Court rules that guiding crane operators from the gangway counts as loading work requiring overtime pay under the collective agreement.

Irtolastia kuljettavalla aluksella työskennelleiden kansikorjausmiesten aluksessa tekemä kivihiilen ja muun kiinteän kiviaineksen lastaukseen liittyvä nosturinkuljettajien ja elevaattorinhoitajien opastaminen ja ohjaaminen aluksesta tai sen proomusta käsin oli sellaista työehtosopimuksen lastinkäsittelykorvausta koskevassa määräyksessä tarkoitettua työtä, josta kansikorjausmiehille tuli maksaa lastinkäsittelykorvaus.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 17

KANTAJA

Suomen Merimies-Unioni SM-U ry, Helsinki

VASTAAJA

Suomen Varustamoyhdistys ry, Helsinki

KUULTAVA

Finnlines Oyj, Helsinki

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 12.10.2005

Pääkäsittely 24.1.2006

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Varustamoyhdistys ry:n, Ålands Redarförening rf:n ja Suomen Merimies-Unioni SM-U ry:n välillä ajaksi 1.2.2000 - 28.2.2001 tehdyssä ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistöä sekä taloushenkilökuntaa koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

B. PALKKAEHDOT

22. ERINÄISET KORVAUKSET

22.2 Lastinkäsittelykorvaus

a. Milloin aluksen miehistö poikkeustapauksessa osallistuu varsinaiseen lastinkäsittelyyn aluksessa, maksetaan siitä tavanomaisen palkan ohella tunnilta 1/164 kuukausipalkasta. Ns. vinssimiehen lasketaan osallistuvan lastaukseen / purkaukseen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Edellä mainittu määräys on on ollut samansisältöisenä 1.3.2001 - 28.2.2003 voimassa olleessa työehtosopimuksessa.

Samojen työehtosopimusosapuolten välillä ajaksi 1.3.2003 - 28.2.2005 tehdyssä työehtosopimuksessa edellä mainittu määräys on kuulunut seuraavasti:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

22.2 Lastinkäsittelykorvaus

Mikäli aluksen miehistön jäsen osallistuu poikkeustapauksessa lastinkäsittelyyn, kiinnitykseen ja/tai irrotukseen aluksessa, hänelle maksetaan tavanomaisen palkan ohella jokaiselta lastinkäsittelyyn käytetyltä tunnilta korvaus, jonka suuruus on 1/164 takuupalkasta. Vinssimiehelle suoritetaan lastinkäsittelykorvaus, kun hän ajaa vinssiä lastauksen ja purkauksen yhteydessä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Suomen Merimies-Unioni SM-U on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Finnlines Oyj:n omistamalla ms Rautaruukki-aluksella 1.2.2000 ja 31.12.2003 välisenä aikana kansikorjausmiesten aluksessa tekemä kivihiilen ja muun kiinteän kiviaineksen lastaukseen liittyvä nosturinkuljettajien ja elevaattorinhoitajien opastaminen ja ohjaaminen aluksesta ja/tai sen proomusta käsin on sellaista työehtosopimuksen 22.2 -kohdassa tarkoitettua lastinkäsittelytyötä, josta on maksettava kyseisessä työehtosopimuskohdassa tarkoitettu lastinkäsittelykorvaus.

Suomen Merimies-Unioni SM-U on lisäksi vaatinut Suomen Varustamoyhdistyksen velvoittamista korvaamaan kantajajärjestön oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua siitä, kun työtuomioistuimen tuomio asiassa on annettu.

Perusteet

Finnlines Oyj:n omistamalla ms Rautaruukki-aluksella aluksen kansimiehistöön kuuluvat kansikorjausmiehet olivat osallistuneet kivihiilen ja muun kiinteän kiviaineksen lastaukseen. Loppulastauksen aikana suoritettiin lastauksen trimmaus eli tasoitus. Näissä tilanteissa aluksen kansikorjausmies joutui olemaan aluksen proomussa kivihiililastin päällä ohjaamassa nosturin- tai elevaattorinkuljettajaa kivihiilen sijoittamissa. Aluksen perämies oli yleensä proomun toimistossa seuraamassa proomun asentoa ja hoiti samanaikaisesti painolastipumppausta. Perämies ja kansikorjausmies olivat radioyhteydessä toisiinsa.

Elevaattori on satamalaiturilla oleva irtolastin lastauslaite. Siinä on kymmeniä, jopa satoja metrejä pitkä noin 1,5 - 2,5 metriä leveä nauha, joka kuljettaa kiinteän irtolastin varastolta laivalle tai proomulle. Satamatyöntekijät ohjaavat kyseistä laitetta usein nosturin ajopaikan tapaisesta ajokopista. Kivihiililastaukset olivat tapahtuneet tällä tavoin eräissä Puolan ja Venäjän satamissa.

Finnlines Oyj oli myynyt ms Rautaruukin 31.12.2003, mutta alus purjehti edelleen Suomen lipun alla. Ms Rautaruukki on niin sanottu työntöhinaaja, joka työntää edellään kansilastiproomua.

Työehtosopimuksen mukaan merimiehelle on maksettava lastinkäsittelykorvaus, mikäli merimies osallistuu varsinaiseen lastinkäsittelyyn aluksessa. Siinä vaiheessa kun kansikorjausmies tuli mukaan työhön, lastaus oli vielä kesken. Kun kansikorjausmies joutui osallistumaan kivihiilen lastaukseen antamalla ohjeita nosturinkuljettajille lastin sijoittamisesta, kysymys oli sellaisesta työehtosopimuksessa tarkoitetusta työstä, josta on maksettava lastinkäsittelykorvaus.

Työtuomioistuin on todennut lausunnossaan TT:2003-11, jossa on ollut kysymys lastinkäsittelykorvausta koskevan työehtosopimusmääräyksen tulkinnasta, että ainakin kaikkia sellaisia lastinkäsittelyyn liittyviä toimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä lastauksen suorittamiseksi ja vastaavasti lastin purkamiseksi, on pidettävä osana varsinaista lastinkäsittelyä. Työtuomioistuimen omaksuma tulkinta tukee Suomen Merimies-Unioni SM-U:n kantaa asiassa.

Suomen Merimies-Unioni SM-U:n ja Suomen Varustamoyhdistykset väliset asiaa koskeneet erimielisyysneuvottelut olivat päättyneet tuloksettomina 3.10.2003.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Varustamoyhdistys on vastauksessaan, johon Finnlines Oyj on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Suomen Varustamoyhdistys on lisäksi vaatinut Suomen Merimies-Unioni SM-U:n velvoittamista korvaamaan Suomen Varustamoyhdistyksen oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen laskettuna päivästä, joka seuraa 30 päivän kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta.

Kanteen kiistämisen perusteet

Finnlines Oyj oli kanteessa tarkoitettuna ajankohtana vastannut Ms Rautaruukin teknisestä ylläpidosta ja miehityksestä, mutta Finnlines Oyj ei ollut omistanut alusta. Ms Rautaruukilla kansikorjausmiehet olivat avustaneet lastin trimmauksessa Vysotskin, Gdynian ja Gdanskin satamissa.

Ms Rautaruukilla trimmauksen oli suorittanut perämies. Kansikorjausmies oli toiminut perämiehen apumiehenä ja "kädenjatkeena" trimmauksen yhteydessä. Perämies oli antanut alusyhdistelmän lastitoimistosta radiopuhelimitse ohjeita proomulla seisseelle kansikorjausmiehelle, joka oli käsimerkein välittänyt ohjeet elevaattorinkuljettajalle. Kansikorjausmiehen ms Rautaruukilla suorittamat lastin trimmaukseen liittyvät työtehtävät olivat merimiestyötä, jolla alus saatettiin meriklaariksi ja merikelpoiseen kuntoon ennen matkaa. Kysymys ei ollut työehtosopimuksen 22.2 a-kohdan mukaisesta lastin käsittelystä/ahtaustyöstä, vaan trimmauksessa avustamisesta, joka oli merimiestyötä.

Kansikorjausmiehen aluksessa suorittamat työtehtävät, mukaan lukien lastin trimmauksessa avustaminen, sisältyvät kansikorjausmiehen kiinteään kuukausipalkkaan, johon myös kuuluu 10 prosentin suuruinen ns. YT-lisä, joka maksettiin ms Rautaruukin kansikorjausmiehille. Tämä 10 prosentin YT-lisä oli maksettu sen takia, että kansikorjausmies voisi osallistua myös muihin työtehtäviin kuin kansikorjausmiehille perinteisesti kuuluviin työtehtäviin aluksilla. Mainittua lisää ei kuitenkaan maksettu korvauksena kanteessa tarkoitetusta työstä.

Lastinkäsittelykorvausta koskeva työehtosopimuksen 22.2 a-kohta on otettu työehtosopimukseen sellaisten tilanteiden varalta, joissa merimiehet poikkeustapauksissa joutuvat tekemään ahtaajille kuuluvia töitä. Työtuomioistuin oli kanteessa mainitussa lausunnossa todennut, että ahtaajien työtehtäviin kuuluva lastinkäsittely käsittää ainoastaan sellaisia toimia, jotka ovat välttämättömiä lastauksen suorittamiseksi. Lastinkäsittely sisältää siten sellaisia toimia, jotka kuuluvat ahtaajien työtehtäviin (ahtaustyö, satamatyö) ja ovat välttämättömiä lastauksen suorittamiseksi.

Ms Rautaruukin tapaisessa irtolastialusyhdistelmässä kivihiilen lastaus tapahtuu niin sanotulla elevaattorilla. Elevaattori on satamalaiturilla oleva irtolastin lastauslaite, jota ohjaa/kuljettaa ahtaaja. Irtolasti siirtyy elevaattorin nauhalla satamasta alusyhdistelmän yläpuolelle, josta irtolasti pudotetaan alas ruumaan. Elevaattorin kuljettaminen/ohjaaminen on ahtaajalle kuuluvaa työtä, ja se on myös välttämätöntä lastauksen suorittamiseksi. Elevaattorinkuljettajan/-ohjaajan työ on siten työehtosopimuksessa tarkoitettua lastin käsittelyä.

Lastin trimmaus ja siinä avustaminen eivät sitä vastoin kuulu ahtaajien työtehtäviin. Ms Rautaruukilla trimmauksen suoritti perämies. Ms Rautaruukilla kansikorjausmies toimi perämiehen apumiehenä trimmauksen yhteydessä. Lastin trimmauksessa ja siinä avustamisessa ei ole kysymys ahtaustyöstä, vaan trimmauksen tarkoituksena on saattaa alus merikelpoiseen kuntoon ennen matkaa. Ahtaajat eivät käytännössä suorittaneet trimmausta tai avustaneet trimmauksessa irtolastialuksilla tai irtolastialusyhdistelmillä. Kysymys on aluksen merikelpoisuuden varmistamiseksi suoritettavasta työstä eikä ahtaustyöstä.

Lastin trimmauksessa avustaminen ei ole välttämätöntä lastauksen suorittamiseksi. Työtuomioistuimen lausunto TT:2003-11 käsitteli lastausta Lo-Lo aluksilla. Näillä aluksilla kontit lastataan nostureilla yksi kerrallaan satamasta alukseen. Työtuomioistuin oli lausunnossaan katsonut, että lastin käsittelyyn eli ahtaajien suorittamaan työhön kuuluu lastauksen edetessä suoritettava konttien ohjaaminen paikoilleen ja niiden kiinnittäminen. Lastausta ei voida suorittaa ilman, että kontit ohjataan lastauksen edetessä paikoilleen ja kiinnitetään. Tämän takia työtuomioistuin oli Lo-Lo aluksien osalta katsonut, että kontin ohjaaminen paikoilleen ja kiinnittäminen on katsottava lastinkäsittelytyöksi eli ahtaajille kuuluvaksi ahtaustyöksi, joka on välttämätöntä lastauksen suorittamiseksi.

Irtolastin trimmausta tai siinä avustamista ei voida katsoa lastinkäsittelytyöksi. Lastin trimmaus ja trimmauksessa avustaminen suoritetaan lastauksen lopussa eikä lastauksen edetessä. Ms Rautaruukin kansikorjausmiehen elevaattorinkuljettajalle antamat ohjausohjeet eivät ole välttämättömiä lastauksen suorittamiseksi. Elevaattorinkuljettaja voisi lastata koko irtolastin lastiruumaan ilman kansikorjausmiehen välittämiä ohjeita. Lastauksen eteneminen ei ole riippuvainen trimmauksesta.

Kansikorjausmiehen trimmauksessa avustamista irtolastialusyhdistelmillä ei siten voida katsoa ahtaajille kuuluvaksi ahtaustyöksi. Kysymys on kuukausipalkkaan kuuluvasta merimiestyöstä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko Finnlines Oyj:n palveluksessa ms Rautaruukki -aluksella vuosina 2000 - 2003 työskennelleiden kansikorjausmiesten aluksessa tekemä kivihiilen ja muun kiinteän kiviaineksen lastaukseen liittyvä nosturinkuljettajien ja elevaattoorinhoitajien opastaminen ja ohjaaminen aluksesta ja/tai sen proomusta käsin sellaista työehtosopimuksen 22.2 -kohdassa tarkoitettua lastinkäsittelytyötä, josta on maksettava mainitun kohdan mukainen lastinkäsittelykorvaus.

Todistelu

Kanteessa tarkoitetusta työstä ja lastinkäsittelykorvausta koskevan sopimusmääräyksen soveltamisesta työtuomioistuimessa on kuultu todistajina kantajan puolesta eläkkeellä olevaa kansikorjausmiestä A:ta sekä vastaajan puolesta merikapteeni B:tä ja osastopäällikkö C:tä.

A on edelleen kertonut, että kansikorjausmiesten kanteessa tarkoitettu työ tehdään loppulastauksen aikana. Kansikorjausmiehen ohjeiden perusteella lasti pyritään sijoittamaan siten, että alus olisi mahdollisimman hyvin tasapainossa. Aluksen loppulastaus tapahtuu huomattavasti hitaammin kuin tätä edeltänyt lastausvaihe. Kivihiilen lastauksessa kansikorjausmies joutuu olemaan mukana loppulastauksessa noin kahden - kolmen tunnin ajan. Kysymyksessä oleva työvaihe ei ole niin sanottua aluksen meriklaariksi tekemistä, sillä kansilastiproomuissa ei tällaista työtä ole. Kysymyksessä olevan kaltaisilla aluksilla ei ole nostureita, suljettavia puomeja eikä myöskään kansiluukkuja tai kannella olevaa irtotavaraa, jotka muissa aluksissa meriklaarauksen yhteydessä tulee hoitaa siten, että merenkulku olisi mahdollisimman turvallista.

A:n mukaan käytännössä lastinkäsittelykorvausta kansikorjausmiehille on maksettu niissä tilanteissa, joissa he ovat joutuneet siirtämään lapiolla irtotavaraa paikasta toiseen. Ms Rautaruukin kaltaisilla irtolastia kuljettavilla aluksilla ei ole työssä ahtaajia.

Edelleen B:n mukaan se, että lastin trimmausvaiheessa ohjeet nosturinkuljettajalle tai elevaattorinhoitajalle annetaan käsin viittoilemalla proomulta, johtuu siitä, että kysymyksessä olevissa satamissa ei aluksen miehistön ja lastausta hoitavan henkilön välillä ole toimivaa puhelinyhteyttä eikä yhteistä kieltä, mistä syystä ohjeita ei voida antaa suoraan puhelimitse.

C, joka on ollut Suomen Varustamoyhdistyksen palveluksessa 27 vuoden ajan, on kertonut lastinkäsittelykorvausta koskevan määräyksen sisältyneen työehtosopimukseen jo pitkään. C:n saaman tiedon mukaan määräyksestä sovittaessa tarkoituksena on ollut tehdä rajanveto ahtaajille ja merimiehille kuuluvien töiden välillä. Tarkoituksena on ollut, että laivan miehistölle maksetaan lastinkäsittelykorvaus niissä tapauksissa, joissa he joutuvat poikkeuksellisesti tekemään ahtaajille kuuluvaa lastaus- ja tai purkaustyötä. Lastinkäsittelykorvausta ei merimiehelle makseta sellaisesta työstä, jota ahtaaja ei koskaan tee. Lastin trimmaus liittyy aluksen merikelpoiseksi saattamiseen, ja se on aluksen miehistölle eikä ulkopuolisille kuuluvaa merimiestyötä.

C:n mukaan työehtosopimusosapuolten tarkoituksena ei ole ollut muuttaa lastinkäsittelykorvausta koskevaa määräystä asiallisesti, vaikka määräyksen sanamuotoa on muutettu 1.3.2003 voimaan tulleessa työehtosopimuksessa.

Arviointi ja johtopäätökset

Tulkittavana oleva työehtosopimuksen 22.2 -kohdan määräyksen mukaan määräyksessä mainittua lastinkäsittelykorvausta maksetaan silloin, kun aluksen miehistö poikkeustapauksessa osallistuu varsinaiseen lastinkäsittelyyn. Määräys on ollut työehtosopimuksessa pitkään, eikä tarkkaa selvitystä ole saatavissa siitä, mitä määräyksestä sovittaessa alun perin on varsinaiseen lastinkäsittelyyn osallistumisella tarkoitettu. Todistaja C:n mukaan tarkoituksena on joka tapauksessa ollut tehdä ero ahtaajille ja aluksen miehistölle kuuluvien tehtävien välillä. C:n mukaan ei vuonna 2003 tehdyllä määräyksen sanamuodon muutoksella ole tarkoitettu asiallisesti muuttaa määräystä.

Kanteessa tarkoitetussa työvaiheessa kansikorjausmiehet antavat proomusta käsin nosturinkuljettajalle tai elevaattorinhoitajalle käsillä ohjeita lastin sijoittamiseksi sopivaan paikkaan proomussa. Ohjeiden antamiseksi tarvittavat tiedot kansikorjausmies saa laivan lastauksesta vastuussa olevalta perämieheltä, joka proomun toimistossa samaan aikaan valvoo proomun kulloistakin asentoa. Kansikorjausmiehen tekemä työ voitaisiin todistajien kertomuksista ilmenevän mukaan hoitaa periaatteessa myös esimerkiksi siten, että laivan lastauksesta vastuussa oleva perämies antaisi ohjeet puhelimitse suoraan nosturinkuljettajalle. Puuttuvien puhelinyhteyksien ja kielivaikeuksien vuoksi kanteessa tarkoitetuissa satamissa työssä tarvitaan poikkeuksellisesti eri henkilö välittämään proomulta nosturinkuljettajalle tai elevaattorinhoitajalle ohjeita lastin sijoittamiseksi.

Kanteessa tarkoitettua työtä tehdään lastauksen loppuvaiheessa. Työ liittyy kiinteästi lastaukseen ja sen tarkoituksena on saada lasti sijoitetuksi tilankäytön kannalta mahdollisimman tehokkaasti ja myös siten, että aluksen meriturvallisuus saadaan varmistetuksi. Vaikka kansikorjausmiehet eivät itse suoranaisesti käsittele lastia, osallistuvat he omalla työllään aluksella lastauksen etenemiseen ja loppuun saattamiseen. Näin ollen heidän voidaan työtuomioistuimen mielestä katsoa osallistuvan lastin käsittelyyn kysymyksessä olevassa työehtosopimusmääräyksessä tarkoitetuin tavoin, minkä vuoksi heillä myös on oikeus saada työehtosopimuksen mukainen lastinkäsittelykorvaus.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että asianosaisilla puolin ja toisin on ollut aihetta tähän oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi Suomen Merimies-Unioni SM-U jutun voittaessaankin saa työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin mukaan pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Finnlines Oyj:n palveluksessa olevien ms Rautaruukki -aluksella 1.2.2000 ja 31.12.2003 välisenä aikana työskennelleiden kansikorjausmiesten aluksessa tekemä kivihiilen ja muun kiinteän kiviaineksen lastaukseen liittyvä nosturinkuljettajien ja elevaattorinhoitajien opastaminen ja ohjaaminen aluksesta ja/tai sen proomusta käsin on sellaista työehtosopimuksen 22.2 -kohdassa tarkoitettua lastinkäsittelytyötä, josta on maksettava kyseisessä työehtosopimuksessa tarkoitettu lastinkäsittelykorvaus.

Suomen Merimies-Unioni SM-U saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, K. Rautiainen, Vannela, Vertanen ja Reinamo jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.