoitetuissa työtehtävissä on ulkopuolisen työvoiman tilapäinen käyttö mahdollista.

Tehtaan tuotantoprosessiin kuuluvia vakansseja ei saa täyttää ulkopuolisella työvoimalla siltä osin, kuin vakanssit paikallisesti luokitellaan työehtosopimuksen ammattiryhmittelyn perusteella A-, B-, I- ja K-ryhmään. Ulkopuolista työvoimaa voidaan käyttää siivous-, vartiointi-, ja muissa niihin verrattavissa tuotannon palvelutehtävissä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. Kunnossapito- ja korjaustöissä sekä tehdasalueella tapahtuvissa kuljetuksissa ja puunkäsittelyssä on ulkopuolisen työvoiman käyttö mahdollista seuraavan kaltaisissa tapauksissa:

Kunnossapito- ja korjaustyöt, milloin kysymyksessä on:

a) työhuiput

b) suuret peruskorjaukset

c) yhtymän oman keskuskorjaamon tai konepajan käyttö

d) erikoiskalustoa, -työvälineitä tai -ammattimiehiä edellyttävät työt, ellei tehtaalla ole edellä mainittuja

e) koneiden ja laitteiden hankinta-, kauppa- tai vuokrasopimukseen liittyvät asennus-, huolto- ym. vastaavat työt

f) muut tehtävät, joista sovitaan paikallisesti.

Puunkäsittelyssä sekä sisäiset kuljetukset, milloin kysymyksessä on:

a) satunnaiset, ajoittain toistuvat tai muutoin vain osaksi työllistävät tehtävät

b) tehtaalle ulkoapäin suuntautuvat tai tehtaalta tilaajille, rautateille ja ulospäin menevät kuljetukset (todettu yhdessä: satamakuljetuksissa säilytetään nykyinen tilanne, ellei paikallisesti toisin sovita)

c) luonteeltaan väliaikaiset tehtävät

d) erikoiskaluston käyttö ja muut tehtävät, josta sovitaan paikallisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Asianosaisten välisessä paperiteollisuuden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa 1.7.2005 on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

19 Ulkopuolisen työvoiman käyttö

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Jos ulkopuolisen työvoiman käyttöä siivous- ja vartiointi- ja muissa tuotannon palvelutehtävissä halutaan ulkoistamalla laajentaa siitä tilanteesta, missä työpaikalla on oltu paperiteollisuuden työehtosopimuksen nro 40 allekirjoituspäivänä, on se mahdollista, jos asiasta paikallisesti sovitaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Jos paikallisesti asiasta ei päästä yhteisymmärrykseen, voidaan asiaa alistaa työehtosopimuksen 30§:n nojalla liittojen käsiteltäväksi. Mikäli asiassa ei liittojen välillä päästä yksimielisyyteen jatketaan neuvotteluja jommankumman osapuolen pyynnöstä osapuolten yhteisesti valitseman puolueettoman puheenjohtajan johdolla. Mikäli puheenjohtajasta ei osapuolten kesken päästä yksimielisyyteen, nimeää hänet valtakunnansovittelija.

Mikäli edellä todetun puheenjohtajan johdolla ei liittojen välillä saavuteta yksimielisyttä, antaa puheenjohtaja osapuolia edustavien työmarkkinakeskusjärjestöjen nimeämien edustajien kanssa asiaa koskevan yksimielisen suosituksen, jota osapuolen tulee noudattaa. Suositusta annettaessa tulee ottaa huomioon, mitä työehtosopimuksessa ja sen liitteissä on ulkopuolisen työvoiman käytöstä sovittu.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Metsäteollisuus ry on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Stora Enso Oyj:n Kotkan terminaaliyksikön puuraaka-aineen käsittely on työehtosopimuksen 1 §:n 3. kohdan soveltamisohjeen 3. kohdan (2. kappale, toinen lause) ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 19. kohdan (2. kappale) tarkoittama muu tuotannon palvelutehtävä, jonka ulkoistamista koskeva erimielisyys on neuvoteltava työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 19. kohdan (7. ja 8. kappale) neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Lisäksi Metsäteollisuus ry on vaatinut, että Paperiliitto ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Stora Enso Oyj:n Kotkan terminaaliyksikössä on paikallisesti neuvoteltu puuraaka-aineen käsittelyn ulkoistamisesta hake- ja purukentällä. Työnantajan ehdotuksen mukaisesti puruvaunujen purku kentälle, purun siirto, hakkeen ja purun ohjaus, puru- ja hakevarastojen ylläpito, raaka-aineen syöttö ja tarvittavat tiedonsiirrot järjestelmään huolehdittaisiin ulkopuolisen yrittäjän toimesta.

Paikallisissa neuvotteluissa ei ollut päästy yksimielisyyteen, minkä johdosta asia on erimielisyysmuistiolla 12.12.2005 alistettu liittojen käsiteltäväksi. Liittojen välillä erimielisyysmuistiosta on neuvoteltu 4.1.2006, 17.1.2006 ja 26.1.2006. Paperiliiton edustaja on 26.1.2006 ilmoittanut, että Kotkan terminaaliyksikön puuraaka-aineen käsittely ei ole sellainen muu tuotannon palvelutehtävä, jota voidaan tehdä tai olla tekemättä tuotannon siitä välittömästi häiriintymättä. Tällä perustella Paperiliitto on kieltäytynyt neuvottelemasta erimielisyysasiassa työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 19. kohdan (7. ja 8. kappaleen) tarkoittamalla tavalla.

Paperiliiton tulkinta muusta tuotannon palvelutehtävästä on virheellinen. Työehtosopimusmääräyksessä ei ole Paperiliiton edellyttämää lisäystä tai rajausta tuotannon palvelutehtävän vaikuttavuudesta tuotannon välittömään häiriintymättömään käyntiin. Paperiliiton kanta poikkeaa myös paikallisen ammattiosaston näkemyksestä, kun ammattiosasto on asianmukaisesti vastaesityksiäkin tehden neuvotellut puuraaka-aineen sopimuksenvaraisesta ulkoistamisesta.

Puukenttä ei ole työehtosopimuksen 1 §:n 3. kohdan soveltamisohjeen 2. kohdassa tarkoitettu välitön teollisuuslaitoksen tuotannon käyttö- tai valmistusosasto. Puukentän työt ovat työehtosopimuksen 1 §:n 3. kohdan soveltamisohjeen 3. kohdan (2. kappaleen toinen lause) mukaisesti tuotannon palvelutehtäviä, joista on neuvoteltava allekirjoituspöytäkirjan 19. kohdan (7. ja 8. kappale) määräämällä tavalla.

Kotkassa kysymys ei ole sellaisista puunkäsittelytehtävistä, joissa ulkopuolisen työvoiman käyttö olisi aina mahdollista soveltamisohjeen 5. kohdassa sovitulla tavalla.

Sopimuksen mukaan tuotantoprosessiin kuuluvia vakansseja ei saa täyttää ulkopuolisella työvoimalla, kun vakanssit paikallisesti luokitellaan ammattiryhmittelyn perusteella A, B, I tai K ryhmään. Siivoojat ja vartijat ovat jo 1970-luvulta alkaen kuuluneet A-ryhmään. 3. kohdan 2. kappaleessa on sallittu käyttää ulkopuolista työvoimaa näissä A-ryhmään kuuluvissa vakanssitöissä. Kotkassa 11 työntekijää suorittaa puunkäsittelyä raskailla ajoneuvoilla. Heidät on luokiteltu E-ryhmään ja he eivät toimi tuotanto- tai valmistustehtävissä.

Vuoteen 1994 voimassa olleen työehtosopimuksen mukaan ulkopuolisen työvoiman käytössä sovellettiin liitojen sopimia soveltamisohjeita. Soveltamisohjeiden 2. kohdan mukaan työnantajan ei tullut käyttää jatkuvasti tehtaan sisäisissä normaaleissa tuotanto- ja ylläpitotehtävissä ulkopuolista työvoimaa. Soveltamisohjeiden 3. kohdan 2. kappaleen mukaan tehtaan tuotantoprosessiin kuuluneiden vakanssien täyttäminen ulkopuolisella työvoimalla ei kuitenkaan ollut mahdollista. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu 11.4.1995 nro 1586 muutti työehtosopimusmääräykset välityslautakunnan päätöksen 17.7.1995 mukaisesti sellaisiksi, kuin työehtosopimuksen 1 §:n soveltamisohjeiden 2. kohta ja 3. kohdan 2. kappale ovat nykymuodossaan.

Allekirjoituspöytäkirjan 19. kohtaan lisättiin 1.7.2005 määräykset erityisestä neuvottelujärjestyksestä sopimista edellyttävästä alihankinnan käytöstä tuotannon palvelutehtävissä.

Työehtosopimuksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat määräykset ovat tyhjentävät. Kaikki ulkopuolisen työvoiman käyttötilanteet eri tehtävissä on määritelty työehtosopimuksessa. Missään vaiheessa ei ole esitetty saatikka sovittu tuotannon palvelutoiminnan käsitteen sitomisesta tuotannon välittömään häiriintymiseen tai häiriintymättömyyteen.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimukseen

Paperiliitto ry on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Stora Enso Oyj:n Kotkan tehtaiden puunkäsittely ei voi olla työehtosopimuksen 1 §:n 3. kohdan soveltamisohjeen 3. kohdan toisessa kappaleessa tarkoitettu siivous-, vartiointi- ja muu niihin verrattava palvelutehtävä. Kysymyksessä on työehtosopimuksessa tarkoitettu tuotantotehtävä tai ainakin sellainen tuotantoa välittömästi tukeva säännöllisesti toistuva tehtävä, jota ei työehtosopimuksen mukaan voida ulkoistaa. Näin ollen kysymyksessä ei myöskään ole työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 19. kohdan toisessa kappaleessa tarkoitettu muu tuotannon palvelutehtävä.

Ennen 1990-luvun puolivälissä tehtyjä muutoksia ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevien soveltamisohjeiden 2. kohta kuului: "Työnantajan ei tule käyttää jatkuvasti tehtaan sisäisissä normaaleissa tuotanto- ja ylläpitotehtävissä ulkopuolista työvoimaa." Tämä oli ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskenut pääsääntö. Sanalla "jatkuvasti" avattiin kuitenkin mahdollisuus soveltamisohjeiden 3. kohdan ensimmäisessä virkkeessä ja tätä täydentävässä kohdassa 5 mainituille poikkeuksille. Kun soveltamisohjeiden kohdan 3 ensimmäisessä virkkeessä avattiin kohdassa 2 mainitusta pääsäännöstä työhuiput ja muuten ajallisesti tai laadullisesti rajatut tehtävät, suljettiin saman kohdan 3 loppuosassa tehtaan tuotantoprosessiin kuuluvat vakanssit alkuosan mahdollistaman poikkeuksen ulkopuolelle.

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevia määräyksiä jouduttiin uudistamaan korkeimman hallinto-oikeuden todettua, ettei ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevien määräysten 2. kohtaa ja 3. kohdan toisesta kappaleesta aiheutuvia sopimusehtoja ".. saa soveltaa siltä osin kuin ne estävät alan elinkeinonharjoittajia käyttämästä ulkopuolisia palveluyrityksiä siivous-, vartiointi- ja muissa niihin verrattavissa tuotannon palvelutehtävissä." Muutosvaatimusten kohteena eivät siten olleet tehtaiden varsinaiset tuotantotehtävät.

Oleellista asiassa on, että soveltamisohjeiden 2. kohta osoittaa edelleen pääsäännön, jonka mukaan ulkopuolista työvoimaa ei voi käyttää teollisuuslaitosten tuotannossa tai tuotantoa välittömästi tukevissa säännöllisesti toistuvissa tehtävissä, jotka toisin ilmaisten voidaan luokitella teollisuuslaitoksen ydintoiminnoiksi tai näitä ydintoimintoja välittömästi tukeviksi säännöllisesti toistuviksi tehtäviksi.

Edellä mainitusta pääsäännöstä on edelleen poikkeuksena 3. kohdassa annettu mahdollisuus käyttää tilapäisesti ulkopuolista työvoimaa. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä rajaa kuitenkin edelleen 3. kohdassa asetettu kielto käyttää ulkopuolista työvoimaa edes tilapäisesti vakanssitehtävissä. Mahdollisuus käyttää ulkopuolista työvoimaa siivous-, vartiointi- ja muissa niihin verrattavissa tuotannon palvelutehtävissä taas rajaa vakanssitehtäville asetetun ehdottoman kiellon soveltamisalaa.

Poikkeuksena pääsäännöstä olevat "siivous-, vartiointi- ja muut niihin verrattavat tuotannon palvelutehtävät" voivat pitää sisällään tehtäviä, jotka eivät miltään osin ole tehdaslaitoksen ydintehtäviä tai ydintehtäviä välittömästi tukevia säännöllisesti toistuvia tehtäviä. Tätä tukee sekin, että Metsäteollisuus ry:n 5.5.1995 päiväämässä ehdotuksessa nyt mainitut soveltamisohjeiden kohdat 2., 3. ja 5. ehdotettiin yhdistettäväksi uudeksi 2. kohdaksi. Lisättäessä 5. kohdassa mainitut asiat 2. kohdan luetteloon erillistä tilapäisen ulkopuolisen työvoiman käytön mahdollistavaa kohtaa ei enää tarvittaisi. Esityksestä huolimatta soveltamisohjeisiin jätettiin nykyinen jako kolmeen kohtaan, joilla täytyy olla toisistaan poikkeavat soveltamisalat.

Yhtiön Kotkan tehtaalla puunkäsittelyssä toimivat kauhakuormaajat purkavat tehtaalle tulevan kuusi- ja mäntypurun sekä kuusihakkeen, kasaavat sen laadun edellyttämällä tavalla sekä syöttävät purkutaskuihin. Kotkassa ei ole puukenttää, vaan puru- ja hakekenttä, joka toiminnallisesti vastaa pitkälti puukenttää. Oleellista kuljettajien tekemässä työssä on se, että tehdaslaitoksen toiminta edellyttää purun ja hakkeen jatkuvaa syöttöä prosessiin. Kauhakoneiden kuljettajat toimivat yhdistetyn sellu- ja voimalaitoksen työnjohdon alaisuudessa. Kotkan tehtaalla järjestelyt vastaavat hyvin pitkälle esimerkiksi M-real Oyj:n Simpeleen tehtaan sekä Stora Enson Anjalankosken tehtaan järjestelyjä.

Kun Kotkan tehtaiden kysymyksessä olevat työtehtävät ovat osa tehtaan tuotantoa tai joka tapauksessa sellainen tuotantoprosessiin välittömästi liittyvä ydintoimintaa tukeva työtehtävä, ei sen ulkoistaminen esitetyssä laajuudessa ole työehtosopimuksen mukaan mahdollista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Asiaosaisilla on erimielisyyttä siitä, onko Stora Enso Oyj:n Kotkan terminaaliyksikössä tehtävä puuraaka-aineen käsittely työehtosopimuksessa ja sen allekirjoituspöytäkirjassa tarkoitettu muu tuotannon palvelutehtävä, jonka ulkoistamista koskevasta erimielisyydestä on neuvoteltava työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 19 kohdan neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Työehtosopimusmääräykset ja niiden sisällöstä esitetty selvitys

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen 1 §:n 3. kohdan soveltamisohjeissa on ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat määräykset. Erimielisyyden kohteina olevien soveltamisohjeiden 2. kohtaa ja 3. kohdan toista kappaletta muutettiin kilpailuneuvoston päätöksen ja sitä seuranneen korkeimman hallinto-oikeuden 11.4.1995 antaman päätöksen johdosta, koska niiden katsottiin estävän kilpailunrajoituslain vastaisesti paperitehtaita käyttämästä ulkopuolisia palveluyrityksiä siivous-, vartiointi- ja muissa niihin verrattavissa tuotannon palvelutehtävissä. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen sisältö siirrettiin työehtosopimukseen sopijapuolten asettaman välityslautakunnan 17.7.1995 antamalla päätöksellä. Mainitut määräykset ovat edelleen tämän päätöksen mukaiset. Soveltamisohjeiden 5. kohdan määräyksiin ulkopuolisen työvoiman käyttämisestä muun muassa puunkäsittelyssä ei sen sijaan tässä yhteydessä eikä tämän jälkeenkään ole puututtu.

Soveltamisohjeiden 2. kohdan mukaan välittömästi teollisuuslaitoksen tuotantoon liittyvät säännöllisesti toistuvat tuotantotehtävät suoritetaan yritykseen työsuhteessa olevalla työvoimalla. Soveltamisohjeiden 3. kohdassa mahdollistetaan ulkopuolisen työvoiman tilapäinen käyttö tietyin rajoituksin ja sallitaan ulkopuolisen työvoiman käyttö siivous-, vartiointi- ja muissa niihin verrattavissa tuotannon palvelutehtävissä. Soveltamisohjeiden 5. kohdan mukaan ulkopuolisen työvoiman käyttö on mahdollista muun muassa puunkäsittelyssä erikseen määritellyissä tehtävissä. Lisäksi saman kohdan mukaan on mahdollista paikallisesti sopimalla käyttää ulkopuolista työvoimaa puunkäsittelyssä myös muissa kuin määräyksessä luetelluissa tehtävissä.

Työtuomioistuimessa on työehtosopimusmääräysten taustasta ja sisällöstä kuultu kantajan nimeämänä todistajana Metsäteollisuus ry:n asiamiestä A:ta sekä vastaajan nimeäminä todistajina Paperiliiton sopimussihteeriä B:tä ja sihteeriä C:tä. Asiassa on esitetty myös kirjallista todistelua sopimusmääräysten syntyvaiheista.

A on lisäksi kertonut, että soveltamisohjeiden 5. kohdan mukainen sopiminen on otettu työehtosopimukseen jo 1970-luvulla. Kysymyksessä on ollut niin sanottu kaatoratkaisu, joka sopii kaikkiin muihin töihin paperitehtaalla paitsi tuotantotehtäviin. Todistajan mukaan 5. kohta sääntelee lähinnä tilapäisiä toimintoja, mutta määräyksen mukainen toiminta, kuten kuljetukset tai erityiskaluston käyttö voi olla luonteeltaan myös pysyvää.

B on kertonut toimineensa Paperiliiton sihteerinä maaliskuusta 2003 alkaen. Tätä ennen todistaja oli toiminut Simpeleen paperi- ja kartonkitehtaan pääluottamusmiehenä vuodesta 1988. Soveltamisohjeiden 2. kohdan määräys on ulkopuolisen työvoiman käytön pääsääntö, ja seuraavissa kohdissa on tehty poikkeuksia tähän pääsääntöön. Puunkäsittely on soveltamisohjeiden 2. kohdassa tarkoitettua tuotantotyötä. Kotkan tehtaan puukentällä työskentelee kaksi työkonetta. Paperiliiton puolelta oli neuvotteluissa lähdetty siitä, että toisen koneen pysyvänä pidettävä työ tehdään omalla työvoimalla, mutta toisen koneen vain osaksi työllistävä tilapäinen työ voitaisiin tehdä 5. kohdan mukaisesti ulkopuolisen yrittäjän toimesta.

C on kertonut olleensa Paperiliiton palveluksessa vuodesta 1990 ja liiton sihteerinä vuoden 2005 kesästä alkaen. Soveltamisohjeiden 5. kohta täydentää 3. kohdan ensimmäisessä kappaleessa lausuttua. Puunkäsittely on tuotantoon liittyvä toiminto. Jos vuoden 1995 muutoksissa olisi ajateltu, että puunkäsittely kuuluu 3. kohdan toisessa kappaleessa tarkoitettuihin siivous- ja vartiointitehtäviin rinnastettaviin tehtäviin, 5. kohdan määräys olisi puunkäsittelyn osalta epäjohdonmukainen. C:n mukaan puunkäsittelyyn ja sisäisiin kuljetuksiin kuuluvista töistä on sopimuksen sanamuodon mukaisesti voitu paikallisesti sopia riippumatta siitä, onko ne mainittu 5. kohdan luettelossa.

Puunkäsittelytehtävistä Kotkassa esitetty selvitys

Puunkäsittelytehtävän luonteesta on kuultu kantajan nimeämänä todistajana resurssipäällikkö D:tä sekä vastaajan nimeämänä todistelutarkoituksessa pääluottamusmies E:tä.

D:n ja E:n kertoman mukaan puunkäsittely Kotkan tehtaalla tarkoittaa paikalle tuodun hakkeen ja purun kasaamista kauhakuormaajilla laadun edellyttämällä tavalla sekä niiden säännöllistä syöttämistä niin sanottuihin purkutaskuihin. Tehdaslaitoksen toiminta edellyttää hakkeen ja purun jatkuvaa syöttämistä.

Arviointi ja johtopäätökset

Hake- ja purukentän työtehtävistä esitetyn selvityksen mukaan hake ja puru valmistellaan prosessia varten varastoimalla sitä määrätyn ajan kasoissa. Varsinainen tuotantoprosessi edellyttää, että valmista raaka-ainetta syötetään tuotantoon jatkuvasti. Hake- ja purukentän toiminnoissa on siten toimintoja kuten hakkeen ja purun kasaus ja varastointi, joita voidaan pitää luonteeltaan lähinnä tuotannon palvelutehtävinä ja toisaalta hakkeen ja purun syöttö prosessiin, jota voidaan pitää välittömästi tuotantoon liittyvänä tehtävänä.

Asianosaiset ovat olleet yhtä mieltä myös siitä, että hake- ja purukentän toiminnassa ei ole ollut kysymys sellaisesta tilapäisluonteisesta tai erikoiskalustoa vaativasta tehtävästä, johon työnantaja soveltamisohjeiden 5. kohdan mukaan voisi työnjohto-oikeutensa nojalla käyttää ulkopuolista työvoimaa. Kysymys on joka tapauksessa ollut puunkäsittelytyöstä, jonka teettämisestä ulkopuolisella työvoimalla voidaan paikallisesti sopia. Soveltamisohjeiden 5. kohdan mukaan ulkopuolisen työvoiman käyttö on nimittäin mahdollista puunkäsittelyssä paitsi määräyksessä luetelluissa tilanteissa myös muissa tehtävissä, joista sovitaan paikallisesti.

Soveltamisohjeen 5. kohta on ollut samansisältöisenä voimassa jo 1970-luvulta alkaen. Tämän kohdan määräyksiä ei muutettu myöskään vuonna 1995, kun soveltamisohjeita muutoin tarkistettiin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaisiksi. Soveltamisohjeen 5. kohdan määräykset, jotka mahdollistavat ulkopuolisen työvoiman käyttämisen, eivät olleet osallisyritysten kannalta kilpailua rajoittavia eivätkä ne siten olleet prosessin kohteena kilpailuneuvostossa eivätkä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Myös välityslautakunta rajasi päätöksensä koskemaan vain niitä soveltamisohjeiden kohtia, joista korkein hallinto-oikeus oli antanut päätöksensä. Näin ollen 5. kohdan määräykset ovat jääneet edelleen sovellettaviksi siitä riippumatta, pidetäänkö määräyksessä tarkoitettuja toimintoja tuotantoon välittömästi liittyvinä tai sitä palvelevina tehtävinä. Erityismääräyksinä 5. kohdan määräykset syrjäyttävät soveltamisohjeiden 2. ja 3. kohdan niitä yleisluonteisemmat määräykset.

Vuonna 2000 allekirjoittajajärjestöt sopivat, että paikallisesti voidaan sopia ulkopuolisen työvoiman käytön laajentamisesta siivous-, vartiointi- ja muissa tuotannon palvelutehtävissä. Työtuomioistuin on tuomiossaan TT 2004-112 tulkinnut näiden määräysten soveltamispiiriä niin, että niiden ulkopuolelle oli jätetty tapaukset, joissa ulkopuolisen työvoiman käyttö oli alunperinkin ollut sallittua. Työvoiman tilapäistä käyttöä koskevat määräykset säilytettiin allekirjoituspöytäkirjan nimenomaisen määräyksen mukaan muuttumattomina ja näillä määräyksillä tarkoitettiin soveltamisohjeen 5. kohtaa. Työtuomioistuimella ei tämän asian yhteydessä ole perusteita päätyä muunlaiseen tulkintaan.

Allekirjoituspöytäkirjaan vuonna 2005 otetut neuvottelujärjestysmääräykset antavat menettelyohjeet siltä varalta, että ulkopuolisen työvoiman käytöstä ei päästä yhteisymmärrykseen. Nämä määräykset kattavat sanamuotonsa mukaan ne tilanteet, joissa ulkopuolisen työvoiman käytöstä voidaan soveltamisohjeen 3 kohdan toisen kappaleen mukaan sopia eli siivous-, vartiointi- ja muut palvelutehtävät. Kun tämän asian yhteydessä ei sopijapuolten tarkoituksesta ole esitetty muuta selvitystä, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että uudet neuvottelujärjestysmääräykset olisi tarkoitettu ulottaa koskemaan myös soveltamisohjeiden 5. kohdan nojalla tapahtuvaa sopimista.

Edellä lausuttu huomioon ottaen työtuomioistuimella ei ole perusteita vahvistaa, että Kotkan terminaaliyksikön puuraaka-aineen käsittely on työehtosopimuksessa ja sen allekirjoituspöytäkirjassa tarkoitettu muu tuotannon palvelutehtävä ja siten allekirjoituspöytäkirjan neuvottelumääräysten piirissä.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että osapuolilla on ollut perustellut syyt saattaa se työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Tämän vuoksi he kukin saavat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla vastata omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asiaan osalliset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Vannela, Vertanen ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Aaltonen.

Tuomio on yksimielinen.