Labor court allows vacation pay based on old collective agreement rules preserved in transition agreement.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court ruled in favor of an employee seeking vacation pay calculated under the previous collective agreement's rules regarding sick leave. The employer argued the new agreement superseded the old one, but the court found the transition agreement explicitly preserved the employee's accrued rights. Consequently, the court held that the specific provision about sick leave reducing vacation entitlement remained valid and binding.
Legislator headnote
AI generatedSection 13 of the Collective Agreement; Section 11 of the Collective Agreement: When a new collective agreement is entered into following a change in employer, any express agreement to preserve the employee's accrued vacation rights under the previous agreement prevails over general statutory rules, meaning specific provisions regarding sick leave deductions remain applicable if not explicitly waived.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työnantaja oli järjestäytynyt uudelleen ja ilmoittanut ryhtyvänsä soveltamaan työntekijöiden työsuhteisiin uutta työehtosopimusta. Tässä yhteydessä työnantajan ja työntekijäpuolen välisellä pöytäkirjalla oli sovittu vanhojen työntekijöiden työsuhde-etuuksien säilyttämisestä.
Tuomiossa katsottiin, että pöytäkirjaan otetulla vuosilomaa koskevalla kirjauksella oli tarkoitettu myös säilyttää aikaisemman työehtosopimuksen mukainen menettely, jonka mukaan sairausloma vaikutti vuosilomaan lyhentävästi vain tilanteessa, jossa sairausloma oli kestänyt koko lomanmääräytymisvuoden.
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 29
KANTAJAT
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry, Helsinki
Koskenkorvan Alkolaiset ry, Ilmajoki
Juomatalo os. 25 ry, Nurmijärvi
VASTAAJAT
Elintarviketeollisuusliitto ry, Helsinki
Altia Oyj, Helsinki
ASIA
Työehtosopimuksen tulkinta
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 14.2.2006
Pääkäsittely 7.3.2006
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n ja toiselta puolen muiden ohella Koskenkorvan Alkolaiset ry:n ja Rajamäen Alkolaiset ry:n ( nykyisin Juomatalo os. 25 ry ) välisessä ajaksi 29.9.1995 - 31.3.1998 tehdyssä tehtaiden työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
13 § Vuosiloma
1. Työntekijä saa vuosilomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta kuitenkin siten, että työntekijä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävänä lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
c) 15 vuotta, saa lomaa kolme ja yksi neljäsosa arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
11. Työntekijän lomaoikeutta laskettaessa ei lomanmääräytymisvuoden aikana sattunut sairauspoissaolo, ellei se ole kestänyt koko lomanmääräytymisvuotta, vaikuta lyhentävästi annettavan loman pituuteen.
12. Muilta osin vuosilomaan sovelletaan vuosilomalain säännöksiä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Primalco Oy:n sekä Koskenkorvan Alkolaiset ry:n ja Rajamäen Alkolaiset ry:n välillä 25.2.1998 tehdyssä sopimuksessa siirtymisestä elintarvikealojen työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen piiriin Primalco Oy:ssä on sovittu muun muassa seuraavaa:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Tämä sopimus koskee 28.2.1998 Primalco Oy:n palveluksessa olevia Rajamäen Alkolaiset ry:n ja Koskenkorvan Alkolaiset ry:n jäsenyyteen kuuluvia työntekijöitä (liite 1), joihin sovelletaan Erityispalvelujen Työnantajaliiton solmimaa Primalcon työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta, jonka soveltaminen päättyy tupo-neuvotteluissa sovitun jatkoajan jälkeen viimeistään 31.3.1998.
Erityispalvelujen Työnantajaliiton solmiman työehtosopimuksen soveltaminen päättyy 28.2.1998 ja Primalco Oy:n työntekijöihin sovelletaan 1.3.1998 alkaen elintarvikealojen työntekijöitä koskevaa kulloinkin voimassa olevaa työehtosopimusta. Tällä sopimuksella sovitaan niistä työsuhteen ehdoista, joilla siirtyminen päättyvästä työehtosopimuksesta uuteen elintarvikealojen työntekijöitä koskevaan työehtosopimukseen tapahtuu 1.3.1998.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Vuosiloma
28.2.1998 palveluksessa olevat työntekijät säilyttävät lomanmääräytymisvuoden loppuun 31.3.1998 mennessä päättyvän työehtosopimuksen mukaisesti palveluajan pituuden mukaan karttuneen lomaoikeutensa. Niille, joilla ei ole täyttä lomaoikeutta, lomaoikeus karttuu päättyvän työehtosopimuksen säännösten mukaisesti.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Vaatimukset
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL, Koskenkorvan Alkolaiset ry ja Juomatalo os. 25 ry ovat vaatineet, että työtuomioistuin
vahvistaa, että laitosmies A:lla on ollut oikeus 25.2.1998 allekirjoitetun työehtosopimuspöytäkirjan nojalla saada 1.4.2003 - 31.3.2004 väliseltä lomanmääräytymisvuodelta 39 arkipäivän vuosilomapalkkaa vastaava lomakorvaus työsuhteensa päättyessä 30.4.2004, ja
velvoittaa Altia Oyj:n maksamaan A:lle puuttuvana lomakorvauksena 899,64 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen työsuhteen päättymispäivästä 30.4.2004 lukien, sekä
velvoittaa Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Altia Oyj:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajien yhteiset oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua siitä, kun työtuomioistuimen tuomio asiassa on annettu.
Perusteet
A oli ollut Altia Oyj:n (entisen Primalco Oy:n) palveluksessa laitosmiehenä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 1.3.1982 lähtien. A oli ollut sairauslomalla 14.5. - 31.5.2003, minkä jälkeen hän oli ollut yhden päivän työssä. A:n vuosiloma oli alkanut 2.6.2003, mutta hänen sairauslomansa oli jatkunut 11.6.2003 alkaen yhdenjaksoisesti 30.4.2004 saakka, jolloin hänen työsuhteensa oli päättynyt työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen vuoksi. Sairausajan palkkaa A:lle oli maksettu 25.2.1998 allekirjoitetun pöytäkirjan sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti neljältä kuukaudelta, koska hänen työsuhteensa oli 28.2.1998 mennessä kestänyt yli viisi vuotta. Työnantajan tulkinnan mukaan A:lle oli kertynyt lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2003 - 31.4.2004 vuosilomaoikeutta 30 arkipäivää, mitä vastaava vuosilomakorvaus oli maksettu hänelle työsuhteen päättyessä.
A:lle olisi kuitenkin kuulunut edellä mainitulta lomanmääräytymisvuodelta vuosilomaa yhteensä 39 arkipäivää, koska hänen työsuhteensa oli kestänyt yli 15 vuotta ja koska lomanmääräytymisvuoden aikana sattunut sairauspoissaolo ei ollut kestänyt koko lomanmääräytymisvuotta, joten se ei ollut voinut vaikuttaa lyhentävästi vuosiloman pituuteen. Asiasta oli käyty työehtosopimuksen mukaiset erimielisyysneuvottelut, mutta niissä ei ollut saavutettu yksimielisyyttä.
Edellä mainitun 25.2.1998 tehdyn pöytäkirjan mukaan helmikuun lopussa 1998 palveluksessa olleet työntekijät säilyttivät lomanmääräytymisvuoden loppuun 31.3.1998 mennessä päättyvän työehtosopimuksen mukaisesti palvelusajan pituuden mukaan karttuneen lomaoikeutensa. Niille, joilla ei ollut täyttä lomaoikeutta, lomaoikeus karttui pöytäkirjan mukaan päättyvän työehtosopimuksen määräysten mukaisesti.
Kysymyksessä olevalla pöytäkirjamääräyksellä on tarkoitettu sitä, että täysi lomaoikeus on 39 arkipäivää ja työntekijä saa tämän lomaoikeuden sen jälkeen, kun työsuhde oli lomakautta edeltäneen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt 15 vuotta. Tähän lomaoikeuteen kuului myös päättyneen työehtosopimuksen 13 §:n 11. kohta, jonka mukaan lomanmääräytymisvuoden aikana sattunut sairauspoissaolo ei työntekijän lomaoikeutta laskettaessa vaikuttanut lyhentävästi annetun loman pituuteen, ellei poissaolo ollut kestänyt koko lomanmääräytymisvuotta. Mikäli työntekijän sairauspoissaolo oli kestänyt koko lomanmääräytymisvuoden, oli työssäolopäivien veroisiksi laskettu vuosilomalain mukaisesti enintään 75 päivää.
Työehtosopimusneuvotteluissa ei ollut ollut esillä se, että edellä tarkoitetulla pöytäkirjan määräyksellä olisi tarkoitus rajata lomanmääräytymisvuoden aikana sairauden takia poissa olevan työntekijän lomaoikeutta verrattuna aikaisemmin voimassa olleeseen työehtosopimukseen. Vanhan työehtosopimuksen määräykset työsuhteen pituuden mukaan karttuvasta lomaoikeudesta oli käsitettävä yhtenä kokonaisuutena. Tätä tulkintaa tuki myös Primalco Oy:n henkilötoimiston tekemä taulukko välittömästi työehtosopimusmuutoksen jälkeen. Taulukossa oli todettu, että 28.2.1998 palveluksessa olevilla työntekijöillä lomaoikeus säilyy ennallaan ja karttuu kuten vanhassa työehtosopimuksessa.
A:lla oli siten työehtosopimusmääräysten mukaan lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2003 - 31.3.2004 täysi lomaoikeus eli hänelle oli karttunut vuosilomaa 39 arkipäivää. Tämän mukaisesti A:lle olisi tullut työsuhteen päättyessä maksaa 39 arkipäivän vuosiloma-ajan palkkaa vastaava vuosilomakorvaus.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Elintarviketeollisuusliitto ja Altia Oyj ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.
Elintarviketeollisuusliitto ja Altia Oyj ovat vaatineet kantajien velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 30 päivän kuluttua siitä, kun työtuomioistuimen tuomio on annettu.
Kanteen kiistämisen perusteet
Kanteessa tarkoitetun 25.2.1998 tehdyn siirtosopimuksen vuosilomaa koskevalla lausekkeella on ainoastaan tarkoitettu vanhan työehtosopimuksen 13 §:n 1. kohtaa, jossa määritetään palvelusajan pituuden mukaan lomaan oikeuttavalta kuukaudelta karttuva vuosiloma vuosilomalaista ja elintarvikealojen työehtosopimuksesta poikkeavasti. Siirtosopimuksessa todetaan nimenomaan, että työntekijät säilyttävät palvelusajan pituuden mukaan karttuneen lomaoikeutensa. Sopimuksen sanamuoto vastaa työnantajapuolen tulkintaa asiassa. Vanhan Primalcon työehtosopimuksen 13 §:n 11. kohta koski työssäolon veroiseen aikaan rinnastettavaa aikaa, ei lomaoikeuden karttumista. Myös vuosilomalain systematiikka noudattaa siirtosopimuksen systematiikkaa; työntekijän oikeus saada vuosiloma työsuhteen pituuden perusteella ja työssäolopäivien veroiset päivät on käsitelty vuosilomalaissa erikseen.
Vastoin kanteessa esitettyä on sairauspoissaolon vaikutus vuosilomaan toteutettu yhtiössä siten, että työssäolon veroista aikaa on ensin ollut vanhan Primalcon työehtosopimuksen mukainen palkallinen sairausloma-aika (joko kaksi tai neljä kuukautta) ja tämän lisäksi vielä vuosilomalain mukainen 75 päivää. Tämän mukaisesti A on ansainnut vuosilomaa 30 arkipäivää (9 kuukautta x 3,25 pv = 29,25 pv, joka pyöristettynä ylöspäin on 30 pv). Yhtiö oli noudattanut samaa käytäntöä muissa vastaavissa tapauksissa. Vuosiloma olisi ollut huomattavasti lyhyempi, mikäli yhtiö olisi noudattanut pelkästään vuosilomalain mukaista työssäolopäivien veroisten päivien laskentaa. Tämä työntekijöille edullisempi laskentatapa perustui työnantajan yksipuoliseen käytäntöön palkanlaskennan työn helpottamiseksi.
Siirtosopimuksen alussa todetaan, että vanhan Primalcon työehtosopimuksen soveltaminen päättyy 28.2.1998, mistä eteenpäin sovelletaan elintarvikealojen työntekijöitä koskevaa kulloinkin voimassa olevaa työehtosopimusta. Siirtosopimukseen oli kirjattu ne ehdot, joilla siirtyminen tapahtui. Vuosilomaa koskevassa määräyksessä oli todettu ainoastaan, että yhtiön palveluksessa siirtymishetkellä olleet työntekijät säilyttivät vanhan Primalcon työehtosopimuksen mukaisen palvelussuhteen pituuden mukaan karttuvan paremman lomaoikeuden. Myös niillä työntekijöillä, joiden työsuhde siihen mennessä ei ollut kestänyt esimerkiksi 15 vuotta, oli työvuosien karttuessa vähitellen oikeus 39 arkipäivän pituiseen vuosilomaan vanhan Primalcon työehtosopimuksen porrastuksen mukaisesti.
Neuvoteltaessa siirtymisestä uuteen työehtosopimukseen oli nimenomaan todettu, että siirtosopimukseen kirjataan niin sanotuilla vanhoilla työntekijöillä olevat paremmat edut. Neuvotteluissa oli myös nimenomaisesti todettu, että vuosilomaa koskevalla kappaleella viitataan ainoastaan vanhan Primalcon työehtosopimuksen 13 §:n palvelusajan pituuteen ja sen vaikutukseen vuosilomaan.
Kanteessa mainittu Primalco Oy:n henkilötoimiston tekemä taulukko oli pelkästään työnantajan sisäinen luettelo palvelussuhteen yksityiskohdista muistilistaksi siirtymistilanteessa. Taulukossa ei otettu kantaa työssäolon veroisen ajan määrittelyyn, vaan siinä ainoastaan todettiin sama asia kuin alkuperäisessä siirtosopimuksessa eli se, että 28.2.1998 palveluksessa olevilla työntekijöillä lomaoikeus säilyy ennallaan ja karttuu vanhan työehtosopimuksen mukaisesti.
A ei ollut ainoa työntekijä, jolla oli ollut sairauspoissaoloja siinä määrin, että ne olivat vaikuttaneet annettavan vuosiloman pituuteen. Yhtiö oli noudattanut näissä tapauksissa samanlaista siirtosopimuksen mukaista käytäntöä kuin A:n kohdalla. Myös työnantajan sisäisten ohjeiden mukaan asiaa oli ennen A:n tapausta tulkittu työnantajan esittämin tavoin. Myös lomarahaa A:lle maksaessaan työnantaja oli toiminut vastaavalla tavalla täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärää laskiessaan eli lomarahaa oli maksettu yhdeksän kuukauden vuosilomakorvauksesta.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Tausta ja erimielisyys
A on ollut Altia Oyj:n palveluksessa 1.3.1982 - 30.4.2004. A on ollut sairauslomalla 14.5. - 31.5.2003 ja vuosilomalla 2.6.2003 alkaen sekä uudelleen sairauslomalla 11.6.2003 alkaen työsuhteensa päättymiseen saakka. Työnantaja on katsonut, että A:lle oli kertynyt lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2003 - 31.3.2004 vuosilomaoikeutta 30 päivää ja maksanut A:lle tätä vastaavan vuosilomakorvauksen.
Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko A:lla Primalco Oy:n, Koskenkorvan Alkolaiset ry:n ja Rajamäen Alkolaiset ry:n välillä 25.2.1998 siirtymisestä elintarvikealojen työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen piiriin tehdyn sopimuksen mukaan oikeus ennen 1.3.1998 yhtiön työntekijöihin sovelletun työehtosopimuksen mukaisesti oikeus täyteen 39 päivän vuosilomaan ja sen mukaiseen vuosilomakorvaukseen.
Todistelu
Edellä mainitun 25.2.1998 tehdyn sopimuksen tarkoituksesta työtuomioistuimessa on kuultu kantajien puolesta todistajina sopimusneuvotteluihin työntekijäpuolelta osallistuneita prosessinohjaaja B:tä, ympäristöasiainhoitajaa C:tä ja laitosmies D:tä. Työnantajapuolelta todistajina on kuultu samoihin neuvotteluihin osallistuneita eläkkeellä olevaa henkilöstöjohtajaa E:tä ja työsuhdepäällikkö F:ää sekä sopimuksen tulkinnasta lisäksi Altia Oyj:n palvelupäällikkönä toimivaa G:tä.
Asianosaiset ovat viitanneet kirjallisina todisteina yhtiön henkilöstötoimiston tekemään taulukkoon 25.2.1998 tehdyn sopimuksen muutoksista työntekijöiden työsuhteen ehtoihin ja vastaajat lisäksi yhtiön palvelupäällikön sähköpostitse antamaan kahteen vuosiloman karttumista koskevaan ohjeeseen sekä otteeseen yhtiön työsuhdeasiainkäsikirjasta.
C oli elintarvikealojen työehtosopimuksen soveltamiseen siirtymistä koskeneiden neuvottelujen aikana toiminut yhtiön Rajamäen tehtaan työntekijöiden pääluottamusmiehenä. Neuvotteluissa hän oli toiminut työntekijöiden työryhmän puheenjohtajana. Tarkoituksena oli ollut, että aikaisemmin sovelletun työehtosopimuksen mukaiset ehdot eivät olisi huonontuneet vanhojen työntekijöiden kohdalla. Vuosilomakysymystä neuvotteluissa ei ollut käsitelty juurikaan, eikä neuvotteluissa myöskään ollut millään tavoin tullut esille sairausloman vaikutus vuosilomaan. Työntekijäpuolen edustajat olivat pitäneet itsestään selvänä sitä, että aikaisemmin sovelletun työehtosopimuksen mukaisesti sairaus ei tulisi vaikuttamaan vuosilomaan lyhentävästi.
D on yhtiön Koskenkorvan tehtaan työntekijöitä edustavan ammattiosaston puheenjohtajan ominaisuudessa osallistunut 25.2.1998 tehtyä sopimusta koskeneisiin neuvotteluihin. Sopimukseen otetulla vuosilomaa koskevalla kirjauksella on tarkoitettu sitä, että vanhojen työntekijöiden vuosilomaoikeus säilyy aikaisemman työehtosopimuksen mukaisena. Tämä oli ollut työntekijöiden lähtökohta neuvotteluissa. D:llä ei ollut tarkkaa muistikuvaa siitä, kuinka paljon vuosilomakysymyksestä oli neuvottelujen aikana keskusteltu. Työntekijäpuolen tiedossa ei ollut, että käytännössä olisi tullut esille muita A:n tapauksen kaltaisia tapauksia.
E on osallistunut 25.2.1998 tehtyä sopimusta koskeneisiin neuvotteluihin työnantajapuolen vastuullisena neuvottelijana. Ne aikaisemman työehtosopimuksen mukaiset työehdot, jotka 1.3.1998 alkaen oli haluttu vanhojen työntekijöiden kohdalla säilyttää, oli kirjattu yhteen sopimukseen. Kaikista sopimukseen otetuista ehdoista oli neuvoteltu osapuolten edustajien välillä ja myös vuosiloma-asiasta oli keskusteltu perusteellisesti. Vuosilomakirjauksen tarkoituksena on ollut säilyttää vanhojen työntekijöiden osalta palvelusaikaan sidotut pidemmät vuosilomaoikeudet ja vuosiloman karttuminen. Tehtyyn sopimukseen ei vanhojen työntekijöiden osalta ollut otettu kaikkia aikaisemman työehtosopimuksen mukaisia työsuhde-etuuksia, vaan joitakin esimerkiksi kokonaisuuden kannalta pieniä yksityiskohtia oli jätetty pois.
F on ollut E:n ohella työnantajapuolelta neuvottelemassa uuteen työehtosopimukseen siirtymistä koskevasta sopimuksesta. Ennen sovellettavan työehtosopimuksen vaihtamista työntekijäpuoli oli ilmoittanut haluavansa neuvotella aikaisemman työehtosopimuksen mukaisten työehtojen säilyttämisestä. Siirtosopimuksen tekemisen yhteydessä tarkoituksena oli ollut, että vain sopimukseen kirjatut vanhat etuudet säilytetään. Tämä oli myös todettu neuvotteluissa. F:n mukaan joitakin vanhan työehtosopimuksen mukaisia yksittäisiä etuja oli saatettu jättää uudesta sopimuksesta pois, mutta mitään oleellisia etuja ei näiden joukossa kuitenkaan ollut. Vuosiloman osalta sopimuksella oli haluttu säilyttää vanhojen työntekijöiden oikeus vuosilomalain mukaista pidempään, palvelusajan perusteella määräytyvään vuosilomaan.
G on palvelupäällikön ominaisuudessa antanut palkanlaskentaa suorittaville henkilöille muun muassa ohjeita vuosiloman laskemisesta. Siirtosopimuksen tulkintaan liittyviä kysymyksiä hänelle ei ole esitetty, vaan asiat on käytännössä hoidettu siirtosopimuksen mukaisesti. Palkanlaskennan helpottamiseksi sairauspoissaolotapauksissa yhtiössä on omaksuttu A:n kohdallakin noudatettu vuosilomakorvausten laskentasääntö. Yhtiössä on ollut myös kaksi vastaavanlaista tapausta, mutta näiden kohdalta menettely ei ole aiheuttanut keskustelua.
Arviointi ja johtopäätökset
Primalco Oy:n ja yhtiön työntekijöitä edustavien ammattiosastojen välillä 25.2.1998 tehdyn siirtymäsopimuksen vuosilomaa koskevan kohdan mukaan yhtiön palveluksessa 28.2.1998 olevat työntekijät säilyttävät lomanmääräytymisvuoden loppuun 31.3.1998 mennessä päättyneen työehtosopimuksen mukaan palveluajan pituuden mukaan karttuneen lomaoikeutensa. Sanamuoto sinänsä tukee työnantajapuolen tulkintaa, jonka mukaan määräyksessä olisi kysymys vuosiloman ansainnasta aikaisemmin sovelletun työehtosopimuksen 13 §:n 1 kohdan nojalla.
Todistajina kuultujen, sopimusta koskeneisiin neuvotteluihin osallistuneiden työntekijä- ja työnantajapuolen edustajien mukaan sopimuksesta neuvoteltaessa tarkoituksena on ollut, että vanhojen työntekijöiden vuosilomaoikeus säilyy ennallaan. Tämä on myös todettu neuvotteluissa. Neuvotteluissa ei ole erikseen keskusteltu aikaisemmin sovelletun työehtosopimuksen 13 §:n 11 kohtaan kirjatusta sairauspoissaolon vaikutuksesta työntekijän lomaoikeuteen. Määräyksen soveltaminen pidemmissä sairauspoissaolotilanteissa on merkinnyt sitä, että työntekijä on ollut oikeutettu pidempään vuosilomaan kuin sovellettaessa vastaavassa tilanteessa vuosilomalain säännöksiä.
Työnantajapuolta neuvotteluissa edustaneen F:n mukaan vanhojen työntekijöiden etuudet on haluttu tehdyllä sopimuksella säilyttää, eikä mitään olennaisia etuja ollut jätetty pois. Myös muiden todistajien mukaan tarkoituksena on ollut siirtyä uuteen sopimukseen heikentämättä vanhojen työntekijöiden työsuhde-etuja. Tähän nähden työtuomioistuin katsoo, että mikäli uudella sopimuksella olisi tarkoitettu luopua aikaisemman työehtosopimuksen 13 §:n 11 kohdan mukaisesta menettelystä, joka työntekijän kannalta on pidemmissä sairauspoissaolotilanteissa ollut melko merkittävä etu, olisi tämä asia tullut ottaa sopimuksen laatineen työnantajapuolen toimesta neuvotteluissa nimenomaisesti esille. Sopimusneuvotteluista esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo, että kanteessa omaksuttu tulkinta vastaa sitä tarkoitusta, mikä osapuolilla on ollut määräyksestä sovittaessa. A:lla on siten oikeus kanteessa vaadittuun lomakorvaukseen.
Oikeudenkäyntikulut
Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että asianosaisilla on puolin ja toisin ollut aihetta tähän oikeudenkäyntiin. Näin ollen Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL, Koskenkorvan Alkolaiset ry ja Juomatalo os. 25 ry jutun voittaessaankin saavat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin vahvistaa, että A:lla on ollut oikeus 25.2.1998 allekirjoitetun työehtosopimuspöytäkirjan nojalla saada 1.4.2003 - 31.3.2004 väliseltä lomanmääräytymisvuodelta 39 arkipäivän vuosilomapalkkaa vastaava lomakorvaus työsuhteensa päättyessä 30.4.2004, ja velvoittaa Altia Oyj:n maksamaan A:lle puuttuvana lomakorvauksena 899 euroa 64 senttiä korkolain mukaisine viivästyskorkoineen työsuhteen päättymispäivästä 30.4.2004 lukien.
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL, Koskenkorvan Alkolaiset ry ja Juomatalo os. 25 ry saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Suviranta, Virtanen, Sutela, Vertanen ja Vuorio jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.
Tuomio on yksimielinen.