Labor court dismissed claim that a sawmill wood receiver must be covered by the union's collective agreement due to lack of independent authority.

Sahalla puun vastaanottajana työskennelleen henkilön työtehtävät eivät olleet siinä määrin vastuullisia ja itsenäistä harkintavaltaa sisältäneitä, että niihin olisi tullut soveltaa toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen asemesta.

Pääkäsittelyn jälkeen työtuomioistuimelle toimitetut kirjoitukset liitteineen jätettiin huomiotta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 35

KANTAJA

METO - Metsäalan Asiantuntijat ry, Helsinki

VASTAAJA

Metsäteollisuus ry, Helsinki

KUULTAVA

UPM-Kymmene Oyj, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen soveltaminen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 9.2.2006

Pääkäsittely 14.3.2006

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuus ry:n ja METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n välillä ajaksi 16.2.2005 - 30.9.2007 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 §

SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

1. Sopimus sitoo sopijapuolia Metsäteollisuus ry:tä ja METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:tä.

2. Sopimuksen määräyksiä sovelletaan Metsäteollisuus ry:n jäsenten sekä heidän palveluksessaan olevien METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n toimipaikkaosastojen ja / tai alueyhdistysten jäseninä olevien metsäalan toimihenkilöiden välisiin työsuhteisiin.

3. Metsäalan toimihenkilöllä tarkoitetaan tässä sopimuksessa henkilöä, joka metsäalan koulutuksen tai toimen edellyttämän tietopuolisen ja käytännöllisen pätevyyden omaavana toimii jäljempänä määritellyissä tehtävissä eli

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

b) henkilöä, joka välittömästi johtamatta työntekijäin työtä suunnittelee, ohjaa ja tarkastaa alaansa kuuluvia toimenpiteitä tai edustaa työnantajaa metsäkaupoissa tai puutavaran kaupoissa, vaihdoissa, vastaanotoissa tai luovutuksissa sekä henkilöä, joka työskentelee metsäalan teknillisissä, koulutus-, suunnittelu- tai neuvontatehtävissä

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 §

PALKKAUS

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Välitön esimiestaso

Metsäalan toimihenkilöt, jotka vastaavat puunhankinta- ja / tai metsänhoitotoiminnosta maantieteellisesti rajatulla alueella piirillä, tiimissä tai vastaavassa organisaatioyksikössä. Heidän alaisinaan voi olla työntekijöitä. He raportoivat piiripäällikölle tai aluejohtajalle.

Metsäalan toimihenkilöt, jotka vastuullisina suorittavat metsän- tai puutavaran tms. mittaus- tai tarkistustehtäviä tai toimivat puutavaran vastaanoton tehtävissä tehtailla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

METO - Metsäalan Asiantuntijat ry on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että UPM-Kymmene Oyj on velvollinen soveltamaan A:n työsuhteeseen METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n ja Metsäteollisuus ry:n välillä 16.2.2005 - 30.9.2007 voimassa olevan metsäalan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen määräyksiä.

Lisäksi METO - Metsäalan Asiantuntijat ry on vaatinut, että työtuomioistuin velvoittaa Metsäteollisuus ry:n ja UPM - Kymmene Oyj:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

A työskentelee UPM - Kymmene Oyj:n palveluksessa puun vastaanottajana. Keskeisin osa A:n työtehtävästä muodostuu koenippujen mittauksesta ja raaka-aineen laadun seurannasta. Lisäksi A:n tehtäviin kuuluu mittaustodistusten tekeminen vierastoimittajille, sähköisten laatuhuomautusten tekeminen, varastokirjanpidon seuraaminen, kulutuksen kirjaaminen, varaston kierroksen seuraaminen, koetaakkojen laaduttaminen neljään laatuluokkaan ja koetaakan tilavuuden mittaaminen, tehtaalle saapuvan puutavaran laadun valvonta ja epäkohtiin puuttuminen, raakkitukkien hoitaminen Kuusanniemen sahalle, hakkeiden kuljetuskohteiden ilmoittaminen ja toimitusmäärien seuraaminen.

A:n tehtävät ovat itsenäisiä ja vastuullisia. Esimerkiksi laadunvalvontaa suorittaessaan A voi määrätä puutavaran kuljettamisesta muualle, mikäli puu ei täytä laatuvaatimuksia. Lisäksi A vastaa tukkivaraston inventoinnista ja raportoi suoraan tehtaan johtajalle, tuotantopäällikölle sekä Lahdessa työskentelevälle business controllerille. A on myös työssään edustanut työnantajaa allekirjoittamalla mittaustodistukset. Mittaustodistusten laatiminen on sittemmin siirretty tehtäväksi toisaalla. A:lla ei ole tosiasiallista esimiestä. Vuorossa oleva esimies ei ole A:n esimies, koska vain yksi vuoroesimiehistä hallitsee puun vastaanottoon liittyvät tehtävät. Sillä, että A:lla ei ole alaisia, ei ole asiassa merkitystä, koska myöskään monella muulla työehtosopimuksen tarkoittamalla toimihenkilöllä ei ole omia alaisia.

A:n työsuhteeseen sovelletaan Puu-ja erityisalojen liiton ja Metsäteollisuus ry:n välillä solmittua mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusta. Kyseistä työehtosopimusta sovelletaan sahojen, höyläämöjen, kyllästämöjen, vaneri- ja puuelementti, puutalo- rakennuspuusepän-, laatikko-, puu- ja lastulevytehtaiden sekä näiden teollisuuksien yhteydessä toimivien kuitulevytehtaiden ynnä niiden sivutuote- ja huolto-osastojen ja näiden työntekijäin välisiin työsuhteisiin. A työskentelee kuitenkin puutavaran vastaanottajana, jota koskevat määräykset on kirjattu kantaja- ja vastaajaliiton välillä solmittuun metsäalan toimihenkilöiden työehtosopimukseen. Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä, jotka koskisivat puutavaran vastaanottotyötä tai näissä tehtävissä työskenteleviä henkilöitä.

Metsäalan toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta sovelletaan puun vastaanottotehtäviin alalla laajasti. Metsäalan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 6 §:n palkkausmääräyksiä on muutettu vuonna 2003 siten, että tuolloin määräyksiin lisättiin määritelmät eri esimiestasoista. Muutoksen tarkoituksena on ollut saattaa puun vastaanottajan tehtävät työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry ja UPM-Kymmene Oyj ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Lisäksi Metsäteollisuus ry ja UPM-Kymmene Oyj ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Metsäalan toimihenkilöllä on oltava metsäalan koulutus tai toimen edellyttämä tietopuolinen ja käytännöllinen pätevyys ja hänen on toimittava työehtosopimuksessa määritellyissä tehtävissä. A ei ole saanut metsäalan toimihenkilön pätevyyden antavaa, kuten metsäteknikon tai metsätalousinsinöörin koulutusta, vaan hänellä on alemman asteen kaupallinen koulutus. Hän ei myöskään ole toiminut monipuolisissa mittaustehtävissä metsäalan kenttätehtävissä, eikä hänellä ole laajempaa metsäalan toimihenkilölle tyypillistä tuntemusta puutavaran mittauksesta.

Työssään puun vastaanottaja käyttää annettujen ohjeiden mukaisesti tavanomaisia puutavaran mittausvälineitä, kuten mittanauhaa, mittakeppiä, Masser-mittasaksia ja ATK-päätettä. Vastaavia välineitä käyttävät jokapäiväisessä työssään myös metsurit ja monitoimikoneen kuljettajat. Puun vastaanottajalla on mittaustehtävää suorittaessaan vastuu mittaustehtävän oikein suorittamisesta. Puun vastaanottajan tehtävät on yksityiskohtaisesti määritelty jättämättä työntekijälle erityistä harkinta- tai päätösvaltaa. Lisäksi Heinolan sahan puun vastaanottajan työtehtävien vaativuus on vähentymässä. Mittaustodistusten laatiminen vierastoimittajille on keskushallinnon tehtävä. Lähiaikoina myös suuri osa mittaustoiminnasta siirretään toisaalla tehtäväksi.

Puun vastaanottaja toimii työssään työntekijän vastuulla työnantajan antamien ohjeiden mukaisesti eikä työnantajaa edustavana toimihenkilönä siten kuin metsäalan toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa edellytetään. Puun vastanottajan esimies on sahan työnjohtaja. Vastuu järjestelmän toimivuudesta ja puuta toimittavien asiakkaiden kanssa hoidettavista yhteyksistä on sahan työnjohtajalla ja tuotantopäälliköllä.

Teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti kaikkiin sahalla työskenteleviin työntekijöihin sovelletaan mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusta. Lisäksi metsäalan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 4 §:n a-kohdan mukaan sopimus ei koske niitä teollisuuslaitosten piirissä työskenteleviä metsäalan toimihenkilöitä, joihin heidän työnsä luonteen mukaan sovelletaan jotain muuta vastaavaa sopimusta.

Heinolan sahalla puun vastaanottajaan on aina sovellettu mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusta. A on toiminut tässä tehtävässä 10 vuoden ajan. UPM-Kymmene Oyj:n puutuotetoimialan muillakin sahoilla puun vastaanottajiin sovelletaan mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusta. Samoin Tehdasmittaus Oy:ssä tehdasmittaaja on työntekijäasemassa, ja hänen esimiehensä on metsäalan toimihenkilösopimuksen piirissä. Teollisuudessa vakiintuneen käytännön mukaisesti päätoimialan työehtosopimusta on sovellettu myös sellaisiin liitännäisiin toimintoihin, jotka sellaisenaan voisivat kuulua jonkin toisen sopimusalan työehtosopimuksen piiriin.

Metsäalan toimihenkilöitä koskevaan työehtosopimukseen vuonna 2003 tehtyjen muutosten tarkoituksena ei ole ollut saattaa puun vastaanottajia työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin.

PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO RY:N KIRJALLINEN LAUSUMA

Työtuomioistuin on siitä annetun lain 32 a §:n nojalla pyytänyt asiassa kirjallisen lausuman Puu- ja erityisalojen liitolta mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen soveltuvuudesta A:n työsuhteessa. Puu- ja erityisalojen liitto on kirjallisessa lausumassaan yhtynyt Metsäteollisuus ry:n näkemykseen siitä, että A:n työsuhteeseen on sovellettava mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusta.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

Asianosaiset ovat jutun pääkäsittelyn jälkeen toimittaneet työtuomioistuimelle kirjoituksia liitteineen selvitykseksi kuultavayhtiössä käytetyistä tehtävänimikkeistä. Koska aineisto on toimitettu työtuomioistuimelle vasta pääkäsittelyn jälkeen eikä sillä ole asian ratkaisemisen kannalta sellaista merkitystä, että olisi välttämätöntä järjestää uusi pääkäsittely, työtuomioistuin jättää mainitut kirjoitukset työtuomioistuimesta annetun lain 34 §:n nojalla huomiotta.

Pääasiaratkaisu

Perustelut

1. Erimielisyys

A työskentelee UPM - Kymmene Oyj:n palveluksessa Heinolan sahalla puun vastaanottajana. Asianosaisilla on erimielisyyttä siitä, onko UPM-Kymmene Oyj velvollinen soveltamaan A:n työsuhteeseen METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n ja Metsä-teollisuus ry:n välillä solmittua metsäalan toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta (jälj. Metsä-METO työehtosopimus) mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen asemesta.

2. Sopimusneuvotteluista esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on kuultu sopimusneuvotteluista kantajan nimeämänä todistajana neuvottelupäällikkö B:tä ja vastaajan nimeämänä todistajana asiamies C:tä.

B on kertonut toimineensa METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:ssä neuvottelupäällikkönä vuodesta 1990 alkaen. Todistaja on ollut neuvottelemassa erimielisyyden kohteena olevaa sopimusta. Sopimuksen soveltamiselle ei ole olennaista, onko toimihenkilöllä alaisia. Vuosien saatossa toimihenkilöiden toimenkuvat ovat muuttuneet siten, ettei alaisia nykyisin juurikaan ole. Liiton jäsenistä noin 90 prosenttia toimii tehtävissä, joissa ei ole alaisia. Tehtävät ovat niin sanottuja asiantuntijatehtäviä. Tämä koskee myös puutavaran vastaanottotehtävissä työskenteleviä. Koulutus ei myöskään ratkaise sopimuksen soveltamista, joskin metsäalan koulutus on yleisin näissä tehtävissä toimivilla. Ajan myötä koulutettujen määrä on lisääntynyt, kun 10-15 vuotta sitten pelkkä työkokemus oli käytännössä ainoa edellytys näihin tehtäviin.

B:n mukaan Metsä-METO:n työehtosopimuksessa mainitulla puutavaran vastaanottotehtävällä on tarkoitettu kaikkia puutavaran mittaukseen tai vastaanottoon liittyviä tehtäviä joko maastossa tai muussa pisteessä esimerkiksi tehtaalla. Määräys otettiin sopimukseen vuonna 2003, koska aikaisemmin ei ollut yksiselitteisesti määritelty, mitä puutavaran vastaanottoon tai mittaukseen liittyvällä työllä tarkoitettiin ja osa jäsenistä työskenteli tehtailla nimenomaan näissä tehtävissä. Työehtosopimukseen ei ollut tarkoitus tehdä merkittävää laajennusta, vaan tarkentaa aiempia määräyksiä. Neuvotteluissa oli nimenomaisesti puhetta siitä, että puutavaran vastaanotto tulee sopimuksen piiriin. Jo edellisen työehtosopimuksen yhteydessä perustettiin työryhmä keskustelemaan tästä asiasta. Muissa metsäalan työehtosopimuksissa ei ole määräyksiä puutavaran vastaanotosta.

C on kertonut toimivansa Metsäteollisuus ry:n työmarkkinayksikössä asiamiehenä. Toimihenkilösopimus kuuluu todistajan vastuualueeseen, ja hän on ollut neuvottelemassa vuoden 2003 sopimusmuutoksia. Metsä-METO:n työehtosopimusta sovelletaan sinänsä puun vastaanottajaan. Vuonna 2003 tästä otettiin työntekijäpuolen aloitteesta sopimuksen 6 §:ään nimenomainen maininta, koska puutavaran vastaanottotehtävissä työskenteli metsäalan toimihenkilöitä. Mainintaa myöskään tehdasvastaanotosta ei ollut aiemmin ollut sopimuksessa. Tässä yhteydessä ei ollut puhetta sopimuksen soveltamisalan laajentamisesta.

C:n mukaan työnantajapuoli käsitti edellä kerrotun muutoksen siten, että vallitseva tilanne haluttiin vain ilmaista työehtosopimuksessa. Schaumanin ja Tehdaspuun metsäosastojen fuusioiden kautta 1980-luvun lopulla huomattava määrä Schaumanin metsäosaston toimihenkilöitä oli siirretty yhtiön päätöksellä puutavaran vastaanottotehtäviin. Työehtosopimukseen haluttiin ottaa nimenomainen kirjaus, jotta tällaista työtä voitiin teettää heillä toimihenkilösopimuksen piirissä.

Edelleen C:n mukaan Metsä-METO:n työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen 1 §:n 3 b -kohta on ollut samanlaisena ainakin 1.3.1998 voimaan tulleesta työehtosopimuksesta alkaen. Kohdassa tarkoitettu vastaanotto tai luovutus ei tarkoita tehdasvastaanottoa, vaan sitä, kun metsänomistajalta ostetaan puuta eli mitataan tien varressa. 1 §:n 3 kohdan johtolauseessa mainitut pätevyys ja koulutus eivät ole tarpeettomia määräyksiä, vaan koulutus on välttämätön näiden tehtävien hoitamisessa. Tehtävissä on nykyisin varsin vähän sellaisia henkilöitä, joilla ei ole metsätalousinsinöörin tai aiempaa metsätyönjohtajan koulutusta. Metsä-METO:n sopimuksen piiriin kuuluvan koulutus on yleensä ollut yhdestä neljään vuoden pituinen. Sopimusta sovelletaan vain toimihenkilöksi luettavaan henkilöön, joka toimii vastuullisessa tehtävässä ja jolla on tietty koulutustaso.

3. Soveltamiskäytännöstä esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on kuultu työehtosopimusten soveltamiskäytännöstä kantajan nimeäminä todistajina hankintaesimies D:tä ja mittausesimies E:tä sekä vastaajan nimeäminä todistajina toimitusjohtaja F:ää ja hankintapäällikkö G:tä. Kirjallisena todisteena on esitetty muun muassa kaavio puun vastaanottajiin UPM-Kymmene Oyj:ssä sovellettavista työehtosopimuksista.

D on kertonut työskentelevänsä UPM-Kymmene Wood Oy:n Pelloksen vaneritehtaalla hankintaesimiehenä. Pelloksessa työskentelee yhteensä viisi puun vastaanottajaa, ja heihin sovelletaan Metsä-METO:n työehtosopimusta. Lisäksi yksi henkilö toimii työntekijätehtävissä puun vastaanotossa. Kyseinen henkilö hoitaa kesäaikaan pääasiassa uittotöitä ja muita työntekijätehtäviä. Talviaikaan hän yleensä pitää lomat ja ylityövapaat sekä tekee tehtäviä puun huoltoon liittyen. Tehtävä poikkeaa selvästi toimihenkilötehtävistä. Yhtiön vaneritehtailla on yhteensä 19 puun vastaanottajaa, joista yhdeksän työskentelee Metsä-METO:n sopimuksella, viisi Toimihenkilöunionin (jälj. TU) ja loput mekaanisen metsäteollisuuden sopimuksella. Eri sopimukset johtuvat siitä, että sopimukset ovat siirtyneet yksikkökohtaisesti eikä niitä ole muutettu aikojen kuluessa. Vaneritehtaissa ei ole isoja eroja puun vastaanottotehtävissä.

D:n mukaan puun vastaanottajan tehtävät ovat samanlaisia kuin A:n tehtävät. Mittausmenetelmät poikkeavat vähän, mutta periaate on sama. Vaativuustasoltaan tehtävät ovat vastaavia.

E on kertonut olevansa koulutukseltaan metsätalousinsinööri ja työskentelevänsä mittausesimiehenä Mittaportti Oy Rauman mitta-asemalla. Puutavaran vastaanottotyö on todistajan ydintehtävä. Hän on työpaikallaan METO:n yhdysmies. Todistajalla ei ole alaisia. Yksikössä on 14 puutavaran mittaajaa ja päällikkö, joihin kaikkiin sovelletaan Metsä-METO:n sopimusta. Raumalla kaikkien vakituisesti vastaanottotehtävissä työskentelevien ammattinimike on mittausesimies, ja he kaikki ovat koulutukseltaan metsätalousinsinöörejä. Yhtiössä on noin 70 mittaajaa, joihin sovelletaan Metsä-METO:n sopimuksen lisäksi mekaanisen metsäteollisuuden, TU:n ja paperiteollisuuden sopimuksia. Sovellettava työehtosopimus on historiaan sidottu. Yhtiö perustettiin vuonna 1995, ja vanhat Metsä-METO:n sopimukseen sidotut mittamiehet siirtyivät Raumalla yhtiön palvelukseen.

E:n mukaan A:n tehtävät ovat vaativuudeltaan samanlaisia kuin Raumalla suoritettavat tehtävät. Mittaportti Oy:n Karihaaran laitoksilla sovelletaan mekaanisen metsäteollisuuden sopimusta, koska Karihaarassa työtehtävät ovat erilaisia kuin muilla Mittaportin laitoksilla. Silti tehtävissä ei ole vaativuuseroa.

F on kertonut toimineensa Metsäliiton Yhtymän Tehdasmittaus Oy:n toimitusjohtajana kahdeksan vuotta. Yhtiön päätoimialana on mittaus- ja vastaanottopalveluiden tuottaminen asiakkaille ja omistajille. Todistaja vastaa myös yhtiön työsuhdeasioista. Yhtiön palveluksessa on 57 henkilöä, joista 52 henkilöä työskentelee yhtiön 15 asemalla ja viisi esikunnassa. Asemilla työskentelee 14 esimiestä, jotka johtavat mittaustiimejä, joissa kussakin työskentelee kahdesta kuuteen henkilöä.

F:n mukaan Tehdasmittaus Oy:ssä sovelletaan neljää eri työehtosopimusta. Saha- ja vaneriteollisuudessa mittausasemilla työskentelevistä esimiehistä 11 kuuluu Metsä-METO:n sopimukseen ja kaksi TU:n tekniseen sopimukseen. Työntekijöitä on 31 ja he toimivat sahoilla ja vaneritehtailla tehdasmittaajina. Heihin sovelletaan työntekijäsopimuksia siten, että 27 kuuluu mekaanisen metsäteollisuuden sopimukseen ja neljä Kyröskoskella historiallisista syistä paperiliiton sopimukseen. Kuituteollisuudessa tehdasmittaajina työskenteleviä toimihenkilöitä kutsutaan mittausteknikoiksi. Kuitutehtailla työskentelee kahdeksen mittausteknikkoa, joista kaksi kuuluu Metsä-METO:n sopimukseen ja kuusi TU:n tekniseen sopimukseen. Savon Sellussa Kuopiossa kaksi henkilöä kuuluu Metsä-METO:n sopimuksen piiriin, vaikka heillä ei ole esimiesasemaa.

Edelleen F:n mukaan mittausaseman esimiehen tehtävälle on merkityksellistä, että hän johtaa tiimiä, tarkistaa palkanmaksun, sopii ylityöt ja sijaistyöt. Esimies sopii myös kuljetus- ja vastaanottojärjestelyt. Lisäksi esimies on työsuojeluvastuussa. Esimies huolehtii yhteydenpidosta tehtaaseen eli asiakkaaseen ja puun toimittajiin, sidosryhmiin ja paikallisiin viranomaisiin. Esimies järjestää koulutustilaisuuksia henkilökunnalle ja Metsäliiton jäsenille. Esimies on mukana laatimassa yhtiön budjettia oman asemansa osalta. Mittausaseman esimies tekee myös puun vastaanottoa ja mittausta.

F:n mukaan A:n tehtävät ovat verrattavissa Tehdasmittaus Oy:n puun vastaanottajan tehtäviin. Tehdasmittaajat tekevät laadutus- ja mittaustyön. Laatujärjestelmässä on sovitut rajat. Esimerkiksi jos on sovittu kymmenen prosentin raja ja jos kuormassa on tätä enemmän vajaalaatuista, tehdasmittaaja voi peruuttaa kuorman. Esimiehen ratkaisua ei tähän tarvita eikä esimiestä ole edes jokaisessa vuorossa paikalla. Mittausaseman esimiehen tehtävä on vastuullisempi kuin A:n tehtävä. Esimerkiksi Finnforestin Eskolan parruveistämöllä Kannuksessa työskentelee vastaanotossa yksi henkilö, joka ottaa puut vastaan ja mittaa ne. Kyseinen henkilö kuuluu mekaanisen metsäteollisuuden sopimukseen ja hänen esimiehenään on laitoksen tuotantopäällikkö.

G on kertonut toimivansa UPM-Kymmene Wood Oy:ssä raaka-aineen hankintatiimissä mäntyraaka-aineen hankintapäällikkönä. Puutavaran mittauksen oikeellisuus kuuluu todistajan tehtäviin. Todistaja päivitti tätä istuntoa varten laatimansa taulukon UPM-Kymmene Oyj:ssä puun vastaanottajiin sovellettavista työehtosopimuksista. Tiedot ovat peräisin yhtiön palkkahallinnosta. Edellinen taulukko sisälsi Alholman sahalla työskentelevät kaksi työnjohtajaa, jotka tuuraavat puun vastaanotossa olevaa työnjohtajaa. Todistaja poisti nämä taulukosta, jossa ovat nyt vain päätoimisesti puun vastaanotossa toimivat henkilöt. Näin ollen sahoilla on mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa 19 ja TU:n sopimuksessa kolme henkilöä. Yhtään puun vastaanottajaa ei ole Metsä-METO:n sopimuksen piirissä. Vaneri- ja viilutehtailla mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on 10, Metsä-METO:n sopimuksessa yhdeksän ja TU:n sopimuksessa kolme.

G:n mukaan yhtiöllä on yhteensä 16 laitosta. Neljällä vaneri- ja viilutehtaalla on Metsä-METO:n sopimukseen kuuluvia henkilöitä ja seitsemällä on mekaanisen metsäteollisuuden sopimukseen kuuluvia. Sahapuolella ei ole Metsä-METO:n sopimukseen kuuluvia puun vastaanottajia. Todistaja on kuullut yhtiössä tuotantojohtajana toimineelta H:lta eri sopimusten johtuvan historiallisesta taustasta. Kymmene Oy osti 1980-luvun lopulla Schaumanin vaneriteollisuuden ja Schaumanilta siirtyneistä Metsä-METO:n sopimuksen piiriin kuuluneista henkilöistä osa jäi puun vastaanottoon ja he saivat säilyttää METO-yhteyden. Tätä koskeva päätös tehtiin aikanaan yhtiön hallinnossa.

4. A:n työtehtävistä esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on A:n työtehtävistä kuultu häntä itseään sekä kantajan nimeämänä todistajana B:tä ja vastaajan nimeäminä todistajina tuotantopäällikkö I:tä ja C:tä.

A on kertonut olevansa koulutukseltaan merkonomi ja toimineensa samoissa puun vastaanottajan tehtävissä vuodesta 1991 alkaen. Hän on ollut yhtiön palveluksessa vuodesta 1988 lähtien. Hänen työsuhteessaan on koko ajan sovellettu samaa työehtosopimusta. A:n tehtävänimike on nykyisen uuden VATO-järjestelmän mukaan mitta-aseman esimies. Nimikkeen muutokseen ei liittynyt tehtävien muutoksia. Uusi järjestelmä tarkoittaa, että A:lla on vastaanottotositteiden korjausoikeus sekä oikeus muuttaa raakkiprosentteja toimittajien kanssa sovitulla tavalla. Muutos liittyi lähinnä atk-systeemin käyttöoikeuksiin.

A:n tärkeimmät tehtävät ovat laadun seuranta, varaston kierron seuranta ja viikoittainen raportointi tehtaanjohtajalle ja tuotantopäällikölle. Lisäksi kerran kuukaudessa raportoidaan yhtiön business controllerille. Puun vastaanottotehtävissä ei pääsääntöisesti työskentele muita kuin A. Esimiehiksi on merkitty vuorossa oleva työnjohtaja ja tuotantopäällikkö. A:lle ei tule yksityiskohtaisia määräyksiä keneltäkään, eikä hän voi pyytää ohjeita tai neuvoja vuoroesimiehiltään. Hän edustaa työnantajaa laatureklamaatioissa puuntoimittajiin nähden. Ennen lokakuuta 2005 A antoi mittaustodistuksiakin.

A:lla on ohjeiden mukaan oikeus käännyttää puukuorma takaisin, jos yli 30 prosenttia kuormasta on niin sanottua raakkia. Useimmiten hän kuitenkin kutsuu tehdaspäällikön tai tuotantopäällikön vahvistamaan arvionsa. A inventoi yksin tukkivaraston. Metsänomistajille, lähinnä vierastoimittajille, on maksettu A:n tekemän mittauksen perusteella. Vierastoimitusten osuus on noin 15 prosenttia toimituksista.

B on paikan päälläkin tutustunut A:n työtehtäviin, joihin voisi soveltaa Metsä-METO:n työehtosopimusta kuten yleensä tällaisiin tehtäviin sovelletaan. Puunhankintaan osallistuu yhteensä 2 200 toimihenkilöä koko maassa. Metsä-METO:n työehtosopimusta sovelletaan näistä noin 1 900 - 2 000 henkilöön. Kaikin paikoin ei kuitenkaan ole määritelty sovellettavaa sopimusta, jolloin on sovittu olosuhteisiin soveltuvimman työehtosopimuksen noudattamisesta. Työntekijäasemassa olevien henkilöiden tehtävät poikkeavat toimihenkilötasosta siten, että työntekijöillä ei ole vastuuta. Esimerkiksi raportoinnin ja mittauksen vastuu on jollakin toisella kuin sillä, joka suorittaa mittaustehtävän.

I on kertonut toimivansa Heinolan sahalla tuotantopäällikkönä. Sahalla työskentelee yhteensä 90 henkilöä. A:n tehtävänimike on koko ajan ollut puun vastaanottaja. Sahalla ei ole koskaan ollut käytössä mitta-aseman esimies -nimikettä. A:n päätehtävä on otantapuiden mittaus mittasaksilla. Järjestelmä arpoo otantaan nipun, joka levitetään pihalle. A mittaa tukkien pituuden ja paksuuden sekä laaduttaa tukit kolmeen laatuluokkaan tai raakkiin. Mittaustulokset taltioituvat mittasaksien tietokoneeseen. A myös siirtää työnjohtajilta saamansa käytön luvut järjestelmään, jotta varasto pysyy ajan tasalla.

I:n mukaan A ei ota osaa puiden vastaanottoon. Kysymyksessä on niin sanottu kylmä asema, jossa kuljettaja kirjautuu sisään järjestelmään ja ajaa auton koneen luokse, jolloin konekuljettaja purkaa kuorman ja jokaisen kuormallisen paino kirjautuu järjestelmään. Konekuljettaja kuittaa, kun tehtävä on valmis ja autonkuljettaja menee mittakopille ja saa kuormakirjan. A ei ota osaa tähän. A:n työ on päivätyötä, vaikka puita tulee myös päivävuoron ulkopuolella kello 6-22 välisenä aikana.

Edelleen I:n mukaan vastuullisin A:n tehtävistä on mittaaminen ja laaduttaminen, jotka tehdään ohjeiden mukaan. Lähes kaikki sahan työntekijät laaduttavat kappaleita. A laaduttaa tukkeja ja muut työntekijät eri tavoin sahattuja kappaleita. A:n tehtäviin kuuluva raportointi käsittää kerran viikossa koneelta otettavan tulosteen, joka tuodaan todistajalle ja tehtaan johtajalle. Kerran kuukaudessa A ilmoittaa puunkäytön business controllerille. Varastot inventoidaan noin neljä kertaa vuodessa, jolloin A mittaa tukkeja mittanauhalla ja -kepillä.

I:n mukaan A:lla ei ole harkintavaltaa lähettää pois raakkikuljetuksia, eikä kuormia ole koskaan palautettu. Jos A havaitsee huonon puuerän, hän ilmoittaa asiasta todistajalle tai työnjohtajalle. Jos tarkastetussa erässä on yli 10 prosenttia raakkeja, A ilmoittaa asiasta toimittajalle. A:lla on työsuojeluvastuu omasta työstään kuten muillakin työntekijöillä. A:lle on annettu yhtiössä koulutus puunkäsittelyyn, koska hänellä ei ollut peruskoulutusta. A on osallistunut uuden järjestelmän osalta koulutukseen yhdessä esimiesten kanssa, mutta esimiehille on annettu vielä lisäkoulutusta. A:n tehtäviä on kesäaikaan hoitanut harjoittelija koulusta ja kerran lukiolainenkin. Tehtävään vaaditaan vain lyhyt koulutus, jotta henkilö kykenee erottamaan laadut toisistaan ja mittaamaan.

Edelleen I:n mukaan A:lla on esimiehenä vuoron työnjohtaja. A työskentelee itsenäisesti. A:n tehtävissä harkintavalta on vähäistä, ja hän tekee mittausta annettujen ohjeiden mukaisesti. Todistaja käy joskus jopa useamman kerran päivässä A:n luona, mutta joskus kuluu jopa viikko tai kaksi, ettei hän käy siellä. Uusi vastaanottojärjestelmä tuli lokakuussa 2005 ja sen koulutus kesti viisi kuusi tuntia. Koulutukseen osallistui A:n lisäksi metsätalousinsinööri, joka toimii vuoroesimiehenä. Muista yksiköistä kurssilla oli myös työntekijätasoisia henkilöitä. A:n palkkaus on kytketty sahalinjan palkkaan hänen omasta pyynnöstään. Palkka koostuu perusosasta ja työn tuottavuuden määräämästä liikkuvasta osasta, jonka suuruus on noin kolmasosa palkasta. A ei ole toimihenkilö.

C:n mukaan A toimii työntekijätehtävässä tehdasvastaanottopisteessä. A:lle kuuluu kaksi tehtävää: puutavaran laadun ja määrän mittaaminen. A:n pääasiallinen tehtävä on otantanippujen mittaus elektronisilla mittasaksilla mittausasemalla. Kuitenkin noin 70 prosenttia ostetusta tavarasta mitataan nykyisin monitoimikoneilla, joiden kuljettaja hoitaa mittaamisen. Mittaustuloksen oikeellisuuden tarkastaminen onkin A:n tärkein tehtävä. Tärkein mittaustapahtuma on kuitenkin se, joka suoritetaan metsänomistajan ja ostajan välillä kenttätehtävissä. Valtuus palauttaa kuorma takaisin on normaali työntekijätehtävä. Tuloksesta on vastuullisena työnjohtaja. A ei tee itsenäisesti muutoksia ja johtopäätöksiä, vaan esimiehet tekevät ne.

C:n mukaan A:n työtehtäviin soveltuu parhaiten mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus. A on kuulunut myös niin sanottuun sahan urakkaan eli hänen palkkansa on määräytynyt sahan tuotannon mukaan. A on ollut yhtenä työntekijänä ketjussa, eikä hän ole toiminut vastuullisena mitta-aseman hoitajana. Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on maininta, että sopimusta sovelletaan kaikkiin tehtäviin kunkin tehtaan piirissä. Yleisin palkkausperuste alalla on myös mekaanisen metsäteollisuuden sopimus. Metsä-METO:n työehtosopimuksen 6 §:n määräys koskee myös mekaanisen metsäteollisuuden tehtaita. Puun vastaanottajan tehtäviin soveltuu 1 §:n 3 b-kohta silloin, kun toimihenkilö huolehtii itsenäisesti vastaanottopisteestä. Jos sen sijaan toimihenkilö toimii kuten A työntekijäasemassa olevana mittamiehenä, vastuullisuus kuuluu esimiehille.

5. Arviointi ja johtopäätökset

5.1. Soveltamisala

Asianosaisten välisen Metsä-METO työehtosopimuksen 1 §:n soveltamisalamääräyksen mukaan metsäalan toimihenkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on metsäalan koulutus tai toimen edellyttämä tietopuolinen ja käytännöllinen pätevyys ja joka 3 b-kohdan mukaan muun muassa välittömästi johtamatta työntekijäin työtä suunnittelee, ohjaa ja tarkastaa alaansa kuuluvia toimenpiteitä tai edustaa työnantajaa metsäkaupoissa tai puutavaran kaupoissa, vaihdoissa, vastaanotoissa tai luovutuksissa.

Esitetyn selvityksen mukaan soveltamisalamääräys on säilynyt ennallaan ainakin vuodesta 1998 alkaen. Sen sijaan työehtosopimuksen palkkausta koskevaan 6 §:ään lisättiin 1.2.2003 alkaen määritelmät eri esimiestasoista. Siinä yhteydessä sopimukseen otettiin maininnat muun muassa puutavaran vastaanoton tehtävissä tehtailla toimivista henkilöistä.

Työtuomioistuin toteaa, että soveltamisalamääräyksen sanamuoto ei rajaa puun vastaanottotehtävissä tehtailla toimivia työehtosopimuksen soveltamispiiriin ulkopuolelle. Todistajien yhteneväiset kertomukset osoittavat, ettei sopimuksen 6 §:n muuttamiseen vuonna 2003 johtaneissa neuvotteluissa ollut tarkoitus laajentaa työehtosopimuksen soveltamisalaa entisestä. Muutoksella on ollut tarkoitus saattaa puun vastaanottotehtävissä työskentelevät nimenomaisestikin sopimuksen piiriin, koska historiallisista syistä sopimukseen sidottuja työskenteli näissä tehtävissä.

5.2. Soveltamiskäytäntö

Esitetty selvitys osoittaa, että puun vastaanottotehtävissä eri yhtiöissä työskentelevät ovat kuuluneet useiden eri työehtosopimusten soveltamispiiriin. A on UPM-Kymmene Oyj:n Heinolan sahan ainoa puun vastaanottotyötä tekevä henkilö. Yhtiön sahoilla ei työskentele yhtään Metsä-METO:n työehtosopimukseen kuuluvaa puun vastaanottajaa. Sen sijaan näissä tehtävissä yhtiön sahoilla työskentelevistä 22 henkilöstä 19 kuuluu mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen ja kolme Toimihenkilöunionin sopimuksen piiriin. Yhtiön vaneri- ja viilutehtailla työskentelevistä 22 henkilöstä kymmenen kuuluu mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen, yhdeksän Metsä-METO:n työehtosopimuksen ja kolme Toimihenkilöunionin sopimuksen piiriin. Siten yhtiön yhteensä 44 puun vastaanottajasta 29 kuuluu mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen, yhdeksän Metsä-METO:n sopimuksen ja kuusi Toimihenkilöunionin sopimuksen soveltamispiiriin.

Tehdasmittaus Oy:n saha- ja vaneriteollisuudessa esimiehet kuuluvat pääasiassa Metsä-METO:n sopimukseen ja heidän alaisensa työntekijät, tehdasmittaajat, mekaanisen metsäteollisuuden sopimukseen. Tosin yhtiöön kuuluvassa kuitutehtaassa Savon Sellussa työskentelee kaksi Metsä-METO:n sopimukseen kuuluvaa puun vastaanottajaa, joilla ei ole esimiesasemaa. Mittaportti Oy:ssä kaikki vakinaiset puun vastaanotossa työskentelevät mitta-aseman esimiehet kuuluvat Metsä-METO:n sopimukseen. Sen sijaan tehdasmittaajat kuuluvat Metsä-METO:n sopimuksen lisäksi Toimihenkilöunionin, mekaanisen metsäteollisuuden tai paperiteollisuuden sopimuksiin.

Edellä esitetyn mukaan suurin osa UPM-Kymmene Oyj:n puun vastaanottajista kuuluu mekaanisen metsäteollisuuden sopimuksen piiriin. Muissa yhtiössä esimiesasemassa työskentelevät kuuluvat pääasiassa Metsä-METO:n sopimukseen, kun taas työntekijäasemassa olevat kuuluvat useisiin eri sopimuksiin. Soveltamiskäytäntö on etenkin työntekijäasemassa olevien henkilöiden osalta vaihtelevaa historiallisista syistä johtuen.

5.3. A:n työtehtävistä esitetty selvitys

Työtuomioistuin toteaa, että A:n työtehtävistä esitetty selvitys on ollut riidatonta. Asianosaisilla on kuitenkin eriävät näkemykset A:n tehtävien vastuullisuudesta ja hänen harkintavallastaan tehtävissään.

A työskentelee hänelle annettujen ohjeiden mukaisesti. A:lle on esimerkiksi etukäteen määritelty perusteet, joiden mukaan hän voi palauttaa sahalle tuodun kuorman. Tällöinkin hän on itse kertonut kääntyvänsä useimmiten vielä tehdaspäällikön tai tuotantopäällikön puoleen. Työtuomioistuin katsoo esitetyn selvityksen osoittavan, ettei A:lla ole juurikaan itsenäistä harkintavaltaa työssään.

A raportoi viikoittain tehtaanjohtajalle ja tuotantopäällikölle sekä kerran kuukaudessa yhtiön business controllerille, mikä voisi puoltaa tehtävän katsomista toimihenkilötehtäväksi. Näiden raporttien on kuitenkin selvitetty olevan lähinnä atk-järjestelmästä otettavia tulosteita, joiden tiedot pohjautuvat eri tahoilta järjestelmään aiemmin syötettyihin tietoihin. Työtuomioistuin katsookin, ettei A:n tehtäviä voida raportoinnin perusteella pitää erityisen vastuullisina. Myöskään tukkivaraston inventoimisen neljä kertaa vuodessa ei esitetyn selvityksen perusteella voida katsoa sanottavasti lisäävän tehtävän vastuullisuutta.

Soveltamisalamääräyksen 3 b-kohdan mukaan työnantajan edustaminen muun muassa puutavaran vastaanotoissa kuuluu toimihenkilön tehtäviin. A on katsonut edustavansa työnantajaa laatureklamaatioissa puuntoimittajille. Työtuomioistuin katsoo kuitenkin, ettei A toimi tässä suhteessa itsenäisesti, vaan hänelle annetuissa rajoissa. A ei siten edusta työnantajaa määräyksessä tarkoitetulla tavalla.

5.4. Yhteenveto

Työehtosopimuksen soveltamiskäytännön on selvitetty olevan epäyhtenäistä pääosin historiallisista syistä johtuen. Jutussa kuultavana olevassa yhtiössä soveltamiskäytäntö on kuitenkin johdonmukaista sahoilla työskentelevien puun vastaanottajien osalta. Sahoilla työskentelevistä puun vastaanottajista kukaan ei kuulu Metsä-METO:n työehtosopimuksen piiriin. Alalla muutoinkin puun vastaanottajan tehtäviä on pääsääntöisesti pidetty työntekijätehtävinä.

Työehtosopimuksen soveltaminen ei esitetyn selvityksen mukaan edellytä, että toimihenkilöllä on alaisia. Sen sijaan tehtävän vastuullisuus ja harkintavalta ovat avainasemassa arvioitaessa sitä, onko tehtävä toimihenkilötehtävä vai ei.

Punnitessaan A:n työtehtävistä ja niiden vastuullisuudesta sekä työehtosopimuksen soveltamiskäytännöstä esitettyä selvitystä työtuomioistuin katsoo esiin tulleiden seikkojen puhuvan painavimmin A:n työntekijäaseman puolesta. A:n työtehtäviä ei voida pitää siinä määrin itsenäisinä ja vastuullisina, että hänen työsuhteeseensa tulisi soveltaa kanteessa vaadituin tavoin Metsä-METO:n työehtosopimusta. Myös Puu- ja erityisalojen liitto on valmisteluasiakirjojen perusteella antamassaan lausumassa katsonut mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen soveltuvan A:n työsuhteeseen. Kanne on siten hylättävä.

6. Oikeudenkäyntikulut

METO - Metsäalan Asiantuntijat ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja UPM-Kymmene Oyj:n yhteiset oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 1 800 euroa. Vaadittu määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

METO - Metsäalan Asiantuntijat ry velvollinen korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja UPM-Kymmene Oyj:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 1800 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Vannela, Vuorio ja Kauppala jäseninä. Sihteeri on ollut Aaltonen.

Tuomio on yksimielinen.