Labor court dismisses union claim that agreed vacation days must be postponed when employee is sick.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's request to postpone agreed vacation days during the employee's sick leave period. The employee had agreed to specific dates for paid vacation days before falling ill, and the employer marked these on the work schedule. Since the collective agreement did not explicitly allow for shifting these days when sickness occurred, the court ruled they consumed the time as scheduled. Consequently, the employer was not required to pay the vacation days as cash or reschedule them.
Legislator headnote
AI generatedSection 19 of the collective agreement; When agreed vacation days are fixed before illness and the collective agreement lacks provisions for shifting them, the court rules that such days consume the sick leave period rather than being postponed.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työnantaja oli ennen työntekijän sairastumista vahvistanut työvuoroluettelon, jonne työntekijän kanssa sovitut lomaltapaluurahavapaat oli merkitty. Alan työehtosopimuksessa ei ollut sovittu vapaan siirtämisestä työntekijän työkyvyttömyyden sattuessa vapaapäivien ajalle. Lomaltapaluurahavapaa rinnastettiin säännöllisen työajan järjestelyihin, minkä vuoksi työnantaja oli voinut katsoa lomaltapaluurahavapaat pidetyiksi ennalta ilmoitettuna aikana. Työntekijällä ei siten ollut oikeutta kanteessa vaadituin tavoin siirtää vapaapäiviä myöhemmin pidettäväksi. (Ään.). Ks. TT 1990:36, vrt. TT 1991:55
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 36
KANTAJA
Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liitto ry, Alahärmä
VASTAAJA
Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry, Helsinki
KUULTAVA
Osuuskunta Jalostuspalvelu, Kaarina
ASIA
Työehtosopimuksen tulkinta
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 16.1.2006
Pääkäsittely 28.2.2006
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n ja Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liitto ry:n välisessä 1.2.2003 - 15.2.2005 voimassa olleessa työehtosopimuksessa on muun ohella ollut seuraava määräys:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
19 § Lomaltapaluuraha
1. Toimihenkilölle, joka aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön vuosiloman päätyttyä, suoritetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen lakisääteisen vuosilomansa palkasta.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
7. Lomaltapaluuraha voidaan sopia toimihenkilön kanssa kokonaan tai osittain vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Vaatimukset
Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liitto ry on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että seminologi A:lle 27.-30.9.2004 väliseksi ajaksi sovitut lomaltapaluurahavapaat eivät kulu A:n 13.8.2004 alkaneen ja yhdenjaksoisesti 30.9.2004 saakka jatkuneen sairausloman aikana. Lisäksi Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liitto ry on vaatinut Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Perusteet
Osuuskunta Jalostuspalvelun palveluksessa oleva seminologi A oli sopinut työnantajansa kanssa, että hän pitää lomaltapaluurahavapaan ajalla 27.9.-2.10.2004. Työvuoroluettelo ajalle 23.8.-14.11.2004 oli vahvistettu 16.8.2004. A oli kuitenkin sairastunut 13.8.2004 ja ilmoittanut tästä työnantajalleen 16.8.2004. A:n sairausloma oli kestänyt 30.9.2004 saakka.
A oli pyytänyt työnantajalta, että hän saisi pitää sairausloman takia pitämättä jääneet lomaltapaluurahavapaat muuna ajankohtana. Työnantaja on kuitenkin katsonut, että kun lomaltapaluurahavapaat oli merkitty työvuoroluetteloon ja työntekijä oli sairauslomalla näinä päivinä, ei sanottuja vapaita voida siirtää toisena ajankohtana pidettäviksi eikä myöskään maksaa rahana.
Työehtosopimuksessa ei ole nimenomaista määräystä siitä, kuluvatko lomarahavapaat sairausloman aikana. Asia ei ole myöskään ollut esillä sopimusosapuolten välillä. Tämän vuoksi asiassa on noudatettava niin sanottua aikaprioriteettiperiaatetta. Tätä periaatetta sovellettaessa työntekijän poissaolon syytä ja vaikutuksia arvioidaan sen tosiasiallisen poissaolosyyn perusteella, joka on alkanut ensimmäiseksi. Jos ensimmäinen poissaolosyy lakkaa, mutta toinen syy jatkuu, poissaoloa arvioidaan tämän jälkeen jälkimmäisen syyn perusteella. Tämä periaate käy ilmi muun muassa työtuomioistuimen ratkaisuista TT 1991:55, TT 2003:96 ja TT 2005:70 sekä lukuisista työneuvoston lausunnoista kuten esimerkiksi TN 99:48, TN 746:65, TN 955:74, TN 957:74 ja TN 981:75.
Poissaolon syyn ensisijaisuutta harkittaessa on ratkaisevana pidettävä työnteon esteen tosiasiallista alkamista, joka tässä tapauksessa on ollut työntekijän sairaus eikä lomarahavapaiden merkitseminen työvuoroluetteloon. Mikäli työntekijä on sairastunut ennen lomarahavapaan alkamista ja sairaus jatkuu lomarahavapaan aikana, on kyse sairausloma-ajasta. Sairausloma-ajalta maksetaan sairausloma-ajan palkkaa, eivätkä lomarahavapaat kulu tänä aikana, vaan siirtyvät pidettäviksi myöhemmin sovittavana aikana.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry ja Osuuskunta Jalostuspalvelu ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine korkoineen.
Kanteen kiistämisen perusteet
Seminologi A oli sopinut työnantajansa Osuuskunta Jalostuspalvelun kanssa lomaltapaluurahansa vaihtamisesta vapaaksi ajalla 27.9.-2.10.2004. A oli kuitenkin sairastunut sen jälkeen, kun sitova työvuoroluettelo oli työehtosopimuksen mukaisesti annettu työntekijöille tiedoksi. Työvuorolistat oli lähetetty vakiintuneen tavan mukaisesti kaikille työntekijöille heidän kotiosoitteisiinsa siten, että työvuoroluettelo oli tiedossa vähintään kaksi viikkoa ennen sen alkamista. Työvuoroluettelo oli annettu tiedoksi, eikä sitä ole erikseen vahvistettu. Työvuoroluettelo oli ollut voimassa 12 viikkoa 23.8.2004 alkaen.
A oli sairauslomansa aikana ja työvuoroluettelon voimassaolon aikana, mutta ennen sovittua lomaltapaluurahavapaataan pyytänyt lomaltapaluurahavapaansa siirtämistä myöhempään ajankohtaan. Työnantaja oli torjunut lomaltapaluurahavapaan siirtämistä koskeneen pyynnön vedoten aikaprioriteettisääntöön, jota on noin 20 vuoden ajan noudatettu vastaajaliitossa sekä sen edeltäjissä.
Työtuomioistuimen ratkaisut TT 1991:55, TT 1994:61 ja TT 2003:96 tukevat vastaajan näkemystä. Myös KKO:n ratkaisu 1997:121, jossa lomautusilmoituksen antaminen oli ratkaiseva verrattuna sairausloman alkamishetkeen, tukee vastaajan tulkintaa tässä asiassa. Sitovan työvuoroluettelon tiedoksi antaminen on verrattavissa lomautusilmoituksen antamiseen aikaprioriteettia arvioitaessa. Sen sijaan ratkaisu TT 2005-70 ei sovellu tähän asiaan.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Osuuskunta Jalostuspalvelun palveluksessa oleva seminologi A oli sopinut työnantajansa kanssa, että hän pitää lomaltapaluurahavapaan 27.9. - 2.10.2004 välisenä aikana. Työvuoroluettelo, johon A:n vapaa sisältyi, oli vastaajan ilmoituksen mukaan annettu työntekijöille tiedoksi työehtosopimuksen mukaisesti vähintään kaksi viikkoa ennen luettelon voimaantuloa 23.8.2004. A oli kuitenkin sairastunut 13.8.2004 ja ilmoittanut tästä työnantajalleen 16.8.2004. A:n sairausloma oli kestänyt yhtäjaksoisesti 30.9.2004 saakka. A oli sairauslomansa kestäessä pyytänyt työnantajalta, että hän saisi pitää sairausloman takia pitämättä jääneet lomaltapaluurahavapaat muuna ajankohtana. Työnantaja ei kuitenkin ollut suostunut tähän pyyntöön.
Asianosaisten kesken on erimielisyyttä siitä, onko lomaltapaluurahavapaa kulunut samanaikaisesti A:n sairausloman kanssa, vai ovatko vapaapäivät siirtyneet pidettäväksi myöhemmin sovittavana aikana.
Asianosaisliitot ovat vedonneet niin sanottuun aikaprioriteettiperiaatteeseen, mutta olleet eri mieltä aikaprioriteetin määräytymisestä tässä tapauksessa. Periaate tulee työoikeudessa sovellettavaksi tilanteissa, joissa kaksi eri syistä johtuvaa poissaoloa osuu samalle ajalle. Periaatteen avulla haetaan vastausta kysymykseen, kumman perusteen mukaan poissaoloa ja sen vaikutuksia arvioidaan. Näin ratkaistaan esimerkiksi poissaolon palkallisuus tai se, ovatko poissaolopäivät työssäolon veroista aikaa vuosilomalain mukaan.
Esillä olevassa asiassa kysymys on 27. - 30.9.2004 välisestä ajasta, jolloin A on ollut työvuoroluettelon mukaisina vapaapäivinään sairaana. Riitaa ei kuitenkaan ole noiden poissaolopäivien palkasta, sillä poissaolo on ollut palkallista aikaa katsottiin se sitten sairauslomaksi tai lomaltapaluurahavapaaksi. Asiassa on sen sijaan kanteenkin mukaan kysymys A:n oikeudesta saada vapaapäivät pidetyksi muuna ajankohtana. Tähän kysymykseen voidaan vastata eri tavoin siinäkin tapauksessa, että riidanalaiset poissaolopäivät katsottaisiin kanteessa vaadituin tavoin sairausloma-ajaksi.
Vastaavanlaisia tilanteita on työoikeudellisessa normistossa käsitelty eri tavoin. Esimerkiksi vuosilomalaissa on seikkaperäiset säännökset vuosiloman siirtämisestä loman ajalle sattuvan työkyvyttömyyden takia. Muutoin vuosiloma saadaan eräitä laissa säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta sijoittaa myös työntekijän vapaajaksolle.
Asianosaisten välillä noudatettavassa työehtosopimuksessa ei ole määräystä siitä, kuluvatko lomarahavapaat sairausloman aikana vai saadaanko niitä siirtää. Kysymys ei ole ollut esillä myöskään osapuolten välisissä sopimusneuvotteluissa. Asiassa ei ole esitetty selvitystä alan soveltamiskäytännöstä näissä tilanteissa.
Työtuomioistuimen mielestä nyt esillä olevaa asiaa on arvioitava samoin perustein kuin työajan lyhennysvapaata ratkaisussa TT 1990:36. Myöskään lomaltapaluurahaa tai sen sijasta annettavaa vapaata ei voida pitää korvauksena tehdystä ylimääräisestä työstä, vaan tällainen vapaa-aika voidaan rinnastaa säännöllisen työajan järjestelyihin. Tästä seuraa oikeuskäytännön mukaan, että vapaapäivät kuluvat myös sairausaikana, jos vapaa-ajasta on sovittu ennen sairastumista.
Työtuomioistuin toteaa, että A:n lomaltapaluurahavapaan ajankohta oli merkitty työvuoroluetteloon työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla ennen A:n ilmoitusta sairastumisestaan. Koska asianosaisten välisessä työehtosopimuksessa ei ole sovittu vapaan siirtämisestä kysymyksessä olevan kaltaisissa tapauksissa, Osuuskunta Jalostuspalvelu on edellä esitetyillä perusteilla voinut katsoa A:n lomaltapaluurahavapaat pidetyiksi ennalta ilmoitettuna aikana. Näin ollen työtuomioistuin katsoo, ettei ole perusteita Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liitto ry:n esittämän vahvistusvaatimuksen hyväksymiselle.
Oikeudenkäyntikulut
Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liitto ry:llä on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi työtuomioistuin siitä annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla määrää, että Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry ja Osuuskunta Jalostuspalvelu jutun voittaessaankin saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkoaan.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Vannela, Alanko, Vertanen ja Vuorio jäseninä. Sihteeri on ollut Aaltonen.
Jäsen Vuorion eriävä mielipide:
Lomaltapaluurahavapaa on luonteeltaan palkkaan rinnastettava etuus eikä sitä voida rinnastaa säännöllisen työajan järjestelyihin siinä suhteessa, että tällainen vapaa-aika kuluisi myös sairausaikana, jos vapaa-ajasta oli sovittu ennen sairastumista. Katson, että työntekijä on ollut poissa työstä sairauden johdosta, joten hänellä on oikeus vaatimaansa lomaltapaluurahavapaaseen.