Labor court rules employer cannot retroactively agree to omit annual salary increases under collective agreement retroactive effect.

Työehtosopimuksella, jonka voimassaolo oli päättynyt lokakuussa, oli aikaisemman työehtosopimuksen mukaisesti sovittu lentäjien peruspalkoista siten, että lentäjän palkka nousi seuraavalle palkkaportaalle tammikuun ensimmäisenä päivänä.

Lausuntoasiassa oli kysymys siitä, oliko seuraavan vuoden kesäkuussa solmitulla työehtosopimuksella sovittu siitä, että vuosikorotusta ei kysymyksessä olevan vuoden alussa tehty. Lisäksi lausuntoasiassa oli kysymys siitä, oliko työnantaja työehtosopimuksen jälkivaikutuksen perusteella velvollinen maksamaan vuosikorotuksen vuoden alusta lukien ja oliko työehtosopimusosapuolten välillä voitu taannehtivasti sopia korotuksen tekemättä jättämisestä mainitusta ajankohdasta lukien.

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 31

KUULTAVAT

Palvelualojen Toimialaliitto ry, Helsinki

Blue1 Pilots Association ry, Vantaa

ASIA

Vantaan käräjäoikeuden lausuntopyyntö työntekijän palkkaetuja koskevassa asiassa (A/Blue1 Oy, entinen Oy Air Botnia Ab)

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 15.12.2005

Pääkäsittely 8.2.2006

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Oy Air Botnia Ab:n (nykyisin Blue1 Oy) ja Oy Air Botnia Ab:n Lentäjäyhdistys ry:n (nykyisin Blue1 Pilots Association ry) välillä ajaksi 1.1.2001 - 31.7.2001 tehdyn työehtosopimuksen palkkataulukkoa koskevassa liitteessä on sovittu peruspalkoista siten, että niiden määrä nousee liitteestä ilmenevin tavoin palvelusvuosien mukaan 19 palvelusvuoteen asti.

Palvelualojen Toimialaliitto ry:n ja Oy Air Botnia Ab:n Lentäjäyhdistyksen välillä ajaksi 1.7.2002 - 31.12.2004 tehdyn työehtosopimuksen liitteenä on vastaava palkkataulukko kuin edellisessä työehtosopimuksessa.

Viimeksi mainitun työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa 24.3.2003 on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. Sopimuskausi

Hyväksyttyään piirisovittelijan 27.6.2002 tekemän sovintoehdotuksen osapuolet uudistavat 30.12.2000 tekemänsä työehtosopimuksen siten, että sopimus on voimassa 1.7.2002 - 31.12.2004.

2. Palkkaus

Palkat määräytyvät liitteenä olevan palkkataulukon mukaisesti siten, että vuonna 2002 ei tehdä vuosikorotuksia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

Vaatimukset

A on vaatinut, että Blue1 Oy velvoitetaan suorittamaan hänelle saamatta jäänyttä palkkaa 1 533,15 euroa viivästyskorkoineen 30.6.2002 lukien. Lisäksi A on vaatinut yhtiön velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa viivästyskorkoineen.

Perusteet

Oy Air Botnia Ab:n ja Air Botnia Oy:n Lentäjäyhdistyksen välillä on ollut voimassa 1.1. - 27.10.2001 työehtosopimus, jonka liitteenä olevan palkkataulukon mukaan A:lla on ollut kunkin palvelusvuotensa jälkeen oikeus palkankorotukseen. Määräystä palvelusvuosien mukaan määräytyvästä palkankorotuksesta kunkin kalenterivuoden ensimmäisenä päivänä on tullut noudattaa työehtosopimuksen jälkivaikutuksen perusteella A:n työsopimuksen osana myös 28.10.2001 - 30.6.2002, jolloin edellä mainittuun työehtosopimukseen osallisten välillä ei ole ollut voimassa työehtosopimusta. Yhtiö ei ollut kuitenkaan suorittanut A:lle palkankorotusta 1.1.2002 lukien. Tämän vuoksi A:lla oli oikeus kanteessa vaadittuun palkkaan.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Blue1 Oy on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä. Yhtiö on vaatinut lisäksi korvausta oikeudenkäyntikuluistaan viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Jälkivaikutuksen kannalta merkitystä oli sillä, oliko kysymys itse taulukkopalkoista vai vuosittain tehtävistä palkankorotuksista. Vuosikorotukset lentäjien työehtosopimuksessa ovat verrattavissa yleiskorotuksiin, joista sovitaan joka vuodelle erikseen työehtosopimuksissa. Jälkivaikutuksen osalta vallitseva kanta on, että sopimuksettomassa tilassa sovelletaan rajoitetusti vanhan työehtosopimuksen työnormimääräyksiä yksittäisen työsuhteen ehtoina siihen asti, kunnes uusi sopimus solmitaan. Rajoitetusta jälkivaikutuksesta johtuen esimerkiksi työehtosopimusten työnormien asiallinen laajuus tulee ratkaista tapauskohtaisesti.

Laissa ei ole säädöksiä jälkivaikutuksesta eli siitä voidaan sopia toisin. Työehtosopimuksen osapuolilla on oikeus päättää työehtosopimuksen sisällöstä, sen muuttamisesta, kestosta jne. Sopimisoikeuteen kuuluu myös mahdollisuus sopia jälkivaikutuksesta ja taannehtivista ehdoista. Palkkamääräykset muodostavat työehtosopimuksen keskeisen sisällön. Jos palkankorotusjärjestelmästä tulisi varsinainen työsuhteen ehto sopimuksettoman tilan aikana, ei palkansaajapuolella olisi aina enää intressiä solmia uutta työehtosopimusta. Jos vuosittaiset palkankorotukset kuuluisivat jälkivaikutuksen piiriin, tarkoittaisi se sitä, että jälkivaikutusoppi antaisi työntekijälle vahvemman ja paremman suojan ja edun kuin varsinaiset työehtosopimukset. Jälkivaikutuksen tarkoituksena on kuitenkin vain taata työntekijöille se suoja ja taso, jonka vanha työehtosopimus on heille antanut.

Sopimuksetonta aikaa voidaan verrata normaaliin työehtosopimuksen uudistamistilanteeseen. Normaalissa tilanteessa uudesta työehtosopimuksesta neuvotellaan vanhan työehtosopimuksen pohjalta. Osapuolet voivat sopimusvapautensa nojalla sopia esimerkiksi peruspalkkataulukon vuosikorotuksista toisin kuin aikaisemmassa sopimuksessa ja myös työntekijöiden etuja heikentäen. Mitkään vanhan työehtosopimuksen määräyksistä eivät ole pysyviä eivätkä ne saavuta juridisesti sellaista asemaa, ettei niistä voisi sopia toisin.

Usein sopimuksettoman tilan jälkeen tehdään taannehtivia sopimuksia siitä, että jonkin korotuksen katsotaan taannehtivin vaikutuksin tulleen voimaan jo aikaisemmin. Taannehtiva määräys voi samalla tavoin olla vastakkainenkin eli sovitaan siitä, että jotain korotusta ei maksetakaan taannehtivasti. Jos jälkivaikutuksen johdosta vuosittaiset palkankorotukset olisi tullut maksaa vuoden alusta alkaen, veisi tämä työehtosopimusosapuolilta vapauden sopia taannehtivista ehdoista.

Jälkivaikutus ja sopimukseton aika ovat ikään kuin "jatkoaikaa" vanhalle työehtosopimukselle ennen uuteen työehtosopimukseen tai muuhun vastaavaan järjestelyyn siirtymistä. Tällaisella jatkoajalla noudatettavien ehtojen sisältö on sama kuin mitä se oli vanhan työehtosopimuksen viimeisenä voimassaolohetkenä.

Palvelualojen Toimialaliitto ja Oy Air Botnia Ab:n Lentäjäyhdistys ovat työehtosopimusosapuolina peruspalkkataulukon mukaisen vuosikorotusjärjestelmän niin sanottuja intressinhaltijoita. Muun muassa A:n taulukkopalkkojen mukainen palkkataso on muotoutunut 27.10.2001 asti voimassa olleen peruspalkkataulukon mukaisesti. Vanhaan peruspalkkataulukkoon pohjautuvalla palkkatasolla on yksittäisiin työsuhteisiin työehtosopimusehtojen kaltainen normatiivinen vaikutus. Tällaista normatiivista vaikutusta ei sen sijaan ole vuosikorotuksilla. Jälkivaikutuksen johdosta vanhan työehtosopimuksen määräykset eivät muutu varsinaisiksi työsopimussuhteen ehdoiksi, vaan niillä on niiden kaltainen normatiivinen vaikutus työsuhteessa. Jos näin ei olisi, johtaisi jälkivaikutus siihen, että vanhan työehtosopimuksen ehtojen intressinhaltijoiksi muuttuisivat työsopimusosapuolet.

Palvelualojen Toimialaliitto ja Oy Air Botnia Ab:n Lentäjäyhdistys ovat käyttäneet niille kuuluvaa intressiasemaa ja oikeuttaan sopia työehtosopimuksesta ja sen jälkivaikutuksesta, kun ne ovat hyväksyneet piirisovittelijan antaman sovintoehdotuksen 27.6.2002, jossa todetun mukaan vuonna 2002 vuosikorotuksia ei tehdä. Sama asia on todettu osapuolten välillä 24.3.2003 tehdyssä allekirjoituspöytäkirjassa kohdassa 2.

Vallitseva käsitys myös on, että työehtosopimuksen normimääräyksestä ei voi syntyä tavanomaista oikeutta taikka tapaa, jolla olisi sitova merkitys työsuhteen ehtona. Siten ei vuosikorotusjärjestelmä ole muodostunut sellaiseksi tavaksi, joka sitoisi työnantajaa, koska se on perustunut kirjoitettuun työehtosopimusmääräykseen. Sopimuksen veroisesta käytännöstä saattaa tulla sitova työsuhteen ehto, jos kysymyksessä on niin sanottu saavutettu etu. Edellytyksenä tällöin on muun muassa, että tällaisesta asiasta ei voida yksilötasolla sopia toisin. Lentäjien peruspalkkataulukko ja vuosikorotukset ovat perustuneet vanhaan työehtosopimukseen, joten vuosikorotusjärjestelmästä ei ole voinut tulla tällaista saavutettua etua, koska uudella työehtosopimuksella vuosikorotusjärjestelmää voidaan esimerkiksi muuttaa, heikentää tai parantaa.

Professori Martti Kairinen on pyydetyssä asiantuntijalausunnossaan päätynyt siihen, että peruspalkkataulukkoon perustuvat vuosikorotukset eivät kuulu jälkivaikutuksen piiriin.

Kanteessa esitetty palkkavaatimus on määrällisesti liian suuri, sillä mahdollisen korvauksen määrä voi olla enintään 1 249,64 euroa.

KANTAJAN LAUSUMA

A on vielä lausunut, että kanteessa tarkoitettu palkkataulukko muodosti sopimuksen lentäjien palkkauksen perusteista eli palkkamallista ja sen mukaiset palvelusvuosien mukaan määräytyvät palkankorotukset olivat rinnastettavissa muilla sopimusaloilla käytettyihin kokemus- ja ikälisäjärjestelmiin eivätkä yleiskorotuksiin. Tällaisia palvelusvuosiin perustuvia palkankorotuksia sovellettiin vakiintuneesti myös sopimuksettomana aikana, jolloin niiden intressinhaltija tällaisten ehtojen luonteen vuoksi oli yksittäinen työntekijä, jonka työsopimuksen osaksi ehdot tulivat ja jolle palvelusvuosien korotusvaikutus oli saavutettu etu. Tämä ei estänyt sitä, että työehtosopimusosapuolet sopivat uudessa työehtosopimuksessa tulevaan aikaan nähden vapaasti sanotunlaisista palkankorotuksista. Uuden, 1.7.2002 voimaan tulleen työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa ei ollut sovittu siitä, että kanteessa tarkoitettuja korotuksia ei 1.1.2002 tehdä. Pöytäkirjassa oli sovittu siitä, että vuodelta 2002 ei tehdä yleiskorotuksia.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Vantaan käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa seuraavista kysymyksistä:

1) Ovatko kanteessa tarkoitetut palkkataulukon mukaiset palvelusvuosien määrään perustuvat palkankorotukset olleet työehtosopimuksen jälkivaikutuksen vuoksi noudatettavia A:n työsuhteessa myös 1.1.2002 lukien?

2) Onko työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 24.3.2003 kohdan 2 oikea sisältö se, ettei kanteessa tarkoitettuja korotuksia tehdä 1.1.2002; jos näin on, onko tällainen sopimus ollut mahdollinen sellaisin A:ta sitovin vaikutuksin, ettei A:lla ole oikeutta kanteessa vaatimaansa palkankorotukseen?

A:n mukaan kysymys on siitä, voidaanko sellaisesta palkkaerästä (tasokorotus), joka on jo siirtynyt jälkivaikutuksen takia osaksi työntekijän työsopimusta ja on jo erääntynyt maksettavaksi enää jälkikäteisesti luopua työntekijää sitovasti työehtosopimuksella.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Palvelualojen Toimialaliitolle ja Blue1 Pilots Association ry:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluksi.

Palvelualojen Toimialaliitto on todennut lausunnossaan seuraavaa:

Tausta: Oy Air Botnia Ab:n (nyk. Blue 1 Oy:n) ja Oy Air Botnia Ab:n Lentäjäyhdistys (nyk. Blue1 Pilots Association) välillä on ollut voimassa ajalla 1.1.2001 - 27.10.2001 työehtosopimus koskien Oy Air Botnia Ab:n liikennelentäjien työehtoja. Lokakuussa 2001 uutta työehtosopimusta ei saatu aikaan, joten sopimukseton tila alkoi 28.10.2001 ja jatkui 30.6.2002 asti.

Työnantaja järjesti lokakuussa 2001 info-tilaisuuden työntekijöille, jossa heille ilmoitettiin, että työehtosopimusta noudatetaan sopimuksettomana aikana, mutta vuosikorotuksia eli siirtymistä taulukossa alaspäin ei toteuteta, koska työehtosopimus ei ole enää voimassa, eivätkä vuosikorotukset kuulu jälkivaikutuksen piiriin. Taulukkopalkkoja ja sen mukaista palkkatasoa sen sijaan noudatettiin jälkivaikutuksen johdosta siten kuin lokakuussa 2001.

Työehtosopimuksen liitteenä on peruspalkkataulukko, joka perustuu sille logiikalle, että lentäjä siirtyy taulukossa oikealle edistymisensä mukaan. Edistyminen esim. vanhemmasta perämiehestä kapteeniksi tapahtuu sopimuksen mukaan, kun lentäjällä tulee tietty lentomäärä täyteen. Tämä käytäntö oli työnantajan käsityksen mukaan tarpeen pitää edelleen voimassa sopimuksettomanakin aikana, koska kyse oli edistymisestä ja siirtymisestä tehtävästä toiseen.

Peruspalkkataulukossa siirrytään lähtökohtaisesti alaspäin sen mukaan kuinka monta vuotta lentäjä on ollut yhtiön palveluksessa. Työehtosopimuksessa ajalle 1.3.1999 - 31.12.2000 sovittiin palkkahallinnollisista syistä siitä, että tämä siirtyminen tapahtuu kuitenkin aina kaikkien osalta 1. päivänä tammikuuta työsuhteen aloituspäivämäärästä riippumatta. Tämän työehtosopimuksen jälkeen korotusajankohdasta ei ole sovittu työehtosopimuksissa, mutta käytäntö jatkui samana seuraavien työehtosopimusten voimassa ollessa.

Vuosikorotukset ja jälkivaikutus

Nyt käsillä olevassa jutussa kyse on siitä, kuuluvatko peruspalkkataulukon vuosikorotukset, jotka ovat tosiasiassa vuosittaisia palkankorotuksia, jälkivaikutuksen piiriin sopimuksettomassa tilassa. Lausuman antajan käsityksen mukaan eivät kuulu. Tässä on tärkeää tehdä ero itse taulukkopalkkojen ja vuosittain tehtävien palkankorotusten välillä. Vuosikorotukset lentäjien työehtosopimuksessa ovat verrattavissa yleiskorotuksiin eli palkankorotuksiin, joista sovitaan joka vuodelle erikseen työehtosopimuksissa. Työehtosopimusten yhtenä keskeisenä sisältönä ovat palkkamääräykset. Jos palkankorotusjärjestelmästä tulisi varsinainen työsuhteen ehto sopimuksettomassa tilassa, ei palkansaajapuolella olisi luultavasti useinkaan enää intressiä solmia uutta sopimusta. Tämä ei voi olla lain tarkoitus.

Sopimuksettomassa tilassa sovelletaan rajoitetusti vanhan työehtosopimuksen työnormimääräyksiä yksittäisen työsuhteen ehtoina siihen asti, kunnes uusi sopimus solmitaan. Rajoitetusta jälkivaikutuksesta johtuen esim. työehtosopimusten työnormien asiallinen laajuus tulee ratkaista tapauskohtaisesti.

Työehtosopimuksen osapuolilla on oikeus päättää työehtosopimuksen sisällöstä, sen muuttamisesta, kestosta jne. Heidän sopimisoikeuteensa kuuluu myös mahdollisuus sopia jälkivaikutuksesta ja taannehtivista ehdoista.

Työehtosopimuksella on myös kolmanteen osapuoleen ulottuva pakottava normivaikutus työehtosopimuslain mukaisesti. Työehtosopimukseen sidottujen tahojen on noudatettava yksittäisen työsuhteen ehtona työehtosopimusta.

Jos vuosittaiset palkankorotukset kuuluisivat jälkivaikutuksen piiriin, tarkoittaisi se tosiasiassa sitä, että jälkivaikutusoppi antaisi työntekijälle vahvemman ja paremman suojan ja/tai edut kuin varsinaiset työehtosopimukset. Jälkivaikutusopin tarkoitus ei ole antaa työntekijöille vahvempaa ja parempaa suojaa kuin mitä työehtosopimukset antavat, vaan tarkoitus on taata työntekijöille se suoja ja taso, jonka vanha työehtosopimus on heille antanut.

Sopimuksettoman tilan jälkeen voidaan tehdä myös taannehtivia sopimuksia siitä, että jonkin korotuksen katsotaan taannehtivin vaikutuksin tulleen voimaan jo aiemmin. Yhtälailla taannehtiva päätös voi olla vastakkainenkin eli sovitaan siitä. että jotain korotusta ei taannehtivastikaan makseta. Nyt jos jälkivaikutuksen johdosta vuosittaiset palkankorotukset olisi tullut maksaa vuoden alusta alkaen, veisi se työehtosopimusosapuolilta vapauden sopia taannehtivista ehdoista.

On selvää, että Palvelualojen Toimialaliitto ry ja Oy Air Botnia Ab:n Lentäjäyhdistys ry ovat työehtosopimusosapuolina peruspalkkataulukon mukaisen vuosikorotusjärjestelmän ns. intressihaltijat. Vanhaan peruspalkkataulukkoon pohjautuvalla palkkatasolla on yksittäisiin työsuhteisiin työsopimusehtojen kaltainen normatiivinen vaikutus. Tällaista normatiivista vaikutusta ei sen sijaan ole vuosikorotuksilla. Jälkivaikutuksen johdosta vanhan työehtosopimuksen määräykset eivät muutu varsinaisiksi työsopimussuhteen ehdoiksi, vaan niillä on niiden kaltainen normatiivinen vaikutus työsuhteessa. Jos näin ei olisi, johtaisi jälkivaikutus siihen, että vanhan työehtosopimuksen ehtojen intressinhaltijoiksi muuttuisivat työsopimusosapuolet.

Nyt työehtosopimuksen osapuolet ovat käyttäneet heille kuuluvaa intressiasemaansa ja oikeuttaan sopia työehtosopimuksesta ja sen jälkivaikutuksesta, kun he ovat hyväksyneet piirisovittelijan Esa Longan antaman sovintoehdotuksen 27.6.2002, jonka kohdan 2. mukaan vuonna 2002 vuosikorotuksia ei tehdä. Tämä sama asia todettiin osapuolten välillä 24.3.2003 tehdyssä allekirjoituspöytäkirjassa kohdassa 2. Palkkaus seuraavasti: "Palkat määräytyvät liitteenä olevan palkkataulukon mukaisesti siten, että vuonna 2002 ei tehdä vuosikorotuksia." Lausuman antajan käsityksen mukaan tätä on tulkittava siten, että tällä taannehtivalla sopimisella on ollut lentäjiin, kuten esim. A:han, nähden sitova vaikutus. Sovintoehdotuksen ja allekirjoituspöytäkirjan sanamuoto on erittäin selvä: vuosikorotukset jätetään taannehtivin vaikutuksin tekemättä vuonna 2002.

Työoikeuden professori Martti Kairisen asiantuntijalausunto 1.3.2005

Vantaan käräjäoikeudelle on jätetty Blue1 Oy:n puolesta työoikeuden professori Martti Kairisen asiantuntijalausunto vuosikorotuksen jälkivaikutuksesta ja lausunto on siten oikeudenkäyntiaineistossa. Kairinen päätyy asjantuntijalausunnossaan siihen, että peruspalkkataulukkoon perustuvat vuosikorotukset eivät kuulu jälkivaikutuksen piiriin. Lausuman antaja on asiassa prof. Kairisen kanssa samaa mieltä.

Lopuksi

Yllä lausutuilla perusteilla Palvelualojen Toimialaliitto ry katsoo,

1) että kanteessa tarkoitetut palkkataulukon mukaiset palvelusvuosien määrään perustuvat palkankorotukset eivät ole olleet työehtosopimuksen jälkivaikutuksen vuoksi noudatettavia A:n työsuhteessa 1.1.2002 lukien

2) että tyoehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 24.3.2003 kohdan 2 oikea sisältö on se, ettei kanteessa tarkoitettuja korotuksia tehdä 1.1.2002 ja, että tällainen sopimus on ollut mahdollinen A:ta sitovin vaikutuksin.

Blue1 Pilots Association ry:n on todennut lausunnossaan seuraavaa:

Kysymys numero 1:

Yhdistyksen kanta on, että palkkataulukon mukaisia palvelusvuosien määrään perustuvia palkankorotuksia tulee työehtosopimuksen jälkivaikutuksen vuoksi noudattaa A:n työsuhteessa 1.1.2002 lukien.

Kanteessa tarkastelun kohteena oleva palkkataulukko on keskeisin liikennelentäjien palkkauselementti. Palkkataulukon palvelusvuosien mukaan määräytyvät korotukset laukeavat maksettaviksi työnantajan palveluksessa olon perusteella, palvelusvuoden palvelun jälkeen seuraavan kalenterivuoden alussa. Korotukset rinnastuvat ja ovat identtisiä muilla aloilla tavanomaisiin kokemus- ja ikälisiin. Korotuksia ei voida rinnastaa ns. yleiskorotuksiin siksi, että niiden maksamisen edellytyksenä on nimenomaisesti käytännössä toteutunut palvelu, eikä ainoastaan sovittuna maksuajankohtana palveluksessa olo, mikä on edellytys yleiskorotuksen maksamiselle.

Tavanomainen käytäntö ei sopimusaloilla ikälisien ja vuosikorotusten maksamisen suhteen on, että kun nämä etuudet karttuvat palvelusajan myötä, ne laukeavat maksettaviksi ja myös maksetaan sopimuksettoman tilan aikana osana kunkin työntekijän henkilökohtaista työsopimusta, kun maksamisen edellytyksenä oleva palvelusaika on täyttynyt. Tämä elementti ei liity yleiskorotuksiin:

Kun sopimuskausi on päättynyt, ei ns. vanhan sopimuksen yleiskorotuksia siinä sovitun määräisinä vanhassa sopimuksessa sovittuina kalenteriajan mukaan määräytyvinä maksuajankohtina/tietty kalenteripäivä enää jälkivaikutuksen pohjalta makseta osana työsopimuksia. Yleiskorotukset eivät tule jälkivaikutuksen vuoksi osaksi työsopimusta niiden luonteen vuoksi: yleiskorotukset neuvotellaan ja sovitaan kullekin sopimuskaudelle osana työehtosopimuskokonaisuutta.

Kysymys numero 2:

Piirisovittelijan sovintoehdotuksessa 27.6.2002 ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa 24.3.2002 kohta 2 on todettu, että "palkat määräytyvät liitteenä olevan palkkataulukon mukaisesti siten, että vuonna 2002 ei tehdä vuosikorotuksia".

Nyt kysymyksessä oleva erimielisyys koskee aikaa, jolloin työehtosopimus ei ole ollut voimassa ja tällöin noudatettavia työsopimuksen ehtoja ja niiden sisältöä. Intressinhaltija sopimuksettoman tilan aikana on yksittäinen työntekijä, jonka henkilökohtaisen työsopimuksen palkkausehdoksi palvelusvuosiin perustuvat korotukset ovat työehtosopimuksen jälkivaikutuksen vuoksi tulleet. Kyseessä on nimenomainen työsopimuksen ehto, josta työehtosopimusosapuolet eivät voi oman sopimusoikeutensa puitteissa takautuvasti sopia toisin.

Asiassa on kysymys myös käsitteen "vuosikorotus" sisällöstä, eli sen oikeasta tulkinnasta.

Blue1 Pilots Associationin kanta on, että sekä allekirjoituspöytäkirjassa että piirisovittelijan sovintoehdotuksessa vuosikorotus tarkoittaa käsitteenä yleiskorotustyyppisiä palkankorotuseriä, joista sopijaosapuolet allekirjoituspöytäkirjassa ja sittemmin piirisovittelijan sovintoehdotuksen pohjalta ovat luopuneet. Käsitteen piirissä ei ole kokemus- ja ikälisiin rinnastuva palvelusajan pituuden perusteella karttuva etuus, jossa intressinhaltijana on yllä todetusti työehtosopimusosapuolten sijasta yksittäinen työntekijä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Tausta

Oy Air Botnia Ab:n ja Air Botnia Ab:n Lentäjäyhdistyksen välisen 27.10.2001 asti voimassa olleen työehtosopimuksen palkkaliitteessä on sovittu nuorempia ja vanhempia perämiehiä sekä kapteeneja koskevasta 19 portaisesta palkkataulukosta. Palkkataulukkoa on sovellettu siten, että työntekijä on kunakin vuonna siirtynyt palkkataulukossa porrasta ylemmäs, joka on merkinnyt palkan korottumista 5 prosentilla. Työehtosopimukseen osallisten 19.1.1999 vuosiksi 1999 - 2000 tekemän työehtosopimuksen palkkataulukkoliitteessä on todettu taulukkopalkkojen muutospäiväksi tammikuun 1. päivä riippumatta palveluksen alkamisajankohdasta. Tämän mukaisesti siirtymä seuraavalle tasolle palkkataulukossa on toteutettu myös 1.1.2001.

Vuodeksi 2001 tehdyn työehtosopimuksen voimassaolon päättyä 27.10.2001 osapuolten välillä oli vallinnut sopimukseton tila. Kun uutta työehtosopimusta koskeneissa neuvotteluissa ei ollut päästy sopimukseen, olivat osapuolet siirtäneet työehtosopimusneuvottelut piirisovittelijan johdolla käytyyn sovintomenettelyyn. Osapuolet olivat sittemmin hyväksyneet piirisovittelijan 27.6.2002 tekemän sovintoehdotuksen, jossa on muun muassa sovittu 30.12.2000 tehdyn työehtosopimuksen uudistamisesta sovintoehdotuksen mukaisesti. Sovintoehdotuksen 1. kohdan mukaan sopimuksen voimassaolokausi on 1.7.2002 - 31.12.2004. Sovintoehdotuksen 2. kohdan mukaan palkat määräytyvät sovintoehdotuksen liitteenä olevan palkkataulukon mukaisesti siten, että vuonna 2002 ei tehdä vuosikorotuksia. Sovintoehdotuksen edellä mainittu määräys on otettu ajaksi 1.7.2002 - 31.12.2004 tehdyn työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 2 kohtaan.

Allekirjoituspöytäkirjan 2 kohdan oikea sisältö

Käräjäoikeus on pyytänyt lausuntoa siitä, onko työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 24.3.2003 kohdan 2 oikea sisältö se, ettei kanteessa tarkoitettuja korotuksia tehdä 1.1.2002.

Edellä mainittu määräys perustuu piirisovittelijan 27.6.2002 tekemään sovintoehdotukseen. Työtuomioistuimessa on kuultu todistajina piirisovittelijan johdolla käytyihin neuvotteluihin työnantajapuolelta osallistuneita yhtiön henkilöstöpäällikköä B:tä ja Palvelualojen Toimialaliiton toimitusjohtajaa F:tä sekä työntekijäpuolta edustanutta Lentäjäyhdistyksen entistä puheenjohtajaa D:tä.

D:n mukaan Lentäjäyhdistyksen edustajien tavoitteena uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa oli ollut, että aikaisemman työehtosopimuksen mukainen taso säilytetään. Lentäjäyhdistyksen edustajilla oli neuvotteluja käytäessä ollut se käsitys, että vuosikorotukset työntekijöille tulevat jälkivaikutuksen perusteella. Jälkivaikutusta koskeva kysymys ei kuitenkaan ollut esillä neuvotteluissa. Lentäjäyhdistyksen tarkoituksena ei kesällä 2002 käydyissä neuvotteluissa ole ollut sopia takautuvasti vuoden 2002 alussa toteutettavaksi kuuluneesta vuosikorotuksesta, vaan sovintoehdotuksen 2 kohta on Lentäjäyhdistyksen edustajien näkemyksen mukaan koskenut vain 1.7.2002 jälkeistä aikaa. Lentäjäyhdistyksen neuvotteluedustajien kokemattomuus on D:n mukaan vaikuttanut siihen, että sovintoehdotuksen sanamuotoon ei ollut kiinnitetty huomiota.

Työtuomioistuin katsoo B:n ja C:n kertomuksilla tulleen näytetyksi, että sovintoehdotuksen 2 kohdasta sovittaessa tarkoituksena on ollut, että vuoden 2002 vuosikorotuksesta luovutaan ja että tämä tarkoitus ei ole neuvotteluissa voinut jäädä epäselväksi myöskään Lentäjäyhdistyksen edustajille. Myös määräyksen sanamuoto on työtuomioistuimen mielestä niin yksiselitteinen, ettei Lentäjäyhdistyksen taholta ole voitu ymmärtää määräyksellä tarkoitetun muuta kuin vuosikorotusta, joka työehtosopimuksen voimassa ollessa olisi tullut toteuttaa vuoden 2002 alussa. Siinäkään vaiheessa, kun sovintoehdotuksen 2 kohtaa vastaava määräys sittemmin on otettu 24.3.2003 tehtyyn työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan, ei osapuolten tarkoituksena ole näytetty olleen sopia muusta kuin mitä sovintoehdotuksessa on sovittu. Näin ollen työtuomioistuin lausuntonaan toteaa kysymyksessä olevan allekirjoituspöytäkirjan määräyksen oikean sisällön olevan, että palkkataulukon mukaisia vuosikorotuksia ei tehdä 1.1.2002.

Vuosikorotukset 1.1.2002 lukien

Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa myös siitä, onko A:n työsuhteessa noudatetun 27.10.2001 asti voimassa olleen työehtosopimuksen palkkataulukon mukaiset palvelusvuosien määrään perustuvat palkankorotukset olleet työehtosopimuksen jälkivaikutuksen vuoksi noudatettavina A:n työsuhteessa myös 1.1.2002 eli olisiko A:n palkan tullut nousta seuraavan vuosiportaan tasolle mainitusta ajankohdasta lukien.

Työehtosopimuksen eräillä määräyksillä on sekä oikeuskirjallisuudessa että oikeuskäytännössä omaksutun kannan mukaan katsottu olevan yleinen jälkivaikutus eli työehtosopimuksen näitä määräyksiä noudatetaan työsopimuksen ehtoina myös työehtosopimuksen voimassaolon lakattua sopimuksettoman tilan vallitessa. Työehtosopimuksen, toisin kuin virkaehtosopimusten yleisestä jälkivaikutuksesta ei ole säädetty laissa, vaan jälkivaikutuksen on katsottu perustuvan lähinnä tavanomaiseen oikeuteen ja oikeuskäytäntöön. Yleisen jälkivaikutuksen asiallisesta laajuudesta eli siitä, mistä asioista sovituilla työehtosopimuksen määräyksillä voi olla jälkivaikutus, on oikeustieteellisessä kirjallisuudessa esitetty eri suuntaisia tulkintoja. Kuitenkin yksimielisyys vallitsee siitä, että yksittäisen työsuhteen ehtoina noudatettavat palkkaa, sen määräytymisen perustetta ja muita työsuhteen perusteella suoritettavia taloudellisia etuuksia koskevat määräykset ovat jälkivaikutuksen piirissä.

Työehtosopimuksen palkkataulukon mukaisessa vuosikorotusjärjestelmässä, jossa työntekijän palkkoja korotetaan vuosittain, on piirteitä kokemus- ja ikälisäjärjestelmästä. Tällaiset järjestelmät ovat työsuhteen keskeisiä ehtoja ja sellaisina ne ovat yleisesti voimassa ja noudatettavina myös sopimuksettoman tilan aikana.

Työehtosopimusosapuolten voidaan sopiessaan edellä kerrotulla tavalla vuosikorotusten tekemättä jättämisestä 1.1.2002 lukien olettaa lähteneen siitä, että ilman tällaista määräystä vuosikorotukset olisi tullut maksaa, toisin sanoen kyseinen palkankorotusjärjestelmä olisi työehtosopimuksen jälkivaikutuksen piirissä. Työtuomioistuin ei tämän lausuntoasian yhteydessä voi ottaa lopullista kantaa siihen, olisiko työnantajan sopimuksettoman tilan aikana tullut korottaa palkkoja taulukon mukaisesti, vaan tämä asia työsopimuskysymyksenä jää käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Työehtosopimuksella voidaan sopia heikennyksistä työsopimustasoisesti määräytyviin ehtoihin. Tällaisia työsopimustasoisesti määräytyviä ehtoja ovat myös jälkivaikutuksen nojalla noudatettavat työsuhteen ehdot. Sen sijaan kielteisesti on suhtauduttu siihen, että työehtosopimuksella voitaisiin sopia taannehtivasti työsuhteen ehtojen heikennyksistä (Ks. esim. Sarkko: Työehtosopimuksen määräysten oikeusvaikutukset, s. 194-195). Jos käräjäoikeus päätyy arviossaan siihen, että työehtosopimuksen palkkausjärjestelmä on nyt riidanalaisin osin ollut jälkivaikutuksen perusteella noudatettavana A:n työsuhteessa 1.1.2002 jälkeen, 1.7.2002 voimaan tulleella työehtosopimuksella ei ole voitu takautuvasti määrätä, että vuosikorotuksia ei kyseisenä vuonna tehdä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Äimä, H. Rautiainen, Niskanen, Vuorio ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Lausunto on yksimielinen.