Labor court dismisses union's claim that employer failed supervisory duty regarding conditional dismissal and recall obligations.

Näyttämättä oli jäänyt, että yhtiön tarjottavana oleva työ olisi taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä lomautetun ja samassa yhteydessä ehdollisesti irtisanotun työntekijän työsuhteen päättymisajankohtana ollut olennaisesti ja pysyvästi vähentynyt siten, että yhtiöllä olisi ollut irtisanomissuojasopimuksen ja työsopimuslain mukaiset perusteet työntekijän työsuhteen päättämiselle. Yhtiö velvoitettu suorittamaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettoman irtisanomisen johdosta.

Työnantajaliiton ei katsottu työntekijän irtisanomisasian yhteydessä laiminlyöneen sille kuuluvaa valvontavelvollisuutta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 16

KANTAJA

Rakennusliitto ry, Helsinki

VASTAAJA

Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry, Helsinki

KUULTAVA

Lattiaässät Oy, Helsinki

ASIA

Irtisanomissuojasopimuksen vastainen menettely ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 8.12.2005

Pääkäsittely 30.1.2006

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Lattian- ja seinänpäällysteliiton ja Rakennusliiton välillä 30.11.2002 tehdyn lattianpäällystysalan työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomissuojaa ja lomauttamista rakennusalalla koskevassa sopimuksessa (RISS) on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että rakennus-, vedeneristys-, lattianpäällystys-, maalaus- ja teknisen muurauksen aloilla työskentelevien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät tämän sopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin. Sopimuksen 5 §:ssä on lisäksi poikettu siitä, mitä on säädetty yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvista asioista sekä työsopimuslain 5 luvun 3 §:ssä ja 9 luvun 3 §:ssä selvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvista asioista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Irtisanominen

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Mikäli työsopimus on jo lomautusilmoituksen antamisen yhteydessä ehdollisesti irtisanottu, lomautus ja työsuhde päättyvät irtisanomisilmoituksen mukaisesti, jos työnantaja ei 90 päivän kuluessa lomautuksen alkamisesta ole voinut järjestää työntekijälle tämän ammattitaitoa vastaavaa työtä tämän sopimuksen 6 §:n mukaisesti. Työsuhteen päättymisestä tulee lähettää työntekijälle ilmoitus 90 päivän määräajan kuluttua. Työntekijällä on työsuhteen päättyessä oikeus vahinkonsa korvauksena irtisanomisajan palkkaan siltä osin kuin hänen irtisanomisaikansa ylittää ilmoitusajan, jolla ehdollisesta irtisanomisesta ilmoitettiin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 § Takaisinottaminen

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukainen määräaika lasketaan laista poiketen työnteon lopettamisesta. Tiedustelu- ja takaisinottovelvollisuuden piirissä ovat tämän määräajan puitteissa ne työntekijät, joiden vakituinen asunto sijaitsee 6 §:n mukaisella etäisyydellä tarjolla olevasta työkohteesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Rakennusliitto on vaatinut, että työtuomioistuin

ensisijaisesti vahvistaa, että Lattiaässät Oy on rikkonut irtisanomissuojaa ja lomauttamista rakennusalalla koskevan sopimuksen määräyksiä ja työsopimuslain työsuhdeturvaa koskevia säännöksiä päättämällä perusteettomasti A:n työsopimuksen edellä mainitun sopimuksen ja työsopimuslain vastaisesti,

toissijaisesti vahvistaa, että Lattiaässät Oy on rikkonut irtisanomissuojaa ja lomauttamista rakennusalalla koskevan sopimuksen 7 §:n takaisinottamista koskevia määräyksiä ja työsopimuslain 6 luvun 6 §:n työntekijän takaisinottamista koskevia säännöksiä jättäessään tarjoamatta A:lle työtä mainitun määräyksen ja lainsäännöksen edellyttämällä tavalla,

ensisijaisesti velvoittaa Lattiaässät Oy:n maksamaan A:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 12 kuukauden palkkaa vastaavat 44 293,44 euroa laillisine korkoineen työsuhteen päättymispäivästä 16.2.2005 lukien,

toissijaisesti velvoittaa Lattiaässät Oy:n maksamaan A:lle takaisinottovelvollisuuden laiminlyönnin johdosta vahingonkorvausta 5 734,38 euroa laillisine korkoineen haasteen tiedoksiannosta lukien,

velvoittaa Lattian- ja seinänpäällysteliiton maksamaan Rakennusliitolle hyvityssakkoa työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

velvoittaa Lattian- ja seinänpäällysteliiton ja Lattiaässät Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

A oli ollut toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa Lattiaässät Oy:hyn 23.2.2004 alkaen. A oli ollut lomautettuna taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä 18.11.2004 alkaen. Hänen työsuhteensa oli päättynyt ehdolliseen irtisanomiseen 16.2.2005. Työnantajan edustaja oli soittanut A:lle 15.2.2005 ja pyytänyt tätä tulemaan toimistolle keskustelemaan mahdollisesta työstä. A oli mennyt yhtiön toimistoon 16.2.2005, jolloin työnantaja oli tarjonnut hänelle määräaikaisia yhden kuukauden pituisia työsopimuksia. A:lle oli tarjottu siten määräaikaista työtä työsuhteen viimeisenä päivänä. Koska työnantaja oli tuolloin tarjonnut A:lle työtä, ei työ ollut työsuhteen päättymishetkellä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Tätä osoitti myös se, että työnantaja oli 21.2.2005 palkannut uuden työntekijän toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen perusteella samankaltaisiin töihin, joita A:kin oli tehnyt. Lisäksi työnantaja oli palkannut yhden uuden työntekijän huhtikuussa 2005.

Määräaikaisen työn tarjoaminen A:lle samoin kuin uusien työntekijöiden palkkaaminen osoittivat, että A:n työsuhteen päättymishetkellä työ ei ollut vähentynyt siten, että työnantajalla olisi ollut irtisanomista ja lomauttamista rakennusalalla koskevan sopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaiset perusteet A:n työsopimuksen irtisanomiseen. Yhtiö oli siten velvollinen suorittamaan A:lle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. A:n keskituntiansio oli ollut 21,46 euroa tunnissa ja 12 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen määräksi tuli tämän perusteella laskettuna 44 293,44 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta tuli tehdä työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukainen vähennys.

Työnantajan takaisinottovelvollisuuden laiminlyönnin johdosta A:lle oli aiheutunut ansionmenetyksen vuoksi taloudellista vahinkoa. A oli joutunut työnantajan laiminlyönnin vuoksi olemaan työttömänä 17.2. - 13.5.2005 ja saanut Rakennusalan Työttömyyskassalta ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa yhteensä 4 909,78 euroa. Tämä määrä oli vähennettävä siitä määrästä, jonka hän olisi ansainnut työssä ollessaan. Työssä ollessaan A olisi ansainnut kysymyksessä olevan 62 päivän ajalta 10 664,16 euroa. A:lle oli siten aiheutunut vahinkoa takaisinottovelvollisuuden laiminlyönnistä 5 734,38 euroa.

Rakennusliiton ja Lattian- ja seinänpäällysteliiton välillä syntyneestä erimielisyydestä oli neuvoteltu 6.6.2005. Työnantajaliitto ei ollut kuitenkaan ryhtynyt toimenpiteisiin työehtosopimuksen määräysten vastaisen olotilan poistamiseksi. Kun työnantajaliitto oli työnantajan selvistä työehtosopimusrikkomuksista huolimatta tukenut työnantajaa ja hyväksynyt tämän menettelyn, oli työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Lattian- ja seinänpäällysteliitto on vastauksessaan, johon Lattiaässät Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Lattian- ja seinänpäällysteliitto on lisäksi vaatinut Rakennusliiton velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Lattiaässät Oy oli lomauttanut A:n 3.11.2004 annetulla ilmoituksella 18.11.2004 alkaen tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä työn vähentymisen vuoksi. Samalla ilmoituksella työnantaja oli ehdollisesti irtisanonut A:n työsuhteen päättymään automaattisesti RISS:n 3 §:n 4. kohdan mukaisesti, mikäli työnantaja ei pysty 90 kalenteripäivän aikana tarjoamaan uutta työtä. Koska yhtiö ei ollut 90 päivän määräajan kuluessa tarjonnut A:lle uutta työtä, työsuhde oli päättynyt irtisanomisilmoituksen ja RISS:n 3 §:n 4. kohdan mukaisesti automaattisesti 90 päivän kuluttua lomautuksen alkamisesta. Työsuhteen viimeinen päivä oli siten ollut 15.2.2005. Työnantaja oli ilmoittanut työsuhteen päättymisestä A:lle puhelimitse 15.2.2005. Samalla oli sovittu siitä, että A tulee käymään toimistolla seuraavana päivänä.

Seuraavana päivänä työsuhteen jo päätyttyä A oli tullut sovitun mukaisesti käymään toimistolla. Työtilanne yrityksessä oli ollut edelleen heikko, eikä työnantajalla ollut tarvetta lisätä työvoimaa. Työnantajalla oli ollut kuitenkin joitakin urakkaneuvotteluja käynnissä ja mahdollista oli ollut, että työtilanne saattaisi ainakin tilapäisesti parantua. Huonosta työtilanteesta huolimatta työnantaja oli ollut valmis tekemään A:n kanssa yhden kuukauden määräaikaisen työsopimuksen. Mikäli työtilanne olisi parantunut, työnantaja olisi ollut valmis jatkamaan sopimusta ja tekemään siitä mahdollisesti työtilanteen niin salliessa toistaiseksi voimassa olevan. Työnantajan tarjouksesta huolimatta A oli kieltäytynyt määräaikaisen työn vastaanottamisesta ja vaatinut lopputilin maksamista välittömästi. A:n käyttäytymisestä mainitussa tilanteessa työnantaja oli perustellusti saanut sen käsityksen, että A ei ollut enää halukas jatkamaan töitä eikä ottamaan vastaan minkäänlaista työtä.

Työnantaja oli 17.2.2005 lähettänyt tarjouksen Rakennusgemini Oy:lle urakasta. Seuraavana päivänä Rakennusgemini Oy:n edustaja oli soittanut Lattiaässät Oy:n toimitusjohtajalle ilmoittaen, että Lattiaässät Oy saisi kysymyksessä olevan urakan ja että yksityiskohdista sovittaisiin neuvottelussa 23.2.2005. Kyseinen urakka oli ollut hyvin merkittävä, sillä lattiatöiden osuus oli noin 8 000 neliömetriä. Urakan saaminen oli merkinnyt Lattiaässät Oy:n kolmen työntekijän työllistymistä noin kuuden kuukauden ajaksi.

Uuden urakan saamisen jälkeen työnantajan työvoimatarve oli muuttunut olennaisesti. Työnantaja oli 21.2.2005 palkannut uuden työntekijän, joka jo useasti aikaisemmin oli kysynyt töitä yhtiöstä. Tässä tilanteessa työnantaja ei ollut enää tarjonnut töitä A:lle, koska hän oli kieltäytynyt aikaisemmin tarjotusta työstä siten, että työnantaja oli voinut perusteellisesti olettaa, että A ei halunnut ottaa vastaan mitään työtä.

A:n työsuhteen irtisanomisen jälkeen työnantaja oli 21.2.2005 palkannut uuden työntekijän. Tältä osin tulee ottaa huomioon se, että työnantajan toimintaedellytykset olivat työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti olennaisesti muuttuneet tänä aikana. Ennen 18.2.2005 työnantajalla ei ollut ollut tietoa Rakennusgemini Oy:n urakan saamisesta ja työvoiman tarpeen lisääntymisestä. Uuden työntekijän palkkaaminen A:n työsuhteen päättymisen jälkeen ei siten osoittanut, etteikö tuotannollisia ja taloudellisia irtisanomisperusteita olisi ollut olemassa.

Edellä todetuin tavoin työsuhteen päättymisen jälkeisestä huonosta työtilanteesta huolimatta työnantaja oli halunnut tarjota A:lle mahdollisuuden tehdä edes jotakin työtä, vaikka työnantajalla ei tuolloin ollut ollut todellista työvoiman tarvetta. Tämä työnantajan työtarjous ei siten osoittanut, että taloudellisia ja tuotannollisia irtisanomisperusteita ei olisi ollut. Näin ollen kanteessa esitetty ensisijainen vaatimus oli perusteeton.

Nyt esillä olevassa tapauksessa Lattiaässät Oy oli asianmukaisesti tarjonnut A:lle työtä, josta A oli perusteettomasti kieltäytynyt. Työn kausiluontoisuuden ja suhdanneherkkyyden sekä työvoiman tarpeen vähäisyyden ja epävarman työtilanteen huomioon ottaen työnantajalla oli ollut 16.2.2005 työsopimuslain 1 luvun 3 §:n mukainen perusteltu syy tehdä määräaikainen työsopimus. Tarjoamalla työtä työnantaja oli täyttänyt työsopimuslain mukaisen takaisinottovelvollisuutensa, eikä se ollut menetellyt työsopimuslain 6 luvun 6 §:n eikä RISS:n 7 §:n vastaisesti. Näin ollen kantajan toissijainen vaatimus oli perusteeton.

Mikäli katsottaisiin, että työnantajalla ei ollut ollut oikeutta tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla irtisanoa työsopimusta, oli korvausvaatimus joka tapauksessa määrällisesti liiallinen. Työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 3 momentin mukaan työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 1 momentin säännöstä korvauksen vähimmäismäärästä ei sovelleta, mikäli kysymyksessä oli työsopimuslain 7 luvun 3 §:n vastainen menettely. Koska minkäänlaista vähimmäisrajaa korvaukselle ei ollut, tuli laskennan lähtökohdaksi ottaa todellinen aiheutunut vahinko. Kuten kanteessa oli esitetty, työsuhteen päättämisestä A:lle aiheutunut vahinko oli korkeintaan 5 734,38 euroa.

Korvausta alentavina tekijöinä on työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentin mukaisesti otettava huomioon työsuhteen lyhyt kesto ja työnantajan työsopimuksen ja työsopimuslain mukainen menettely työsuhdetta irtisanottaessa. Työnantaja oli menetellyt asianmukaisesti ja ollut perustellusti siinä käsityksessä, että tuotannolliset ja taloudelliset irtisanomisperusteet ovat olemassa. Lisäksi korvausta alentavana seikkana oli otettava huomioon työntekijän oman menettelyn vaikutus vahingon aiheutumiseen. A oli ollut työttömänä alle kolme kuukautta, mikä sekin oli aiheutunut yksinomaan hänen omasta menettelystään. Jos A ei olisi kieltäytynyt 16.2.2005 tarjotusta työstä vaan olisi ottanut sen vastaan, minkäänlaista vahinkoa ei olisi syntynyt. Tämä perustui siihen, että Rakennusgemini Oy:n urakan myötä yhtiön työvoiman tarve oli lisääntynyt ja A:n työsuhde olisi vakinaistettu ja työsuhde saattaisi jatkua edelleenkin.

Jos katsottaisiin työnantajan syyllistyneen takaisinottovelvollisuuden laiminlyöntiin, oli kanteessa esitetty korvausvaatimus joka tapauksessa määrällisesti liiallinen. Kanteessa ilmoitettua 5 734,38 euron suuruisen vahingon määrää sinänsä ei kiistetty, mutta syntyneen vahingon osalta voitiin todeta, että se oli kokonaisuudessaan työntekijän itsensä aiheuttama. Jos A ei olisi perusteettomasti kieltäytynyt 16.2.2005 tarjotusta työstä, minkäänlaista vahinkoa ei olisi syntynyt. Kieltäytymällä tarjotusta työstä A oli itse aiheuttanut työttömyytensä ja siitä aiheutuvat taloudelliset menetykset. Perusteita korvauksen tuomitsemiselle ei siten ollut. Joka tapauksessa A:n oma menettely vahingon aiheutumisessa tuli ottaa huomioon korvausta alentavana tekijänä.

Koska Lattiaässät Oy ei ollut menetellyt vastoin työehtosopimusta, ei myöskään Lattian- ja seinänpäällysteliitto ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Mikäli työnantajan kuitenkin katsottaisiin menetelleen työehtosopimuksen vastaisesti, tulisi ottaa huomioon se, että kysymys ei ollut selvien ja riidattomien määräysten tulkinnasta vaan monimutkaisesta työsopimuslakiin liittyvästä tulkintaerimielisyydestä. Tämänkin seikan huomioon ottaen työnantajaliiton ei voida katsoa syyllistyneen työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja sen päättyminen

A on työskennellyt Lattiaässät Oy:n palveluksessa mattoasentajana 23.2.2004 lukien. Yhtiö on 3.11.2004 antamallaan lomautusta ja työsopimuksen ehdollista irtisanomista koskevalla ilmoituksella ilmoittanut lomauttavansa A:n taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvan työn vähentymisen vuoksi 18.11.2004 alkaen. Ilmoituksessa on myös todettu, että mikäli yhtiö ei pysty 90 kalenteripäivän aikana tarjoamaan uutta työtä, on ilmoitus samalla rakennusalan irtisanomissuojasopimuksen mukainen irtisanomisilmoitus ja työsuhde päättyy 16.2.2005. A:n työsuhde on päättynyt annetun ilmoituksen mukaisesti.

Kanteessa on ensisijaisesti katsottu, että yhtiöllä ei ole ollut irtisanomissuojasopimuksen mukaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä A:n työsopimuksen päättämiselle. Toissijaisesti kanteessa on katsottu yhtiön menetelleen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti sen jättäessä tarjoamatta A:lle työtä työsopimuksen päättymisen jälkeen.

Todistelu

Yhtiön työtilanteesta ja A:lle tarjotusta työstä työtuomioistuimessa on kuultu todistelutarkoituksessa A:ta itseään sekä työnantajapuolen puolesta Lattiaässät Oy:n toimitusjohtajaa B:tä ja todistajina työnjohtaja C:tä, D:tä ja työpäällikkö E:tä. Lisäksi todistajana on kuultu Lattian- ja seinänpäällysteliiton toimitusjohtajaa F:ää. Kirjallisina todisteina asiassa on esitetty muun muassa Lattiaässät Oy:n Rakennusgemini Oy:lle tekemä 17.2.2005 päivätty tarjous sekä A:lle annettu työtodistus ja ilmoitus lomautuksesta ja työsopimuksen ehdollisesta irtisanomisesta.

Yhtiön työtilanne ja työn tarjoaminen A:lle

B:n mukaan yhtiön työtilanne ja työntekijöiden määrä vaihtelevat muun muassa vuodenajasta riippuen. Normaali työntekijämäärä yhtiössä on 12. Talvikaudet ovat yhtiössä töiden kannalta muita vuodenaikoja hiljaisempaa aikaa. A oli lomautettu marraskuussa 2004. B oli vuoden 2005 helmikuun puolivälissä soittanut A:lle ja tavannut tämän 16.2.2005 yhtiön tiloissa. He olivat keskustelleet työsuhteen jatkumisesta. Koska B:llä ei tuolloin ollut varmuutta tulevasta työtilanteesta, hän oli esittänyt A:lle määräaikaisen työsopimuksen tekemistä. A:lle olisi tuolloin ollut tarjolla tuntitöinä tehtäviä pienehköjä työkohteita. A oli kuitenkin kieltäytynyt määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä ja vaatinut lopputilin maksamista välittömästi. A:n jyrkästä kieltäytymisestä ja tämän käytöksestä muutoinkin B oli saanut sen käsityksen, että A ei ollut enää halukas ottamaan vastaan mitään työtä yhtiöstä. Tämän vuoksi B ei ollut 16.2.2005 jälkeen enää tarjonnut työtä A:lle.

C on kertonut toimineensa työnjohtajana Lattiaässät Oy:ssä seitsemän vuoden ajan vuoden 2005 kesäkuuhun asti. Työtilanne yhtiössä oli vaihdellut. A oli talvella 2004 - 2005 ollut lomautettuna työn vähyyden vuoksi. C:n näkemyksen mukaan yhtiöllä ei vuoden 2005 helmikuun puolivälissä ollut tarjolla muuta kuin määräaikaista työtä. C oli kuullut B:n ja A:n keskustelevan 16.2.2005 määräaikaisesta työstä. A:n kieltäytyminen määräaikaisen työn vastaanottamisesta oli ollut selkeä ja ehdoton. C:lle oli jäänyt keskustelusta se vaikutelma, että A ei suostuisi myöhemminkään ottamaan vastaan työtä yhtiöstä. C ei muistanut, oliko yhtiöllä jo 16.2.2005 ollut tietoa Rakennusgemini Oy:n urakasta. Koska saatu työ oli ollut yhtiölle merkittävä ja A oli kieltäytynyt ottamasta työtä vastaan, oli työmaata varten jouduttu palkkaamaan uusi työntekijä.

D, joka vastaa muun muassa Lattiaässät Oy:n palkanlaskennasta, oli ollut läsnä B:n ja A:n tapaamisessa 16.2.2005. Tuolloin esille oli tullut, että työtä sillä hetkellä oli vähän. B oli tarjonnut A:lle määräaikaista työsuhdetta. Tästä A oli kieltäytynyt ja ilmoittanut katselevansa töitä muualta. A oli myös vaatinut, että hänelle tulisi maksaa lopputili käteen heti. A:n kieltäytyminen määräaikaisen työn vastaanottamisesta oli ollut ehdoton. D on edelleen kertonut työtilanteen yhtiössä olevan yleensä talvisin muita vuodenaikoja hiljaisempi. Näin oli ollut asianlaita myös kanteessa tarkoitettuna ajankohtana.

D:n mukaan hänelle oli sattunut laskuvirhe, kun hän oli A:n lomautusilmoitukseen, työtodistukseen ja palkkatodistukseen merkinnyt työsuhteen päättymispäiväksi 16.2.2005 eikä 15.2.2005.

Rakennusgemini Oy:n työpäällikkönä työskentelevän E:n mukaan yhtiöllä oli vuoden 2005 alkupuolella ollut tehtävänä Pohjola-yhtiön tulevan pääkonttorin saneeraustyömaa. Tähän työmaahan liittyen yhtiö oli tehnyt urakkatarjouspyyntöjä lähes kymmenelle eri yritykselle. Rakennusgemini Oy:n puolesta oli 18.2.2005 ilmoitettu Lattiaässät Oy:n toimitusjohtajalle urakkatarjouksen hyväksymisestä. Työt oli aloitettu helmi-maaliskuun vaihteessa. Työhön oli kuulunut mattotöitä noin 9 000 neliömetriä ja parkettitöitä noin 1 000 neliömetriä. Työ oli kestänyt noin puoli vuotta.

Arviointi ja johtopäätökset

Lattian- ja seinänpäällystealan työehtosopimuksen osana noudatettavan rakennusalan irtisanomissuojasopimuksen 3 §:n 4. kohdassa on sovittu siitä, että mikäli työsopimus on jo lomautusilmoituksen antamisen yhteydessä ehdollisesti irtisanottu, lomautus ja työsuhde päättyvät irtisanomisilmoituksen mukaisesti, jos työnantaja ei 90 päivän kuluessa ole voinut järjestää työntekijälle tämän ammattitaitoa vastaavaa työtä.

Työnantajan A:lle antamaan lomautusilmoitukseen ja ehdolliseen irtisanomisilmoitukseen samoin kuin hänelle myöhemmin annettuun työtodistukseen ja palkkatodistukseen työsuhteen päättymispäiväksi on merkitty 16.2.2005. Kun edellä mainitun irtisanomissuojasopimuksen määräyksen mukaan ehdollisesti irtisanottu työsopimus päättyy irtisanomisilmoituksen mukaisesti, on A:n työsuhteen päättymispäivänä pidettävä ilmoitukseen merkittyä päivää 16.2.2005.

Rakennusalan irtisanomissuojasopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Saman pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet.

Todistajien kertomuksista on käynyt ilmi, että alan luonteesta johtuen töiden määrä yhtiössä vaihtelee muun muassa siten, että talvella töitä on yleensä vähemmän kuin muina vuodenaikoina, mutta työvoiman tarve kasvaa kesän lähestyessä. Yhtiöllä ei A:n työsuhteen päättymisajankohtana ole ehkä ollut täyttä varmuutta tulevasta työtilanteesta. Joka tapauksessa yhtiöllä on jo tuolloin ollut lisätyövoiman tarvetta. Tätä osoittaa muun muassa se, että yhtiö on 16.2.2005 tarjonnut lomautettuna olleelle A:lle määräaikaista työtä ja myös se, että 21.2.2005 toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen palkatulle uudelle työntekijälle on ollut tarjota työtä ennen Hiomotien työkohteen alkamista. Työvoiman tarvetta on ollut osaltaan lisäämässä se, että yksi työntekijä oli jäämässä eläkkeelle.

Edellä todetuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Lattiaässät Oy:llä tarjottavana ollut työ olisi A:n työsuhteen päättymisajankohtana olennaisesti ja pysyvästi vähentynyt siten, että yhtiöllä olisi ollut työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaan oikeus A:n työsopimuksen päättämiseen 16.2.2005.

Koska irtisanominen on todettu perusteettomaksi ja kantajan ensisijainen kanneperuste siten on hyväksytty, ei työtuomioistuimella ole tarvetta ottaa kantaa toissijaiseen kanneperusteeseen eli takaisinottovelvollisuuden laiminlyöntiin.

Korvausvelvollisuus

Lattiaässät Oy on päättäessään A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti velvollinen suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen mukaisen korvauksen. Irtisanomissuojasopimuksen mukaan työsopimuslain asianomaisia säännöksiä noudatetaan sopimuksen osana. Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta tuomitaan työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan. Kanteessa on vaadittu korvauksena 12 kuukauden palkkaa vastaavaa määrää. A on työsuhteensa päättymisensä jälkeen ollut työttömänä 17.2. - 13.5.2005. Tämän jälkeen hän on ollut sairauslomalla vuoden 2005 loppuun saakka. A on ollut työttömänä edelleen 1.1.2006 alkaen.

A:lle tuomittavan korvauksen määrässä on otettu huomioon muun ohella hänen työsuhteensa kesto, hänen työttömyytensä kestoaika sekä hänen ikänsä ja mahdollisuutensa työllistyä. Korvauksen määrään kokonaisuudessaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on vajaan neljän kuukauden palkkaa vastaavat 14 000 euroa.

Irtisanomissuojasopimuksen ja työsopimuslain mukaisista korvauksista on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työsopimuslain 12 luvun 3 §:ssä säädetyllä tavalla. Lainkohdan mukaan korvauksesta, siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista, on vähennettävä 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta.

A:lle on Rakennusalan Työttömyyskassan antaman selvityksen mukaan maksettu hänen työsuhteensa päättymisen ja sairausloman alkamisen väliseltä ajalta työttömyysturvalain mukaista ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa 4 909,78 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta 14 000 euroa on vähennettävä 75 prosenttia hänelle edellä mainitulta ajalta maksetuista työttömyyspäivärahoista eli 3 682,34 euroa.

Lattiaässät Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 ja 5 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn rahamäärän 3 682,34 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.

Työnantajaliiton valvontavelvollisuus

F:n ja B:n kertomuksista on käynyt ilmi, että yhtiön työtilanteen huonontumisen johdosta B oli syksyllä 2004 ollut yhteydessä työnantajaliittoon, jolloin oli selvitetty lomautusmenettelyä ja tähän liittyvää ehdollista irtisanomista. B oli uudelleen helmikuussa 2005 ollut yhteydessä työnantajaliittoon, jolloin F oli selvittänyt, että lomautuksen kestettyä 90 päivää tulee työntekijälle ilmoittaa työsuhteen päättymisestä. Sen jälkeen kun A B:n näkemyksen mukaan oli kieltäytynyt vastaanottamasta tarjottua määräaikaista työtä, oli B ollut uudelleen yhteydessä työnantajaliittoon ja tiedustellut, miten tällaisessa tilanteessa tulisi menetellä. B oli selvittänyt, että A:lle tarjottu työ oli määräaikaista, koska työtilanne oli epäselvä. F oli selvittänyt B:lle liiton kannan olevan se, että koska haluttomalle työntekijälle oli mahdoton tarjota työtä, oli työntekijän työstä kieltäytymisen vuoksi yhtiön takaisinottovelvollisuus tullut täytetyksi.

Lattian- ja seinänpäällysteliitto on edellä kerrotun mukaisesti ollut tietoinen A:n työsopimuksen irtisanomisesta ja ohjeistanut työnantajaa menettelyn eri vaiheissa. Liitolla on saamiensa tietojen perusteella ollut perusteita olettaa A:n työsuhteen päättyneen ehdollisen irtisanomisen johdosta ja takaisinottovelvoitteen tulleen täytetyksi työnantajan tarjottua A:lle määräaikaista työtä. Kun jossakin määrin tulkinnanvaraista on ollut, onko yhtiöllä vallinneissa olosuhteissa menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti, ei Lattian- ja seinänpäällysteliiton työnantajan menettelyn hyväksyessään voida katsoa laiminlyöneen sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvaa valvontavelvollisuutta.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Lattiaässät Oy on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 3 600 euroa, mitä ei ole riitautettu. Asian laatu ja lopputulos huomioon ottaen Lattian- ja seinänpäällysteliitto saa vastata omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa Lattiaässät Oy:n suorittamaan A:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta 10 317 euroa 66 senttiä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 16.2.2005 lukien.

Lattiaässät Oy velvoitetaan maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle (Nordea 200138-483595) korvauksesta vähennetty määrä 3 682 euroa 34 senttiä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan siitä lukien kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Lattiaässät Oy velvoitetaan korvaamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut 3 600 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Lattian- ja seinänpäällysteliitto saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Sutela, Lindahl, Vertanen ja Vuorio jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.